Gretel Hemgård

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Elin Gretel Marita Hemgård (s. 28. tammikuuta 1948 Perniö)[1] on suomalainen maisema-arkkitehti, joka työskentelee Maisemasuunnittelu Hemgård -yrityksessään.[2]

Hemgård kirjoitti ylioppilaaksi 1967, valmistui puutarhuriksi Turussa 1969 ja diplomi-insinööriksi Hannoverissa Saksassa 1975.[1]

Hemgårdin merkittäviä suunnittelutöitä ovat muun muassa:

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Arkkitehtuurin valtionpalkinto 2019 [11]
  • Hemgård on Maisema-arkkitehtiliiton kunniajäsen.[12]
  • Vuonna 2016 Hemgård sai Kultaisen Helsinki-mitalin tunnustuksena toiminnastaan kaupungin hyväksi[2]
  • Hemgårdin suunnittelema Vantaan Tikkurilan keskustan Kirjastopuisto ja Tikkurilantori palkittu Vuoden 2017 ympäristörakenteena. Voittoa perusteltiin kokonaisuudella, jossa vanhaan ympäristöön rakennettiin "monipuolinen ja laadukas kaupunkipuisto, joka huomioi eri-ikäisten asukkaiden tarpeet".[13]

Hemgård on kirjoittanut yksin ja yhdessä muiden kanssa useita artikkeleita maisema-arkkitehtuuriin liittyviin julkaisuihin:[14]

  • Gretel Hemgård: "Fritiden och friområdena : en historisk studie av parkers och grönområdens betydelse som fritids- och rekreatiosmiljö" (1980)
  • Gretel Hemgård ja Camilla Rosengren: "Satakunnan kulttuurimaisemat" (1983)
  • Gretel Hemgård, Jukka Turtiainen, Jarmo Vienamo: "Petäjäveden kirkonseutu : kulttuurimaiseman kunnostusmalli" (1993)
  • Gretel Hemgård, Mona Schalin, Terhi Tikkanen-Lindström, Emilia Weckman ja Maisemasuunnittelu Hemgård: "Lapinlahden sairaalan puistoalueen historiallinen selvitys" (2002)
  • Gretel Hemgård, Teresa Rönkä: "Lapinlahden sairaalan puistoalue : suojelutavoitteet ja jatkosuunnittelun ohjeistus" (2004)
  • Gretel Hemgård: "Tähtitornin vuori ja Ullanpuistikko : hoito- ja kehittämissuunnitelma" (2011)
  1. a b Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2007, s. 210. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20606-4
  2. a b Helsinki palkitsi ansioituneita kansalaisia ja työntekijöitään Helsingin kaupunki. Arkistoitu 4.4.2019. Viitattu 4.4.2019.
  3. Kaivopuisto | Vihreät sylit vihreatsylit.fi. 27.3.2016. Viitattu 8.4.2019.
  4. Hvitträsk, Kirkkonummi museovirastorestauroi.nba.fi. Viitattu 8.4.2019.
  5. Liimatainen, Päivi: Serlachiuksen taidemuseo saa arvoisensa puistoalueet. Keskisuomalainen, 23.11.1996.
  6. Vantaan seurakunnat: Hämeenkylän kirkon hautausmaa Vantaan seurakunnat. Viitattu 4.4.2019.
  7. Topi Nykänen: Seminaarinmäen rehottava puisto kuriin KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 4.4.2019.
  8. Osa Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta myllättiin uuteen uskoon – pian siellä voi kävellä pitkin evoluutiopuun oksia Helsingin Sanomat. 1.6.2017. Viitattu 4.4.2019.
  9. Marjo Rämö: Tuomiokirkonkadun vanhat puut aiotaan kaataa – Tilalle istutetaan vaahteroita Tamperelainen. Viitattu 4.4.2019.
  10. Tikkurilantorin betoniteokset | Betoni betoni.com. Viitattu 5.7.2019.
  11. Valtionpalkinto 14 ansioituneelle taiteilijalle www.taike.fi. Arkistoitu 6.4.2020. Viitattu 29.11.2019.
  12. m-ark: Maisema-arkkitehti Ria Ruokosesta, Liikuntaneuvos Risto Ikäheimosta ja Puutarhaneuvos Pekka Leskisestä Suomen maisema-arkkitehtiliiton kunniajäseniä MARK | Suomen maisema-arkkitehtiliitto ry. 2.11.2018. Arkistoitu 24.6.2019. Viitattu 4.4.2019.
  13. Tiina Örn: Kirjastopuisto ja Tikkurilantori palkittiin kovatasoisessa kisassa – Palkintoraadin jäsen vinkkaa mielenkiintoisista yksityiskohdista Vantaan Sanomat. Viitattu 4.4.2019.
  14. gretel hemgård | Hakutulokset | Finna.fi www.finna.fi. Viitattu 4.4.2019.