Aktiivimalli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Aktiivimalli II:n toteutus, aikataulu ja mahdollinen poistuminen.
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Artikkelista puuttuu lakiviitteet (Finlex yms) kauttaaltaan, pelkästään uutisartikkeliviiiteitä.

Aktiivimalli tarkoittaa työttömyysturvassa sitä, että työttömän on osoitettava aktiivisuutta tai muuten hänen työttömyysturvaansa alennetaan. Mallin tavoite on lisätä työllisyyttä ja lyhentää työttömyysaikaa. Aktiivimalli on käytössä Tanskassa. Suomessa se oli käytössä vuosina 2018 ja 2019. Aktiivimallia yritettiin ottaa käyttöön Ranskassa vuoden 2018 alussa, mutta se törmäsi ammattiliittojen ja suurimman työnantajaliiton vastustukseen[1]. Suomessa eduskunta päätti aktiivimallin poistosta 11. joulukuuta 2019.

Aktiivimalli Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen työttömyysturvassa otettiin aktiivimalli käyttöön vuoden 2018 alusta, ja se lakkautettiin vuoden 2019 lopussa. Aktiivimalli ei leikannut työttömyysturvaa, vaan säästöillä rahoitettiin työttömyysturvan (alun) omavastuuajan lyhentäminen viiteen päivään.[2]

Suomessa aktiivimalli toimi siten, että työttömän oli täytettävä niin sanottu aktiivisuusehto. Ehdon täyttymistä tarkasteltiin kolmen kuukauden (65 maksupäivän) välein[3]. Jos työtön ei täyttänyt aktiivisuusehtoa, hänen työttömyysetuuttansa leikattiin 4,65 % seuraavan tarkastelujakson ajaksi[4]. Määrä vastasi yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.

Aktiivisuuden täyttäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiivisuusehto täyttyi, jos teki 65 maksupäivän aikana jonkin seuraavista:[5]

  • Palkkatyötä yhteensä vähintään 18 tuntia. Vaadittu työaika saattoi vaihdella työaikajärjestelyiltään epätavallisilla työaloilla. Työn piti olla vakuutuksenlaista, ja palkan oli oltava vähintään alan työehtosopimuksessa tai työttömyysturvalaissa määritetty vähimmäispalkka.
  • Ansaitsi yritystoiminnassa vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (1 068,00 € x 0,23 = 245,64 € ) (v. 2019)
  • Oli viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa
  • Oli viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa
  • Oli viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta maksettiin työttömyysetuutta
  • Opiskeli sivutoimisesti vähintään viisi päivää. Samat opinnot huomioitiin enintään kuuden kuukauden yhdenjaksoisen tai jaksotetun keston ajalta
  • Opiskeli vähintään viisi päivää ja sai työttömyysetuutta lyhytkestoisen opiskelun perusteella

Valtioneuvoston asetuksella tarkennettiin työllistymiseen liittyviä palveluita, joihin osallistuminen voitiin hyväksyä aktiivimalliin. Asetusta sovellettiin 1. huhtikuuta 2019 tai sen jälkeen alkaneilla aktiivisuuden tarkastelujaksoilla.[5]

Asetuksen mukaan aktiivisuuteen hyväksyttiin, jos osallistui aktiivisuuden tarkastelujakson aikana vähintään viisi päivää johonkin seuraavista:[5]

  • Sellaiseen rekrytointikoulutukseen, joka ei ole työttömyysturvalaissa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu ja jota ei pidetä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna päätoimisena opintona ja jonka ajalta on maksettu työttömyysetuutta
  • Kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen taikka julkista rahoitusta saavan muun rekisteröidyn yhdistyksen yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan
  • Ammattiliiton tai ammattijärjestön tai sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen, jonka jäsenenä on ammattiliitto tai ammattijärjestö tai näiden yksin tai yhdessä perustaman säätiön taikka sellaisen yhdistyksen, joka tarjoaa jäsenille oikeudellista työsuhdeneuvontaa ja työsuhteeseen liittyviä ryhmävakuutuksia, yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan
  • Työsopimuslain tai sitä vastaavan työnantajaa velvoittavan muun säännöksen tai työehtosopimuksen määräyksen perusteella tarjoamaan työllistymistä tukevaan valmennukseen
  • Rekrytointia tukevaan toimintaan, jonka tuottajalla oli mahdollisuus saada toiminnan tulokseen perustuvaa palkkiota valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista.

Tarkastelujakson nollaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiivisuusehdon 65 maksupäivän tarkastelujakso alkoi, kun työttömyysetuuden maksaminen ensimmäisen kerran alkoi. Tämän jälkeen uusi tarkastelujakso alkoi, kun edellinen tarkastelujakso päättyi ja etuuden maksaminen jatkui.[3]

Tarkastelujakso saattoi alkaa alusta myös kesken tarkastelujakson. Näissä tilanteissa tarkastelujakso alkoi alusta ja työttömyysetuus maksettiin täytenä, vaikka sitä olisi jo maksettu alennettuna. Tarkastelujakso alkoi alusta:

  • Kun työllistyi kokoaikatyössä yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan
  • Kun työllistyi päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan
  • Jos ansiopäiväraha hylättiin, koska työaika ylitti 80 % kokoaikatyön työajasta tai työaikaa ei osa-aikatyössä valvottu
  • Jos työttömälle määrättiin korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite
  • Kun opiskeli päätoimisesti vähintään viisi päivää, eikä siltä ajalta maksettu päivärahaa[3]

Poissulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiivimalli koski kaikkia, joille maksettiin työttömyysetuutta. Seuraavissa tilanteissa aktiivisuutta ei kuitenkaan edellytetty:

  • Jos työttömyysetuuden saaja sai työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta
  • Jos työttömyysetuuden saajan yhdenjaksoinen päivärahan saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kesti alle 65 maksupäivää.[6]

Aktiivimallin synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työmarkkinajärjestöjen vaatimuksesta aktiivimalliin kuuluva työttömyysturvan leikkaus (omavastuu) ulotettiin koskemaan muitakin kuin ansiosidonnaisella olevia työttömiä.[7] STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, entinen vasemmistoliiton puoluesihteeri, sanoi STTK:n ehdottaneen, että leikkauksen voisi estää omalla aktiivisuudella, mikä johti syntyneeseen malliin.[2]

Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mukaan aktiivimallin ulottaminen myös perusturvalla oleviin toi turhaakin kärsimystä ihmisille, joiden työkyky, terveys ja työmarkkinakelpoisuus ovat heikkoja.[8]

Mallin tavoitteet ja teoreettiset vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen aktiivimalli kopioitiin Tanskasta.[9] Aktiivimallia valmistelleen työryhmän vetäjän, valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan mallin tavoite oli estää työttömyyden pitkittymistä ja lisätä työllisyyttä. Työllisyyden lisäyksen arvioitiin olevan 5 000–12 000 henkeä. Mallin tavoite oli kannustaa pysymään kiinni työelämässä ja hakeutumaan palveluihin. Työttömyysturvan porrastuksen oli monissa maissa havaittu lyhentävän työttömyyden kestoa.[10][11]

Työministeri Jari Lindströmin mukaan mallin tarkoitus oli saattaa työn tekeminen työttömyyttä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.[12] Mallilla patistettiin työttömiä hakemaan hanakammin töitä, tekemään työkeikkoja ja ottamaan vastaan työtä, jota he eivät muuten olisi ottaneet.[13]

Aktiivimallin taustalla oli ajatus, että työttömissä on iso joukko niitä, jotka kaipaavat patistelua. Tutkimusten mukaan rangaistukset pelotevaikutuksineen lyhentävät niiden ihmisten työttömyysjaksoja, joiden työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Sen sijaan merkittävää vaikutusta ei ole havaittu useamman vuoden työttömänä olleisiin. Tähän joukkoon kuului Suomessa noin kolmasosa työttömistä.[14]

STTK:n Ralf Sund kannatti aktiivimallia, koska tutkimukset ja tilastot osoittivat, että uhka työttömyysturvan heikentymisestä tehostaa työnhakua. Hän arvioi sen tuovan 8 000–10 000 uutta työllistä ja sanoi, että tarvitaan ainakin 75 prosentin työllisyys, jotta velkaantuminen ei johtaisi köyhille koviin leikkauksiin sitten, kun kasvu hiipuu.[2]

Mallin arvioitiin parantavan julkisen talouden tilaa joko säästämällä valtion työttömyysturvamenoissa tai sitten lisäämällä työllisyyttä[15].

Toteutuneet vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiivimallin vaikutuksesta työttömyyspäiväraha pieneni noin joka toisella työttömyysturvan saajalla[16]. Kansaneläkelaitoksen varhaisen arvion mukaan mallin voimassaoloajan ensimmäisellä tarkastelujaksolla 187 406 henkilöä sai työttömyysturvaa koko jakson ajan ja heistä 93 342 henkilöä (49,8 %) täytti aktiivisuusehdon, joten 94 064:n henkilön työttömyysturvaa leikattiin[17]. Leikkuri iski useimmin yli 50-vuotiaisiin ja miehiin[18]. Jos työllisyystilanne olisi pysynyt samana, valtion arvioitiin säästävän aktiivimallin avulla 45 miljoonaa euroa vuodessa[19].

Leikkauksen kohteiksi joutuneiden työttömien oletettiin hakevan toimeentulotukea korvaamaan menettämiään rahoja[20]. Vuoden 2018 puoliväliin mennessä aktiivimalli ei tuonut suurta muutosta toimeentulotuen saajien lukumäärään, sillä leikkurin kohdanneiden toimeentulotuen saajien määrä kasvoi 850 hengen verran[21][22]. Yhteensä toimeentulotuen varassa elää yli 200 000 suomalaista[22]. Toimeentulotuen menot Kelan budjetissa saattavat kasvaa epäsuhtaisesti ja kesäkuuhun 2018 mennessä niiden summa oli kasvanut 1,2 miljoonaa euroa[21]. Aktiivimallin ja toimeentulotuen saamisen syy–seuraus-suhdetta ei voitu sanoa varmasti, ja kunnollista tietoa aktiivimallin vaikutuksista toimeentulotuen saamiseen täytyi odottaa vuoteen 2019[21].

Syksyllä 2019 julki tulleen raporttiluonnoksen mukaan aktiivimalli lisäsi hakeutumista te-toimistojen työllistymistä edistäviin palveluihin, mutta mitattua vaikutusta työllisyyden muutoksiin ei voitu varmuudella erottaa muista tekijöistä. Ainoa löytynyt vertailuryhmä olivat alkuvaiheen lomautetut, joita malli ei koskenut. Näihin verrattuna työttömien työllistyminen ja osallistuminen työvoimapalveluihin lisääntyivät vasta aktiivimallin tultua voimaan. Silti tutkija Tomi Kyyrän mukaan aktiivimallin vaikutus työllistymiseen oli epävarma.[23]

Kelan tutkija Pertti Honkasen mukaan alkuvuoden 2018 tietojen perusteella ei voitu sanoa, että aktiivimallilla olisi ollut selvää vaikutusta työttömien aktiivisuuteen[24]. Tilastoissa näkyvät muutokset selittynevät laskutavan muutoksilla ja laajemman taloudellisen suhdanteen kohentumisella[24]. Varmempia tuloksia odotettiin saatavan vuoden 2019 alkupuolella[24].

Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikön Pasi Pajulan mukaan oli erittäin vaikea arvioida sitä, onko aktiivimalli toiminut hyvin vai huonosti, koska malli tuli yhdellä kertaa voimaan kaikilla suomalaisilla[20].

Väliraportti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa, aktiivimallin vaikutuksia arvioivassa väliraportissa todettiin, että aktiivimallin käyttöönotto pienensi työttömyysturvaa yli kolmannekselta työttömistä ja joissakin ryhmissä yli puolelta[25]. Erityisesti vanhimpien työttömien työttömyysetuutta pienennettiin usein[25].

Väliraportin mukaan aktiivimalli sai aikaan sen, että työttömät osallistuivat entistä enemmän sellaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden avulla aktiivimallin ehdot voitiin täyttää.[25]

Työnteko kyllä yleistyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen, mutta siihen vaikutti etenkin yleisen työllisyystilanteen paraneminen[25]. Koska aktiivimalli koski kaikkia työttömiä, ei ollut olemassa sellaista verrokkiryhmää, johon aktiivimallin kohteena olevia työttömiä olisi voitu verrata[25]. Niinpä suhdannetilanteen muutoksesta oli vaikea erottaa aktiivimallin vaikutuksia[25]. Sitä tutkitaan lisää tutkimuksen myöhemmässä osassa[25].

TE-toimistojen asiantuntijat eivät pitäneet aktiivimallia toteutuneessa muodossaan tarkoituksenmukaisena tapana edistää työllisyyttä[25]. Kyselyn perusteella aktiivimalli ei sopinut kaikille, koska se ei ollut tasapuolinen[25]. Sen käyttöönotto lisäsi epäluottamusta viranomaisiin ja TE-toimistojen työmäärää[25].

TE-toimistojen asiantuntijoista yli 60 prosenttia kannatti toukokuussa 2019 aktiivimallin lakkauttamista.[26]

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aktiivimallia vastustanut mielenosoitus Helsingin Senaatintorilla helmikuussa 2018.

Aktiivimallia on kritisoitu runsaasti. Malli leikkasi työttömyysturvaa, vaikka työtön olisikin todellisuudessa ollut aktiivinen ja hakenut työtä tai koulutusta siinä kuitenkaan onnistumatta.[14] Kritiikin mukaan kaikilla työttömillä ei asuinpaikan takia ollut mahdollisuutta täyttää aktiivisuusehtoa. Mallia vastaan oli asettunut muun muassa SAK.[9]

Professori Roope Uusitalo ihmetteli, että samalla tavalla epäreiluna ei pidetty sitä, että jo aiemmin samoihin aktiivisuusehdon täyttäviin palveluihin pääsevien työttömyyspäiväraha nousi jopa 13 prosenttia, eikä paljon suurempia työttömyysturvan leikkauksia vastustettu yhtä paljon. Hän päätteli, että syynä on psykologia: onnistumisesta palkitseminen tuntui kannustavammalta kuin epäonnistumisesta rankaiseminen. Uusitalo tosin puhui 13 prosentin korotetusta tuesta puhuessaan työttömälle työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavasta kulukorvauksesta, jonka on siis tarkoitus kattaa aiheutuvat matka- ja muiden ylläpitokustannusten kulut.[27][28]

Aktiivimallia valmistelleen työryhmän vetäjän, valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan kovin kritiikki kohdistui työttömien keskinäisen yhdenvertaisuuden puutteeseen: työttömillä ei ollut yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua työssäoloehdon täyttäviin palveluihin. Hetemäen mukaan aktiivimallilla ei voitu käytännössä saavuttaa työttömien täyttä yhdenvertaisuutta. Siksi tasapuolisuuden kannalta olisi ollut hyvä, jos palveluihin osallistuminen ei olisi estänyt työmarkkinatuen alenemaa.[11]

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne hyökkäsi tammikuussa 2018 Sipilän hallitusta vastaan väittäen aktiivimallin rankaisevan työttömiä[29]. Rinteen mielestä mallin taustalla oli vääristynyt käsitys työttömistä laiskoina ja saamattomina[29]. Rinteen mukaan ”ihmiset ovat sanoneet, että hallituksen politiikka tuntuu siltä, että halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa heille niskalaukaus”[29]. Sanavalinta herätti kritiikkiä, jota hallituspuolueen edustaja perusteli sillä, että sisällissodasta oli samaan aikaan kulunut 100 vuotta[30][31].

Eräs tavoista välttää työmarkkinatuen alenema oli työllistyminen 12 viikon välein. Tämän saavuttaminen oli Kelan tutkijan mielestä epätodennäköistä, koska keskimääräinen työttömyyden kesto oli Suomessa tuolloin lähes 60 viikkoa. Vain nuorimmilla työttömillä keskimääräinen työttömyysaika oli 12 viikon tuntumassa, kun vanhemmilla se oli huomattavasti pidempi. Ikäryhmien, sukupuolten ja alueiden väliset erot olivat suuret. Paikkakunnan vaihtokaan ei välttämättä auttanut työtöntä, koska ei voitu taata, että maaseudulta kaupunkeihin muuttaville riittäisi työpaikkoja tai hyviä työvoimapalveluja.[32]

Aktiivimallissa tapahtuva työttömyysetuuden leikkaus saattoi lisätä muiden tukien maksamiseen tarvittavia menoja.[32]

Aktiivimallin vastustamiseksi järjestettiin helmikuussa 2018 yhden päivän kestänyt kuljetusalan lakko, joka haittasi julkista liikennettä ja satamien toimintaa. Samassa yhteydessä pidettyyn mielenosoitukseen osallistui Helsingissä noin 8 000 henkeä.[33][34]

Pudottuaan eduskunnasta vuoden 2019 vaaleissa entinen työministeri Jari Lindström sanoi ministerin uransa suurimman virheen liittyneen aktiivimalliin: ”Siihen jäi se valuvika, että ihminen saa sanktion, vaikka tekee kaikkensa hakeakseen töitä.”[35]

Vastustava kansalaisaloite

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aktiivimallin vastainen mielenilmaus Senaatintorilla helmikuussa 2018.

Aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen oli tammikuun 2018 loppuun mennessä allekirjoittanut yli 140 000 henkilöä, minkä jälkeen allekirjoitusten kerääminen lopetettiin.[36] Kyseinen kansalaisaloite on vielä elokuussa 2020 kaikkien aikojen toiseksi eniten kannatusilmoituksia kerännyt suomalainen kansalaisaloite[37].

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta aloitti aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen käsittelyn asiantuntijakuulemisilla 6. helmikuuta 2019.[38] Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti aloitetta hylättäväksi 12. helmikuuta 2019, vaikka totesikin, että ”aktiivimalli näyttää kohdistuvan työttömyysetuuden saajiin ikäryhmittäin ja alueittain epätasa-arvoisesti”[39]. Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen 27. helmikuuta 2019.[40]

Aktiivimallin purkaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

6. kesäkuuta 2019 nimitetyn Rinteen hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet tullaan purkamaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty[41][42].

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan purkaminen tapahtuisi niin pian kuin mahdollista[43]. Hallituksen ministerien tiedotustilaisuudessa kertoman tiedon mukaan aktiivimalli luvattiin purkaa 1. tammikuuta 2020[44].

Eduskunta päätti aktiivimallin purkamisesta 11. joulukuuta 2019 niin, että se aiemman tiedon mukaisesti lakkaa vuodenvaihteessa.[45]

Aktiivimalli kakkonen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Aktiivimalli kakkoseksi" on kutsuttu omatoimisen tai omaehtoisen työnhaun mallia, jonka mukaan kaikkien työttömien olisi työttömyyskorvausta saadakseen haettava vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoitava toimistaan viikoittain[46][47].

Sipilän hallitus valmistelee

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipilän hallitus esitti työhakemuspakkoa ensimmäisen kerran keväällä 2017[48]. Sen mallin mukaan työttömän pitäisi hakea 12:a työpaikkaa kolmen kuukauden aikana ja raportoida työnhaun etenemisestä viikoittain[48]. Rikkeestä olisi seurannut heti 60 päivän mittainen karenssi eli työttömyysturvan määräaikainen katkaiseminen[48]. Työntekijäjärjestö SAK nimesi hakemuspakon ”aktiivimalli kakkoseksi”[48].

Sen jälkeen Sipilän hallitus muovasi esitystään[48]. Mallin viimeisimmässä versiossa työttömän olisi pitänyt edelleenkin hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa ja raportoida työllistymissuunnitelman etenemisestä kuukausittain[49]. Laiminlyönnistä seuraisi ensimmäisellä kerralla varoitus, toisella kerralla 30 päivän karenssi, kolmannella kerralla 60 päivän karenssi ja neljännen kerran jälkeen oikeus työttömyyskorvaukseen palautuisi vasta, kun työtön on tehnyt töitä 12 viikon ajan[48].

Työministeri Jari Lindstömin mukaan "lähtökohta tässä on se, että luotetaan ihmiseen"[48].

Sipilän hallitus päätti olla antamatta omaehtoisen työnhaun mallia eduskunnan päätettäväksi[50]. Vuoden 2018 lopulla eduskunta oli ruuhkautunut 241:stä lakiesityksestä, ja 31:stä esityksestä luovuttiin, mukaanluettuna laki omatoimisesta työnhausta[51].

Koska hallitus ja yrittäjät halusivat samaan aikaan helpottaa työntekijöiden irtisanomista, palkansaajajärjestöjä lepyteltiin siirtämällä mallin valmistelu kolmikantaiseen työryhmään[50]. Kolmikantainen tarkoittaa valtion virkamiesten, työntekijäjärjestöjen sekä työnantajajärjestöjen edustajien muodostamaa[50]. Valmistelun toivottiin toimivan pohjana seuraavan hallituksen päätöksille[50]. Kolmikantainen työryhmä ei päässyt asiasta yksimielisyyteen määräaikaan mennessä 28. helmikuuta 2019[52]. Työryhmässä STTK ja SAK katsoivat, että työttömyysturvajärjestelmää tulisi pikemminkin kehittää kokonaisuutena, ja pitivät omatoimisen työnhaun mallin valmistelua ongelmallisena myös voimassa olevan aktiivimalli ykkösen takia[52]. Työnantajia ja yrittäjiä edustavat järjestöt pitivät omatoimisen työnhaun mallia tarpeellisena ja jopa välttämättömänä[52][50]. Niiden mukaan mallin rangaistukset olivat liian lieviä[50]. Työttömien keskusjärjestön mielestä oli hyvä, että Aktiivimalli kakkonen ei tullut voimaan, sillä se olisi "sotkenut entisestään työttömän elämää” [52].

Marinin hallitus panee täytäntöön

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Aktiivimalli kakkonen" nousi kuitenkin uudestaan esiin elokuussa 2020, kun Marinin hallitus neuvotteli karenssin uhalla toteutettavasta työnhaku- ja raportointivelvoitteesta, jota nyt nimitettiin yksilöllisen työnhaun malliksi[53]. Budjettiriihessä hallitus päätti ryhtyä valmistelemaan työnhakuvelvoitetta täytäntöön[54][55]. Tässä vaiheessa "Aktiivimalli kakkosta" nimitettiin pohjoismaisen työnhaun malliksi[55]. Lopulta sille annettiin nimi pohjoismainen työvoimapalvelumalli [56]. Se tulee voimaan 2. toukokuuta 2022[56].

Valmistellun mallin mukaan työttömän pitää hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta määrä saattaa pienentyä riippuen asuinalueesta ja henkilön työkyvystä[57].

Työnhauista raportoidaan kerran kuukaudessa[57]. Laiminlyönnistä seuraa ensin huomautus, seuraavalla kerralla karenssi[57]. Kun Aktiivimalli leikkasi työttömyysetuutta 4,65 prosenttia kuukaudessa, Marinin hallituksen mallissa karenssi voi pienentää työttömyysetuutta 25–50%[57]. Jaettavien karenssien määrä tulee yleistymään entisestä[57].

Marinin hallituksen mallissa TE-toimisto ottaa yhteyttä työttömään viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta ja tapaa työnhakijan aluksi kahden viikon välein ja myöhemmin kolmen kuukauden välein[57]. Tätä varten TE-toimistoihin palkataan 1 200 uutta virkailijaa[57]. Marinin hallituksen mukaan sen malli eroaa Sipilän hallituksen "Aktiivimalli kakkosesta" juuri henkilökohtaisten kohtaamisten kasvavalla määrällä[57].

Valtiovarainministeriön arvion mukaan uudistus lisää työllisyyttä 9 500–10 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä[57]. Sipilän hallituksen esittämien työllisyysarvioiden puolesta ei jälkeenpäin löytynyt näyttöä[57].

Mallin mahdollinen työllisyysvaikutus perustuu toisaalta siihen, että tutkimusten mukaan työttömien henkilökohtainen tapaaminen työttömyyden alkuvaiheessa nopeuttaa työllistymistä[57]. Toisaalta se perustuu rangaistuksen uhkaan[57].

"Vasemmisto vastusti Sipilän ʼaktiivimalli kakkostaʼ, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan", Helsingin Sanomat otsikoi vuonna 2021. Työttömän valvontaa ja velvoitteita tiukennetaan, ja jos työtön ei osallistu tapaamisiin tai ei hae tarpeeksi työpaikkoja, hän siksi voi herkemmin menettää työttömyysturvan. Hallituksen sopiessa mallista vuotta aiemmin vasemmistoliitto otti pois verkkosivuilta vetoomuksensa Sipilän hallituksen ”aktiivimalli kakkosen” kaatamisesta mutta palautti sen Helsingin Sanomien kysyttyä asiasta. Vasemmistoliiton mukaan eroa on siinä, että työttömiin oltaisiin aktiivisemmin yhteydessä, työvoimapalveluihin käytettäisiin enemmän rahaa.[58][59]

Aktiivimalli Tanskassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan aktiivimalli poikkeaa Suomen mallista useissa kohdissa. Tanskassa aktiivisuusehto on tiukempi. Työpaikka on otettava vastaan kauempaa, eikä käsitettä ”koulutusta vastaava työ” ole kuten Suomessa. Mallissa passiivisuudesta työnhaussa rangaistaan ja aktiivisuudesta palkitaan. Kaikkien on haettava aktiivisesti töitä ja suostuttava työvoimatoimiston osoittamiin toimiin, tai työttömyysetuutta leikataan.[60]

Tanskan aktiivimalli ja työttömyysturva ovat erilaiset sen mukaan, kuuluuko työtön työttömyyskassaan vai ei.[60]

Työttömyyskassaan kuuluvat saavat Tanskassa ansiopäivärahaa. Heitä koskee aktiivisuusehto, joka vaatii työskentelyä vähintään 148 tuntia 4 kuukauden aikana.[60] Vaatimus on kuusinkertainen Suomen malliin nähden. Tanskassa aktiivisuusehtoa ei voi täyttää palveluihin osallistumalla. Työttömyysetuus alenee Tanskassa vain 1,2 %, kun Suomessa alenema on 4,65 prosenttia.[11] Jos työtön onnistuu työllistymään, oikeus ansiopäivärahaan pitenee kahdella päivällä yhtä työpäivää kohti. Puolen vuoden pätkätyö pidentää ansiopäivärahakautta vuodella.[60]

Työttömyyskassaan kuulumattomat saavat Tanskassa toimeentulotukea. Heitä koskee aktiivisuusehto, joka vaatii työskentelyä vähintään 225 tuntia 12 kuukauden aikana.[60]

Lisäksi työttömän on osallistuttava aktivointitoimiin kuten kursseille, työharjoitteluun tai yleishyödylliseen tai tuettuun työhän. Ansiopäivärahaa saavien on osallistuttava, kun työttömyys on kestänyt 6 kuukautta. Toimeentulotuessa raja on 3 tai 9 kuukautta riippuen henkilön iästä. Aktivoinnilla on pelotevaikutus: työttömyys ei ole lomailua, eikä työttömyysturvassa ole kysymys vastikkeettomasta perustulosta.[60]

Tanskassa työttömät työllistyvät usein juuri ennen intensiivisen aktivointijakson alkua välttääkseen joutumisen aktivoitavaksi.[27]

Tanskassa on joustavat työmarkkinat.[61] Irtisanominen on helppoa, työttömyysturva on hyvä ja yhteiskunta pyrkii työntämään työttömiä kohti työtä.[60]

Tanska käyttää työttömien palveluihin moninkertaisesti enemmän resursseja kuin Suomi: Tanskassa työllistymistä edistäviä virkailijoita on noin yksi 30 työtöntä kohden; Suomessa vastaava luku on yksi virkailija 120 työtöntä kohden[62]. Tanska käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan vuosittain summan, joka vastaa noin 2% maan bruttokansantuotteesta; Suomessa siihen käytetään vain 1%[62].

Tanskan aktiivimalli on toteutus joustoturvasta eli flexicuritystä. Joustoturva on työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikassa keskeiseen asemaan noussut käsite, jolla tarkoitetaan työmarkkinoiden joustavuuden ja turvallisuuden uudenlaista tasapainoa.[63]

Tanskassa työttömyysaste on ollut Suomea alempi. Marraskuussa 2017 työttömyysaste oli Tanskassa 4,3 %, kun Suomessa se oli 7,1 %.[60]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/aktiivimalli-tulossa-ranskaan-uudistusta-vastustavat-ammattiliitot-ja-suurin-tyonantajaliitto
  2. ↑ a b c Ay-ekonomisti tunnustaa ehdottaneensa aktiivimallia: ”Pienetkin marjat on nyt poimittava – tilanne niin vakava” Uusi Suomi. 5.1.2018.
  3. ↑ a b c Tarkastelujakso - YTK ytk.fi. Viitattu 21.2.2019.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Aktiivimalli - YTK ytk.fi. Viitattu 21.2.2019.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ a b c Miten täytän aktiivimallin ehdot? - YTK ytk.fi. Viitattu 21.2.2019.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Poikkeukset tarkastelussa - YTK ytk.fi. Viitattu 21.2.2019.[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Työttömyysturvan aktiivimalli ulotetaan myös perusturvaan Verkkouutiset. 18.10.2017.
  8. ↑ https://sosiaalivakuutus.fi/kuka-maksaa-sosiaaliturvan-tulevaisuudessa/
  9. ↑ a b Teittinen, Paavo: Talkootyöstä voi tulla osa aktiivimallia. Helsingin Sanomat, 9.1.2018. Sanoma Osakeyhtiö.
  10. ↑ Valtiosihteeri lyttää kritiikin aktiivimallista: "Käsitykset kohtuullisuudesta ovat ehkä muuttuneet"
  11. ↑ a b c Valtiovarainministeriö: kolumni Aktiivimallin toiminta, tausta ja kritiikki
  12. ↑ Palojärvi, Eeva: Jari Lindström antaa kasvot aktiivimallille. Helsingin Sanomat 13.1.2018
  13. ↑ Juhana Vartiainen oli Senaatintorin vihatuin mies – ”Salaa vähän nautin tästä” Uusi Suomi. Viitattu 2.2.2018.
  14. ↑ a b Raivoisaa vastustusta herättänyt työttömien aktiivimalli astuu pian voimaan – 6 kysymystä ja vastausta Yle Uutiset. Viitattu 9.1.2018.
  15. ↑ HE 124/2017 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 8.6.2018.
  16. ↑ Aktiivimalli ja keikkatyöt – työtuloja enemmän naisilla ja nuorilla Tutkimusblogi. 29.3.2018. Viitattu 30.3.2018.
  17. ↑ Puolet Kelan työttömyysturva-asiakkaista täytti aktiivisuusehdon - Ajankohtaista kela.fi. Arkistoitu 15.4.2018. Viitattu 14.4.2018.
  18. ↑ Aktiivimallin leikkuri iski eniten yli 50-vuotiaisiin ja miehiin Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
  19. ↑ Hallitus kohensi aktiivimallia ”lisärahalla” – Kelan arvio: leikkuri vie työttömiltä nelinkertaisen summan vuodessa - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 12.4.2018. Viitattu 14.4.2018.
  20. ↑ a b Kelan päällikkö aktiivimallista: Työttömien aktiivisuudessa ei mitään merkittävää muutosta Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
  21. ↑ a b c TAPIO PELLINEN / STT: Aktiivimalli ei sysännytkään 11 000:ta työtöntä toimeentulotuelle – pääjohtaja teki tulkintavirheen savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 12.6.2018.
  22. ↑ a b Aktiivimallin leikkuri ei juuri näkynyt kevään toimeentulotuissa – Kela täsmensi virheellistä tietoa Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
  23. ↑ HS-analyysi: Aktiivimallin hyödyt jäivät arvoitukseksi, ja se on pääministeri Rinteelle suuri helpotus Helsingin Sanomat. 31.10.2019.
  24. ↑ a b c Tuliko työttömien aktiivimallista pelkkä leikkuri? Kelan tutkija: Ei ole selvää näyttöä, että aktiivimalli olisi toiminut Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2018.
  25. ↑ a b c d e f g h i j https://tem.fi/documents/1410877/2132296/Aktiivimallin+vaikutusarvioinnin+v%C3%A4liraportti+05-2019/b4edfbe1-0a76-ecb6-b57b-93e2984e129b/Aktiivimallin+vaikutusarvioinnin+v%C3%A4liraportti+05-2019.pdf
  26. ↑ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006096790.html
  27. ↑ a b Aktiivimalli sai haukut, vaikka kovempiakin leikkauksia on tehty - rankaisemisen psykologiaa Suomen Kuvalehti. 2.3.2018.
  28. ↑ Työttömyysturvalaki Oikeusministeriö - Finlex ajantasainen lainsäädäntö. 14.9.2020.
  29. ↑ a b c Oppositiojohtaja Antti Rinne: Hallituksen ihmiskuvan vääristyneisyys johtaa älyttömyyksiin – "halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa niskalaukaus" - Aamulehti Aamulehti. 5.1.2018. Arkistoitu 7.1.2018. Viitattu 11.1.2018.
  30. ↑ Rinne puolustaa ”niskalaukaus” -kohuvertausta: kertoo siteeranneensa 50-vuotiasta korkeakoulutettua naista iltalehti.fi. Viitattu 11.1.2018.
  31. ↑ Rinne niskalaukaus-kommentista: Enhän minä nyt ihmisten kertomuksia rupea muuttamaan – Aktiivimallin kritiikki pöyristytti somessa Yle Uutiset. Viitattu 11.1.2018.
  32. ↑ a b Kelan asiantuntija listaa aktiivimallin ongelmat - ”On vaikea luvata, että työttömien muutto maaseudulta kaupunkeihin takaisi heille työpaikkoja” iltalehti.fi. Viitattu 21.1.2018.
  33. ↑ Torille tuli noin 8000 ihmistä – Aktiivimallia protestoinut väläytti yleislakkoa Uusi Suomi. Viitattu 2.2.2018.
  34. ↑ Lakko pysäyttää myös metron ja melkein kaikki bussit Helsingin Uutiset. Viitattu 30.1.2018.
  35. ↑ Duunitori: Jari Lindström kertoo nyt, mikä oli hänen suurin virheensä työministerinä Duunitori.fi. 19.5.2019. Viitattu 29.5.2019.
  36. ↑ Kumotaan HE 124/2017 vp Kansalaisaloite.fi
  37. ↑ Kansalaisaloitepalvelu - Selaa kansalaisaloitteita Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 8.8.2020.
  38. ↑ https://www.talouselama.fi/uutiset/aktiivimallin-paluu-eduskunta-alkaa-kasitella-kansalaisaloitetta-aktiivimallin-kumoamisesta/a42c0ab3-1320-3868-b107-51ca985596d9
  39. ↑ StVM 32/2018 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 29.5.2019.
  40. ↑ https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/273271-140-000-allekirjoitusta-eduskunta-hylkasi-kansalaisaloitteen-aktiivimallista
  41. ↑ Rinteen hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. Viitattu 8.6.2019.
  42. ↑ http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161662/Osallistava_ja_osaava_Suomi_2019_WEB.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. ↑ Ministeri Pekonen: Aktiivimalli puretaan niin pian kuin mahdollista Yle Uutiset. Viitattu 3.7.2019.
  44. ↑ Työttömyysturvan aktiivimalli puretaan 1.1.2020 ja ulkomaalaisille työlupa kuukaudessa – näin hallituksen budjetti-info eteni Iltalehti. Viitattu 2.11.2019.
  45. ↑ Virkkunen, Jussi: Enää tasavallan presidentin allekirjoitus puuttuu, sitten aktiivimalli on lopullisesti historiaa 11.12.2019. Kansan Uutiset. Viitattu 11.12.2019.
  46. ↑ Yksityiskohdat ”aktiivimalli kakkosesta” julki: Työttömän haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa, rangaistukset kevenevät selvästi Helsingin Sanomat. 28.6.2018. Viitattu 6.2.2021.
  47. ↑ ”He pitävät aikataulua erittäin haasteellisena” – myös Lintilä skeptinen aktiivimalli 2:n toteutumiselle Demokraatti.fi. Viitattu 30.3.2018.
  48. ↑ a b c d e f g Kiistelty ”aktiivimalli kakkonen” on toteutumassa: Hallitus aikoo velvoittaa työttömät hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa Helsingin Sanomat. 14.6.2018. Viitattu 15.6.2018.
  49. ↑ Aktiivimallin kakkososa etenemässä: Työttömän haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa, rangaistuksia porrastettu Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
  50. ↑ a b c d e f Omatoimista työnhakua pohtinut ryhmä ei löytänyt eväitä seuraavalle hallitukselle – Pohjalla oli esitys, jonka mukaan kuukaudessa pitäisi hakea neljää työpaikkaa Helsingin Sanomat. 1.3.2019. Viitattu 6.3.2019.
  51. ↑ Yli 30 lakiesitystä poistettu eduskunnan syysistuntokauden listalta Helsingin Sanomat. 16.12.2018. Viitattu 6.3.2019.
  52. ↑ a b c d Aktiivimalli 2 kaatui kolmikannassa Kansan Uutiset. 1.3.2019. Viitattu 6.3.2019.
  53. ↑ Hallitus | HS:n tiedot: Näistä työllisyystoimista hallitus neuvottelee – pöydälle ovat tulossa työnhakuvelvoitteen tiukentaminen ja työttömyysturvalla opiskelun rajoittaminen Helsingin Sanomat. 8.8.2020. Viitattu 8.8.2020.
  54. ↑ Budjetti | Turpeen verotus kiristyy, työnhaku uudistuu, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan – Tässä ovat hallituksen keskeiset päätökset Helsingin Sanomat. 16.9.2020. Viitattu 16.11.2020.
  55. ↑ a b HS-analyysi | Pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa hallitukselle poliittinen ruutitynnyri Helsingin Sanomat. 17.11.2020. Viitattu 17.11.2020.
  56. ↑ a b Usein kysyttyjä kysymyksiä pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 14.2.2022.
  57. ↑ a b c d e f g h i j k l Budjetti | Työtön voi menettää ison osan tuesta, jos ei hae työpaikkoja – Näin hallitus uudistaa työnhaun Helsingin Sanomat. 16.9.2020. Viitattu 16.11.2020.
  58. ↑ Vasemmisto vastusti Sipilän ”aktiivimalli kakkosta”, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan Helsingin Sanomat. 8.10.2021.
  59. ↑ Hallitus valmistelee työttömille hakemuspakkoa – Vasemmisto­liitto poisti näkyviltä vanhan vetoomuksensa ”aktiivimalli kakkosen” kaatamisesta Helsingin Sanomat. 15.9.2020.
  60. ↑ a b c d e f g h Nalbantoglu, Minna: Tanska tarjoaa työttömille keppiä ja porkkanaa. Helsingin Sanomat, 22.1.2018. Sanoma Osakeyhtiö.
  61. ↑ Iltalehti vertasi: Suomen aktiivimallissa on kyse uhasta - Tanskassa työttömälle maksetaan 90 prosenttia vanhasta palkasta
  62. ↑ a b Tanskan-tuntijat: Ei pidä paikkaansa, että Tanskassa olisi vain 12 työtöntä virkailijaa kohden ja Suomessa 166 Yle Uutiset. Viitattu 25.1.2018.
  63. ↑ http://denmark.dk/en/society/welfare/flexicurity (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aktiivimalli&oldid=22715659”