Aihiolääke

Aihiolääke (engl. prodrug) on lääkeaineen esimuoto, eli lääkeainemolekyylin ei-aktiivinen muoto, joka vasta elimistössä metaboloituu vaikuttavaksi lääkeaineeksi. Aihiolääkkeillä modifioidaan lääkeaineen fysikokemiallisia, farmaseuttisia ja biofarmaseuttisia ominaisuuksia tavoitteena esimerkiksi parantaa lääkeaineen rasvaliukoisuutta, vesiliukoisuutta, läpäisevyyttä solukalvon läpi tai hyötyosuutta. Aihiolääketeknologialla voidaan myös pidentää lääkeaineen vaikutusaikaa tai kohdentaa lääkeaineen vaikutusta esimerkiksi aivoihin tai syöpäsoluihin. Aihiolääke-teknologiaa voidaan soveltaa lääkkeen kaikkiin antoreitteihin ja -muotoihin (tabletti, liuos, voide, jne.).

Aihiolääkkeitä

• Useimmat kliinisessä käytössä olevat ACE:n estäjät (mm. enalapriili, kinapriili, ramipriili ja silatsapriili) ovat aktiivisen lääkeaineen rasvaliukoisia estereitä, jotka vapauttavat aktiivisen aineen imeytymisen jälkeen (enimmäkseen maksassa).
• Avitsafonista muodostuu veressä diatsepaamia.
• Beta-laktaamiantibiootit, kuten pivampisilliini ja bakampisilliini ovat ampisilliinin rasvaliukoisia estereitä.
• Diasetyylimorfiini eli heroiini on morfiinin diasetyloitu johdos, josta aineenvaihdunnan seurauksena muodostuu morfiinia, 6-monoasetyylimorfiinia ja 3-monoasetyylimorfiinia.
• Dipivefriini on adrenaliinin dipivaloyylijohdos, jota käytetään glaukooman hoidossa.
• Erytromysiiniasistraatti on erytromysiinin aihiomuoto, joka imeytyy oraalisen annon jälkeen paremmin ja aiheuttaa vähemmän gastrointestinaalisia sivuvaikutuksia kuin erytromysiini.
• Famsikloviiri hydrolysoituu elimistössä ja edelleen hapettuu maksassa tuottaen pensikloviiria.
• Fenytoiinifosfaatti on ionisoituvan fosfaattiryhmänsä vuoksi fenytoiinia vesiliukoisempi aihiolääke, joka elimistön fosfataasien vaikutuksesta vapauttaa aktiivisen lääkeaineen nopeasti annon jälkeen.
• Gammabutyrolaktonista sekä 1,4-butaanidiolista muodostuu veressä gammahydroksivoihappoa.
• Kandesartaanisileksitiili muuttuu esterihydrolyysin kautta imeytymisen yhteydessä ruoansulatuskanavassa kandesartaaniksi.
• Karisoprodolista muodostuu veressä meprobamaattia.
• Kefpodoksiimiproksetiili on kefpodoksiimin aihiomuoto.
• Kefuroksiimiaksetiili on kefuroksiimin aihiomuoto, jota voidaan käyttää oraalisesti.
• Kodeiini metabolisoituu kodeiini-6-glukuronidiksi ja morfiiniksi.
• Parkinsonin taudin hoidossa käytetty L-Dopa kulkeutuu aivoihin aktiivisen kuljetusmekanismin avulla ja dekarboksyloituu dopamiiniksi.
• Lisdeksamfetamiinista muodostuu veressä deksamfetamiinia.
• Nabumetoni hydrolysoituu maksassa aktiiviseksi 6-metoksi-2-naftyylietikkahapoksi, joka aikaansaa prostaglandiinin synteesiä estävän kipulääkevaikutuksen.
• Protonipumpun estäjät eli happosalpaajat muuntuvat aktiiviseen muotoon vasta nieltynä vatsahappojen muuntaessa ne aktiiviseksi sulfenamidiksi tai sulfeenihapoksi.
• Psilosybiini sekä psilasetiini metabolisoituvat psykoaktiiviseksi psilosiiniksi.
• Valasikloviiri on asikloviirin L-valiiniesteri, joka imeytyy paremmin ja vapauttaa täydellisesti ja nopeasti aktiivisen asikloviirin imeytymisen jälkeen.

Lähteet

• Järvinen T, Rautio J, Niemi R: Aihiolääkkeet. Duodecim 24:2564–2568, 1997