Aachenin tuomiokirkko
Aachenin tuomiokirkko eli Aachenin katedraali (saks. Kaiserdom) on Saksan Aachenissa sijaitseva Pohjois-Euroopan vanhin katedraali. Kaarle Suuri rakennutti itselleen Aacheniin palatsin ja siihen Einhardin johdolla suuren kappelin, joka on karolingisen arkkitehtuurin tunnetuin muistomerkki.[1] Palatsista on jäljellä vain tämä kappeli, josta tuli myöhemmin tuomiokirkko. Rakennustyöt alkoivat 786. Kaarle Suuri kuoli 814, ja hänet haudattiin omaan kirkkoonsa.
Nykyisen muotonsa katedraali on saanut vähitellen yli tuhannen vuoden kuluessa. Sen ytimessä on Kaarle Suuren palatsin kappeli. Tuomiokirkon nykyisiin rakenteisiin verrattuna se näyttää varsin pieneltä, mutta valmistuessaan se oli Alppien pohjoispuolen suurin muurattu kupoli.lähde?
Katedraali on Unescon maailmanperintökohde.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomiokirkko oli kuudensadan vuoden ajan (936–1531) Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoiden kruunauspaikka. Goottilaisella kaudella katedraalia laajennettiin, jotta pyhiinvaeltajien joukot mahtuivat sisään. Laajennusosa vihittiin käyttöön Kaarle Suuren kuoleman 600-vuotisjuhlallisuuksissa.lähde?
Aarrekammio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aachenin tuomiokirkon aarrekammiossa on monia myöhäisklassisia, karolinginisia ja ottolaisia sekä taide- että kirkkohistoriallisesti merkittäviä aarteita. Eräs näistä on Lotharin risti, joka valmistettiin Otto III:n tilauksesta n. vuonna 1000. Risti on puoli metriä korkea, ja se on tehty kullasta, filigraanista, jalokivistä ja cloisonné-emalista. Lisäksi ristiin on upotettu antiikin aikaisia gemmoja: sivussa oleva kuvaa kolmea sulotarta, kun taas keskellä oleva kamee kuvaa keisari Augustusta. Tapa koristella risti juontaa juurensa Ilmestyskirjasta, jonka mukaan taivaallinen Jerusalem tullaan rakentamaan jalokivistä, minkä myötä Rooman ensimmäinen kristitty kreisari Konstantinus otti tunnuksekseen jalokivikoristeisen ristin (lat. crux gemmata).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arkkitehtuurin sanakirja, s. 118–119. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8
- ↑ Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia, s. 365–367. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7
- Aachenin tuomiokirkko
- Alppien paalutalot
- Augustusburg ja Falkenlust
- Bamberg
- Bauhaus-kohteet Weimarissa ja Dessaussa
- Bayreuthin oopperatalo
- Bergpark Wilhelmshöhe
- Berliinin modernistiset asuinalueet
- Corveyn luostari
- Darmstädter Künstlerkolonie Mathildenhöhe
- Dessau-Wörlitzin puutarha
- Fagus-Werk
- Hedeby ja Danevirke
- Hildesheimin tuomiokirkko ja Mikaelinkirkko
- Karpaattien ja Saksan pyökkimetsät
- Kaupungintalo ja Rolandin patsas Bremenin torilla
- Keski-Reinin laakson yläosa
- Kölnin tuomiokirkko
- Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
- Lorschin luostari
- Luther-muistomerkit Eislebenissä ja Wittenbergissä
- Lyypekki
- Maulbronnin luostari
- Messelin kaivoksen fossiilialue
- Museumsinsel Berliinissä
- Muskaunpuisto (jaettu Puolan kanssa)
- Naumburgin katedraali
- Quedlinburg
- Rammelsbergin kaivokset, Goslar ja Ylä-Harzin vesihuoltojärjestelmä
- Regensburg
- Reichenaun luostarisaari
- Roomalaiset monumentit, tuomiokirkko ja Liebfrauen-kirkko Trierissä
- Rooman rajalinjat (jaettu Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa)
- Sanssouci, Neues Palais, Charlottenburgin linna
- Speicherstadt ja Kontorhausviertel Hampurissa
- Speyerin tuomiokirkko
- Stralsund ja Wismar
- Vattimeri (jaettu Alankomaiden ja Tanskan kanssa)
- Völklingenin rautaruukki
- Wartburgin linna
- Weimar
- Wiesin pyhiinvaelluskirkko
- Würzburgin linna
- Zollvereinin hiilikaivokset Essenissä