Karolinginen arkkitehtuuri
Karolinginen arkkitehtuuri on frankkien valtakunnassa 700-luvun lopulla ja 800-luvulla vallinnut germaaninen arkkitehtuurin tyylisuunta. Sen pani alulle frankkihallitsija Kaarle Suuri (768–814). Tyylin esikuvia olivat antiikki ja Bysantin varhaiskristillinen tyyli.[2]
Tunnetuin karolingisen arkkitehtuurin esimerkki on Aachenin palatsikappeli (796–814), jonka esikuvana oli Ravennan San Vitale. Kappeli on säilynyt Aachenin tuomiokirkon keskiosana, mutta muu palatsikokonaisuus on kadonnut.[2]
Karolingisen tyylin aikana rakennetut pitkäkirkot, kuten Centulan luostarin kirkko Saint Riquierissa, vaikuttivat paljon myöhempään keskiaikaiseen arkkitehtuuriin. Tyyliä seurasivat ja siihen perustuivat myöhemmät ottolainen arkkitehtuuri ja romaaninen arkkitehtuuri.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pevsner, Nikolaus: Euroopan arkkitehtuurin historia, s. 41. Otava, 1963 (7. painos, alkuteos 1943).
- ↑ a b c Arkkitehtuurin sanakirja, s. 118–119. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karolinginen arkkitehtuuri Wikimedia Commonsissa