Karolinginen arkkitehtuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lorschin luostarin porttihalli, 700-luvun loppu. Halli edustaa karolingisen arkkitehtuurin Roomasta ja varhaiskristillisistä aiheista saamia vaikutteita. Julkisivu on koristeltu punaisilla ja valkoisilla kivilaatoilla. Alhaalla on käytetty Rooman Colosseumin tapaan kiintopylväiden ja niiden välisten kaarien järjestelmää, ja yläpuolella pieniä uurrettuja pilastereita. Kolmioaihe oli peräisin roomalaisista sarkofageista.[1]

Karolinginen arkkitehtuuri on frankkien valtakunnassa 700-luvun lopulla ja 800-luvulla vallinnut germaaninen arkkitehtuurin tyylisuunta. Sen pani alulle frankkihallitsija Kaarle Suuri (768–814). Tyylin esikuvia olivat antiikki ja Bysantin varhaiskristillinen tyyli.[2]

Tunnetuin karolingisen arkkitehtuurin esimerkki on Aachenin palatsikappeli (796–814), jonka esikuvana oli Ravennan San Vitale. Kappeli on säilynyt Aachenin tuomiokirkon keskiosana, mutta muu palatsikokonaisuus on kadonnut.[2]

Karolingisen tyylin aikana rakennetut pitkäkirkot, kuten Centulan luostarin kirkko Saint Riquierissa, vaikuttivat paljon myöhempään keskiaikaiseen arkkitehtuuriin. Tyyliä seurasivat ja siihen perustuivat myöhemmät ottolainen arkkitehtuuri ja romaaninen arkkitehtuuri.[2]

  1. Pevsner, Nikolaus: Euroopan arkkitehtuurin historia, s. 41. Otava, 1963 (7. painos, alkuteos 1943).
  2. a b c Arkkitehtuurin sanakirja, s. 118–119. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]