Yhtenäisyyslista
| Yhtenäisyyslista | |
|---|---|
| Enhedslisten – De Rød-Grønne | |
|
|
|
| Perustettu | 2. joulukuuta 1989 |
| Johto |
|
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | äärivasemmisto[3][4][5][6] |
| Toimisto |
Studiestræde 24, 1. 1455 København K |
| Kansankäräjät[7] |
9 / 179 |
| Euroopan parlamentti[8] |
1 / 14 |
| Alueet |
14 / 205 |
| Kunnat |
114 / 2 436 |
| Kansainväliset jäsenyydet | – Euroopan vasemmistopuolue |
| Kotisivu |
www |
.svg){kind=logo}
.svg)
Yhtenäisyyslista (tansk. Enhedslisten – De Rød-Grønne) on vasemmistososialistinen punavihreä tanskalainen puolue. Yhtenäisyyslistaa pidetään vasemmistolaisimpana kansankäräjillä edustettuina olevista puolueista.
Yhtenäisyyslista perustettiin vuonna 1989, kun Tanskan kommunistinen puolue, Sosialistinen työväenpuolue ja Vasemmistososialistinen puolue päättivät yhdistyä.[9]
Vuoden 2011 vaaleissa Yhtenäisyyslista sai silloisen historiansa parhaan vaalituloksen saaden 6,7 % äänistä ja 12 edustajaa kansankäräjille. Puolue ei kuitenkaan noussut hallitukseen, mutta sopi hallituksen muodostaneen vasemmistoblokin kanssa tukevansa sitä budjettiäänestyksissä.[10] Yhtenäisyyslista on toiminut myös Frederiksenin hallituksen tukipuolueena vuodesta 2019.[11] Vuoden 2022 ennenaikaisissa kansankäräjävaaleissa puolue kärsi huomattavan tappion ja menetti neljä paikkaa.[12]
Yhtenäisyyslistaa johtaa kollektiivisesti 25-jäseninen puoluehallitus, mutta puolue on valinnut itselleen poliittisen johtajan.[10] Ensimmäiseksi poliittiseksi johtajaksi valittiin vuonna 2009 Johanne Schmidt-Nielsen.[13] Hänen jälkeensä poliittisena johtajana oli Pernille Skipper 2016–2021, Mai Villadsen 2021–2023 ja vuodesta 2023 Pelle Dragsted.[11]
Ideologia ja tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtenäisyyslista on sosialistinen, feministinen ja vihreä puolue, joka sijoittuu Tanskan politiikassa vasemmistoon sekä tulonjakopolitiikassa että arvomaailmassa. Yhtenäisyyslista kannattaa demokraattista sosialismia. Puolueen periaateohjelmassa vuodelta 2003 esitellään ongelmat, joita Yhtenäisyyslistan mielestä kapitalismi aiheuttaa. Puolue esittää vaihtoehdoksi demokraattista taloutta ja ekologisesti kestävä yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Yhtenäisyyslista haluaa kansainvälistä yhteistyötä, mutta suhtautuu kriittisesti Euroopan unioniin.[11]
Periaateohjelmassaan Yhtenäisyyslista korostaa, että muutoksen on tapahduttava sekä kansan, ulkoparlamentaarisen poliittisen osallistumisen että puolueen edustuksen kautta vaaleilla valituissa toimielimissä. Yhtenäisyyslista kannattaa näin ollen kapitalismin lopettamista ja sosialismin käyttöönottoa demokraattisin ja rauhanomaisin keinoin.[11]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolueen perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luvulla monet vasemmistopuolueet olivat ehdolla parlamenttivaaleissa, mutta ne eivät saavuttaneet äänikynnystä. Yhtenäisyyslista perustettiin tämän vuoksi vuonna 1989 vasemmistososialistien, Tanskan kommunistisen puolueen ja sosialistisen työväenpuolueen vaaliyhteistyönä. Yhtenäisyyslista oli vaalikelpoinen vuoden 1990 parlamenttivaaleissa, ja sille annettiin vaalikirjain Ø.[11]
Toiminta oppositiossa ja parlamentissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtenäisyyslista muodosti kriittisen, vasemmistolaisen opposition Poul Nyrup Rasmussenin hallituksille vuosina 1994-2001, mutta varmisti myös hallitusten selviytymisen osallistumalla kompromisseihin tai olemalla äänestämättä rahoituslakia vastaan. Porvarillisten enemmistöhallitusten aikana vuosina 2001-2011 ja 2015-2019 Yhtenäisyyslistan kaltainen vasemmistopuolue on yrittänyt vaikuttaa lähinnä ministereille suunnattujen parlamentaaristen kysymysten kautta. Punaisen blokin muodostaessa hallituksen tilanne on ollut puolueelle edullisempi. Yhtenäisyyslista oli vuosina 2011-2015 osa sosiaalidemokraattien, Radikale Venstren ja Sosialistisen kansanpuolueen muodostamaa vähemmistökoalitiota. Puolue on tukenut myös Mette Frederiksenin sosiaalidemokraattisia vähemmistöhallituksia vuoden 2019 vaaleista lähtien.[11]
Vaalimenestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Tulokset[14][15] | |||
| Kansankäräjävaalit | |||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | |
| 1990 | 0 / 179 |
 54 038
|
1,7 %
|
| 1994 | 6 / 179 |
 104 701
|
3,1 %
|
| 1998 | 5 / 179 |
 91 933
|
2,7 %
|
| 2001 | 4 / 179 |
82 685
|
2,4 %
|
| 2005 | 6 / 179 |
114 123
|
3,4 %
|
| 2007 | 4 / 179 |
74 674
|
2,2 %
|
| 2011 | 12 / 179 |
237 011
|
6,7 %
|
| 2015 | 14 / 179 |
274 463
|
7,8 %
|
| 2019 | 13 / 179 |
245 100
|
6,9 %
|
| 2022 | 9 / 179 |
181 452
|
5,1 %
|
Merkittäviä henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliittiset johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2009–2015: Johanne Schmidt-Nielsen
- 2016–2021: Pernille Skipper
- 2021–2023: Mai Villadsen
- 2023– Pelle Dragsted
Nykyiset kansanedustajat (2022–2026)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pelle Dragsted
- Jette Gottlieb
- Peder Hvelplund
- Rosa Lund
- Trine Mach
- Søren Egge Rasmussen
- Søren Søndergaard
- Victoria Velásquez
- Mai Villadsen
Europarlamentaarikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nikolaj Villumsen (2019–2024)
- Per Clausen (2024–)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elections in Denmark Parties and elections in Europe. 2011. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Referendum awaits EU patent deal The Copenhagen Post. 29.7.2012. Arkistoitu 3.9.2012. Viitattu 4.9.2012. (englanniksi)
- ↑ March, Luke: Contemporary Far Left Parties in Europe, s. 3. Berliini: Friedrich-Ebert-Stiftung, 2008. ISBN 978-3-86872-000-6 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Edwards, Geoffrey & Wiessala, Georg: The European Union: annual review 1998/1999, s. 184. Wiley-Blackwell, 2000. ISBN 978-0-631-21598-1
- ↑ Banks, Arthur S. & Muller, Thomas C.: Political Handbook of the World 1994–95, s. 234. CSA Publications, 1995. ISBN 978-0-933199-10-1
- ↑ Government and opposition, Volume 34, s. 73. Weidenfeld and Nicolson, 1999.
- ↑ Valgresultater 2022 Danmarks Radio. Viitattu 2.11.2022. (tanskaksi)
- ↑ MEPs: Denmark europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ The Red Green Alliance Yhtenäisyyslista. Arkistoitu 3.6.2011. Viitattu 2.9.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Huovinen, Arto: Tanskan punavihreät kiistelevät armeijasta KU Viikkolehti. 26.7.2012. Kansan Uutiset. Viitattu 23.3.2015.
- ↑ a b c d e f Kosiara-Pedersen, Karina: Enhedslisten Den Store Danske. 22.8.2023. Viitattu 18.1.2024. (tanskaksi)
- ↑ Folketingsvalg 2022: Sådan blev resultatet Folketinget. 2.11.2022. Viitattu 4.11.2022. (tanskaksi)
- ↑ Johanne Schmidt-Nielsen Yhtenäisyyslista. Arkistoitu 11.6.2015. Viitattu 23.3.2015. (tanskaksi)
- ↑ Folketingsvalgene 1953–2019 ft.dk. Tanskan kansankäräjät. Viitattu 25.7.2019. (tanskaksi)
- ↑ Folketingsvalg tirsdag 1. november 2022 Danmarks Statistik. 4.11.2022. Viitattu 4.11.2022. (tanskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yhtenäisyyslista (tanskaksi)
| Kansankäräjät |
|
|---|---|
| Grönlanti |
|
| Muut | |
| Euroopan parlamentti |
|
Parlamenttiryhmä: Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto | |||||||
| Puolueet |
| ||||||
| Puolueen puheenjohtajat | |||||||
| Europarlamentin ryhmäpuheenjohtajat | |||||||
