Tanskan kansankäräjävaalit 2019

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tanskan kansankäräjävaalit 2019
Tanska
2015 ←
5. kesäkuuta 2019 → 2022

Kaikki 179 paikkaa kansankäräjille
90 paikkaa tarvitaan enemmistöön
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
 
Johtaja Mette Frederiksen Lars Løkke Rasmussen Kristian Thulesen Dahl
Puolue Sosiaalidemokraatit Venstre Kansanpuolue
Saadut paikat 48 43 16
Paikkojen muutos Nousua 1 Nousua 9 Laskua 21
Äänet 915 393 825 486 308 219
Kannatus 25,9 % 23,4 % 8,7 %
Muutos Laskua 0,4 %-yks. Nousua3,9 %-yks. Laskua12,4 %-yks.

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
 
Johtaja Morten Østergaard Pia Olsen Dyhr Pernille Skipper[a]
Puolue Radikaali Venstre Sosialistinen kansanpuolue Yhtenäisyyslista
Saadut paikat 16 14 13
Paikkojen muutos Nousua 8 Nousua 7 Laskua 1
Äänet 304 273 272 093 244 664
Kannatus 8,6 % 7,7 % 6,9 %
Muutos Nousua4,0 %-yks. Nousua3,5 %-yks. Laskua0,9 %-yks.

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
 
[[File:|200px|alt=Pernille Vermund]]
Johtaja Søren Pape Poulsen Uffe Elbæk Pernille Vermund
Puolue Konservatiivinen kansanpuolue Alternativet Nye Borgerlige
Saadut paikat 12 5 4
Paikkojen muutos Nousua 6 Laskua 4 Nousua 4
Äänet 233 349 104 148 83 228
Kannatus 6,6 % 3 % 2,4 %
Muutos Nousua3,2 %-yks. Laskua1,8 %-yks. Uusi puolue


Pääministeri ennen vaaleja

Lars Løkke Rasmussen
Venstre

Uusi pääministeri

Mette Frederiksen
Sosiaalidemokraatit

Tanskan kansankäräjävaalit 2019 järjestettiin 5. kesäkuuta 2019. Vaaleissa valittiin 179 edustajaa kansankäräjille, joista 175 valittiin Tanskasta, kaksi Grönlannista ja kaksi Färsaarilta.

Sosiaalidemokraattinen puolue sai yhden paikan lisää ja säilytti asemansa suurimpana puolueena 48:lla paikalla. Keskusta-oikeistolainen Venstre sai yhdeksän paikkaa lisää ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 43:lla paikalla. Radikaali Venstre kaksinkertaisti paikkamääränsä 16:een ja nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi yhdessä Tanskan kansanpuolueen kanssa, jonka paikkamäärä yli puolittui 37:stä 16:een. Lisäksi paikkoja saivat Sosialistinen kansanpuolue (kaksinkertaisti paikkansa seitsemästä 14:ään), Yhtenäisyyslista (13 paikkaa, laskua yksi paikka), Konservatiivinen kansanpuolue (kaksinkertaisti paikkansa kuudesta 12:een), Alternativet (5 paikkaa, laskua 4), Liberal Alliance (4 paikkaa, laskua 9) ja uutena puolueena parlamenttiin nousi Nye Borgerlige neljällä paikalla.[1][2]

Puolueet Äänet Paikat
Ääniä % Paikat +/–
Sosiaalidemokraatit (A) 914 882 25,9 48 +1
Venstre (V) 826 161 23,4 43 +9
Tanskan kansanpuolue (O) 308 513 8,7 16 –21
Radikaali Venstre (B) 304 714 8,6 16 +8
Sosialistinen kansanpuolue (F) 272 304 7,7 14 +7
Yhtenäisyyslista (Ø) 245 100 6,9 13 –1
Konservatiivinen kansanpuolue (C) 233 865 6,6 12 +6
Alternativet (Å) 104 278 3,0 5 –4
Nye Borgerlige (D) 83 201 2,4 4 Uusi
Liberal Alliance (I) 82 270 2,3 4 –9
Stram Kurs (P) 63 114 1,8 0 Uusi
Kristillisdemokraatit (K) 60 944 1,7 0 ±0
Klaus Riskær Pedersen (E) 29 600 0,8 0 Uusi
Sitoutumattomat 2 774 0,1 0 ±0
Yhteensä 3 531 720 100 % 175
Hyväksyttyjä ääniä 3 531 720
Tyhjät 27 782
Muut hylätyt 10 019
Äänestäneitä 3 569 521 84,6
Äänioikeutettuja 4 219 537
Lähde: Danmarks Statistik

Mielipidetiedustelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielipidetiedustelujen tulokset vaalikaudella 2015–2019. Viivat osoittavat mielipidetiedustelujen keskiarvoa.

  1. Pernille Skipper on Yhtenäisyyslistan poliittinen puhemies. Virallisesti listalla on yhteisjohtajuus.
  1. FOLKETINGSVALG ONSDAG 5. JUNI 2019 kesäkuu 2019. Danmarks Statistik. Viitattu 6.6.2019. (tanskaksi)
  2. Resultater kesäkuu 2019. Danmarks Radio. Viitattu 6.6.2019. (tanskaksi)