Wuolteen kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wuolteen kartano Hämeenlinnan Hauholla heinäkuussa 2021.
Piirros uudesta päärakennuksesta. Kuvittaja Artur Landström.

Wuolteen kartano (ent. Pokkari, Tourun kartano, Touru gård) on Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva historiallinen kartano, jonka omistajiin on kuulunut Suomen talouselämän vaikuttajia.[1][2]

Kartano sijaitsee lähellä Vitsiälän kylää Iso Roineveden ja Hauhonselän järvien välimaastossa. Molemmat järvet kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön. Alueen luonto on vehmasta.[2][1]

Itse kartanon historia alkoi, kun Hauhon kirkkoherra Adolf Fredrik Sirén yhdisteli perintötiloja vuodesta 1854. Pian kartanon maat saavuttivat yli 200 hehtaarin määrän. Sirén menehtyi nälkävuosien aikana kulkutautiin vuonna 1868. Hän sai tartunnan hoidettuaan sairaita. Sirénin leski Matilda Lovisa Sirén myi tilan vuonna 1873.[2]

Seuraava omistaja oli Robert Juhonpoika Touru, joka toimi Hauhon Säästöpankin perustajana. Touru menehtyi vuonna 1891, minkä jälkeen kartano oli vuokrakäytössä.[2]

Tourun kartano sai uuden omistajan kauppias Eerik Johan Knaapista vuonna 1898. Talousneuvos Oskar Olsson osti tilan Knaapilta vuonna 1906. Aleksi Olsson myi kartanon vuonna 1910 kauppias Jalmari Helteelle, joka myi tilan muutaman vuoden kuluttua. Heikki ja Maria Kaloinen ostivat tilan vuonna 1912, ja kartanosta tuli täysihoitola, jossa vietti aikaa muiden muassa kirjailija Larin-Kyösti. Täysihoitolatoiminta kuitenkin lakkautettiin, koska taiteilijaelämä oli liian boheemia Maria Kaloisen makuun.[2]

Vaasalainen pankinjohtaja Axel Fredrik Timgren osti kartanon vuonna 1917. Wuolteen kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1919. Arkkitehtinä toimi Emil Svensson ja rakennuttajana Timgren. Kartanoa kutsuttiin tuolloin Pokkariksi ja Tourun huvilaksi (ruots. Touru gård). Timgren ajautui vararikkoon vuonna 1922, ja Tourun huvila päätyi Hauhon kunnan omistukseen. Suomen Graniitti Oy:n perustaja, kauppaneuvos Toivo Kaipio osti kartanon Hauhon kunnalta vuonna 1927. Italian varakonsuli, toimitusjohtaja Uno Khüry osti kartanon Kaipiolta. Khüry myi kartanon Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirille vuonna 1941.[2][3]

Wuolteen kartanon on omistanut yrittäjä Antti Aminoff vuodesta 2018. Kartanoa vuokrataan tapahtuma-, kokous- ja juhlakäyttöön.[4][1][5][6]

  1. a b c Wuolteen Kartano Hämeenlinna. Viitattu 3.4.2024.
  2. a b c d e f Tiina Miettinen: Tourun kartanosta Wuolteen kartanoksi Kaurakarpion mitalla. tiistai 17. maaliskuuta 2020. Viitattu 3.4.2024.
  3. Wuolteen kartano on vaihtanut nimeä ja omistajaa moneen otteeseen Keski-Häme. 3.11.2019. Viitattu 3.4.2024.
  4. Wuolteen kartano sai aatelissukuisen omistajan, joka haluaa laittaa paikkaa pikkuhiljaa parempaan kuntoon Hämeen Sanomat. 12.7.2018. Viitattu 3.4.2024.
  5. Wuolteen kartano sai uuden omistajan Hämeen Sanomat. 20.6.2018. Viitattu 3.4.2024.
  6. Wuolteen kartanolle uusi omistaja Iisalmesta Yrittajat.fi. 21.6.2018. Viitattu 3.4.2024.