Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 88

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Etusivun knopissa on virhe

Etusivulla kysytään tiesitkö, että kuuluisan kellotornin Big Benin nimi vaihdettiin Elisabetin torniksi, vaikka artikkelissa sisällä tehdään selväksi, että Big Ben on tornin sisällä olevan tasatunnein lyövän kellon nimi, ei tornin nimi. Parlamenttitalon kellotornilla ei kai ollut erityistä nimeä ennen kuin se nimettiin Elisabetin torniksi. Knoppi ainakaan ei pidä paikkaansa, mutta en tiedä miten sitä pitäisi korjata.--Fotogurachan (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 13.54 (EEST)

Oma ehdotukseni olisi tiesitkö, että big benin kellotornin nimi vaihdettiin Elisabetin torniksi. Näin fakta olisi totta, sillä Big benin torni (eli torni jossa big ben on) on Elisabetin torni. --Zuissii ^Juttusille? 15. toukokuuta 2017 kello 15.58 (EEST)

Laitoin siihen oman versioni: …Lontoon kuuluisan Big Ben -kellon torni nimettiin vuonna 2012 Elisabet II:n timanttiriemujuhlan kunniaksi Elisabetin torniksi. -kyykaarme (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 18.32 (EEST)

Vielä mielenkiintoisempi tieto selvisi minulle en-wikistä, jossa sanotaan, että Big Ben ei suinkaan ole se tiketi-taketi, joka näkyy ulospäin ja jossa on viisareita, vaan se onkin se metallista valettu dingel-dongeli, josta kuuluu kumajava ääni. Minä en tuota tiennyt, että. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 19.24 (EEST)

Medioiden nimien linkitys viitteissä ja lähteissä, k/e?

Aikoinaan lisäsin artikkelissa Alexander Haig linkin artikkeliin CNN artikkelin lähteessä, mutta käyttäjä Mwåc8m kumosi muokkaukseni ilman eri selitystä. Kuitenkin olen useissa muissa artikkeleissa nähnyt viitteissä olevan linkkejä eri uutismedioihin ja ainakin enkkuwikissä tämä tuntuu olevan ihan standardina. Onko tästä virallista politiikkaa ja jos on, niin mikä? --85.76.33.216 15. toukokuuta 2017 kello 19.41 (EEST)

WP:REF: Lähdemerkinnöissä ei käytetä Wikipedian sisäisiä linkkejä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 15. toukokuuta 2017 kello 19.51 (EEST)

Tiedä mihin perustuu, mutta selkis.

Nyt kun katsoin tuota linkkiohjetta niin sieltä löytyi muuten myös toinen ero enkkuwikiin, nimittäin tekstiosassa muihin kieliversioihin linkittäminen, joka siellä on tyypillistä. --85.76.33.216 15. toukokuuta 2017 kello 20.50 (EEST)

Tämän tapaisia eroja monissa erilaisissa pikkujutuissa on en-wikiin nähden melko paljon--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 06.44 (EEST)

Outo kuva?

Miksi artikkelissa Peter Karlsson näkyy speedway-ajaja Peter Karlssonin kuva? Olen 100% varma, etten ole sitä lisännyt, eikä se myöskään näy wikitekstissä. Commonssin tiedoissakaan ei lue, että kuva olisi käytössä fi-wikissä. --Joe K. (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 02.50 (EEST)

Wikidataan on liitetty sama kuva sekä jääkiekkoilijaksi että speedwaykuskiksi. Poistin toisen.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 02.57 (EEST) Eli kuva on liitetty Wikidataan ja Commonsin tiedoissa näkyi, että kuva oli käytössä kahdessa Wikidata-kohteessa. Wikidatassa on joskus vähän outoja kuvavalintoja ja tämä oli selkeesti virheellinen.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 04.01 (EEST)

Ok. Hyvä tietää jatkossa. --Joe K. (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 04.26 (EEST)

Tämä on sellainen kysymys, jota kukin sadasta vakiokäyttäjästä käypi kerran kuussa kysymässä jossain seuraavista kahvihuoneista: Sekalaista, Tekniikka, Neuvonta. Luulen, että tätä kysytään vielä noin parikymmentä kertaa. --Pxos (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 12.14 (EEST)

Matkastipendi Wikimaniaan

Hei, pistän tänne noston siitä, että matkastipendiä Wikimaniaan voi hakea 25.5. saakka. --Zache (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 22.30 (EEST)

Arkeologisia kohdetyyppejä Wikidataan

Olen tallentamassa joukkoa arkeologisia kohteita Museoviraston rekisteristä Wikidataan. Pyytäisin silmäpareja ja aivonystyröitä tarkistamaan ja täydentämään tätä luetteloa. Olen yrittänyt löytää listalla esiintyville kohdetyypeille vastaavat Wikipediassa ja Wikidatassa. Auttaisitko lisäämään ja parantamaan kohteita Wikidatassa?

Kiitos paljon avusta! Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 09.36 (EEST)

Mitähän tämä tarkoittaa, kun osa noista on paljon muutakin kuin arkeologisia kohteita, kuten vaikkapa poroaita? Ei niitä voi missään nimessä käsitellä vain arkeologian kannalta. --PtG (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 11.26 (EEST)

Kyllähän aina moni asia on montaa jotakin samalla kertaa.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 22.51 (EEST)

Tottakai on, mutta pointtini on se, että jos tekee artikkelin poroaita, jossa määritellään, että "poroaita on arkeologinen kohdetyyppi", niin ollaan aika metsässä. Mutta lopulta ymmärsin väärin, sillä nyt puhutaan wikidatasta, joten kysymyksiini ei lopulta tarvitse vastata. --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 07.47 (EEST)

Juu, poroaita voisi olla arkeologisen kohteen tyyppi yhtälailla Wikidatassa kuin Wikipediassakin. Eli siis määritellään, että "arkeologinen kohde on poroaita" sen sijaan että "poroaita on arkeologinen kohdetyyppi". Poroaidalla voi olla kohde Wikidatassa tai artikkeli Wikipediassa riippumatta arkeologisesta kohteesta. Pahoittelen, etten huomannut olla kuulolla aiemmin. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 20.02 (EEST)

Ping Käyttäjä:Ilarius, Käyttäjä:J Hokkanen. --Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 22.53 (EEST)

Analogue switch

Mikähän tuo härveli on suomeksi, ainakaan siitä ei ole vielä artikkelia suomen wikissä. laitehan on ikäänkuin puolijohderele joka päästää sitten hituvirtoja lävitseen.. Aguilus (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 16.59 (EEST)

Ainakin suoraan suomennettuna tuo olisi analoginen kytkin, kahdenvälinen kytkin tai bilateraalinen kytkin. En tiedä onko tuolle sitten jotain hienompaa nimeä, mutta nopealla googlauksella löysin tällaisen sivun, joka ainakin tukisi tuota suomennosta analoginen kytkin.[1] Tuo laitehan ei itsessään ole sen kummoisempi kuin, että siinä on useita mosfet transistoreita kotelossa. --4shadoww (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 19.09 (EEST)

Tuon linkin takaa löytyvä konekäännös tukee vain omaa huonouttaan. Ylimääräinen pilkku. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 20. toukokuuta 2017 kello 19.14 (EEST)

No niinpä onkin konekäännös. Nyt kun katsoin tuota tarkemmin, niin jo ensimmäisestä lauseesta huomaa tuon huonouden. --4shadoww (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 19.23 (EEST)

Tuo äskeinen Viian vaippa sekä lantaloma ovat harhaanjohtavia ja täysin hyödyttömiä sivustoja jotka julkaisevat surkeita konekäännöksiä enkkuwikin artikkeleista. Kanattaa katsoa ettei erehdy käyttämään niitä lähteenä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 20. toukokuuta 2017 kello 19.34 (EEST)

Taidetaan käyttää sekä termejä analogikytkin että analogiakytkin. --PtG (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 21.24 (EEST)

Artikkelia käytetään opiskelussa ja ongelmia siitä johtuen

Artikkelia Kokous- ja kongressipalvelut muokataan kai joidenkin opiskelijoiden toimesta. Siellä on mm. otsikot "SWOT analyysi Suomen vetovoimasta kokous- ja kongressimaana" ja "Kokouspaikkoja Satakunnassa". Öö. Tarvitaanko tällaisella nimellä artikkelia lainkaan? Ja jos tarvitaan niin ei ainakaan tällaisena. Pitäisi varmaan jotenkin saada kiinni kuka tätä vetää vai miten tätä lähteä selvittämään? En tiedä kannattaisiko artikkeli ens alkuun siirtää artikkeliavaruudesta jonnekin muualle. -kyykaarme (keskustelu) 4. toukokuuta 2017 kello 20.04 (EEST)

Tuossa on erinomainen esimerkki aineistosta, joka kuuluisi Wikiopistoon. Siellä on vapaa ilmapiiri ja tuollaiset sopivat sinne. Sen voisi jopa tuoda (import) Wikiopistoon, jossa siellä olisi elossa olevia ylläpitäjiä. --Pxos (keskustelu) 4. toukokuuta 2017 kello 20.12 (EEST)

Sisältö vaikuttaisi sopivan myös Wikikirjastoon; jos @Sannavaltonen: kommentoisi asiaa, niin voisi tehdä hallitusti jatkotoimenpiteitä. Aihe sopisi tietosanakirja-artikkeliksikin, mutta nykyinen käsittely ei ole tietosanakirjamaista. Jos artikkeli siirretään wikikirjastoon, nykyisestä sisällöstä voisi tiivistää Wikipedia-artikkelin, jonka loppuun voi laittaa linkin wikikirjaston "oppikirjaan".--Olimar 4. toukokuuta 2017 kello 20.20 (EEST)

Pingaus tuskin luo keskustelua kun keskustelusivukommenttikaan ei sitä luonut. Jotain tuollaista pitäisi tehdä vaikka sitten hallitsemattomasti. Iivarius (keskustelu) 4. toukokuuta 2017 kello 20.22 (EEST)

Wikiopistoon voisi tuoda sivuhistorian. Siirto leikkaamalla ja heittämällä panee tekstin luojaksi siirtäjän tunnuksen. Tuontimahdollisuus on luotu juuri tällaisia ongelmia varten. --Pxos (keskustelu) 4. toukokuuta 2017 kello 20.33 (EEST)

Siirto pois artikkeliavaruudesta voisi olla ihan hyvä ratkaisu, mutta olisi tosiaan kiva saada kiinni joku asiasta tietävä. Tänään artikkelia muokanneiden keskustelusivuille Kyykaarme jättikin jo viestit. Toinen heistä oli käynyt myös artikkelin keskustelusivulla kommentoimassa eli ehkä löytää tännekin. Keskustelu täällä olisi parempi vaihtoehto kuin lähettää valistuneella arvauksella sähköpostia oppilaitokseen. Vähän aikaa sitten oli vähän vastaava tapaus, jolla oli kuitenkin oma projektisivu, niin se ei aiheuttanut läheskään yhtä paljoa hämmennystä. --Ametsala (keskustelu) 4. toukokuuta 2017 kello 21.45 (EEST)

Minä voin ottaa yhteyttä (oppilaitokseen). Ja tuo kurssisivu on myös minun vastuulla.--Olimar 4. toukokuuta 2017 kello 21.53 (EEST) Lisäys: toki Wikipediassa keskustelu olisi hyvä, kun kerran Wikipediaan kirjoitetaan, mutta ehkä sähköpostilla voisi tässä tapauksessa tavoittaa oikean vastuuhenkilön nopeammin.--Olimar 4. toukokuuta 2017 kello 21.56 (EEST)

Tuo mammuttiartikkeli on alkanut tästä, joka on sama teksti ja saman tekijän kuin Turvallisuus kokousten ja kongressien näkökulmasta. Jälkimmäiseen on sittemmin lisätty yhdistettävä-malline, mutta oikeastaan se oli jo silloin yhdistetty eli mammutti aloitettu samalla sisällöllä. Tuon turvallisuus-artikkelin voisi varmaan heti poistaa, koska sen teksti on "tallessa", eikä tuolla nimellä ainakaan tarvita artikkelia. -kyykaarme (keskustelu) 4. toukokuuta 2017 kello 20.49 (EEST)

Tässä olisi laajemman keskustelun paikka. Pitäisi oikeastaan Wikipedian sisällä tehdä päätös, pyritäänkö vastaavia sivuja edelleen ohjaamaan noihin, kieltämättä osittain kovinkin ihmeellisiin ja valvomattomiin sisarprojekteihin nimeltään Wikiopisto ja Wikikirjasto, vai pyritäänkö Wikipediaa (niiden sijasta) kehittämään koulutus- ja opetuskeskuksena, jolloin oikea nimiavaruus noille on varmaan Wikiprojekti, kun artikkeleiksi ne eivät suoranaisesti kelpaa. --Pxos (keskustelu) 4. toukokuuta 2017 kello 23.00 (EEST)

Voin aloittaa laajemman keskustelun aiheesta vähän myöhemmin. Wikipediaa voi ja kannattaa käyttää koulutuksessa, mutta parhaiten siten, että sinne tuotetaan tietosanakirjaan sopivaa sisältöä; se on opettavaisinta ja myös Wikipedialle hyödyllistä. Mutta muitakin projekteja voi käyttää: Commonsia (kuvat, äänitiedostot, kuviot), Wikidataa jne. Wikikirjastokaan ei ole vielä kuopattu hanke. Siellä on menossa rahoitusta saanut projekti, jossa tuotetaan perusopetuksen oppikirjastoa. Wikikirjastosta voi vielä tulla ihan kätevä oppikirjojen alusta, ja nähdäkseni sitä voisi käyttää myös oppimisalustana Wikipedian tapaan.--Olimar 4. toukokuuta 2017 kello 23.31 (EEST)

Niin, tässähän ei (ehtimättä nyt perehtyä noihin sisarprojekteihin tarkemmin) kai juuri taida olla muuta ongelmaa kuin että eräät sisältömuodot näyttävät sopivan paremmin muihin sisarprojekteihin, kun taas ainakin eräät aiheet (kuten tuo yllä linkitetty valtio-opin kurssi) hyvin sallivat myös suoraan wikipediaan sopivan, artikkelimuotoisen sisällön tuottamisen. Silloin ehkä opetusta antaville olisi hyvä olla tarjolla hahmotelma tästä paletista, jos kaikki eivät ole suoraan niin sisällä eri wikimediaprojekteissa, että pystyisivät suoraan tunnistamaan kuhunkin wikimediaprojektiin parhaiten sopivat muodot ja sisällöt.--Urjanhai (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 18.03 (EEST)

Toinen vähän samantyyppinen tapaus: Humppilan yläaste. Kun uudet käyttäjät eivät jostain syystä keksi käyttää alasivujaan muokkaukseen, niin tällaisissa tapauksissa mielestäni kannattaisi kuitenkin siirtää artikkeliavaruuteen sopimaton tuotos heti esim. artikkelin aloittajan alasivuksi. Kyllähän vakikäyttäjät fiksaavat kouluartikkelin yhdessä hujauksessa, mutta jos joku on artikkelin aloittanut, niin ehkä hänen/heidän kannattaa yrittää itse tehdä siitä oikeanlainen Wikipedia-artikkeli. Sen vaan ei voi odotella tapahtuvan kuukauden aikana artikkeliavaruudessa, kun artikkelissa ei nyt ole mitään muuta kuin otsikot. Alasivun käytön ongelma on sitten siinä, että siellä voidaan kehitellä taas jotain sopimatonta artikkelijättiläistä, mutta ehkä sen joku huomaa ja neuvoo asiassa eteenpäin. -kyykaarme (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 11.20 (EEST)

Oppiminen pitää aloittaa varhaisemmasta vaiheesta. Tarvittaessa sen keskustelun käymisestä, jossa varmistuu aikomus olevan tehdä kaikkien kannalta hyödyllistä sisältöä. --Ras (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 11.37 (EEST)

On myös suuressa maailmassa olemassa erityinen Hautomo eli Incubator. En ole tutustunut siihen lainkaan, mutta nimensä mukaisesti se kaiketi toimii raakileiden kehityskeskuksena, jonne voi panna alotelmia tai teelmiä ja se on tarkoitettu aloitteluun tai telmimiseen. Lisäksi on mainittu jo pari sisarprojektia. Pitäisi tosiaan käydä keskustelua siitä, miksi tuollaiset sisaret on luotu (Wikipedian kylkiluusta) eli toisin sanoen onko ajateltu, että eri sisältö kuuluu luonteensa puolesta muualle kuin Wikipediaan. Vai todetaanko, että nimenomaan Wikipediasta on syytä kehittää lippulaiva ja upottaa muut kalastusveneet vuotavina ja tarpeettomina. Tämä keskustelu pitäisi käydä ennen kuin mietitään sivujen siirtämistä Wikipedian sisällä pois artikkeliavaruudesta jonkilaiseen Roska-avaruuteen (käyttäjien alasivut tai Wikiprojektien sivut). --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 11.47 (EEST)

Incubatoria kai on käytetty ainakin pienten kielten Wikipedioiden ensimmäisen "raakile"versioiden alustana. En tiedä, soveltuuko se niin yksittäisten artikkelien raakileversioille.--Urjanhai (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 17.35 (EEST)

Ehdotan sellaista teknistä taukoa, että mitään sivua ei siirretä millään tavalla minnekään (ei Wikipedian sisällä eikä myöskään leikkaamalla ja heittämällä sisaruksille) ennen kuin import-toiminnot on saatu avattua eri projekteihin. Tekniikka-kahvihuoneessa on maahantuonnin sallimisesta tekninen keskustelu Wikipedian sisäisesti, koska siellä on esitetty tarve tuoda sivuja Wikisitaateista Wikipediaan. Täällä on esitetty tarve tuoda sivuja Wikipediasta Wikikirjastoon. Väärin tehty siirto sotkee muokkaushistorian, minkä säilyttäminen lienee kurssitöissä aivan erityisen tärkeää. --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 12.13 (EEST)

Ehdotan että unohdetaan koko siirtäminen, karsitaan mammuttia ja katsotaan onko siitä artikkeliksi. Siirtojutuista voi keskustella sitten paremmalla ajalla. -kyykaarme (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 12.33 (EEST)

Ja sellainen huomio vielä, että jos tuo artikkeli olisi jossain vaiheessa ensiarvioitu, niin seulojat tuskin olisivat päästäneet valtaosaa tekstistä läpi. -kyykaarme (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 12.43 (EEST)

Oi, seulojat eivät ole sisällöntarkastajia vaan päästävät läpi kaikki hevosta pienemmät ongelmat. Seulojien tehtävä ei ole ottaa kantaa sisältöön muuten kuin tekijänoikeusrikkomusten osalta. Kyllä tuon olisi joku yli 800 seulojasta kernaasti tullista läpi päästänyt. Seulonnan perusongelma on siinä, että seuloja Älfä hylkää hyviä muutoksia ja seuloja Ömegä taas hyväksyy huonoja muutoksia. --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 12.54 (EEST)

Mainittu sivu "Humppilan yläaste" pantiin pikapoistoon syyllä "Ei järkevää sisältöä". Tuo opetustoiminta on kyllä järkevää, joten mielestäni ihmiset ansaitsevat hieman parempaa kohtelua kuin vain selittämättömiä poistoja väärillä poistosyillä. Poistin sivun, koska siinä ei ollut kuin otsikoita ja koska pikapoisto oli poistokäytännön mukainen toimenpide, mutta sen lisäksi vaivauduin erikseen keskustelemaan sivun luojan kanssa. Suosittelen samanlaista vaivautumista myös poisto- ja siirtoaktivisteille. --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 13.39 (EEST)

Tuossahan on kysymys vain erilaisesta käsityksestä artikkelin kehittämisen aikajänteen pituudesta: Lapsille wikipediakoulutusta antava opettaja on ajatellut, että kuukauden aikajänne ei haittaa. Wikipedistit ovat ajatelleet (ehkä mallineen malline:työstetään sisältämän ajatuksen kanssa linjassa) että korkeintaan muutaman tunnin aikajänne on sovelias. Menettelyssä Wikipedia:HOK taas aikajänteeksi on päätetty muutama päivä. Jos halutaan antaa opettajille tämän tyyppisistä asioista ohjeita, niin ne kannattaa varmaan sijoittaa tai linkittää johonkin asianomaiselle ohjesivulle, oliko se nyt Wikipedia:Opettajalle. Tässähän epäilemättä luonteva ratkaisu olisi hankkeen laajuudesta riippuen joko Wikiprojektin alasivu tai (jossain pienemmässä jutussa) käyttäjän alasivu. Niillähän voi esimerkiksi linkitystä, otsikoita, viitteitä ym. testata ja harjoitella juuri niin kuin enemmän muokanneetkin käyttäjät usein tekevät, jos haluavat aloittaa laajempia artikkeleita pitkälle kehitetyssä muodossa tai hioa vaikka artikkelin jäsentelyä rauhassa ajan kanssa.--Urjanhai (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 17.45 (EEST)

Olen samaa mieltä Urjanhain kanssa artikkelin kehittämisen aikajänteestä: mikäli artikkeli ei ole aivan selkeää roskaa,annetaan sen olla paikallaan jokunen viikko. Mikäli artikkeli ei tänä aikana ole kehittynyt järkeväksi, vakikäyttäjät voivat ottaa niiden kehittämisen harteilleen.--Nvidia (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 17.58 (EEST)

En nyt sanonut tuota niinkään omana mielipiteenäni kuin kuvauksena tapahtuneesta prosessista. Varmaan enemmän wikipediakokemusta omaava opettaja (jollainen noilla yliopiston valtio-opin kursssilaisilla on tuossa ollutkin) olisi ehkä käyttänyt inkubaattorina alasivua. Silloin on hyvä pyrkiä luomaan vastaisen varalle toimivia menettelytapamalleja ja saattaa tieto niistä niitä tarvitsevien helposti saataville. Yksittä'iset tapaukset yleensä selviävät nopeasti keskustelemalla, ja tietysti käsitys siitä, millaisia erilaisia tapauksia ilmenee saadaan vasta kokemuksen kautta. --Urjanhai (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 18.10 (EEST)

Kysyn nyt tässä vielä, että onko tuo kongressiartikkeli tarkoitus siirtää jonnekin ja onko sen muokkaaminen odotusaikana "kiellettyä"? Muuten alan karsia sitä piakkoin. -kyykaarme (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 20.07 (EEST)

Ei artikkelille tarvitse enää antaa työrauhaa, kun opiskelijat eivät itse ole tekemässä siihen muutoksia. Tiedot säilyvät sivuhistoriassa, jos niitä tarvitaan.--Olimar 6. toukokuuta 2017 kello 22.22 (EEST)

Tuo "työrauhan" käsite on ongelmallinen Wikipediassa. Jos teksti on artikkeliavaruudessa, niin työrauhavaatimus on kohtuuton, koska herää sitten kysymys, miksi työrauhaa ei sallittaisi Wikipedisteillekin. Asiaa sivuaa peräti kommenttipyyntö, jossa yhteisö torjui tällaisen työrauhan käsitteen Wikipediassa. Vaikka Wikiopisto onkin eri planeetalla kuin Wikipedia, se on silti suomenkielisenä perustettu, joten sellaiset projektit, joiden tarkoituksena ei ole saada aikaan artikkelia vaan pikemminkin "opintoviikko", pitäisi ohjata sinne. Omat ongelmansa on toki siinä, että erilaisia projekteja tehdään käyttäjäavaruuteen tai Wikiprojekti-avaruuteen. Pitäisi kysyä, ovatko ne vaihtoehtowikipediaa, ja on kysyttykin. Kyse on nyt periaatteesta eikä sisällöstä. Jos joku panee käyttäjäavaruuden alasivuksi homeopaattista salaliittoteoriaa, se poistetaan, mutta jos jokin oppilaitos luo monipuolisen käyttäjäavaruusaseman, jossa oppilaat luovat kymmeniä alasivuja ainekirjoituksiaan varten, niin mitäs sellaiselle tehdään? --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2017 kello 11.47 (EEST)

Näkisin aivan selvänä (eikä sitä täällä kukaan ole tainnut vastustaakaan) että Wikiopistoon tai muihin sisarprojekteihin muodoltaan sopivaa sisältöä voi tuottaa näihin ja Wikipediaan muodoltaan sopivaa sisältöä voi tuottaa Wikipediaan, ja niin kuin sanoin ylempänä, niin projektisivuja, hiekkalaatikoita ja käyttäjien alasivuja voi käyttää niin kuin muutkin käyttäjät niitä käyttävät, koska eihän opiskeluprojektien oikeus näiden käyttöön voi olla myöskään rajoitetumpi kuin muiden käyttäjien. Tuo yllälinkitetty valtio-opin opiskelijoiden kurssi on toimivasta menettelystä mielestäni hyvä esimerkki. Ja alasivuja siinä on paljon vähemmän kuin esim. hiekkalaatikoita aktiivikäyttäjällä Käyttäjä:J Hokkanen (joka sivumennen sanoen on myös lukion opettaja ja tainnut vetää jotain Wikipediaproggiksia myös oppilaillaan, ja yliopisto-opettajaksi täällä on tainnut ilmoittautua Käyttäjä:Tanár, joka myös käyttäjäsivullaan linkittää tänne syöttämiään opiskelijoiden tekstejä). Eli silloin siis kun ohjaajalla tai opettajalla on kokemusta wikipediasta tai hyvät ohjeet, niin homma toimii, eikä synny tai ole syntynyt mitään "vaihtoehtowikipediaa". Silloin kun ei ole, niin tulee säätöä ja se käsitellään tapauskohtasisesti. Eli kun toimivat sabluunat ovat olemassa ja niillä homma toimii (ja niitä on tarkoitus vielä työstää jatkossa eteenpäinkin, niin kuin olin ymmärtävinäni siitä, mitä Käyttäjä:Olimar ylempänä sanoi), niin periaate kai on jo nyt aika selvä, enkä siksi näe syytä suureen huoleen. Eli jos osana opintoja tuotetaan Wikipedia-artikkeleita, niin niitä tuotetaan niin kuin muutkin käyttäjät, ja jos tuotetaan muunlaista sisältöä, niin sitä tuotetaan muihin Wikimediaprojekteihin niissä noudatettujen periaatteiden mukaisesti niin kuin niissä muutenkin sisältöjä tuotetaan. Silloin kun opettajilla tai ohjaajilla on riittävä kokemus tai tietämys Wikipediasta, niin homma toimii tavallisia, muidenkin käytämiä apuneuvoja kuten hiekkalaatikkoja ja projektisivuja käyttäen, niin kuin on nähty, ja tämä aapiskukko vuosien myötä luultavasti tulee munimaan meille uusia itsenäiä wikipedistejä. Ja jos uudet käyttäjät joskus mokailevat, niin tätä tapahtuu koko ajan muutenkin, ja ystävällisellä keskustelulla asiat yleensä selviävät, samoin ennakoivasti tietoa lisäämällä ja ohjeita täydentämällä ja syventämällä. Kaiken kaikkiaanhan se, että eri asteen oppilaitokset aktivoituvat täällä opettajiensa toimesta, tuskin voi olla olematta Wikipedialle vuosien saatossa siunaukseksi, jollei nyt koko internet jostain syystä mene nurin.--Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2017 kello 12.31 (EEST)

Siitä, kun tein opiskelijoiden kanssa tekstejä wikipediaan, on kohta kymmenen vuotta. Muistan ajatelleeni, että kun kurssilla pitää kirjoittaa joka tapauksessa tieteellisiä tekstejä, miksei niitä voisi käyttää wikipediassakin, ja ehkä joku saisi jopa lisämotivaatiota siitä, että tekstille on muutakin käyttöä kuin kurssisuoritus. Mutta opiskelijat eivät muokanneet niitä wikipediassa, vaan palauttivat ne minulle, ja minä sitten vain siirsin tekstin tänne ja muutin lähdeviittaukset ym. wikipedian käytäntöjen mukaisiksi. Ei siis ollut mitään työrauhaongelmia.--Tanár 7. toukokuuta 2017 kello 13.11 (EEST)

Mahdollisia sabluunoita on tosiaan useampiakin jo samallakin koulutusasteella.--Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2017 kello 13.24 (EEST)

Minun mielestäni on hieman onnetonta, että nykyään Wikiopisto on profiloitunut yläastelaisten (eritoten kasiluokkalaisten) kokeilukentäksi ja sitten korkea-asteen kirjoittajat tulevat tänne. Minulle ei ole ongelmana Wikipedian käyttäminen opetukseen vaan oikeastaan nuo aikanaan suurella innolla synnytetyt sisarprojektit, jotka vajoavat jonnekin vapaan muokkaamisen suohon ilman muokkaajayhteisöä (siis yhtenäistä yhteisöä; siellä on muokkaajia, mutta he eivät muodosta seurakuntaa vaan ovat toisistaan erillisiä hartaudenharjoittajia). --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2017 kello 15.32 (EEST)

Millä perusteella wikiopistolla ei ole muokkaajayhteisöä? Jotenkin olen kuvitellut, että siellä on aika pitkäaikainen porukka ollut tekemässä juttuja ja yksi syy miksi se on fokusoitunut mm. perusopetukseen on, että se aktiiviporukka työskentelee perusopetuksen parissa. Sen lisäksi siellä on ollut vuosien varrella korkeakouluihin liittyviä juttuja myös samalta porukalta. --Zache (keskustelu) 7. toukokuuta 2017 kello 16.36 (EEST)

@Pxos: Tiedostan työrauhan käsitteen ongelmallisuuden yhteisöllisessä projektissa, jossa tekstiin ei synny omistajuutta, mutta tässä tapauksessa käytin sitä lähinnä ad hoc -menettelynä tapaukseen, jossa opiskelijat mahdollisesti muokkaisivat artikkelia ristiin muiden kanssa. Välillä pitää arvioida, mikä on projektien tavoitteiden kannalta tärkeintä; käytänteiden pilkuntarkka noudattaminen vai niiden hengen kunnioittaminen. Hiekkalaatikoita käytetään yleisesti tekstin työstämiseen rauhassa ennen sen heittämistä haaskaksi, ja tällaista menettelytapaa voivat hyvin käyttää opiskelijatkin. Enkkuwikin koulutusprojektissa artikkelit työstetään käyttäjien omalla alasivulla ennen artikkeliavaruuteen siirtämistä. Tässä kongressi-koulutyössä niin ei oltu tehty, mutta projektin hengen mukaista lienee kuitenkin yhteisymmärryksen ja hyvän ratkaisun hakeminen. Haluaisin kehittää tänne paremmat resurssit koulutöiden toteuttamista varten, niin että koulutöistä olisi hyötyä Wikipedialle ja niitä tehtäisiin myös yhteisön kannalta kestävällä tavalla. Aloitan siitä mieluusti keskustelun, mutta vasta vähän myöhemmin, kun olen hankkinut hieman enemmän kokemuksia ja taustatietoa. Tuo wikiprojekti-sivu yhteiskuntahistorian kurssia varten on myös vain juuri tätä kurssia varten toteutettu ratkaisu, jolla hankitaan kokemuksia juuri tätä keskustelunaloitusta varten.--Olimar 7. toukokuuta 2017 kello 14.05 (EEST)

Nyt on ilmestynyt samantyyppisistä aiheista pitkiä, osin Suomi-painotteisia ja ainakin jonkin verran esseemäisiä artikkeleita kolmen uuden käyttäjän toimesta (yksi on IP). Sattumaa vai organisoitua? Esimerkit joka käyttäjältä: Hyvinvointisovinismi, Erityislapsi ja Terveyskäyttäytyminen. -kyykaarme (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 18.44 (EEST)

Jos joku haluaa kirjoittaa pitkiä lähteistettyjä artikkeleita, jotka pikaisesti vilkaisten eivät vaikuta sisältävän hirveitä sammakoita, niin haetanneeko tuo mittään? Keskimäärin terveys- ja lääketiedeaihepiirin artikkelit tuskin ovat tuon parempia.--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 19.16 (EEST)

Kopiointi

Yhden uuden käyttäjän artikkeleista on löytynyt paljon kopiointia. Yksi artikkeli on jo poistettu sen takia. Kopiointia on ainakin artikkeleissa Kasvatuskumppanuus (lähes koko artikkeli), Erityislapsi (en tiedä kuinka paljon, artikkeli on pitkä), Mielenterveys ja yhteiskunta (sama kuin edellinen) ja Leimautumisteoria (sama). Olen jättänyt käyttäjän keskustelusivulle viestin, mutta en tiedä käykö hän Wikipediassa usein, ja joka tapauksesssa artikkeleita pitäisi korjata huomattavasti, eikä ilman nettilähteitä niitä pysty ulkopuolinen tarkastamaan. Kannattaisikohan ne kaikki poistaa vai mitä tehdä? -kyykaarme (keskustelu) 22. toukokuuta 2017 kello 20.49 (EEST)

Poistin ne copyviona, kurssin järjestäjä oli ollut yhteydessä yhteen wikipedistiin, joka oli tänään yhteydessä minuun sen jälkeen kun olin poistanut noista tuon ensimmäisen. Artikkelit olivat esseemäisiä ja muodoltaan yhteensopimattomia fiwikin artikkeleiden kanssa, niissä oli kopiointia eikä niitä varmaan kukaan ollut korjaamassa joten poistin ne. Jos joku niitä joskus tarvitsee, niin ylläpitäjät voivat palauttaa sivut siksi aikaa, että ne saadaan kopioitua talteen. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2017 kello 21.04 (EEST)

Lippujen sisältäminen henkilöiden synnyin- tai asuinpaikan vieressä, jos kyseenomaista maata ei enää ole

Sain kuulla jokin aika sitten, että Wikipediassamme on de facto -käytäntönä olla lisäämättä lippu henkilön synnyinpaikan viereen. Mutta ajattelin, että artikkeleissa kuten Bai Bureh se voisi olla paljon parempi pitää synnyinpaikan vieressä lippukuvaa, sillä esimerkiksi tämän kyseisen henkilön kokema Sierra Leone oli paljon erilaisempi hänen elinaikanaan kuin nykyään. Lukija voisi sen takia erehtyä luulemaan, että kyseinen maa olisi ollut itsenäinen jo 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Pieni lippu maan nimen vieressä voisi huomattavasti selventää sitä maailmaa, jossa artikkelin henkilö on elänyt. Mitä mieltä olette? Toivottavasti tämä saa aikaan rikasta keskustelua. --Sullay (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 02.55 (EEST)

Minusta lipulle ei ole tarvetta, se ei kerro kovin paljon lukijalle. Sen sijaan laittaisin synnyinpaikan perään sulkuihin tuon Brittiläinen Länsi-Afrikka, koska Sierra Leone oli osa sitä.--LCHawk (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 07.13 (EEST)

Vilkas keskustelu on jo käyty, eikä sille ole enää tarvetta. Keskimääräinen fiwikipedian käyttäjä ei tunnista edes kaikkia eurooppalaisia lippuja, puhumattakaan sitten Euroopan ulkopuolisista lipuista. Siten niiden informaatioarvo lähenee nollaa ja koristearvo kasvaa. Minä olin siis se joka muistutti de facto -käytännöstä. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 07.21 (EEST)

Brittiläisen Länsi-Intian lippu kertoo oleellista vain ehkä promillille lukijoista. Teksti ja wikilinkki on about miljoona kertaa parempi ratkaisu. Liput ovat sinänsä turhia tästä syystä, ettei niitä tosiaan tunnisteta kovin laajasti. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 07.44 (EEST)

Siinähän toisaalta oppivat tunnistamaan, kun lippu ja teksti ovat vierekkäin. --Ukas (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 12.12 (EEST)

Yksi ryhmä, mitä ei ehkä kannata unohtaa on visuaaliset oppijat, joiden oppimis- ja lukukokemusta kuvat ja symbolit edesauttavat. Ainakin minä kannatan Wikipedian koristelua kuvin ja symbolein tämän vuoksi. --Ukas (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 12.25 (EEST)

Kuvien pitää olla sellaisia että niistä on kaikille hyötyä (esim. karttoja ja sensellaista). Ei erityisryhmiä voi suosia. Englanniksi on simple English, voisi kai tehdä suomeksikin perussuomi-wikipedia, jossa olisi koristeita ja muuta visuaalisuutta tukevaa enemmän. --85.76.75.145 23. toukokuuta 2017 kello 12.36 (EEST)

Ei visuaalinen oppiminen tai hahmottaminen tarkoita sitä, että on mitenkään yksinkertainen tai hidas, päinvastoin. Visuaalisesti oppiva henkilö voi liittää näkemäänsä symboliin koko joukon monimutkaisia asioita. --Ukas (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 12.42 (EEST)

Visuaalinen häly hidastaa oppimista. Mennään ihan normaalin keskivertoihmisen mukaan. --85.76.101.241 23. toukokuuta 2017 kello 12.49 (EEST)

Normaalille keskivertoihmiselle (esim. urheilun tai euroviisujen harrastajalle) on hyötyä oikein sijoitetuissa lipuissa oikeissa paikoissa. Siksi niitä käytetään. --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 13.29 (EEST)

Tuohon edelliseen vielä jatkoksi, että tunnetun sanonnan mukaan televisio tyhmentää. Kun tv-uutisissa on puheen lisäksi ihminen ja erilaisia taulukoita ja informaatiota tekijöistä, joita vilahtelee ruudussa, huomio kulkee niiden perässä ja itse asia jää vähemmälle huomiolle. --85.76.65.220 23. toukokuuta 2017 kello 12.55 (EEST)

Katsokaas kun ei kyse ole mistään vähemmistöstä, vaan visuaalinen oppiminen on osa normaalia keskivertoihmisyyttä, samalla tavalla kuin auditiivinen tai kinesteettinen oppiminen. Me kaikki käytämme näitä kolmea oppimistyyliä. --Ukas (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 12.58 (EEST)

Yhtäaikaa liika on liikaa ja tukehduttaa oppimisen, kuten edellä esitin. Kyllä ne jotka oppimiseen - minkä oppimiseen muuten? - tarvitsevat lippuja Wikipediassa ovat vähemmistö. Keksi jotain parempaa. --85.76.81.87 23. toukokuuta 2017 kello 13.20 (EEST)

Kaikki ihmiset hahmottavat asioita asioita myös visuaalisesti. Kyse ei ole tarvitsemista vaan suurten tietomassojen paremman visuaalisen hallinnan koetellusta apuneuvosta joka oikein käytettynä tuottaa lisäarvoa lukijalle. Se mistä on kysymys, on se missä yhteyksissä niitä on perusteltua käyttää. Aiemmin kannatin niiden vähentämistä, kun jotkut käyttäjät lisäilivät niitä kaikkiin, sekä mahdollisiin että mahdottomiin paikkoihin, mutta yhtä lailla en voi yhtyä käsitykseen että liput yleisesti olisivat huonoja ja tarpeettomia.--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 13.44 (EEST)

Suurten lippumassojen hahmottaminen järkeviksi kokonaisuuksiksi ei onnistu kahdesta syystä: ensinnäkin monikaan ei tunnista kuin muutaman lipun ja toiseksi liput ovat niin samannäköisiä, että kokonaisuudesta muodostuu sinänsä kaunis iloisen kirjava värien sinfonia, joka ei informoi mistään. --Tpe1 (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 14.10 (EEST)

Tätä vanhaa ja nykyistä käytäntöä ei ole mitään syytä muuttaa, koska se toimii. Tämä keskustelu alkoi henkilöartikkeleiden lipuista joista myös jo taisi olla aiempi keskustelutulos, että niissä ei lippuja käytettäisi, ja se on eri asia. Asianharrastajat tunnistavat tarvittavat liput, ja siksi lippuja käytetään. Niiden poistaminen olisi nollamuokkausta sen korjaamiseksi, mikä ei ole rikki.--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 14.55 (EEST)

Wikipediaahan ei tehdä asianharrastajille vaan niille kaikille, jotka tarvitsevat tietoa yleensä asiasta jota he eivät harrasta eivätkä siis tunne. Lippuja tunnistavat lippujenharrastajat tuskin ovat täällä kovin suuri prosenttiosuuskaan. Euroviisuharrastajat eivät tunnista lippuja, koska keskeistä ei ole lippujen tunnistus vaan kappaleet. No tämä meni nyt vähän allikkoon, mutta näin on, asianharrastajana tiedän :) --Tpe1 (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 15.04 (EEST)

Edelleenkin lipun alkuperäinen tarkoitus eli nopea tunnistettavuus toimii kaikille tiedon tarvitsijoille, sitähän tässä juuri koetin selostaa. Et nyt ymmärrä sitä alkuperäistä ajatusta mikä lipuilla harkitusti on. Alan kohta tähänastisesta kannastani poiketen kääntyä lippujen nykyistä laajemman käytön kannattajaksi, kun lippuperinteen selkeän viestintäfunktion ymmärrys näyttää olevan näin heikolla tolalla. ;-> --Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 00.47 (EEST)

Nimenomaan. Kysymys on siitä milloin lippuja on tarkoituksenmukaista käyttää. Ei siitä että liput olisivat yleisesti huonoja ja ne tulisi sen takiua poistaa kokonaan. --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 13.29 (EEST)

Henkilöartikkeli ei ole oikea paikkaa opettaa lukijalle sitä, minkälainen oli Brittiläisen Länsi-Afrikan lippu (ellei sitten artikkeli ole lipun suunnittelijasta). --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 13.14 (EEST)

Keskustelussa tuntuvat menevän nyt vähän puurot ja vellit sekaisin. Olen itse käsittänyt tämän asian niin, että liput auttavat hahmottamista artikkeleissa. joihin sisältyy paljon luetteloja tai tietoja maittain, tyypillisesti esimrerkiksi urheilu ja Eurovision laulukilpailut. Siellä ne mielestäni puolustavat paikkaansa. Näin esimerkiksi yhdellä silmäyksellä näkee, miten eri maat ovat menestyneet ja miten niiden menestys on vaihdellut. Tai kun katsoin nobel-palkittujen luetteloja, niin joissakin oli näköjään liput.

Sen sijaan perustelu, että liput ovat huonoja ja tarpeettomia, koska "keskimääräinen fi-wikipedian käyttäkjä ei tunne niitä" on mielestäni väärä eikä tavoita sitä, mistä asiassa on kysymys. Koska ensinnäkin "keskiverto" suomalaiset varmasti tuntevat yleisimmät liput. Ja yhtä lailla esim. urheilun tai euroviisujen harrastaja varmaan oppii liput lukiessaan kiinnostuksensa kohteesta wikipediassa, olipa hän samalla lippujen harrastaja tai ei, ja silloin lipuista on hyötyä koska ne auttavat visuaalisesti hahmottamaan suuria tietomassoja.

Vaan päin vastoin ymmärtäisin, että perusteluna on ollut se, että esim. maantieteellisten kohteiden tai henkilöiden infobokseihin tulisi artikkelia kohti yleensä vain lippu tai pari, ja silloin etu nopeasta hahmotuksesta on vähäisempi. Jos selailee suurta määrää artikkeleja jostakin aihepiiristä tai luokasta, jossa on paljon sisältöä eri maista, niin lippu voi auttaa tällaista selaamista. Kuitenkin jos selaileekin sisältöä luokasta tai aihepiiristä, missä kaikki sisältö on samasta maasta (esim. Luokka:Suomen järvet) niin lippu saattaa tuntua turhalta koristeelta. (Vaikka sillähän hyvin näkisi valtakunnan rajoilla olevat järvet esim. tuossa esimerkissä!) Ja tällä perusteella siis olen aiemmin vastustanut lippujen lisäämistä joka paikkaan. So. koska niistä ei ole joka paikassa hyötyä.

Mutta missään nimessä ei ole niin, että liput olisivat kokonaan hyödyttömiä. Päin vastoin voisin jopa kannattaa niiden harkittua lisäämistä rajatapauksissa, vaikka edelleenkin vastustan niiden lisäämistä joka paikkaan missä vain maiden nimiä mainitaan. --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 13.20 (EEST)

Monet liput ovat niin samannäköisiä, ettei niitä vilkaisulla erota toisistaan, ja hyöty valuu hukkaan. Muutaman eurooppalaisen lipun voi muistaa + Kiinan, Kanada ja Yhdysvallat, mutta kuka erottaa Kansainyhteisön kaikki liput toisistaan tai muistaa afrikkalaisia lippuja. Yleensä maalla ei edes ole merkitystä, siksikään en itse pidä niitä tarpeellisina. Urheilussa kaikki on luvallista, liputkin. --Tpe1 (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 13.33 (EEST)

Niin kuin sanoin, kysymys on suurten tietomassojen hallinnasta luetteloissa ym. Jos Mongolia menestyy hyvin painissa, niin painitilastojen harrastaja oppii Mongolian lipun ja siinä olevat kärpäsenpilkut äkkiä, tai jalkapallon harrastaja Brasilian lipun jne. Tämä on lippujen käyttötarkoitus alun perinkin, ja tässä se jatkuu. --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 13.51 (EEST)

Kuten sanoin, suurten lippumassojen hahmottaminen järkeviksi kokonaisuuksiksi ei onnistu kahdesta syystä: ensinnäkin monikaan ei tunnista kuin muutaman lipun ja toiseksi liput ovat niin samannäköisiä, että kokonaisuudesta muodostuu sinänsä kaunis iloisen kirjava värien sinfonia, joka ei informoi mistään. Pitääkö näitä toistaa monta keraa? --Tpe1 (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 14.12 (EEST)

Meniköhän Urjanhailla puurot ja vellit sekaisin. Keskustelussa ei missään vaiheessa ole ollut kyse kaikkien lippujen kategorisesta kieltämisestä. Vaan nimenomaan henkilömallineista. Ilmeisesti keskustelun taustalla oli se, että poistin Bai Bureh -artikkelista maalipun käytäntöön vedoten. Siinä luki näin Kasseh, Sierra Leone. Tuossa on lippu, jota varmastikaan ei tunne kuin ihan murto-osa suomalaisista. Sen informaatioarvo on siis lähes negatiivinen, sillä se saattaa olla myös harhaanjohtava, kun tuskin ihan kovin laajassa tiedossa on nykyinenkään Sierra Leonen lippu. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 14.03 (EEST)

Ehkä minulla meni puurot ja vellit sekaisin, Urjanhai täsmensi keskustelun lähtökohtaa ja kulkua. --Ukas (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 14.07 (EEST)

No, hyvä. Mua se sekotti :) --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 14.10 (EEST)

Ei minulla mennyt vaan aiemmin kommentoineilla käyttäjillä jotka ehtivät kommentoida asiaa ennen minua ja rupesivat heivaamaan pois lippuja kategorisesti, vaikka jo alun alkaen piti olla selvää aiempien keskustelujen perusteella, mistä oli kysymys. --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 14.59 (EEST)

Jos muuten lippua olisi käytetty, niin eikö se olisi pitänyt mennä: Kasseh, Brittiläinen Länsi-Afrikka (nykyinen Sierra Leone)? Silloin se ei olisi kiinni lipun tunnistamisesta, koska lippujahan ei pitäisi käyttää ainoana tunnitimena vaan ainoastaan illustraationa. Eihän sen lipun idea ole siinä korvata maan nimeä vaan olla sen vieressä, silloin jos sitä käytetään. --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 15.06 (EEST)

Mennäksemme alkuperäiseen kysymykseen: henkilöartikkeleissa ei tarvita lippuja. Synnyinmaan sanallinen maininta riittää, kuten tähänkin asti. --Abc10 (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 13.47 (EEST)

Killuttimia lisäillään, koska eräät pitävät killuttimista. Tietosanakirjassa ne tulee pitää minimissä. --Esamatti1 (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 14.55 (EEST)

Lippujen tärkein rooli artikkeleissa, joissa mainitaan entinen maa olisi juurikin se, että Wikipedian lukija voisi klikata esimerkiksi lippukuvasta kyseiseen entisestä maasta tai alueesta kertovaan artikkeliin, jolloin hänen kuvansa ja käsityksensä esimerkiksi Bai Burehin kokemasta Sierra Leonesta avartuisi suunnattomasti. Sehän nyt on lukijasta itsestään kiinni haluaako hän opetella entisten maiden liput ulkoa (jos joutuu vielä tarvitsemaan niitä jossain tapauksessa), siitä tässä ei tosin ole kyse. Tärkeintä olisi, että lukija ymmärtäisi senaikaisen yhteiskunnan ja minkälaiset maailmankuvat, lait ja muut käytännöt kyseisessä entisessä maassa oli. Tämä rikastaisi lukijankin lukukokemusta aivan suunnattomasti, koska hänellä olisi nyt paljon suurempi käsitys esimerkiksi Bai Burehin kokemasta Sierra Leonesta. Pienen lippukuvan klikkauksesta kun pääsisi suoraan heti suurempaan artikkeliin, jonka kautta tulisi myös Bai Bureh -artikkeli ymmärrettävämmäksi ja tarkoituksellisemmaksi. --Sullay (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 18.25 (EEST)

Tämän saman infon voi tuottaa tekstimuodossa. Tekstiinkin saa ihan saman linkin. Siinä lippu ei ole olennainen. Kävin muokkaamassa tuohon artikkelin infolaatikkoon Urjanhain edellä esittämän muodon ilman lippua ja tämä kyllä kertoo ihan tarpeeksi siitä, missä henkilö on syntynyt ja mikä alueen nimi ko. hetkellä oli.--LCHawk (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 23.03 (EEST)

Itse asiassa tämän muuten voisi ajatella niinkin, että muokkaajilla on tietty harkinta: vaikka ei olekaan suositeltavaa lisätä lippuja suureen määrään artikkeleja , niin silloin jos ollaan muokkaamassa yhtä tai muutamaa artikkelia, niin se nyt ei ehkä niin hirveästi haittaa. Yksittäisessä artikkelissa lippu voi juuri tuolla tavoin avata historiaa. --Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 00.39 (EEST)

Tosin edelleenkin teksti avaa historiaa paremmin kaikille. Brittiläinen Länsi-Afrikka sanoo paljon paremmin kaikille saman asian kuin , jota tulkittaessa pitää tuntea nykyiset liput ja brittisiirtomaiden lippukäytännön. Lisäksi lippukuvan klikkauksella artikkeliin siirtyminen ei todennäköisesti ole kaikilla tiedossa, sillä yleensä kuvasta siirrytään siihen kuvaan. --PtG (keskustelu) 24. toukokuuta 2017 kello 07.51 (EEST)

Eurohockey-malline

Meillä on reilusti yli tuhannessa jääkiekkoilija-artikkelissa käytössä Malline:Eurohockey, joka linkittää eurohockey.net-sivustolle. Se on kuitenkin ilmeisesti lakkautettu joskus vuosien 2013–2014 paikkeilla ja muuttunut uudelleenohjaukseksi eurohockey.com-sivustolle, jolla on aivan eri tunnisteet (esimerkiksi Jari Kurrilla http://www.eurohockey.net/players/show_player.cgi?serial=8345 vs. http://www.eurohockey.com/player/8468-jari-kurri.html). En jaksanut ryhtyä googlailemaan onko .com-sivusto aivan eri vai onko uuden pohjana .net-tietokanta, mutta jotakin varmaan tartteis joka tapauksessa tehdä noille 1000+ risalle linkille? Osa on lähdemerkintöinä, osa aiheesta muualla -linkkeinä. – Haltiamieli 23. toukokuuta 2017 kello 15.02 (EEST)

Wikipedia:Botit/pyynnöt/Arkisto5#Malline:Eurohockey ja Wikipedia:Kahvihuone_(tekniikka)/Arkisto_35#Eurohockey-malline. --Anr (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 15.18 (EEST)

Jos on noin helposti korjattavissa, niin pistäkää joku botti pyyntö, voin hoitaa tuon kun kerkeen. --4shadoww (keskustelu) 23. toukokuuta 2017 kello 15.27 (EEST)

Ongelma pitäisi olla nyt ratkaistu, malline on päivitetty ja bottipyyntö tehty. --4shadoww (keskustelu) 25. toukokuuta 2017 kello 22.31 (EEST)

Biologinen suku

Jos eri lähteissä on käytössä eri suku lintujen tieteellisessä nimessä, onko Wikipediassa sovittu mitä lähdettä noudatetaan? Artikkelissa Ruotosarvinokka on muutettu suku IUCN:n mukaiseksi. Itse olin kirjoittanut sen joka on Wikipedian luettelossa Sarvinokat sekä lähteessä ITIS [www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=554436] ja sen mukaisesti tietoboksissa kohdassa "Kaksiosainen nimi". Tästä olisi hyvä sopia, että tietää mitä mitä käyttää tilanteissa joissa lähteissä on erilaisia tietoja. Vältytään myös turhilta muutoksilta, jos jo alunperin osaa valita oikean. Toivoisin myös että artikkelissa alunperin käytettyä lähteiden merkitsemistapaa voitaisiin noudattaa myös korjatessa, ettei tulisi sekavuutta. Muuten kyllä olen kiitollinen että tekemäni artikkelit luetaan virheiden varalta, koska ei-biologina voin tehdä virheitä. --Xenoglaux2 (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 04.09 (EEST)

Tuo käyttämäni lähde oli IOC World Bird List (Version 7.2) [2]. ITIS ei aina seuraa uusinta taksonomiaa, joten sitä en joka paikassa käyttäisi. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 14. toukokuuta 2017 kello 06.27 (EEST)

Sitten on myös se ongelma, että suomenkieliset nimet eivät pysy ajan tasalla. Niiden muuttaminen olisi uutta tutkimusta, vähän keskustelua. Esimerkiksi haikarat eivät ole enää haikaralintuja. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 14. toukokuuta 2017 kello 07.36 (EEST)

Pettymyksekseni huomaan, että yhdeltäkään kokeneelta biologilta ei ole tullut vastausta. Tämä yläkoululaiseksi itsensä ilmoittanut käyttäjä on nyt tehnyt kysymykseni jälkeen paljon suuria muutoksia tekemiini artikkeleihin, ja toivoisin jonkun biologiaikuisen ottavan niihin kantaa, että tiedot eivät ole ristiriitaisia. Ainakin on virhe muuttaa lähteen (ITIS) edellä edellä oleva tieto vaihtamatta lähdettä. Itse en jaksa ruveta toistamiseen käymään lähteitä läpi mahdollisten tehtyjen virheiden varalta. --Xenoglaux2 (keskustelu) 26. toukokuuta 2017 kello 05.11 (EEST)

En tehnyt virheitä. Itsekään en samassa tilanteessa luottaisi tietoja ahkerasti muuttavaan alaikäiseen. Useat muut wikit käyttävät samaa luokittelua. Tämän vuoden aikana julkaistaan uusi BirdLifen nimistö, käyttää vähän eroavaa taksonomiaa, mutta nimet saadaan kuitenkin uusille linnuille. Pingaan mieleksesi pari eläinprojektilaista tai lintuasiantuntijaa: @Tappinen:, @Makele90:, @MiPe:. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 26. toukokuuta 2017 kello 06.10 (EEST)

En huomannut käytännöissä tai ohjeissa mainintaa iästä tai koulutuksesta ainakaan tässä yhteydessä, vaan Wikipedian artikkelit tulee kirjoittaa neutraalista näkökulmasta, lisätyille tiedoille merkitään lähde, koska se helpottaa tietojen tarkistamista. Lisäksi mielipidekirjoituksessa kerrotaan artikkelien omistamisesta, mutta toivottavasti siitä ei ole kyse. --raid5 (keskustelu) 26. toukokuuta 2017 kello 17.41 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 26. toukokuuta 2017 kello 17.46 (EEST)

Kaksi samannimistä albumia

Esimerkiksi Indian Summer on Pocon albumi. Muun muassa brittiläinen Go West on myös julkaissut samannimisen albumin. Olen huomannut kuinka monissa artikkeleissa muusikon tai yhtyeen diskografiaa käsittelevässä kohdassa albumilinkit vievät aivan eri artistin tai yhtyeen samannimiselle albumille, ellei jopa aivan eri aiheeseen. Mitä mieltä olisitte jos Wikipediaan tulisi uutena de facto -käytäntönä, että albumiartikkelia kirjoittaessa ei laitettaisi jatkossa edes pelkästään Esimerkkialbumi (albumi), vaan tyyliin Esimerkkialbumi (Erkki Esimerkin albumi)? Tämä estäisi tulevien Wikipedia-artikkeleiden linkkien johtamista muiden artistien ja yhteyeiden albumeihin, ellei jopa aivan eri aiheeseen. Olen ymmärtänyt, että samanlaista käytäntöä noudetaan myös esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa. --Sullay (keskustelu) 28. toukokuuta 2017 kello 20.51 (EEST)

Yleensä täsmenteitä lisätään sitä mukaa kun tulee uusia artikkeleita. Stryn (keskustelu) 28. toukokuuta 2017 kello 21.21 (EEST)

Olin 41 minuuttia myöhässä, mutta siis juurikin näin. Ei syyttä suotta luoda keinotekoisia tarpeita, vaan toimitaan niiden ilmestyessä luonnostaan. Nyt sivu voitasiin siirtää nimelle Indian Summer (Pocon albumi), tai Pocon albumissa voidaan käyttää Tämä artikkeli -mallinetta, johon voitaisiin lisätä vaikkapa teksti "Tämä artikkeli käsittelee Pocon albumia. Go Westin albumista, katso Indian Summer (Go Westin albumi). --Vilhokki (keskustelu) 28. toukokuuta 2017 kello 22.00 (EEST)

Korjausmallineiden lisäämisen nopeus

Uusiin artikkeleihin laitetaan välillä hyvin nopeasti jokin korjausmalline tai mallineita, jopa muutamien minuuttien sisällä. Muistelen, että kerran näin kun HOK-malline laitettiin artikkeliin samalla minuutilla kun artikkeli oli aloitettu. Toisaalta on hyvä, että täysin väärään suuntaan artikkelia kirjoittavalle uudelle käyttäjälle ilmaistaan, että jokin on nyt pielessä, mutta liian nopea toiminta mallineen kanssa voi häiritä muokkaajan toimintaa. Aloittaja joutuu keskeyttämään muokkaamisen ja ottamaan selvää mikä on pielessä, ja pahimmillaan kokemus voi ehkä olla niin negatiivinen, että hän lopettaa muokkaamisen kokonaan.

Ehdottaisin, että esimerkiksi {{Hauki on kala}} -mallineen ja {{Korjattava}}-mallineen ohjeeseen kirjattaisiin, että voi olla hyvä odottaa esim. 10-15 minuuttia ennen kuin laittaa mallinetta uuteen artikkeliin. Jos aloittaja on siinä vaiheessa jo poistunut paikalta, hän luultavasti palaa jossain vaiheessa katsomaan mitä artikkelille kuuluu, ja voi korjata sitä silloin, ellei sitä ole joku muu jo fiksaillut. Odottaminen ei olisi pakollista, mutta ohje voisi saada mallineen käyttäjän harkitsemaan, kannattaisiko odottaa hetki. Pikapoistot voi tietenkin laittaa heti. -kyykaarme (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 20.32 (EEST)

Tämä keskustelu varmaankin kävisi paremmin käytäntöjen kahvihuoneeseen. --4shadoww (keskustelu) 30. toukokuuta 2017 kello 20.49 (EEST)

Enwikissä on tämä en:Wikipedia:Page Curation , joka käsittääkseni toimii ainakin osin siten että siinä tagitetaan muokkauksia eikä varsinaisesti pistetä ongelmamallineita--Zache (keskustelu) 31. toukokuuta 2017 kello 11.45 (EEST)

Mun käsittääkseni tagittaminen nimenomaan tarkoittaa ongelmamallineita sekä pikapoistoja: en:Wikipedia:New_pages_patrol: Care should be exercised when reviewing very new pages. Tagging anything other than attack pages, copyvios, vandalism or complete nonsense only a few minutes after creation may only serve to annoy the page author. -kyykaarme (keskustelu) 31. toukokuuta 2017 kello 20.48 (EEST)

Tai ohjeistaa Esikatselu-toiminnon käyttöä, kun sillä voi sivua hioa tunteja valmiiksi ennen poistoa. Ongelma tuossa viivyttelyssä on, että nuo unohtuvat kun niitä kukaan ei ole myöhemmin kaivelemassa lokeista esille. --OneMember ^(keskustelu) 31. toukokuuta 2017 kello 22.41 (EEST)

Live action film

Mikähän live action, kaikki ei-animoitu elokuva, on suomeksi? Määritelmäkin näyttää vaihtelevan eri wikeissä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 31. toukokuuta 2017 kello 17.39 (EEST)

Näytelty elokuva.--MAQuire (keskustelu) 31. toukokuuta 2017 kello 17.46 (EEST)

Kiitos avusta.--Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 31. toukokuuta 2017 kello 17.48 (EEST)

Tsakkaamattomat

Joku, jota en ole kaivanut esiin muun ohessa, on tarkistanut lähes kaikki tuoreet muutokset. Hän ansaitsisi vähintään papukaijamerkin. --Höyhens (keskustelu) 31. toukokuuta 2017 kello 23.45 (EEST)

Yhteistyöprojektihan tämä on. Mutta on Käyttäjä:Sullay ainakin ollut siellä melko ahkerana.--Tanár 1. kesäkuuta 2017 kello 08.35 (EEST)

Eiköhän niitä auringonkukkia ole luvassa taas vuoden päätteeksi. --Jmk (keskustelu) 1. kesäkuuta 2017 kello 08.37 (EEST)

Koko vuoden ansioista annettava palkinto on mielestäni parempi kuin hetken mielijohteesta saatu papukaijamerkki "hyvästä tyyppiydestä". Se kannustaa seulomaan säännöllisesti ja runsaasti eikä vain amok-juoksuna "lista kerrankin tyhjäksi" vaikka väkisin. --Pxos (keskustelu) 1. kesäkuuta 2017 kello 10.29 (EEST)

Juu, meikä on tsekannut tässä about parin päivän ajan kaikki (tai ainakin melkein kaikki) muutokset. Kivaa puuhastelua näin yömyöhään kun ei muutakaan tekemistä ole. Löytyisi energiaa tehdä vaikka mitä. –Sullay (Asiaa?) 2. kesäkuuta 2017 kello 01.49 (EEST)

Carcinologisti?

Sivulla Stygotantulus stocki tuli vastaan erikoinen tapaus. Carcinologisti (en:Carcinologist) ei varmaankaan ole suomenkielessä käytetty sana, joten tulisiko se korvata esimerkiksi äyriäistutkijalla? --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 2. kesäkuuta 2017 kello 15.56 (EEST)

Laitoin sen äyriäistutkijaksi, sitä on ennenkin käytetty. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 2. kesäkuuta 2017 kello 16.00 (EEST)

Äyriäistutkija on varmaan paras suomennos. Noin muuten, ”carcinologisti” ei oikein ole suomea ainakaan; pääte noissa on suomeksi -logi (biologi, ei biologisti), ja yleensä tiedetermeissä c:t muuttuvat suomeksi k:ksi tai s:ksi. ”Karsinologi” olisi todennäköisesti suomenkielinen muoto tuosta sanasta, mutta tuollaista ei voi vääntää ilman lähdettä, ja äyriäistutkija on joka tapauksessa paljon parempi.--Fotogurachan (keskustelu) 2. kesäkuuta 2017 kello 16.05 (EEST)

Joo, aina ei auta laittaa pelkkää I-kirjainta sanan loppuun.--Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 2. kesäkuuta 2017 kello 16.19 (EEST)

Sitä paitsi karsinologista tulisi vain jokin karsinogeeni mieleen.--Tanár 2. kesäkuuta 2017 kello 16.37 (EEST)

Niin. Ei tosin ole sattumaa, että carcinologist (äyriäistutkija) ja carcinogen (karsinogeeni, syövän aiheuttaja) muistuttavat toisiaan, kumpikin sana on johdettu kreikan kielen sanasta καρκίνος, joka tarkoitti alun perin rapua.--Fotogurachan (keskustelu) 2. kesäkuuta 2017 kello 16.45 (EEST)

Puheenjohtaja

Tällä kertaa alkoi mietityttää mitä eroa englanninkielisillä nimikkeillä president ja chairman on. Olen ymmärtänyt että molemmat ovat jotain puheenjohtajia. Artikkeli, lähde. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 3. kesäkuuta 2017 kello 18.59 (EEST)

Englannin president yrityksissä on suomeksi useimmiten pääjohtaja (vastaa toimitusjohtajaa) ja chairman on taas hallituksen puheenjohtaja. Joku voi olla tietenkin molemmissa tehtävissä yhtäaikaa. Ilmeisesti nimitysten tulkinnanvaraisuuden vuoksi CEO (Chief executive officer eli toimitusjohtaja, laillisessa vastuussa oleva ylin johtaja) lyhenne on yleistynyt. Näitä presidenttejä saattaa yrityksessä olla useita, vice, senior ym etuliitteillä. Vilkapi (keskustelu) 3. kesäkuuta 2017 kello 19.51 (EEST)

Kumman siis laitan parametriin puheenjohtaja? --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 3. kesäkuuta 2017 kello 20.05 (EEST)

Lähde mainitsee sekä hallituksen puheenjohtajan (Chairman) että toimitusjohtajan (president), mallineessa on paikka molemmille. Laita molemmat niin kuin yritysten suhteen yleensä tehdään. Vilkapi (keskustelu) 3. kesäkuuta 2017 kello 21.02 (EEST)

Homma hoidettu, kiitos avusta.--Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 3. kesäkuuta 2017 kello 21.52 (EEST)

Toinen kysymys: Kannattaako noiden kabushiki gaisha-yrityksien Co., Ltd.-liitettä lisätä mallineeseen ja johdantoon? Entä japaninkielistä nimeä mallineeseen? --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 4. kesäkuuta 2017 kello 09.44 (EEST)

Luettelo keskeisimmistä artikkeleista pituuden mukaan

Käyttäjä:Tappinen on aloittanut luettelon noloimmista keskeisistä artikkeleista. Osaisikohan tai jaksaisikohan joku tehdä sen rinnalle luettelon näistä metawikin keskeisistä artikkeleista suomenkielisen artikkelin pituuden mukaan? Se helpottaisi väliinputoajien löytämistä ja parantamista. Siis samanlaisen kuin tämä luettelo. --Epiq (keskustelu) 6. kesäkuuta 2017 kello 16.34 (EEST)

Tässä on vähän alkua siihen, pituus vaan yhdeksi luettelon kohdaksi. Käyttäjä:ZacheBot/keskeiset artikkelit. @Zache: ? Tappinen (keskustelu) 6. kesäkuuta 2017 kello 20.00 (EEST)

Tässä lista sivulta Wikipedia:Luettelo keskeisistä tietosanakirja-artikkeleista linkitetyistä artikkeleista niiden pituuden mukaan. 88.113.104.224 6. kesäkuuta 2017 kello 22.06 (EEST)

Mahtavaa ! Olipa nopeaa ! --Tappinen (keskustelu) 6. kesäkuuta 2017 kello 22.19 (EEST)

Hienoa, sehän onnistuukin kätevästi! Suomenkielisen luettelon tosin voisi ehkä päivittää. --Epiq (keskustelu) 6. kesäkuuta 2017 kello 23.05 (EEST)

Suomenkielistä on hartaudella rakennettu erilaiseksi kuin metan luetteloa, en ole tuohon juuri osallistunut niin en enempää tiedä. --Tappinen (keskustelu) 7. kesäkuuta 2017 kello 07.01 (EEST)

metan luettelo fiwikin pituuden mukaan listattuna --Zache (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 21.49 (EEST)

Otetaanko ensimmäiseksi tavoitteeksi 2500 tavua ja 2 viitettä jokaiseen ? --Tappinen (keskustelu) 6. kesäkuuta 2017 kello 23.22 (EEST)

Laitoin nyt itselleni ylös muutamia kymmeniä erityisen huonoja tai suhteellisen helposti parannettavia, jotka ovat sekä meidän että meta-wikin luettelossa (ei että ne olisivat välttämättä tärkeämpiä kuin muut, mutta jostain on hyvä aloittaa). Voisin lisätä ne tännekin vaikka nolot artikkelit -luetteloon. Tavoite kuulostaa hyvältä. Ongelma näissä monissa taitaa olla helposti netistä saatavilla olevien hyvien lähteiden puute, pitäisi päästä kirjastoon. Olikohan Wikipedian kautta Britannicaan saatavilla tunnuksia? Mulla on nyt pitkähkö loma ja suht paljon aikaa, joten muutamiin näistä voisi yrittääkin keskittyä. --Epiq (keskustelu) 7. kesäkuuta 2017 kello 00.06 (EEST)

Britannica on taas jonkun aikaa ollut avoimena. @Olimar: onko tietoa sopivista lähdekirjoista ? --Tappinen (keskustelu) 7. kesäkuuta 2017 kello 07.00 (EEST)

Lähdekirjaston kautta Gaudeamukselta voi tilata pdf-tiedostoja mistä tahansa heidän verkkokaupassaan olevasta kirjasta. Kv-puolelta voi pyytää käyttöoikeuksia mihin tahansa tällä sivulla listattuihin aineistoihin (joihin on vielä tunnuksia saatavilla). Jos on tarkempaa aihetta, niin voin katsoa tarkemmin.--Olimar 7. kesäkuuta 2017 kello 22.03 (EEST)

Linkitin nuo Zachen ja IPn, ja yhden omani, luettelot "Noloja"-sivulle. --Tappinen (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 11.39 (EEST)

Mjoh, jos haluatte niin tuon minun alasivullani olevan luetteloni voi siirtää johonkin soveliaaseen paikkaan myös. --Zache (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 11.45 (EEST)

Hyvä että saatiin myös kunnollinen luettelo. Mihin muuten kannattaisi keskittää keskustelu aiheen ympärillä, pitäisikö Laatupaja-projektia vähän järjestellä uudelleen ja seurata siellä etenemistä? Alasivun luettelon voisi siirtää samalla sinne? (Nyt projektin rakenne tuntuu vähän sekavalta.) --Epiq (keskustelu) 12. kesäkuuta 2017 kello 00.42 (EEST)

Serbokroaatti vs. serbia, kroatia, bosnia & montenegro

Tulisiko artikkeleita Serbian kieli, Kroatian kieli, Bosnian kieli ja Montenegron kieli muuttaa sellaisiksi, että ne olisivat serbokroaatin eri standardeja vai omia kieliään? Kielitieteellisestä näkökulmastahan kyseessä on sama kieli ja vieläpä sama murre. Nyt esim. artikkelissa kroatian kieli lukee:

Kroatian eli kroaatin kieli on pääasiassa kroaattien puhuma eteläslaavilainen kieli, joka kuuluu samaan kieliryhmään serbian, montenegron ja bosnian kielten kanssa. Kielet ovat keskenään ymmärrettäviä ja Jugoslavian aikana näitä kieliä pidettiin yhtenä serbokroaatin kielenä.

Tämä antaa ymmärtää, että kyseessä olisi neljä eri kieltä, ja niiden pitäminen yhtenä kielenä olisi jotenkin vanhanaikaista. Verrataanpa enkkuwikiin :

Croatian –– is the standardized variety of the Serbo-Croatian language used by Croats, principally in Croatia, Bosnia and Herzegovina, the Serbian province of Vojvodina and other neighboring countries.

Mennäänkö kielitieteellisellä vai poliittisella linjalla? --Qwerty12302 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 20.40 (EEST)

Kannatan kielitieteellistä linjaa. Mitä vähemmän Wikipediassa tuetaan poliittisia "totuuksia" sen parempi. --Miihkali ^(artikuloi) 12. kesäkuuta 2017 kello 19.35 (EEST)

Samaa kuin Miihkali, eli kielitieteellisellä olisi selvempi. --OneMember ^(keskustelu) 13. kesäkuuta 2017 kello 07.53 (EEST)

Wikipedia:Heinäkuun lähdetalkoot/2017

Heinäkuun lähdetalkoot alkavat taas ensi viikolla, tervetuloa mukaan!-Henswick (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 16.07 (EEST)

Äidinkielen opetustiede

Tiedoksi tänne merkittävyyskeskustelu artikkelista Äidinkielen opetustiede. Kyseessä on normaali merkittävyyskeskustelu johon kaivattaisiin lisää käyttäjiä ilmaisemaan näkemyksensä asiasta.--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2017 kello 18.46 (EEST)

Wiki Loves Monuments -kilpailu ensimmäistä kertaa Suomessa!

Maailman suurin valokuvauskilpailu laajenee tänä syksynä Suomeen! Tarkoituksena on siis valokuvata suomalaista kulttuuriperintöä vapaasti jaettavaksi ja käytettäväksi, minkä lisäksi Suomen kymmenen parasta pääsevät vielä kansainväliseen loppukilpailuun. Kuvat voivat olla otettuja milloin tahansa, mutta ne ladataan Commonsiin syyskuun aikana. Kilpailun nettisivuille (linkki alla) tulee lomake, jonka kautta latauksen voi tehdä.

Lisätietoa:

Museoviraston julkaisema tiedote [3] Suomen nettisivut [4] Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments

Tiakangaspunta (keskustelu) 26. kesäkuuta 2017 kello 09.44 (EEST)

Sellaisesta asiasta voisin yrittää nostaa keskustelua, että WLM on 1.9–30.9.2017 ja tätä ennen on elokuun kuvitustalkoot. Nämä kaksi eivät ole täysin päällekkäisiä, koska ensimmäinen kohdistuu kuvittamattomiin artikkeleihin ja jälkimmäinen suurimmaksi osaksi rakennettuun kulttuuriperintöön ja osin myös tunnetuimpiin suomelaisiin esimerkkeihin niistä. Joka tapauksessa pitäisi varmaan jotain pohdintaa tehdä siitä, että mikä näiden kahden suhde keskenään on ainakin sen verran, että etteivät henkilöt jotka haluavat kuvillaan osallistua WLM:ään lataa niitä vahingossa jo elokuussa. --Zache (keskustelu) 28. kesäkuuta 2017 kello 14.06 (EEST)

Tämän vuoden kuvitustalkoiden sivuille voisi laittaa vaikka yläosaan tekstin, että syyskuussa järjestetään WLM, ja että osallistuakseen siihen kuva ei voi osallistua kuvitustalkoisiin. Samalla hyvää mainostusta WLM:ää koskien. Stryn (keskustelu) 28. kesäkuuta 2017 kello 20.32 (EEST)

Alkuperäiset vai suomenkieliset ääninäyttelijät

Täällä englanninkieliset ääninäyttelijät on yritetty tunkea pariinkin eri parametriin. Kummat on syytä jättää, alkuperäiset vai suomenkieliset, vai sijoitetaanko sittenkin kaikki samaan? Mielessä kävi myös ajatus mallineeseen uuden parametrin tehtaileminen. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 30. kesäkuuta 2017 kello 17.20 (EEST)

Ensiarvion tekijät

Onko jossain tilastoa siitä, miten eri käyttäjät tekevät artikkeleille ensiarvioita? En tarkoita nyt mitään muutosten tarkastajia. Samasta paikasta varmaan mutta kun ei tsättiä enää ole, pitää kysyä täällä ja varmaan parempikin niin ettei tule salaliittopuheita. Itse teen niitä harvoin, mutta itse aloittamani ovat toki ensiarvioituja kiitos Wikipedian hierarkian. --Höyhens (keskustelu) 1. heinäkuuta 2017 kello 02.36 (EEST)

Arviointilokista nyt ainakin jotain näkee.--Tanár 1. heinäkuuta 2017 kello 10.40 (EEST)

Entäs lasketaanko ohjaussivujen ensiarvionnit mukaan kun auringonkukat jaetaan? Vai kuuluuko niitä ylipäätänsä arvioida? --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 1. heinäkuuta 2017 kello 12.04 (EEST)

Fr_log:lla ollaan laskettu manuaaliset uudelleenarvioinnit (seulonta) ja ensiarvioinnit. Ei olla eritelty sitä onko arvioitu sivu ohjaussivu vai normaali vaan pelkästään se, että onko arviointi ollut manuaalinen vai automaattinen. --Zache (keskustelu) 1. heinäkuuta 2017 kello 12.16 (EEST)

Selvä. Olen arvioinut ohjaussivuja samalla kun olen hyväksynyt yksittäisen käyttäjän muokkauksia. Silloin ei tarvitse lukaista artikkelia, niin pääsee vähemmällä vaivalla. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 1. heinäkuuta 2017 kello 12.26 (EEST)

Tarkistuspyyntö

Voisiko joku tarkistaa artikkelista Sur le pont d’Avignon että toimiiko äänitiedosto? Omasta koneestani en pysty tarkistamaan. --Ja1l&caa (keskustelu) 3. heinäkuuta 2017 kello 14.29 (EEST)

Mulla toimii. – ComradeUranium (keskustelu) 3. heinäkuuta 2017 kello 14.35 (EEST)

Kiitos! --Ja1l&caa (keskustelu) 3. heinäkuuta 2017 kello 14.41 (EEST)

Ça marche très bien ! (Mac + Safari 10.1.1) –Kotivalo (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 10.08 (EEST)

Rockefeller, natsien rotupuhtaustutkimukset ja syntyvyyden säännöstely

En tiedä pitäisikö tämän vuoksi itkeä vai nauraa, mutta Rockefellerin mahtisuvusta kertova artikkeli on viimeisen kahden ja puolen vuoden(!!) ajan näyttänyt tältä. Varsinaisen leipätekstin 11 virkkeestä kuusi on ollut konekäännettyä salaliittohörhöilyä ja sukuun kuulumattoman miehen rotupuhtauskommentteja viime vuosisadalta. Wikipedian vanhoista artikkeleista taitaa siis edelleen löytyä työsarkaa, vaikka Wikipedian taso onkin viime vuosina mennyt parempaan suuntaan.-Henswick (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 01.29 (EEST)

Vielä loppuvuodesta 2014 artikkeli näytti tältä [5], eli artikkelin osa on kaksi ja puoli vuotta vanha. Tekstin lisäsi ilmeisesti eräs yhdysvaltalainen Ip-käyttäjä, jota huomautettiin lisäämään lähteet. Lopputulosta ei taidettu lukea kunnolla edes kun artikkeli ensiarvioitiin, kyllä tuon tunnistaa konekäännökseksi.

Nyt vasta luin kommenttisi tarkkaan ja huomasin omani olevan toistoa. En jaksa koirjoittaa sitä uudelleen, mutta ehkä edes Ip:n lokaatio oli yllätys. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 4. heinäkuuta 2017 kello 08.59 (EEST)

Ei täällä itkun aiheet lopu, kannattaa nauraa vain.--Tanár 4. heinäkuuta 2017 kello 20.45 (EEST)

Asialla tuon sotkun kirjoittamisessa oli näköjään vuonna 2014 puolalainen vandaali "Wikinger", joka yhä edelleenkin vandalisoi wikejä eri estonkiertotunnuksilla. Taitaa olla yksi tunnetuimpia vandaaleja. Stryn (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 20.58 (EEST)

Vaikuttaako uusi tietosuoja-asetus Wikipediaan?

Luin juttua tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta museoihin ja tuli mieleeni, että jos tuo vaikuttaa museoihin, niin eikö se silloin vaikuta myös Wikipediaan? Tuleeko kohta laittomaksi kertoa vaikkapa elossa olevista poliitikoista asioita ilman heidän suostumustaan?--LCHawk (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 23.54 (EEST)

Vaikuttaa. Se on viellä avoinna miten ja Wikipedian ero museoihin eroaa siten, että Wikipedia on sekundäärilähde ja museot ja niiden tietokannat ovat primäärilähteitä, mutta väistämättä tuo tulee vaikuttamaan myös Wikipediaan ja minimissä tuo tulee vaikuttamaan siten, että entistä tiukemmin pitäisi lähteä siitä että elävistä henkilöistä kirjoitetut asiat olisi tuettuna luotettavilla lähteillä. @Kulttuurinavigaattori: on seurannut tätä. --Zache (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 02.58 (EEST)

Uutisen tietojen perusteella en kyllä antaisi wikipediassa pitää lainkaan artikkeleita elävistä henkilöistä. Voi toki olla, että käsitin jotain väärin.--MAQuire (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 03.26 (EEST)

Noin minäkin tulkitsen eli, että kaikki elävistä henkilöistä olevat artikkelit joutuu poistamaan.--LCHawk (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 06.12 (EEST)

Höpsistä. Ei sellaista voi tehdä. Iivarius (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 06.45 (EEST)

Miksei? Miksi Wikipedia saa kertoa vaikkapa kuvan kanssa ihmisistä, mutta museo ei voi?--LCHawk (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 07.47 (EEST)

Niin, museoissahan tämä on varmaan ongelma erityisesti siksi, että heidän aineistossaan on paljon tavallisia ihmisiä. Miten vaikkapa joku Sauli Niinistö pystyy edes vaatimaan itsensä unohtamista? Ei paljon hyödytä, että vain Wikipedia-sivu poistettaisiin, pitäisi tuhota about kaikki poliittiset kirjat Suomesta viimeisen 10 vuoden ajalta. Minusta tässä on nyt vähän turhan suurta huolta, sillä tosiaan me olemme sekundäärilähde ja kerromme vain asioista, joista joku muu on jo kirjoittanut. Toki nyt pitäisi olla oikeasti tarkka lähde- ja merkittävyyskäytännöistä. --PtG (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 07.55 (EEST)

Wikipediassa on oltu ja ollaan liian lepsuja tarkistettavuuskäytännön suhteen, jopa palautetaan poistettuja lähteettömiä tietoja. Lähteetömien lisäysten poisto etenkin henkilöistä kyseen ollen pitäisi olla jokaisella selkäytimisessä. Ja vielä tiukemmin selkäytimessä pitää olla, ettei itse kirjoita yhtään tietoa ilman selkeää lähdettä. Omalla kohdallani näen parannettavaa siinä, että myöskään käännösartikkeleissa ei pidä hyväksyä käännösmallineen varjolla lähteettömyyksiä. Abc10 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 09.19 (EEST)

Asetushan siis ei ole tullut vielä voimaan. Muuten allekirjoitan PtG:n kommentin. Iivarius (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 12.21 (EEST)

Uutisvirrasta ei yleensä saa esille tarkkoja faktoja vaan yleensä raflaavia otsikoita tyyliin "kirjastot poltetaan ja museot suljetaan". Jos tuosta nyt jotain voi päätellä tai virhepäätellä, asia saattaa koskea erityisiä henkilörekistereitä eli toisin sanoen luetteloita, jotka muodostavat henkilörekisterin. Toiseksi siitä selviää, että ensimmäisen asteen tulkintaratkaisut tekee Suomessa tietosuojavaltuutettu. Eräs tapa on tiedustella tietosuojavaltuutetulta, mitä mieltä hän mahtaa olla verkkotietosanakirjasta nimeltään Wikipedia ja siitä, onko Wikipedian artikkelitietokanta jonkinlainen lain tai uuden asetuksen tarkoittama henkilörekisteri. Näin on tehtykin jo kerran aikaisemmin, mutta uudessa tilanteessa tuore lausunto voisi olla poikaa. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 12.29 (EEST)

Eikä tähän taida lähteistys ja tarkistettavuusvaatimus liittyä hölkäsen pöläystä. Jos henkilörekisterissä on vaikkapa Lauri Lylyn kohdalla mainittu erittäin arkaluonteisena tieto siitä, onko hän mahdollisesti aikanaan kuulunut johonkin ammattiliittoon, niin tieto on arkaluontoinen joka tapauksessa riippumatta siitä, onko sille lähde mainittu. Kyse on siitä, että tuollaista tietoa ei saa vissiin tallentaa ja julkaista ilman erityislupaa, ja silloin ei ole oikeastaan edes juuri merkitystä, pitääkö tieto paikkansa. Jos Wikipediassa esitettäisiin kaikki tieto pelkästään erityisillä henkilömallineilla ikään kuin jossain tietokanta-ohjelmassa, niin mikäli tietosuoja-asetus koskisi Wikipediaa, mallineista pitäisi poistaa kaikki sellaiset tietokentät, joissa esitettäisiin lain suojaamia tietoja ilman lupaa. Samalla poistettaisiin lähdeviitteetkin tällaisista tiedoista. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 12.42 (EEST)

Miksi Wikipedia ei olisi henkilörekisteri? Eikö lähes jokainen henkilöartikkeli oli täynnä jotain arkaluonteista tietoa (ehkä urheilija-artikkeleita lukuunottamatta)? Siellä on tietoa poliittisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta, jäsenyyksistä jne. Noiden tietojen poistaminen tulee olemaan iso urakka, jos niin täytyy tehdä. Lisäksi eikös tuolla todettu, että internetissä noiden tietojen esittäminen on aina kiellettyä?--LCHawk (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 19.42 (EEST)

No Wikipedia ei ollut tietosuojavaltuutetun toimiston ylitarkastajan kannanoton mukaan vuonna 2006 sellainen verkko-olio, jota henkilötietolaki koskisi, joten tilanne muuttuu vain jos se muuttuu. Ennen kuin suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjät joutuvat joukkopaniikkiin ja alkavat massapoistaa koko artikkeliavaruutta, voisi vaikkapa odottaa, miten tilanne kehittyy, millaiseksi asetuksen sisältö muodostuu ja onko tietosuojavaltuutetun toimiston kanta vuonna 2017 tai 2018 edelleen sama kuin se oli vuonna 2006. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 22.30 (EEST)

Muutamia oleellisia linkkejä:

• Ehdotus uudesta tietosuojalaista lausunnolla ‒ kerro mielipiteesi 8.9. mennessä (lausuntopyyntö)
• EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanoryhmän (TATTI) mietintö (Se mistä HS:n uutinen puhuu; isbn: 978-952-259-612-3)
• Kirjallinen kysymys tietosuojalain vaikutuksista kulttuuriperintöön ja kansakunnan muistiin (Outi Alanko-Kahiluoto, KK 289/2017 vp)

--Zache (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 14.22 (EEST) Lisätty kirjallinen kysymys. --Zache (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 19.22 (EEST)

Pii puppisin etäisyys mistä?

Wikipediassa on lähteettömänä tietona että Pii puppisin etäisyys on 1094 valovuotta. Valovuotta mistä? Internetin ihmeellisestä maailmasta löysin etäisyydelle 925 valovuotta tai toisesta lähteestä 807 valovuotta. Minkä kumman näistä voi laittaa lähdeviitteeksi jos tiedot poikkeavat näin paljon?  –Kommentin jätti 188.238.187.236 (keskustelu)

Lähteitä

---

Artikkelissa en:Pi Puppis on lähteistettynä etäisyys 810±70 valovuotta. Toi yli tuhat valovuotta lienee aika vanha mittaus, luottaisin uusimpiin tietoihin. Parallaksimittauksella ei taideta saada kovin tarkkoja etäisyystuloksia näin etäisistä kohteista. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. heinäkuuta 2017 kello 17.37 (EEST)

Luovutetun alueen kuntien luokittelu

Luokassa Luokka:Suomen entiset kunnat on alaluokka Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat. Siellä olevat alaluokat ja artikkelit on näköjään nyt luokiteltu kaksinkertaisesti sekä ao. luokkaan että lisäksi suoraan luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat. Tämä on ymmärtääkseni vastoin luokittelukäytäntöä, jonka mukaan sisältö luokitellaan luokkiin fi-wikissä vain yläluokan kautta. Siksi nähdäkseni kaksinkertainen luokittelu luokkaan Luokka:Suomen entiset kunnat tulisi poistaa luokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat sisällöltä ja luokitella ne pääluokkaan vain väliluokan Luokka:Luovutettujen alueiden kunnat kautta. Nyt on käsitteellisesti ja loogisesti hyvin sekoittavaa kun pääluokassa on sekaisin kahden eri kategorian sisältöjä: Suomen nykyiseen alueeseen kuuluvia entisiä kuntia ja Suomen nykyiseen alueeseen kulumattomia luovutettujen alueiden kuntia. Tämän olisi kai voinut laittaa suoraan bottipyyntöihin, mutta pistän nyt tähän ensin että on varmasti selvä.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 17.54 (EEST)

Ongelma korjattu. --Raksa123 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 12.22 (EEST)

Mallineiden poisto muka tarpeettomina

Olen ennenkin tästä kirjoittanut, mutta kun en muista missä ja olinko se edes minä, niin aletaan alusta. Mallinetta [6] pyydettiin poistettavaksi tarpeettomana. Sehän on luonteeltaan luettelo pelaajista, ja niin muodoin sisältää tietoa. Jos tieto olisi ollut artikkelissa, se jäisi ilmiselvästi jäljelle artikkelin vanhoihin versioihin ja siten lukijoiden saataville. Kun tieto on esitetty mallineessa, niin mallineita sitten poistetaan, kun ne ovat ikään kuin tarpeettomia. Ne, jotka tajuavat, minkä ongelman tämä aiheuttaa tietosanakirjalle, ottakaa kantaa. --Pxos (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 12.38 (EEST)

Ymmärrän siitä kun taksoboksiuudistuksessa kaikki vanhat mallineet poistettiin tarpeettomina. Vaikka uudistus oli hyvä asia, olisi kiva nähdä vanha boksi toimivana vanhoissa sivuversioissa. Onneksi Wikipedia -mallineet ainakin säilytetään historiallisista syistä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 9. heinäkuuta 2017 kello 12.52 (EEST)

Törmäsin ongelmaan laajasti ensi kerran Wikisanakirjassa. Siellä tehdään innokkaasti mallineiden kehitystyötä niin, että sana-artikkelien tietoja esitetään mallineessa, joka korvataan uudella, joka korvataan uudella, joka korvataan uudella, joka korvataan uudella. Arvaatte varmaan, mitä vanhoille mallineille tapahtuu? Ne poistetaan. Kun sitten lukee artikkelien vanhoja versioita, sisältö on suurelta osin täynnä tekstiä {{Malline:Taivutuskaava-B|koira}}, missä mallineen tuottama tieto on pysyvästi kadonnut lukijalta. Vaahtosin asiasta hetken ennen kuin perusparansin sitä projektia reippaasti poistumalla itse. Kun kerran Wikipedian tieto rakentuu kahdelle tasolle: 1) uusin versio, joka on aina tärkein ja jota luetaan ja 2) vanhat versiot, josta näkee vanhentuneet tiedot tai tiedon kehittymisen, niin pitäisi myös huolehtia siitä, että tietoa ei tarpeettomasti hävitetä. Mallineet ovat eräänlaisia teurastamoja pahimmassa tapauksessa. --Pxos (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 13.07 (EEST)

Voitaisiin ehkä ennemmin merkitä, että malline on vanhentunut ja poistunut käytöstä, kuin että poistetaan se kokonaan sellaisissa tilanteissa, että poisto rikkoisi artikkelin muokkaushistoriaa. --4shadoww (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 13.21 (EEST)

Artikkelin historiassa näkyisi kuitenkin mallineen uusin versio, jollainen artikkeli ei ole koskaan oikeasti ollut (paitsi hetken joskus), esim. artikkeliversio vuodelta 2011 näyttää vuoden 2014 kokoonpanon[7]. Muokkaushistorian rikkomista sekin. Ja kaikkien mallineiden poisto rikkoo aina muokkaushistoriaa, mutta ei kai kaikkia jonkun aikaa artikkelissa olluita mallineita voida/haluta ikuisesti säilyttää? Sama juttuhan se on kuvien jne. kanssa. --Otrfan (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 13.42 (EEST)

Törmäsin poistettuihin mallineisiin, kun kävin läpi kaupunginosa-artikkeleita ja nimenomaan niiden tietolaatikoissa olevia tietoja. Vanhat versiot näyttävät tältä: [8]. En enää muista vaikuttiko se miten puuhaani, mutta jäi kuitenkin mieleen. -kyykaarme (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 14.37 (EEST)

Tässä nimenomaisessa HC Satakunta -tapauksessa komppaan Otrfania. Artikkelin muokkaushistoria rikkoutuu kyllä mallineen poistolla, ja se on ongelmallista, mutta koska mallineen tarkoitus on ollut olla jatkuvasti tilanteen mukaan muuttuva, mallineen säilyttämällä vain yhteen artikkeliversioon jäisi haluttu versio mallineesta. Niinpä poistaminen lienee paras menettelytapa niissä tapauksissa, joissa mallineen sisältö on selkeästi muuttunut ja joissa sivun versiot olisivat sen takia virheellisiä. Jos kyseessä on sen sijaan malline, jonka funktio ja sisältö on pysynyt jokseenkin samanlaisena koko mallineen olemassaolon ajan, sen voi nähdäkseni ihan hyvin vain merkitä vanhentuneeksi ja antaa olla. Tällaisessa tapauksessa ei olisi vaaraa siitä, että sivuhistoriaan jää virheellisiä versioita mallineen väärän sisällön vuoksi. Monimutkaisia tapauksia nämä kyllä ovat, eikä mitään yksinkertaista, kaikkialle sovellettavissa olevaa ratkaisua taida olla, tai ainakaan minä en keksi sellaista. Ylläpitäjät voinevat tapauksen mukaan käyttää omaa harkintaansa. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 11. heinäkuuta 2017 kello 20.28 (EEST)

@Usp, Jukka Wallin, OneMember: (ja muut) Malline versiohistoria on käymässä tarpeettomaksi, vaikka sen poistoa ei ole vielä ehdotettu. Mielestäni se on tarpeellinen. Ohjeet helpottaisivat mallineen käyttöä. Saman asian kirjoittaminen ei ole niin selkeä ja havainnollinen kuin värillä ilmaistuna (Linux Mint vertaa OpenSUSE). Mallinetta käyttämällä artikkeleihin saadaan yhdenmukaiset versiotaulukot, toteutus ei ole hankala eikä raskas. En osaa edelleenkään koodata, mutta luen ohjeita ja yritän oppia toisten muokkauksista. --raid5 (keskustelu) 12. heinäkuuta 2017 kello 21.37 (EEST)

Olen samaa mieltä, kunnolliset ohjeet parantaisivat niiden käyttöä. Jukka Wallin (keskustelu) 14. heinäkuuta 2017 kello 23.06 (EEST)

Jätän sisentämättä, koska edellinen ohittelu on itsessään ohitettava. Mallineiden sisältämän tiedon katoaminen, kun malline poistetaan, hävittää tiedon, mutta on linjassa yllä mainitsemani 1-kohdan kanssa eli vain uusin tieto on arvokasta. Jos otetaan vaikka joku tunnettu ja pitkäaikainen jääkiekkoseura, joka ei lopeta toimintaansa, sen tiedot (vanhat ja uudet) säilyvät Wikipediassa – vaikka kokoonpano esitettäisiinkin mallineessa, jonka sisältöä päivitetään usein. Mallineen historiasta löytyvät aiemmat turun toverit helposti. Kun taas jokin otus tai olio lopettaa tai lakkaa, niin sitten historiakin muuttuu sekajätteeksi, jonka voi polttaa. Se ei olekaan enää tärkeää. Tästä seikasta halusin nostaa kissan seinälle. Wikipediassa on siis kahta eri tietoa: uusin ja ajankohtaisin sekä vanhentunut ja historiallinen. Nyt tasapaino kallistuu. --Pxos (keskustelu) 15. heinäkuuta 2017 kello 11.41 (EEST) Lisäys: Kyse ei siis ole niinkään artikkelin muokkaushistoriasta vaan siitä, että tietoa hävitetään tietosanakirjasta silloin, kun tieto on esitetty mallineessa, joka sitten poistetaan. Se, että muokkaushistoria vääristyy, jos malline säilytetään, on ongelma, johon en keksi ratkaisua. Koko ongelman ydin onkin tiedon esittäminen erillisellä sivulla eikä itse artikkelissa. Jos tieto on artikkelissa ja artikkelia ei poisteta, ongelmaa ei olekaan. Vanhoista versioista tietoa ei saa katoamaan kuin piilottamalla. --Pxos (keskustelu) 15. heinäkuuta 2017 kello 11.49 (EEST) Lisäys 2: Itse asiassa muokkaushistoria vääristyy pahasti myös kaikissa säilytetyissä artikkeleissa yhtä lailla: jos katselee artikkelin versioita vuodelta 2010, niin muun tekstin seassa lukee sitten "nykyinen kokoonpano", joka onkin vuodelta 2017. Kun kerran sivuhistoriat ovat virheellisiä tuhansissa artikkeleissa muutenkin, niin silloin muutaman mallineen poistaminen muuttuu melko järjettömäksi. --Pxos (keskustelu) 15. heinäkuuta 2017 kello 11.51 (EEST)

Verkkoviitteen ohjeen selkeyttäminen

Voisiko verkkoviitteen ohjetta selkeyttää ja yhdenmukaistaa (tekijä: kirjaviite)?

Verkkoviitteen ohje

Vanha ohje
Parametri	Ohje	Esimerkkejä
tekijä	Sivun sisällön tekijä muodossa sukunimi, etunimi. Tekijäksi merkitään yksi tai useampi ihminen. Tekijäksi ei merkitä esimerkiksi sivuston tai yrityksen nimeä.	Meikäläinen, Matti
julkaisu	Jos sivu on osa laajempaa julkaisua tai sivustoa (esimerkiksi uutispalvelut), voidaan sivuston nimi merkitä tähän. Tähän merkitään sivuston nimi, ei esimerkiksi sivuston julkaisseen yrityksen nimeä. Julkaisun nimi on oleellinen tieto etenkin verkkolehtien, sanomalehtien verkkoversioiden ynnä muiden sellaisten tapauksessa. Julkaisuksi voidaan merkitä myös sivuston verkko-osoite, mutta on suositeltavaa käyttää julkaisun nimeä.	Yle Uutiset (yle.fi) Urheilulehti (urheilulehti.fi) Helsingin Sanomat (HS.fi)
Uusi ohje
Parametri	Ohje	Esimerkkejä
tekijä	Sivun sisällön tekijä muodossa sukunimi, etunimi. Tekijäksi merkitään yksi tai useampi ihminen. Tekijäksi ei merkitä esimerkiksi sivuston tai yrityksen nimeä. Jos tekijöitä on kaksi tai kolme, erotetaan ne toisistaan &-merkillä. Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, merkitään ensimmäinen tai tärkein sekä ”et al.” (ja muut).	Meikäläinen, Matti Meikäläinen, Matti & Meikäläinen, Maija & Virtanen, Ville Meikäläinen, Matti et al.
julkaisu	Jos sivu on osa laajempaa julkaisua tai sivustoa (esimerkiksi uutispalvelut), voidaan sivuston nimi merkitä tähän. Tähän merkitään sivuston nimi, ei esimerkiksi sivuston julkaisseen yrityksen nimeä eikä verkko-osoitetta. Julkaisun nimi on oleellinen tieto etenkin verkkolehtien, sanomalehtien verkkoversioiden ynnä muiden sellaisten tapauksessa.	Yle Uutiset Urheilulehti Helsingin Sanomat

--raid5 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2017 kello 21.03 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 22.11 (EEST) edit2 --raid5 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2017 kello 18.56 (EEST)

Saanko kysyä samalla mitä pitäisi tehdä jos kirjan toimittaja on Erkki ja ensimmäisen osion kirjoittaja Pentti (ja viitattava teksti on osiossa)? Enwikissä on tekijän lisäksi editor-parametri, fiwikissä olen keksinyt aina jonkun vaihtelevan ratkaisun ongelmaan. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 8. kesäkuuta 2017 kello 21.12 (EEST)

Asiasta tekijänimen järjestys käytiin lyhyt ja ytimekäs keskustelu[9] juuri äsken ties monennenko kerran ja lopputulos oli ratkaisematon. Taasko siitä pitää aloittaa? --85.76.72.69 8. kesäkuuta 2017 kello 23.08 (EEST)

Lopputuloksessa käytäntö ei muuttunut, sitä varten on toinen kahvihuone. Mielipiteitä sen järkevyydestä kannattaa esittää ja pohtia erilaisia kirjoitusasuja. Parantaja asiantuntija: Olen nähnyt viitteissä merkittävän etunimi, sukunimi (toim.) & toinen tekijä (tekijöiden järjestystä ei liene määritelty). --raid5 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2017 kello 22.13 (EEST)

Selvä ja anteeksi, en tiennyt että on äskettäin keskusteltu asiasta.--Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 10. kesäkuuta 2017 kello 06.25 (EEST)

Näistä asioista keskustellaan melko usein, ei niitä kaikkia muista. --raid5 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 11.23 (EEST)

Yritin herättää keskustelua mallineen ohjeen selkeyttämisestä, mutta ilmeisesti voi tehdä muutoksia johonkin suuntaan [10] ilman rakentavaa ja tuloksellista keskustelua. --raid5 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2017 kello 19.44 (EEST)

Ei kannata tehdä muutoksia ilman konsensusta. --Ja1l&caa (keskustelu) 1. heinäkuuta 2017 kello 21.20 (EEST)

Miten se ilmenee käytännössä? Palauttaako joku muokkauksen kunnes konsensus on saavutettu? --raid5 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 00.54 (EEST)

Voisi osittain. Tekijä: Tekijänimi kannatta merkitä verkkoviitteeseen kuten kirjaviitteeseen merkitään, siis saman ohjeen mukaan eli ohjeen voisi muuttaa siltä osin. Julkaisun nimi: pitäisin vanhan ohjeen. Nykyinen käytäntö on aika kirjavaa. En näe verkko-osoitteen kirjaamisella julkaisun nimeksi oikein mitään lisäarvoa, kun verkko-osoite näkyy verkko-osoitteesta. Onko kaikilla verkkojulkaisuilla erityinen "nimi"? --Htm (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 01.17 (EEST)

Olen samaa mieltä siinä, että ei kannata toistaa verkko-osoitetta (HS.fi), vaan julkaisuksi riittäisi esimerkiksi Helsingin Sanomat, ilmeisesti tarkoitit tätä. Tekijä olisi hyvä merkitä kuten kirjaviitteessä. --raid5 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 01.34 (EEST)

Sellainen käytännön huomautus, että automaattinen viitteiden luonti, eli se mitä mm. visuaalinen muokkain käyttää tai vanhassa Wikieditorissa Proeveit -pienoisohjelma, (täsmällisemmin mw:Citoid) ei osaa valita etunimien ja sukunimien järjestystä tai nimien erottelua tietyllä merkillä vaan nimiteksti tulee viitteeseen siinä muodossa jossa se on lähteessä ilmoitettu. Sama pätee myös Wikidataan perustuvaan viitteiden tietojen laajentamiseen jos sellainen joskus saadaan aikaiseksi, koska pääsääntöisesti ei olla eroteltu henkilöiden tiedoissa etunimeä ja sukunimeä. Tältä osin olen hiukan skeptinen, että kannattaako ohjeeseen kirjata tiukkaa ohjetta siitä miten nimet tulee ilmasita ja jos jotain siihen kirjoitetaan asiasta, niin sitten siinä voisi mainita sen, että meillä ei ole tarkkaa sääntöä siitä missä muodossa nimet tulisi kirjata syystä X JA, että nimien järjestystä ei tulisi venkslata. --Zache (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 03.32 (EEST)

Käyttäjä:Raid5 ajaa siis takaa sitä, että tekijännimi tulisi pakollisesti olla takaperoisesti. Järkevää perustetta takaperoisuudelle hän tai sitä ajava muutama muukaan käyttäjätunnus ei kuitenkaan ole esittänyt.

Sen sijaan tekijännimen merkitsemiseen kaikkiin viitteisiin luonnollisessa muodossaan etunimi-sukunimi on vähintään kolme perustetta: 1) Tekijän nimi on Matti Meikäläinen eikä Meikäläinen Matti. 2) Kirjan ja artikkelin tekijännimet (joitakin tieteellisiä julkaisuja lukuun ottamatta) esitettään muodossa Matti Meikäläinen. 3) Kolmas ja äärimmäisen tärkeä peruste on, että takaperoiset tekijännimet eivät tule Wikipedian täsmähaulla hakutulokseen. Siksi tekijännimi on syytä esittää kaikissa viitteissä normaalissa etunimi-sukunimi-järjestyksessä. --Abc10 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 08.24 (EEST)

Tekijöiden nimien ilmaiseminen muodossa Sukunimi, Etunimi on ollut ohjeena kirjaviitemallineessa vuodesta 2007 asti. Kumpi ensin -keskustelua on käyty ko. mallineen keskustelusivulla samana vuonna. Voinee olettaa, että kumpi ensin -ongelma on ratkaistu aikoja sitten. On niin ollen vain loogista käyttää smaa merkitsemistapaa tekijän nimelle myös muissa lähdeviitemallineissa, koska mitään loogista syytä eri käytäntöihin eri mallineiden kohdalla ei ole. Villi arvaukseni on, että moni on käyttänyt Sukunimi, Etunimi järjestystä ihan ilman eri ohjettakin koska kirjaviite. --Htm (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 09.10 (EEST)

Sain juuri tukistusta kun yhtenäistin tekijöiden nimet. Itse kallistun siihen että on ensin etunimi (huom. etu-!) koska useimmat ottaa tekijän lähteestä jossa se on juuri niin että "etunimi, sukunimi". Kymmenen vuoden takainen kirjaviitemalline-keskustelu [11] on aika vaatimaton eikä edes yksimielinen. Jos vaikka Elena olisi kirjoittanut tekstin, se olisi mennyt toisin päin. --Tpe1 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 15.11 (EEST)

Abc10: Ajan takaa sitä, että mallineet olisivat yhdenmukaisia. Jos päätetään käytännöksi tai ohjeeksi sinulle sopivin, niin sekin käy minulle. Julkaisijassa ei ole tarvetta toistaa verkko-osoitetta. --raid5 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 15.51 (EEST)

Juu, verkko-osoitteen (HS.fi, IS.fi) toisto on minustakin täysin tarpeetonta. – ComradeUranium (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 16.24 (EEST)

Olen ainakin lehtiviitteessä merkinnyt et al. kursiivilla et al.. Onko tästä erimielisyyksiä? --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 2. heinäkuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Jos käyttää viitemallinetta, tekijän nimi ja sitä seuraavat lyhenteet eivät kursivoidu. Lisäksi ohjeessa Ohje:Välimerkit ja typografia#Lainausmerkkien ja kursivoinnin käyttö henkilönimien kursivointi ei ole luettelossa, joten sitä ei pitäisi kursivoida.--Htm (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 19.30 (EEST)

Et alille on myös suomalainen vastine ”ym.” Kotus. --Thi (keskustelu) 2. heinäkuuta 2017 kello 19.39 (EEST)

Muutos ohjeeseen samoin kuin Wikiprojektissa viitemallineiden yhtenäistäminen.

1. Julkaisu verkkoviitteessä: jos sivu on osa laajempaa julkaisua tai sivustoa (esimerkiksi uutispalvelut), voidaan sivuston nimi merkitä tähän (Yle Uutiset, Helsingin Sanomat). Tähän merkitään sivuston nimi, ei esimerkiksi sivuston julkaisseen yrityksen nimeä tai verkko-osoitetta.
2. Tekijä kuten kirjaviitteessä sukunimi, etunimi (jos eri järjestys, niin muutettava myös toiset viitteet).
   • Jos on kaksi tai kolme tekijää, erotetaan ne toisistaan &-merkillä.
   • Jos kirjoittajia on enemmän kuin kolme, merkitään ensimmäinen tai tärkein sekä ”et al.” (ja muut). Jos merkitään ”ym.”, niin muutettava myös toiset viitteet). --raid5 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 18.14 (EEST)

Julkaisun tiedoista ei liene erimielisyyttä. Jos joku haluaa tekijän merkittävän jotenkin eri tavalla, niin silloin pitää muuttaa samalla tavoin muidenkin viitemallineiden ohjeet. Muutin taulukon tietoja. --raid5 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 22.10 (EEST)

Koska näyttää siltä, että kaikki oleellinen on keskusteltu eikä erimielisyyttä ollut julkaisun osalta, niin muutin nyt myös ohjetta. [12] Mikäli tekijän nimien järjestystä halutaan muuttaa, niin olisi hyvä käydä toinen keskustelu, joka vaikuttaa samalla muihin mallineisiin. Visuaalisella muokkaimella tehtyjä muokkauksia voi korjata muiden muokkausten yhteydessä, mutta pelkästään niihin keskittyminen olisi verrattavissa nollamuokkaukseen. --raid5 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 19.05 (EEST)

Julkaisuparametristä ei ehditty vielä keskustella. Vastustan julkaisujen nimien määräämistä Wikipediassa. Seurauksena on pelkkää riitelyä, jota muutamat käyttäjät aiheuttavat pilkkuun asti käyvillä säännöillään muutenkin. Ylipäänsä ei pidä mennä pieniin yksityiskohtiin, vaikka niiden säätely on joillekin hyvin mieluinen harrastus. --Abc10 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 13.25 (EEST)

Onko kyse ehtimisestä vai siitä, että asia on selvä? Aloitin keskustelun 8. kesäkuuta 2017. Jos aiheeseen ei tule enempää kommentteja, niin tämän voisi jo arkistoida. Tekijöiden järjestyksestä tai muusta voi tarvittaessa aloittaa aina uuden keskustelun, joka koskisi kaikkia viitemallineita. --raid5 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2017 kello 13.17 (EEST)

@Lehmäantilooppi, Hurrygane: Täällä osa keskustelee mallineen ohjeista. Täällä osa kumoaa muokkauksia tai tekee niitä ilman keskustelua. ”Kumottu muokkaus 16599638, jonka teki Raid5 (keskustelu) Tästä ei näytä syntyneen mitään konsensusta” [13] ”sisältö” [14] Ohjeita ei muuteta tällä keskustelulla yhdenmukaiseksi. Poistin mallineen verkkoviite tarkkailulistaltani. Kiitos osallistumisestanne keskusteluun tai muulla tavoin mallineohjeen kehittämiseen. --raid5 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2017 kello 18.56 (EEST)