Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 67

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Estoesto väkällä?

Tämä viesti on siirretty tänne käytäntökahvihuoneesta. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 11.37 (EET)

Kun selasin väärinkäyttösuodatinlistaa, sieltä löytyi 96, joka on poistoesto. Estotoimintoon voisi kehitellä samanlaisen. Ja ehkä muihinkin ylläpitotoimiin.--85.76.97.218 22. helmikuuta 2015 kello 10.17 (EET)

Mitä sillä saavutetaan? Että ylläpitäjä ei voi tehdä ylläpitäjän toimia? Varmaan olisi helpompaa vain poistaa ylläpitäjän oikeudet, jos on niin paha luottamuspula. --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 11.44 (EET)

Terapeutin virka perustettava

Tämä ei käytännössä toteudu, mutta ehdotan kuitenkin että wikipediaan perustettaisiin terapeutin virka. Nimike voisi olla mikä vain, mutta kuitenkin tehtävänkuva olisi sellainen, että uupuneet ylläpitäjät tai muut käyttäjät voisivat kääntyä hänen puoleensa tai muut uupumuksen huomaavat voisivat ohjata heidät sinne keskustelemaan ongelmista. Täällä on paljon sellaisia joista selvästi huomaa, että mieli on mustana ja he myrkyttävät ärtyneillä vihaisilla kommenteillaan Wikipediaa ja varmasti myös karkottavat aloittelijoita. Voisi myös olla fiksua että jos ei jaksa vastailla ystävällisesti (ilman piiloivaa, "väärinkäsitystä" ym.), pitäisi vähän aikaa lomaa ja miettisi mikä on syy olla Wikipediassa. Nyrkkeilysali, jota Urjanhai ehdotti, on myös yksi keino päästää ylimääräisiä höyryjä, mutta en tiedä onko nyrkkeilijät sen positiivisempia. --Eb2t (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.16 (EET)

Valitettavasti taidat joutua etsimään terapeuttia kunnallisten terveyspalvelujen kautta. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.25 (EET)

En oikein jaksa provosoitua tuosta. --Eb2t (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.54 (EET)

Joo, kannatan jotain tällaista. Täällä on aika monia käyttäjiä, jotka myrkyttävät yhteisöä sisältä päin tai muuten vain purkavat jotain huonoa oloaan muihin käyttäjiin. Vitseille ja hymiöille ei ole sijaa, aika vakavaa ja sanaharkkaista on täällä olo. Jokaisesta virheestä sakotetaan ja uhkaillaan estoilla. Aika kaukana on sangriat ja sombrerot tästä touhusta. Kaikkein ongelmallista on, että uudet käyttäjät kaikkoavat välittömästi ja vanhat käyttäjät kaikkoavat vähitellen yksi kerrallaan. Eli Wikipedia menettää koko ajan käyttäjiä. Joskus jonnekin kirjoitin, että tilanne on "turpaan vaan ja näkemiin!" Tuo kommenttini tosin sensuroitiin. Kannatan jotain kuukauden mittaisia vapaaehtoisia wikilomia vähän jokaiselle tarpeen mukaan, jos tätä terapeutin virkaa ei saada perustettua. :) Jossain olen ehdottanut "naamiaisia, venäläisissä metropoleissa autoilua ja karibialaista steeldrum-musiikkia". :) Tähän sopii luterilaisuuden oppi-isän Martti Lutherin sitaatti: ""joka ei rakasta viiniä, laulua ja naisia, pysyy typeränä koko elämänsä ajan." & rukoillaan. --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.39 (EET)

Viimeksi uhkailin sinua estolla poistaessani tämän kommentin:[1]. Jos tuon kommentin kohde pyytää, niin se esto voi tulla vieläkin. (tai jos sinulla on jotain näyttöä kommenttisi totuudenmukaisuudesta, niin esto tulee toiselle osapuolelle). Jos tuo taas on esimerkki kaipaamistasi vitseistä, niin parempi olla vakavana. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 14.01 (EET)

Suosittelen Otrfanille hangilla hiihtelyä, tai yllä olevan kommentin korjaamista nasevammaksi ja iskevämmäksi, jos repliikki ei ensimmäisellä kerralla tullut juuri oikein. Tällöin saavutetaan tavoiteltu tyyli, josta voi muodostua tavaramerkki. Minä en jaksa moista kommenttien hiomista ja poseerausta (viittaan öylätti-dialogiin). Minäkin pidän vanhoista radiokuunnelmista, mutta en siltikään käsikirjoita mitään hahmoa täällä, vaikka olenkin pääasialliselta ammatiltani käsikirjoittaja. :) --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 14.24 (EET)

Hih, hauska ehdotus. Mutta mites sitten olisi diagnoosin laita? Jos keskustelukumppani murahtaisi minulle, että "Mene terapeutille!", ei se aiheuttaisi suuriakaan riemunkiljahduksia minussa, ehkä vain kysymyksen keskustelukumppanin psykoterapeuttisesta pätevyydestä. Wikipedian keskustelut eivät ole aina dialektiikan mestarinäytteitä. On oikeastaan kummallista, että Verkkoestottomuuteen ja itseilmaisuun nojaava rankka keskustelutyyli siirtyy ilmeisesti sosiaalisen median muilta keskustelupalstoilta tänne Wikipediaan. Täällä keskustelun päätarkoitus on kuitenkin ratkaista ongelmia, jotka liittyvät Wikipedian parantamiseen. Toisten loukkaaminen on kiellettyä ja epäystävällisyyden karsimiseen pitäisi kullakin riittää pidäkkeet omasta takaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 15.03 (EET)

Verkkoestottomuus on varmasti osa ongelmaa ja olisi parempi jos täällä kirjoitettaisiin oikeilla nimillä... Täällä ei vain uskalla kirjoittaa omalla nimellä, koska täällä tulee vedetyksi kaikenlaiseen hulluun (kuten kommenttipyyntöihin) ja mustamaalatuksi aika totaalisesti. Toinen ongelma on haitallinen valikoituminen, kun tänne kasaantuu aika lailla lapsettomia aikuisia, ilman parisuhdetta eläviä aikuisia, epäsosiaalisia nörttejä/insinöörejä, autisteja, mielenterveyskuntoutujia ja muita työelämän ulkopuolella olevia, joilla on aikaa roikkua täällä. Ei siinä sinänsä mitään vikaa, mutta kun ei nämä ihmiset tule toimeen muiden kanssa varmaan työelämässäkään, niin ei kai täälläkään? Itse olen aika lailla sitä mieltä, että ongelmat syntyvät siitä minkälaisia tyyppejä täällä on, eikä sitä korjata oikein mitenkään. Siis ei sokeasta saa näkevää eikä rammasta kävelevää. --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 15.33 (EET)

Välillä kertoilet täällä olevasi itse syrjäytynyt ja välillä kertoilet olevasi käsikirjoittaja ja välillä milloin mitäkin. Koita jo päättää. --Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 19.38 (EET)

Ilmapiiri on mennyt enemmän vittumaiseksi wikipediassa vuosien saatossa verrattuna alkuaikoihin,joo hyvinkin terapeuttia tarvittaisiin--Hannu (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 15.20 (EET)

Wikipedia on tosiaan huonoimmin motivoiva, mielivaltaisin ja turhauttavin työyhteisö, josta olen lähtenyt. Katsokaa vaikka löytäisittekö jotakin järjen sanaa mieheltä, joka keksi wikikiitoksen: [2] –Kotivalo (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 17.26 (EET)

No joo, sellainen kuin Tellun psykiatrin vastaanotto Tenavissa olisi kai kätevä ja tehokas tapa hoitaa akuutti terapian tarve Wikipediassa. ¬Antilope 22. helmikuuta 2015 kello 17.39 (EET)

Mikä paras lähde ilmastodiagrammeille?

Artikkelit Jyväskylä ja Seinäjoki kaipaisivat kipeästi ilmastodiagrammeja. Vaan mistä saisi ilmastodataa, josta tehdä diagrammit? Mikä on paras lähde ilmastodatalle? Tietenkin vuosilta 1980-2010 data on parempi kuin 1970-2000, mutta molemmat varmasti käyvät. Ilmatieteen laitokselta ei taida saada mitään? --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 15.31 (EET)

Löysin artikkelista Lahti linkin: http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=f98d5f65-68b1-466f-9c2d-d76269581962&groupId=30106 jonka otsikoksi oli kirjoitettu "Tilastoja Suomen ilmastosta 1980-2010". Linkki kuitenkaan enää toimi. :( --Hartz (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 15.06 (EET)

Ilmatieteen laitos avaa dataa. Aineistoihin voi tutustua sivuilla https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data. --Susannaanas (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.45 (EET)

Väinö Kuisma ja Väinö Kuisma

Eikö artikkeli Väinö Kuisma (keihäänheittäjä) pitäisi muuttaa Väinö Kuismaksi ja jälkimmäiselle poliitikko-määre? Mielestäni yleisurheilun olympiaedustaja menee natsihörhön edelle. --Joe K. (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 16.55 (EET)

Ei ole kysymys siitä, että kumpi on parempi ihminen. Jos joku puhuu nykyään Väinö Kuismasta, niin kumpaako hän todennäköisemmin tarkoittaa? --Otrfan (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 19.18 (EET)

Tämä tuo mieleen taannoisen vastaavan keskustelun, jossa olivat vastakkain joku elokuva-alan ihminen ja maataloustieteilijä, joista itse en ollut kummastakaan kuullut aiemmin, tässä nyt tietysti ei ole toisesta voinut välttyä kuulemasta, ilman että kysymyksessä kuitenkaan olisi mikä kaikkien tuntema julkkis. Tuon aiemman keskustelun perusteella voisin henkilökohtaisena arvionani tiivistää, että jos toisen täsmenteettömyys herättää jossakin epätasapainoisia mielikuvia, eikä tämä näkemys ole täysin marginaalinen, niin neutrsaaleinta lienee laittaa kumpikin täsmenteellisiksi. Samoin hiljan keskusteltiin Raahen ja Joensuun samannimisistä kaupunginjohtajista (joista eri suunnassa Suomea asuvana en myöskään ollut koskaan kuullut kummastakaan) ja perusteltiin täsmentettömyyttä toisen kaupungin isoimmuudella. Kuitenkin kun tässäkään kumpikaan ei ole kaikkien tuntema, mielestäni selvää merkityksen ensisijaisuutta, jota käytäntö vaatii, ei synny. Esimerkiksi taas Antti Isotalo on niin paljoin laajemmin tunnettu, että merkityksen ensisijaisuuden voi mielestäni katsoa toteutuvan verrattuna muihin samannimisiin.--Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 22.06 (EET)

"First served" voisi olla mahdollinen peruste, mutta tapauksissa joissa tämä joillekin voi aiheuttaa joko epäkunnioittavia tai hassuja mielikuvia, eikä näkemys ole marginaalinen, neutraaleinta on kai pistää riita halki. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 22.11 (EET)

Pxos toimii väärin

Ylläpitäjä Pxos esti minut siksi, että en merkinnyt sivunumeroita lähdeviitteisiin artikkelissa suomenruotsi. Ei sellaisesta saa estää, vaikka toki voi poistaa maininnat, koska lähteet ovat liian epätarkat tai mieluummin laittaa lähde tarkemmin -merkinnät niihin. Pxos esti minut perustellen "väärän tiedon lisääminen", vaikka kyse oli epätarkasti lähteistetystä eikä väärästä tiedosta. Katsokaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Jaalei#L.C3.A4hteiden_sivunumerot Pxos myös poisti keskustelusivultaan jättämäni asiallisen viestin. Katsokaa https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Pxos&diff=14695553&oldid=14695550 Jaalei (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 17.28 (EET)

Koetan nyt lähestyä tätä tasapuolisesti ulkopuolisuutta tavoitellen. Tämä on varmaan kysymys josta on hyvä keskustella. Kun en ole ylläpitäjä niin en osaa sanoa, mitkä ovat ne vaihtoehdot, joita ylläpitäjällä on valittavissa estoperusteiksi, jos hän haluaa antaa eston (tai voi olla että ne näkyvätkin jossakin). Jos vaihtoehtovalikoima on hyvin pelkistetty, niin voi olla ettei siellä ehkä joka tapaukseen sellaista vaihtoehtoa, joka kuvaisi juuri kyseistä tapausta. Tällöin tarkempi perustelu jää annettavasti esimerkiksi estetyn käyttäjäsivulla, josta eri osapuolet ja muut kiinnostuneet voivat sitä arvioida. Jos joku muu vaihtoehto olisi kuvannut estoperustetta paremmin, niin sitä varmaan olisi pitänyt käyttää, mutta joka tapauksessa, kun nuo vaihtoehdot ovat karkeita, lopullinen estoperuste löytyy ylläpitäjän antamasta vapaamuotoisesta perustelusta.

Toinen oma kysymyksensä sitten on, olisiko esto esto pitänyt antaa ja olivatko perustelut sen antamiselle oikeat. Sitä voitkin hyvin kysyä täällä. (Kommenttipyyntökin olisi mahdollinen, mutta ehkä kysymys täällä auttaa arvioimaan, lähdetkö tekemään kommenttipyyntöä, vai selviääkö asia kun kysyy täällä.)

Selvää on, että ylläpitäjillä, kuten muillakin käyttäjillä on omia painotuksiaan esim. sen suhteen, mitä asioita he tuntevat hyvin, mitä pitävät tärkeinä ja mitä haluavat korostaa. Tämä johtaa siihen, että ylläpitäjät voivat tehdä ylläpitotoimenpiteitä, jotka eri ylläpitäjillä ovat erilaisia ja kohdistuvat eri asioihin. - Mutta toisaalta on tietty yleinen linja, ja jos katsotaan että tästä on poikettu, niin esim. kommenttipyyntö on mahdollinen asian arvioimiseksi. - Samalla kun on kuitenkin esim. erilaisia muokkausnäkökantoja, joissa eri asioita voidaan korostaa eri tavoin.

Jos ajatellaan tiedon lisäämistä, niin lähteiden ilmoittamisen ja lähdeviittaulksen tarkuuden ohella siihen liittyy myös lisätyn tiedon sisällöllinen tarkkuus, eli jos on lisätty tieto muistinvaraisesti, niin onko tieto tullut referoitua tarkasti. - Ja tämän arvioinnissa taas auttaa tarkka lähdeviittaus. Siksi tarkkaa lähdeviittausta voi vaatia, ja sen puuttuessa lisätyn tiedon yhtäpitävyyttä lähteen kanssa on vaikea arvioida. Kun joskus tulee itsekin lisättyä tietoja ulkomuistista ja sitten lisää lähteet, niin usein joutuu tarkistamaan myös ulkomuistista lisäämäänsä tietoa.

Kolmas on sitten, kuinka hyvä lähde on, mutta se ei enää liity tähän, ja kun en ole tämän aiheen (suomen kieli) asiantuntija, niin en osaa sitä edes arvioida. Mutta silloin kun lähde on merkitty tarkasti ja sisältö on lähteen mukainen, niin vastuu siirtyy lukijalle (tai toki myös muille muokkaajille, jos he tietävät esim. parempia ja uudempia lähteitä).

Koska lähteistystä pidetään tärkeänä, niin kaiken kaikkiaan ohjausta myös lyhyillä estoilla tässä asiassa ei kai voi sulkea pois. Paitsi että itse olen ollut tässä ystävällinen, myös Käyttäjä:J Hokkanen on ohjannut sinua ystävällisesti. Mutta ei sekään, jos ohjataan ystävällisesti tarkoita, etteikö ohjausta tulisi kätkeä sydämeensä. August Ahlqvist -tyyppisestä ohjauksesta ("ankara puutarhuri") on ehkä vähän huonoja kokemuksia, ja esim. tapauksessa Käyttäjä:Merikanto ohjausta annettiin ystävällisesti, ja tähän ohjaukseen kuuluivat lopulta myös muokkausrajoitukset.

Itse pidän muokkaustylistäsi, koska olet kiinnostunut samanlaisista asioista ja lisäät hyödyllisiä ja mielenkiintoisia tietoja. Kuitenkin juuri tärkeissä ja mielenkiintoisissa asioissa lähteiden käyttö on aivan erityisen tärkeää. Kun asut kai Jyväskylässä, joka on yliopistopaikkakunta, niin oikeastaan tulee mieleen, että löytyisikö sieltä esimm. jotain tieteellisen kirjoittamisen luentosarjaa, tai ehkä aiheesta voi olla kirjallisuuttakin. Tai jos ajattelet kuinka täällä yhteistyössä rakennetaan pienistä palikoista suuria taloja, niin lähteitä käyttäen tätä on hieno tehdä, ja tällaisessa yhteisöllisessä muokkaamisessa on hauska olla mukana. --Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 18.51 (EET)

Kun käyttäjä on ties miten monella nimimerkillä ja IP-osoitteella saanut ties miten monta estoa sotkemisesta ja vandalismista, niin ties miten monennen parannuksen jälkeen on lähteiden syytä olla ihan viimeisen päälle kunnossa. --Otrfan (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 19.14 (EET)

Pitääkö samasta aiheesta keskustella useassa paikassa? Nyt on jo käyttäjän keskustelusivun lisäksi myös tämä sekä ylläpitäjien palsta. Oman kantani keskusteluun olen antanut näistä vaihtoehdoista jälkimmäisessä, enkä koe tarpeelliseksi sitä sen enempää toistaa.--Veli Himmeä (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 12.00 (EET)

Huomasin ilmoitustaulun keskustelun vasta nyt. Mutta aika hyvin nämä tuntuvat keskenään linjassa olevan. Keskustelu täällä näkyy aloitetun sen jälkeen kun Harz ja Pxos edellisenä päivänä olivat kehottaneet Jaaleita käyttämään tämän valitusasteen, joten siinä mielessä asian ohjaaminen tänne oli perusteltu. Lopputulos ei kuitenkaan tästä näytä muuttuvan, koska näkemysten summa ilmoitustaululla on ymmärtääkseni aika lailla sama kuin täällä. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 12.52 (EET)

Jos haluaa julkisesti valittaa ylläpitäjän toiminnasta ja etenkin saada yhteisöllisen ratkaisun asiaan, pitää käyttää jotain julkista kaikille avointa ja näkyvää keskustelufoorumia. Käyttäjän omalla keskustelusivulla keskustellaan käyttäjän omasta toiminnasta ja ylläpitäjien ilmoitustaulua ei ole tarkoitettu tämänkaltaiseen keskusteluun. Minun mielestäni, kuten aikanaan jo ohjeistin erästä toista käyttäjää, mielekkäät keskustelufoorumit ovat tämä kahvihuone tai kommenttipyyntö. Lisäksi käytäntö sallii myös kolmannen vaihtoehdon heti, mutta se ei taas ole mielekäs keskustelufoorumi. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 12.56 (EET)

”Asiantuntijapaneeli”

Onko tässä mediassa käytössä menettelytapaa, jossa muokkaussodissa (tmv) käytettäisiin hyväksi aiheen (ei siis vain tämän median ja tänne muokkaamisen) asiantuntijoita? Olisi mielestäni yksi konkreettinen laatua lisäävä toimintatapa. --88.192.58.200 24. helmikuuta 2015 kello 13.18 (EET)

(Tästä välistä siirretty jäljemmäksi yksi kommentti omaan osioon Pääsarjafutis ja olympialaiset, se ei mielestäni liity tähän keskusteluun).--Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 05.40 (EET)

Ei ole olemassa mitään valmiita asiantuntijapaneeleita, joita voisi kutsua apuun muokkaussodissa. Yksittäisiä käyttäjiä voi kuitenkin kutsua keskusteluun ns. pingaamalla (kirjoittamalla käyttäjän nimen ja linkittämällä sen, esim. [[Käyttäjä:JokuKäyttäjä]]. Käyttäjät voivat keskustella ongelmista ja esittää sekä etsiä lähteitä artikkelin keskustelusivulla. Omia ongelmiaan voisi syntyä siitä, jos esim. historian tai politiikan asiantuntijapaneelit olisivat esim. jotain Pohjois-Korean virkamiehiä tai henkeen ja vereen Putinin hallinnon kannattajia, jolloin saataisiin vain lisää vänkää vääristelyä. Sellaisia kuin wikiprojektit on kokeiltu. Niissä yritettiin kasata samaa aihetta tuntevia käyttäjiä yhteen. Wikiprojekteista monet ovat loppuneet tai ovat muuten epäaktiivisia. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 13.56 (EET)

En siis kannata mitään valituista käyttäjistä muodostuneita asiantuntijapaneeleita, joiden edustajilla olisi enemmän sananvaltaa kuin niillä käyttäjillä, jotka eivät kuulu asiantuntijapaneeliin. Kuitenkin kävisi niin, että ajan kuluessa asiantuntijapaneelit olisivat täynnä "aivan vääriä tyyppejä", koska "aivan väärillä tyypeillä" on suurin halu päästä jäseneksi asiantuntijapaneeliin. Tähän liittyvät ne Pohjois-Korean virkamiehet ym. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 14.01 (EET)

Vaatimukset poistoäänestysten keskeyttämisestä

Gopase+f on usein vaatinut poistoäänestysten keskeyttämistä tai mielestäni esittänyt niiden keskusteluissa voimakkaan mielipiteensä siitä, ovatko kulloisetkin äänestykset järkeviä. Olen ylläpitäjänä ohjeistanut häntä lopettamaan tuollaisen toiminnan ja antanut perustelut hänen keskustelusivullaan sekä varoituksen estosta. Lisätiedot löytyvät Gopase+f:n keskustelusivulta. Kysyn yhteisön mielipidettä siitä, saako Gopase+f vapaasti jatkaa kaikenlaisten mielipiteidensä esittämistä valitsemissaan poistoäänestyksissä mukaan lukien vaatimukset äänestyksen keskeyttämisestä, lopputuloksen arvailemisesta, äänestyksen mielekkyydestä sekä poistokäytännön rikkinäisyydestä. Pyydän yhteisön kannan asiaan, jotta voin tarvittaessa muuttaa mieltäni ja peruuttaa estouhkauksen, jos olen väärässä. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 14.48 (EET) Kommenttia muutettu. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 14.30 (EET)

Mielipiteensä kullakin ja siihen toki Gopasellakin oikeus. Mutta totta toki sekin, että jos kerran äänestyskäytäntö/poistokäytäntö toistustuvasti rikki/toimimaton/jne, niin luulisi olevan myös toimivampi malli esittää. Eli mielipiteitä saa olla ja niitä saa kertoa, mutta moittiminen on tarpeetonta ja rasittavaa, jos ei kuitenkaan ole esittää mitään tilalle.--Veli Himmeä (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.00 (EET)

Gopase+f:lla on alasivullaan esitys uudeksi poistokäytännöksi, jota hän ei ole esittänyt julkisesti eikä näin ollen ehdottanut uudeksi käytännöksi. Kysymykseni koskee lähinnä sitä, saako äänestysten keskeyttämistä jatkuvasti vaatia kun sitä ei kukaan koskaan kannata. Onko tällainen pointtaamista, joka on kiellettyä? --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.06 (EET)

Gopase vastustaa nykyistä poistokäytäntöä ja äänestää toistuvasti artikkeleiden säilyttämisen puolesta perusteella "äänestykseen päätyminen osoitus merkittävyydestä". Kyllä kait tuon voi tulkita myös pointtaamiseksi.--Veli Himmeä (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.12 (EET)

En ole vaatinut "jatkuvasti äänestysten keskeyttämistä". Päin vastoin: suurin osa Wikipedian poistoäänestyksistä on järkeviä ja hyödyllisiä. Monesti poistoäänestys on ainoa mahdollinen ratkaisu. Kritiikkini on suuntautunut pääasiassa kohteisiin, joissa A) poistoäänestys on ollut täysin väärä toimintatapa, tai B) poistoäänestys on ollut tarpeeton. Aika monesti hommassa olisi päässyt eteenpäin helpommin kun poistoäänestyksen sijaan poistoäänestyksen aloittaja olisi kertonut yksinkertaisesti perustellen oman näkemyksensä aiheen merkittävyydestä merkittävyyskeskustelussa. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.35 (EET)

Olen peruuttanut antamani estouhkauksen ja kirjoittanut siitä ilmoituksen Gopase+f:n keskustelusivulle. Perusteena estouhkan peruuttamiselle on se, että se ei täyttänyt tarkoitustaan eikä se ohjaa käyttäjää siihen suuntaan, miten olin asian tarkoittanut. Jos käyttäjä ei ymmärrä, mitä häneltä tahdotaan, asiaa ei ole syytä ajaa läpi uhkaamalla muokkausestolla. Muuten mielipiteeni eivät ole muuttuneet. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 14.30 (EET)

Minun mielipiteeni: jos merkittävyys- ja poistokeskustelussa ei saada asiasta selvyyttä ja asia viedään poistoäänestykseen, jossa loppujen lopuksi asia ratkeaa niin, että kannattajien ja vastustajien suhde ei ole päivänselvä, ja tämä on yleisesti tiedossa historiaa tutkimalla, ei ole sopivaa, että yksi käyttäjä tulee äänestyksiin vaatimaan keskeyttämistä, koska "lopputulos on selvä", "asiasta olisi pitänyt päättää edeltävässä keskustelussa" tai "artikkeli olisi pitänyt poistaa/säilyttää edeltävän keskustelun perusteella". Tämä on ylimielistä yhteisön tahdon halveksuntaa, joka puetaan sellaisiin ilmauksiin, että yhteisö on mukamas jotain mieltä, usein sitä mieltä mitä Gopase+f:n on. Näin minä näen asian, ja tämä voi olla sitten vääristelevä näkemys, mutta minun näkemykseni tuo on. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 15.19 (EET) Lisäys: Mitä hittoa ylläpitäjän pitää sitten muka tehdä, kun äänestys keskeytetään. Ennustaa yhteisön tahto jostain hanhen maksasta? --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 15.23 (EET)

Gopase+f:n kommentointi ei ole minua haitannut poistoäänestyksissä. Toisaalta en kyllä ole kaikkiin viimeaikaisiin poistoäänestyksiin osallistunut, joten joku joka on osallistunut minua aktiivisemmin niihin, tietää varmaan paremmin. Myönnän kyllä, että Gopase+f:n kommentointi on haitannut minua muissa yhteyksissä (ihan vain oma mielipide ja mielipiteitähän maailmaan mahtuu), mutta korostan, että ei ole häirinnyt poistoäänestyksissä. Poistokäytäntö voi olla "rikki". Kai Gopase+f tarkoittaa sillä, että artikkeleita tuodaan turhaan poistoäänestykseen ja että ilman äänestystä oltaisiin selvitty. Oikeus mielipiteeseen ja sananvapaus kullakin. Poistoäänestyksissä ääniä ei tarvitse edes perustella ja perusteluksi saa kirjoittaa vaikka, että "turhaan äänestetään" tai jotain muuta tuskastunutta tai kriittistä. Kriittisiä kommentteja ja eri mieltä olevia käyttäjiä tulee suvaita (muuten olemme valahtaneet johonkin erikoiseen hallintoon, sillä suvaitsemattomuus ja kommenttien sensurointi aivan tunnuspiirteitä). Poistokäytäntö voi todella olla "rikki". Tai ainakin sitä mieltä saa olla ja asian saa esittää. Tietysti olisi hyödyllistä, jos Gopase+f avaisi miten se on rikki. Käyttäjiä on erilaisia ja ajatuksia / mielipiteitä on erilaisia. Annetaan kaikkien kukkien kukkia pääpiirteissään ja poistetaan seasta henkilökohtaiset hyökkäykset. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.04 (EET)

Poistoäänestyksessä on tarkoitus esittää mielipiteensä artikkelin merkittävyydestä, ei esimerkiksi siitä onko poistokäytäntö rikki. Muutenkin käyttäjältä jäänyt levy pahasti paikalleen. --Otrfan (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.07 (EET)

Tuo voi olla virheellinen luonnehdinta. Tässä poistoäänestyksessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Poisto%C3%A4%C3%A4nestykset/Helmi_Hollstr%C3%B6m on vain äänen perusteluna "Wikipedian poistokäytäntö on rikki." Ainakaan kyseisessä poistoäänestyksessä äänen perustelu tuskin oli ongelma, kun perusteluksi voi kirjoittaa lähes mitä tahansa maan ja taivaan välillä tai jättää perustelun kokonaan kirjoittamatta. Big deal, get over it. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.16 (EET)

Ei voi kirjoittaa ihan mitä tahansa. Muistaakseni tästä on erään toisen käyttäjän tiimoilta keskusteltu. --Otrfan (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.19 (EET)

Vapaus perustelun kirjoittamisessa on kuitenkin "aika laaja", vaikka ei mitä tahansa voisikaan kirjoittaa. Pxoksen koostamasta taulukosta voidaan muuten havaita, että "Keskeyttämisvaatimus tai muu kysymys" on alle puolessa. Eli suurimmassa osassa tapauksista ei ole muuta kuin jätetty ääni ja kirjoitettu sille perustelu. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.23 (EET)

Lisäksi pitää ottaa huomioon kaikki ne poistoäänestykset, joihin Gopase+f ei ole osallistunut kyseisenä ajanjaksona. Pxoksen taulukossa on vain lueteltuina ne poistoäänestykset, joihin Gopase+f on osallistunut. Veikkaisin, että Gopase+f ei ole osallistunut kaikkiin poistoäänestyksiin, vaan vain osaan niistä. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.31 (EET)

Otrfanille nyt ensimmäinen korjaus. Merkittävyyskeskustelussa arvioidaan aiheen merkittävyyttä. Poistoäänestyksessä äänestetään aiheen sopivuudesta itsenäisenä artikkelina Wikipediaan. Nämä ovat kaksi eri asiaa. (Tiukkaa merkittävyyskäytännön soveltamista ajavat ovat aika yleisesti samaa mieltä kuin Otrfan) Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.25 (EET)

Ei se ainakaan ole oikea paikka keskustella poistokäytännön rikkinäisyydestä. --Otrfan (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.30 (EET)

Kyllä se on siinä mielessä oikea paikka keskustella myös käytännön rikkinäisyydestä jos käytäntöä käytetään aivan vääristä asioista äänestämiseen. Joku aika sitten oli yksi poistoäänestys, jossa käytännössä äänestettiin siitä onko joku aihe uutta tutkimusta. Ilmeisesti tässäkään tapauksessa kenenkään ei olis pitäny huomauttaa, että: "Tolla kuninkaalla ei oo muuten ollenkaan housuja!" Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.40 (EET)

Ja nyt alkoi näköjään huutaminen. --Otrfan (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.45 (EET)

Sori. Korjasin. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.52 (EET)

En näe suurta ongelmaa Gopasen äänestyskäyttäytymisessä. :) J.K Nakkila (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.32 (EET)

Sellainen huomio tohon Pxosin kommentointiin mun kesksutelusivulla, että se on monelta osin tarkoitushakuista ja tosiasioita vääristelevää, joten Pxosin näkemyksiin kannattaa suhtautua soveltuvalla kritiikillä. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.30 (EET)

Niin. Kirjoittamani näkemykset ovat minun näkemyksiäni, joten niihin kannattaa suhtautua minun näkemyksinäni. On hauskaa, että opastat käyttäjiä suhtautumaan ihmisten viestintään. Omasta mielestäni kommentointini ei ole lainkaan vääristelevää tai tarkoitushakuista. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.35 (EET)

No tässäkin keskustelussa myös muut käyttäjät ovat huomauttaneet kommentointisi vääristyneisyydestä. Tiedä sitten kuka on oikeassa Pxosin kommentointia arvioidessa. Pxos itse vai muut käyttäjät. Pääsääntöisesti muut käyttäjät. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.37 (EET)

On erilaisia keskustelutapoja ja tapoja perustella mielipiteitä. Yksi sellainen on esittää väite siitä, että toisen näkemykset ovat tosiasioita vääristeleviä ja tarkoitushakuisia. On myös muunlaisia tapoja käydä keskustelua. Tässä on linkki vähän kurjasti väritettyyn pyramidiin aiheesta: Graham's Hierarchy of Disagreement. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 17.09 (EET)

Poistokäytäntö voi olla rikki. Toivon Gopase+f:ltä selkeää esitystä, millä tavoin poistokäytäntö on rikki. Oletan, että parannusehdotuskin on valmisteilla. Epäselväksi ovat nyt jääneet Gopase+f:n oma mielipide, sen perustelut ja parannusmenettely. Gopase+f:llä on varmasti hyviä perusteita näkemyksilleen, ja mielellään kuulisimme ne asiallisesti esitettyinä, irrallaan jostain käsilläolevasta äänestyksestä, ja niin selvästi, ettei jää tulkinnanvaraa. Muutoin asia jää valitettavasti edelleen epäselväksi. --Wähäwiisas (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 15.43 (EET)

Siellä mun alasivulla on jonkunlainen poistoproseduuriluonnos vapaasti kommentoitavissa. Mä olen tehnyt aika paljon enemmän poistokäytännön uudistamiseksi kun muut jotka ovat havainneet poistokäytännön olevan epäonnistunut. Toistaiseksi yhteisö ei ole nähnyt tarpeelliseksi kommentoida asiaa oikeastaan mitenkään. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.30 (EET)

Ongelman ratkaiseminen saattaisi nytkähtää askeleen verran eteenpäin, jos kyseinen ehdotelma tuotaisiin sieltä alasivun alasivulta päivänvaloon ja todelliseen julkiseen keskusteluun.--Veli Himmeä (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.51 (EET)

Heti kun tärkeimmät inklut ovat kommentoineet näkemystään omasta mahdollisesta positiivisesta suostumuksestaan kyseiseen välitysehdotukseen. Nykyisellään sillä ei ole mitään mahdollisuuksia koska tietyt vahvasti inklusionismia kannattavat tahot eivät näe välitysehdotusta hyväksyttävänä. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 16.56 (EET)

Teet siis ehdotuksen julkisesti, kunhan itse määrittelemäsi joukon ("tärkeimmät inklut") jäsenet ovat kommentoineet ehdotusta sillä tavalla kuin haluat. Jos näin ei tapahdu, jatkat sitten poistoäänestysten häiriköimistä entiseen tapaan. Vaikuttaa huonolta tulevaisuudenkuvalta. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 17.21 (EET)

En ole häiriköinyt poistoäänestyksissä. En myöskään tuhlaa yhteisön aikaa aloittamalla tarpeettomia äänestyksiä käytäntömuutoksista tai artikkeleiden poistoista jos arvioin äänestykset ja ehdotukset turhiksi. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 21.38 (EET)

Myöskään äänestyksissä niiden keskeyttämisvaatimusten toistuva esittäminen silloin kun ehdotuksia ei kukaan kannata tai poistoäänestysten järkevyyden arvostelu silloin kun kukaan ei ole samaa mieltä kanssasi, ei ole yhteisön ajan tuhlaamista. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 15.29 (EET)

Onko se ollenkaan oikea järjestys, jos ensin tehdään uusi ehdostus ilman että on ensin esitetty mitkä ovat tarkkaan ottaen mahdolliset puutteet ja ongelmat nykyisessä systeemissä (muutenkin kuin että se on "rikki"), ja toisaalta siitä, miten nämä nimenomaiset ongelmat uudessa ehdotuksessa on ratkaistu. Ilman tällaista johdantoa joku puskasta heitetty ehdotus jää varsin irralliseksi. Nyt siellä on ainakin äänestysten prosenttilukuja heivattu johonkin 50-50 luokkaan, mikä on enemmän höpsismiiä, ja samalla väitetään (täysin virheellisesti, sen ymmärtää jokainen!), ettei siinä ole mitään eroa, kun jossain prosenttiarvojen raja aina on. Ensin pitäisi olla analyysi ongelmista ja sitten ehdotus keinoista ongelman ratkaisemiseksi, ja hedelmällisen valmistelun aloittamiseksi näistä kummastakin pitäisi olla yhteisön konsensus. Ehdotus ilman näitä esitöitä on keskeneräinen, koska voidakseen kommentoida ehdotusta pitää voida kommentoida ensin siihen johtanutta ongelman hahmotusta (onko näin vai eikö ole näin ja jos on, niin onko se ongelma) ja sitten perusteluja uudelle ehdotukselle (mitä pitää muuttaa ja miten ja minkä vaikutuksen aikaansaamiseksi). Ilman näitä osioita ehdotus on puutteellisesti valmisteltu. Mutta jos se sisältää jotain 50-50 -höpsismiä, niin jo se tekee ehdotuksen mahdottomaksi hyväksyä (muilta osin en ole sitä ehtinyt tutkia). Yleisenä sääntönä muutoksissa näen vahvan inertian. Tempoilu harvoin on hyvästä. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 17.41 (EET)

Teeppä ite parempi. Helppo arvostella milloin milläkin perusteella kun ei ite tee mitään asioiden parantamiseksi. Gopase+f (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 21.38 (EET)

Oikea asenne, mutta niin kuin olet itsekin todennut useasti, niin vapaaehtoisten kapasiteetti on rajoitettu, ja hyvin suurta valmistelua vaativissa asioissa se on vielä rajoitetumpi. Jos ehtisin, tai jos joku muu ehtisi tuohon paneutua, niin tekemästäsi valmistelutyöstä tähän asti luultavasti olisi apua. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 21.45 (EET)

Itse asiassa tuolla ylempänäkin oli ihan hyviä tiivistyksiä. Kaiken kaikkiaan nämä keskustelut vievät varmaankin asiaa eteenpäin, mutta kun asia on niin laaja, niin se vain tapahtuu hitaasti. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 21.49 (EET)

Eli on tehty "välitysehdotus", mutta ei ole avattu, minkä välillä se välittää. Silloin ei ole varmuutta, jakaako kukaan muu sitä käsitystä siitä, mitkä ovat ne vaihtoedot, joiden välillä tarvitsisi välittää, ja kuka ja missä ja koska nämä vaihtoehdot määrittelee tai on määritellyt. Voi olla että tämä käsitys näistä vaihtoehdoista osuu oikeaan, voi olla että ei, mutta kun sitä mitä nämä vaihtoehdot edes ovat, ei ole avattu ja perusteltu, niin tämä koko asetelma jää läpinäkymättömäksi. Jos nämä päättelyketjut avattaisiin niin niistä voisi olla suurempi jaettu hyöty. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 17.59 (EET)

Ketä ne muut on? Yhteisö on kommentoinut sun väärässä paikassa rähjäämistä: väärä paikka on poistoäänestys, ja toinen väärä paikka kommentoida huonoa poistokäytäntöä on sun alasivu. Tee asiallinen ehdotus jonnekin minne se kuuluu, niin jos tän jälkeen joku vielä jaksaa kommentoida, niin ei se ainakaan sun ansiotas ole. --85.76.42.132 24. helmikuuta 2015 kello 16.53 (EET)

Pääsarjafutis ja olympialaiset

Suomen pääsarjafutiksen tiedot ovat ymmärrettävästi vähän hakusssa, mutta ettei kesäolympialaisia suomalaisen wikipedian mukaan pidetty 1980 ja 1984? http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset --88.192.58.200 24. helmikuuta 2015 kello 13.42 (EET) Siirsin kommentin Asiantuntijapaneelikeskustelusta omaan osioon, oli ilmeisesti lipsatanut väärään paikkaan. --Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 05.40 (EET)

Luitkohan väärin tuon artikkelin, koska siellä ei sanota, etteikö kesäolympialaisia olisi järjestetty noina vuosina. --Stryn (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 08.12 (EET)

Luin joku aika sitten vain taulukkoa kun etsin täältä varmistuksia. Kommenttini oli juurikin oikeassa paikassa. Nyt on irroitettu asiayhteydestä. Tässä mediassa olen nähnyt tuon tyylisiä ”virheitä” esim. jalkapalloon liittyen (täysin uusia tulkintoja). Tulkitsin (kun huomasin asian) kesäkisojen deletoinnit vastaaviksi tämän median keksinnöiksi, olivathan nuo puuttuvat kisat boikottikisoja, eli tietysti niitä ei pidä laskea oikeiksi kisoiksi, jokainen tuon tietää, ainakin fiwikipedia. Trollaus tuli kanssa mieleeni, mutta tarve tulkita tietoja uudella tavalla tuntui loogisemmalta fiwikitoimintatavalta. Huolimattomuusvirheitä tässä mediassa vakiintuneet muokkaajat eivät tee, joka olisi luonnollisin selitys. --80.220.88.144 26. helmikuuta 2015 kello 08.28 (EET)

Asialla on ollut lukuisista huolimattomuusvirheistään tunnettu käyttäjä [3]. Sinne vaan jononjatkoksi valittamaan. Gopase+f (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 09.18 (EET)

"Orpo" poistosyynä

Onko joku kokenut piitä kun on poistanut jonkin epämerkittävän sivun ja sitten keskustelusivun perusteena orpo? Vai onko joku käyttänyt muuta merkintää? Orpo pitäisi ehkä rajoittaa niihin tapauksiin kuin että joku luo pelkän keskustelusivun tai sen pääsivu katoa esimerkiksi ohjaussivuksi muuttamisen ja sitten sen poistamisen myötä (mitä ei saisi sinänsä tapahtua, mutta jota voi tapahtua koska me ylläpitäjätkin olemme ihmisiä). Itse olisin sillä kannalla että poistetun sivun keskustelusivun poistoa varten voisi antaa jonkin muun määreen tai sitten vain omaksua tapa että laittaa tämä lisäselityksiin. Kiinnostaa kuulla ylläpitäjiltä, miten sen teette, vaikka tämä keskustelu ei ole tietenkään rajattu muiltakaan. ..Höyhens (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 19.30 (EET)

Poistosyistä löytyy y8: "Ei isäntäsivua (orpo)". Sitä tulee käyttää ainoastaan kuvaamiisi keskustelusivujen (tai taannoisten metatietosivujen? mitä ne oli? oliko niitä?) poistamiseen kun pää- eli isäntäsivu on poistettu tai sitä ei ole koskaan ollut. Olen itse käyttänyt Y8:a keskustelusivun poistosyyksi poistettuani isäntäsivun mistä tahansa syystä, en muista että olisi tullut "unohtuneita" renkisivuja koskaan vastaan. Muutin keskustelun otsikon kun "orvot sivut" tuo mieleen ihan eri asian. -Pitke (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 15.34 (EET)

Mikä on tyylimallineiden idea

Pitääkö tyylimallineen asettajalla olla näyttöjä tyylin ymmärtämisestä? Kuka moiset ”ainakin muutama pilkkuvirhe, kankeita lauserakenteita jne pitää korjata” mallineet poistaa? Eikö nuo pitäisi rajoittaa vain asiasta jotain ymmärtävien käyttöön (tässä mediassa esim. vain ylläpitäjät). Mielestäni tyylimallineet kuuluvat ihan toiseen maailmaan kuin massojen tietosanakirjassaan viljelemiin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 20.10 (EET)

Haluat siis, että malline {{Korjattava/kieli}} ja muut vastaavat rajattaisiin ylläpitäjien käyttöön? Mutta onko ongelmana siis merkintöjen aiheeton käyttö, vai eikö ongelmia pitäisi mielestäsi merkitä? Ideanahan näissä on ollut, että huonosti kirjoitettu artikkeli voidaan merkitä tulevaisuudessa korjattavaksi, jos sitä ei heti ehdi korjata itse. Esimerkiksi tuo malline lisää artikkelin luokkaan Luokka:Kielenhuoltoa kaipaavat sivut. Ylläpitäjiin rajaaminen ei kyllä kuulosta tässä tapauksessa järkevältä, koska ylläpitäjän vaatimuksiin ei ole kuulunut Kielitoimiston suositusten erinomainen tuntemus. --Silvonen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 05.24 (EET)

Joo, joka tapauksessa vain asiaa hallitsevien ja ymmärtävien käyttöön (esim. millä ehdoilla ja aikataululla poistetaan). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.09 (EET)

Ylläpitäjyyden ohella merkityt versiot ja automaattiseulojuus (näistä tietää parhaiten Käyttäjä:Zache) ovat eräs esimerkki toiminnoista missä, käyttäjille on annettu oikeuksia asian hallinnan, ymmärtämisen, kokemuksen tms. kriteerien perusteella. En tiedä kuuluvatko nuo virhemallineet sellaisiin, missä tällaisisista käyttäjäryhmäkohtaisista asetuksista olisi suhteessa yhtä lailla hyötyä. Luultavasti paremmin mallineiden käyttöön voi vaikuttaa keskustelulla, ohjauksella ja rohkealla muokkaamisella, jos havaitsee ongelmia niiden käytössä tai vakiintuneessa tavassa käyttää niitä. Jos joku käyttää jotain wikipedian toimintoa hyvin ongelmallisesti, yhteisö yleensä puuttuu siihen (esim. luokittelusta, lähteistämisestä ym. on ollut eri käyttäjiin kohdistuneita kommenttipyyntöjä).--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.43 (EET)

Kyllä korjattava yms mallineita minusta saa kaikki laittaa eikä niiden käyttöä pidä rajata. Siitä miten, missä ajassa yms ongelmamallineet pitäisi käsitellä ja millä perusteella niitä saa poistaa esimerkiksi tarpeettomina on jotain mistä pitäisi keskustella ja joka pitäisi saada toimimaan paljon paremmin. Nythän periaate on se, että niille ei järjestelmällisesti tehdä oikein mitään ja ne jäävät ikuisiksi ajoiksi artikkeleihin. Sitten taas asiasta kiinnostuneiden aktiivien määrä on sen verran pieni, että me ei todennäköisesti saada käsiteltyä edes tuoreiden muutosten osalta noita riittävän nopeasti ettei lukumäärä ei olisi kasvava saati, että saataisiin backlogia ikinä käsiteltyä joten jos haluttaisiin järjestelmällisesti tehdä noille jotain niin fokuksen pitäisi olla rajatussa määrässä artikkeleita kuten arvioidut artikkelit, keskeiset artikkelit. Aloittaa kannattaisi ihan aluksi vieläkin suppeammalla joukolla artikkeleita (esim valtiot) jotta nähdään paljonko hommaan menee aikaa ja kuinka suurta joukkoa käyttäjiä asia kiinnostaa ja laajentaa kohdeartikkelien joukkoa siitä sitten isommaksi. --Zache (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 11.10 (EET)

Ja täsmennetään vielä tähän, että noita korjataan kyllä, mutta myös uusia korjattavia tulee koko ajan (ks Wikipedia:Wikiprojekti_Korjaamo) Korjattavien suhteellinen osuus kaikista artikkeleista on ollut viimeisen kolmen vuoden ajan laskussa. Ainakin osin varmaankin sen seurauksena, että seulonnan kautta käydään järjestelmällisemmin uusia muokkauksia läpi. --Zache (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 11.59 (EET)

Wikipedia:Muokkaa rohkeasti. Wikipediassa jokainen vastaa muokkauksistaan yhtä lailla sisältömuokkauksissa kuin mallineiden asettamisessa, eikä suinkaan niin, niin, että kaikki elävät kuin siat pellossa vailla vastuuta tekemistään, ja vain ylläpitäjillä on joku vastuu. Sama koskee aivan yhtä lailla sisältömuokkauksia kuin sisältömuokkausten korjausmallineita. Jos tulee erimielisyyttä, niin keskustellaan. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)

Tyylimallineiden oikea paikka kansan tietosanakirjassa on niissä artikkeleissa, joista on tarkoitus tehdä hyviä, tai artikkeleilla on potentiaalia olla hyviä (jonkun jalkapallokilpailun tietyn vuoden yksi monista kilpailuista ei esim. ole se, jossa laatusatsaukset pitää tehdä ulkonäkö- tmv. juttuihin, satsaukset pitäisi tehdä ensisijaisesti tietojen luotettavuuteen). Ne on syytä miettiä ja sopia artikkeleiden keskustelusivuilla. Semmoiset artikkelit, joissa hyvyys nähdään määräytyvän asiasisältöön keskittymisen asemesta vain ulkonäköön (värityskirjamerkit ja mallineet kohdilleen) ja kielellisten tyyliseikkojen paikoilleen panemiseen, kuuluvat konsulttimarkkinoille. Toki sekä että on paras. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.55 (EET)

En tiedä, olenko itse sitä mieltä, että kansalle saa kelvata huonompikin kieliasu. Kansa kuulostaa kuitenkin paremmalta kuin massat, josta tulee mieleen englannin ilmaus unwashed masses... --Silvonen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 17.20 (EET)

Kaikkea ei yleensä voi saada. Hyvin usein pätee, että sitä saa mitä tilaa. Jotkut pysyvät jo tilausvaiheessa määrittelemään tarkasti tarpeensa (tiedon osalta kyse on esim. minun tapauksessa siitä, pitääkö etsittävän tiedon olla luotettava), ja osa pystyy myös ymmärtämään mitä saatu tarkoitti (onko tieto luotettava). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 08.36 (EET)

Demokratia ja kansandemokratia. Tietosanakirja ja kansantietokasakirja. --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 17.42 (EET)

Kuka ne poistaa? Kuka tahansa, joka parhaan harkintakykynsä ja omatuntonsa mukaan uskoo, ettei mallinetta enää tarvita. --Pitke (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 18.24 (EET)

Pelastusasemat

Tykkäättekös siitä taulukosta siinä Helsingin_keskuspelastusasema? Jos kyllä voin tehä muihinki -KaikkitietavaProffa 7. maaliskuuta 2015  –Kommentin jätti KaikkitietavaProffa (keskustelu – muokkaukset) 8. maaliskuuta 2015 kello 10.56 (EET)

Siedettävä, jos isot alkukirjaimet muutetaan pieniksi. Joka välissä ei tarpeen toistaa ettei ole toista nimeä vaan voi laittaa sijalle vaikka ndash-viivan. --Kampurajalka (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 16.31 (EET)

Lajitietoa Wikipediaan

Wikimedia Suomi voi käynnistää erilaisia projekteja, jotka voivat auttaa täydentämään aihekokonaisuuksia Wikipediassa. Tutkin Wikimedia Suomen projektikoordinaattorin roolissa, mitä voisimme tehdä lajitiedon eteen.

Ehdotukseni: Suunnitellaan projekti, jossa lajitiedot päivitetään suomen kielen osalta Wikidatassa, Wikispeciesissä ja Wikipediassa (suomi/ruotsi?/muu?) Haettaisiin siihen yhdessä sopivien organisaatioiden kanssa rahoitusta, joka voisi sisältää Wikimedian in Residence -projektin.

Kysymyksiä:

• Jos lajitiedon päivittää Wikidataan, miten se hyödyttää suomenkielistä Wikipediaa?
• Mitä kannatta lisätä Wikipediaan, jos Wikispecieskin on olemassa?
• Miten Wikidata ja Wikispecies jakavat tietoa keskenään?
• Millaisia esimerkkiprojekteja voisimme listata tänne?

Kaikki ideat tervetulleita!

Susannaanas (keskustelu) 9. maaliskuuta 2015 kello 13.28 (EET)

Pimennys

20. maaliskuuta 2015 Suomessa nähdään osittainen auringonpimennys. Miksei siitä ole artikkelia Wikipediassa? Juho04 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 19.24 (EET)

Äkkiäkös tuon tekaiset. Mitään ei ole ennen kuin joku tekee. --Kampurajalka (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 19.34 (EET)

(päällekkäinen muokkaus edellisen vastaajan kanssa) Koska kukaan ei ole kirjoittanut sellaista ja se ei luultavasti olisi merkittävä itsenäisenä aiheena. Asiasta on muutama rivi sivulla auringonpimennys ja sieltä voisi joku kirjoittaa kenties artikkelin "Luettelo auringonpimennyksistä Suomessa", jossa olisivat tunnetut pimennykset ajalta historia – nykypäivä ja niistä lähteistettyä tietoa. Wikipedia on projekti, jota tekevät viitseliäät amatöörit. Ei täällä olisi edes aihetta Suomi, jos kukaan ei olisi aikanaan sitä aloittanut. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 19.37 (EET)

Englanninkielinen on: en:Solar eclipse of March 20, 2015. --Tappinen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 22.05 (EET)

Palkintojenjakolautakunta

Otsikko on tarkoituksella byrokraattisen kopea. Wikipediassa jaettiin vuosia sitten runsaammin erilaisia palkintoja eli palkintomallineita, joissa on kiva kuva ja nasta teksti. Nykyään näiden jakaminen on selkeästi harventunut, ja täällä on otettu käyttöön ns. ystävällinen itsepalvelu, jossa ihmiset, jotka katsovat täyttävänsä palkinnon kriteerit, jakavat sellaisia itselleen, kun kukaan ei huomaa heidän ansioitaan. Useimmat lienevät sitä mieltä, että palkinnot ovat piristäviä ja että niitä on hauska saada, varsinkin jos jakajana on oikeanlaatuinen käyttäjä. On esiintynyt myös sellaista ilmiötä, että "väärän tyypin" jakamia palkintoja ei arvosteta eikä niistä viitsitä edes kiittää, kun taas oikean tyypin antamaa palkintoa arvostetaan. Ehdotan, että palkintojen jakamisesta tehtäisiin säännöllisempää ja organisoidumpaa puuhaa, ja niitä jakamaan asetettaisiin jonkinlainen ryhmätyömyyrästö (3–5 käyttäjää), joka jakaisi palkintoja kaksi kertaa vuodessa eri käyttäjille heidän ansioidensa mukaan. Tämän juryn rinnalla kaikilla olisi edelleen mahdollisuus antaa palkintoja myös omin päin, jolloin niiden antamisen vähäisyyttä ja satunnaisuutta ei häirittäisi byrokratialla liiallisesti. Jury jakaisi vaikkapa ensimmäisiä palkintoja, ansiomerkkejä, työn sankaruuksia ja auringonkukkamerkkejä seulonnasta, joissa on jo enemmän tai vähemmän vakiintuneet kriteerit olemassa. Muut varpuset ja "olet kiva" -merkit jäisivät vapaasti jaettavaksi edelleen. Miltä kuulostaa? Tyhmältäpä tietysti, mutta avaan keskustelun kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 17.38 (EET)

Ei kait tuo mitenkään pöllömpi idea ole. Hyvä kait se olisi, että kun noita kerran jaetaan ja kriteeristöt (kuten todettua) ovat olemassa, niin olisi poppoo joka kävisi nuo tilastoinnit läpi säännöllisin väliajoin ja jakaisi pränikät. Eli voinen kompata.--Veli Himmeä (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 18.39 (EET)

Wikipedia:Wikiprojekti Palkitsemistoiminnan uudistaminen vuonna 2010. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 08.26 (EET)

Vandalismin torjunnan ongelma

Minusta tuntuu joskus, että jos vain kumoilen sotkijan muokkauksia ja lätkin varoituksia sen keskustelusivulle, saan tehdä sitä loputtomiin. Vasta kun lopetan kumoilun ja annan sotkujen jäädä artikkeliin, joku ylläpitäjä huomaa sotkemisen ja estää sotkijan. Jos tämä ongelma on todellinen, voisiko siihen kiinnittää huomiota jollain tavalla. --Savir (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 09.53 (EET)

Ylläpitäjien ilmoitustaululle pyyntö suojata artikkeli muutaman sotkun jälkeen. Sitten vaan odotetaan muutama päivä ja katsotraan tilanne.--Musamies (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 10.26 (EET)

Meillä pitäisi oikeasti olla jokin mekanismi siihen, että jos varoitetaan jotain tyyppiä noilla virallisilla varoitusmallinteilla, niin siitä menee tieto ylläpitäjille.--LCHawk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 10.39 (EET)

En tiedä, onko ongelma sinun kohdallasi todellinen, mutta jos minä olen huomannut jonkun joutuvan kumoamaan saman käyttäjn sotkuja useamman kerran, olen estänyt sotkijan ihan riippumatta siitä, onko viimeinen sotku kumottu vai ei. Tosin minä sattuneesta syystä viihdyn täällä nykyisin aika harvakseen. Standardivaroitukset ja -kumoamiset osuvat mielestäni tuoreista muutoksista aika hyvin silmään. --Lax (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 11.52 (EET)

Tämä on ihan joutavaa höpöttelyä. On ilmeistä, että Savirin kannattaa olla ylläpitäjä. Tällöin ongelmaa ei ole. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 12.02 (EET)

Perinteinen ratkaisu männävuosina on juurikin ollut sellainen, että ylläpitotyökaluja tarvitsevat käyttäjät äänestetään ylläpitäjiksi, mutta nykyään näyttää olevan toisin ja kehitys on siirtynyt suosimaan vaikeita ratkaisuja helppojen sijaan. Toki itse olen innoissani siitä, että oma työmäärä kasvaa, jos tänne luodaan mekanismi, joka pingaa nykyisiä ylläpitäjiä vandalismista ja loistavaa ainoastaan on se, ettei ylläpitäjien työkaluja enää jaeta kaikenmaailman luotettaville vandalismintorjujille. Mitäpä he niillä tekisivätkään. --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 19.18 (EET)

Kai tuo on ihan todellinen ongelma. Ainakin itse aika pitkälti estän käyttäjän ainoastaan silloin jos olen kumoamassa sotkemista enkä varsinaisesti kiinnitä huomiota jo kumottuihin muutoksiin. Joskus kävin myös päivittäin läpi kumouksia ja estin pidemmäksi aikaa aina sellaisia ip:tä josta tulee toistuvasti sotkemista (=koulut), mutta tuokaan ei auta siihen, että heti pitäisi reagoida. --Zache (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 12.21 (EET)

Ylläpitäjä-äänestyksiä oli viitisen vuotta sitten vielä yli 10 kappaletta vuodessa, nykyään enää 3–4. Minun mielestäni todellinen ongelma on se, että käyttäjät, joilla on päivänselvä tarve saada käyttöönsä ylläpitäjien työkalut ja jotka turhautuvat siitä, että he itse eivät kykene ilman niitä toimimaan tehokkaasti, eivät enää nouse ylläpitäjiksi eri syistä. Tämä Savirin kirjoitus on vain heijaste tästä ongelmasta ja kuten Hartz kirjoitti, asiaa auttaisi se, että turhautuneet käyttäjät pääsisivät ylläpitäjiksi, jolloin se ratkaisisi samalla kertaa sekä yksilön että yhteisön ongelmia. Kuten itse sanoin, näin toimittiin aikaisemmin, kun äänestyksiä oli runsaasti. Kehitys on alikehittynyt. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 18.02 (EET)

Vandalismintorjuntaa tekeviä voisi ehkä rohkaista asettumaan ehdolle ylläpitäjiksi. Vai onko nyt tilanne se, että yhteisö on niin riitainen, että kellään ei ole enää kannatusta tai kiinnostusta ylläpitäjäksi. Toki ymmärrän senkin, jos joku työn, levon tai sairauden takia ei halua, kun en ole itsekään halunnut.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 19.07 (EET)

No osa-asia on, että täällä on kirjoittamaton taikausko, että jos asettuu itse ehdolle, ei pääse "virkaan". Tosin taikauskoa tukee voimakkaasti myös tilastotieto, koska juuri kukaan itsensä ehdolle asettanut ei pääsekään yleensä läpi. Näin ollen yhteisössä voi olla useita seinäruusuja, joita kukaan ei keksi hakea äänestyksiin. Toinen osa-asia on, että ylläpitäjien tarve on pienentynyt ns. "hyvistä ja hulluista vuosista", mutta tarpeesta huolimatta olisi yksilölle ja yhteisölle hyväksi, että uusia ylläpitäjiä valitaan säännöllisesti. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 19.29 (EET)

Nopeasti kirjoitettuna ajatukseni jäi näköjään puolinaiseksi, olisi pitänyt muotoilla niin , että vandalismintorjuntaa tekeviä tulisi rohkeammin asettaa ehdolle ylläpitäjiksi tai kysyä heiltä lupaa saada asettaa heitä ehdolle. --Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 19.41 (EET)

Tuo on vain toive, joka ei ratkaise mitään. Sen sijaan pitäisi kannustaa tuon taikauskon murtamiseen niin, että ihmiset rohkaistuvat itse asettumaan ehdolle. Tätä ei tosin auta se, että tällaiset saavat kuulla "harkinnan pettämisestä" tai "pyrkyryydestä". Nyt haetaan uutta lehdistövastaavaa. Se on mielestäni sellainen toimenkuva, että siihen pitää itse haluta ja itsellä pitäisi olla valmiita ideoita, mitä tehtävässä aikoo tehdä ja mitä toimittajille kertoa, kun he soittavat. Lehdistövastaava voisi joskus peräti itse ilmoittaa jostain oma-aloitteisesti jonnekin. Nyt tuohonkin pestiin saattaa olla joku halukas, joka ei uskalla ilmoittautua kun kukaan ei häntä tajua ehdottaa ja hän pelkää leimautuvansa, jos kehtaa ehdottaa itseään. Tämä on ihan kumma tapa valita uusia ihmisiä. Nykyään suositaan valtion viroissakin avointa hakua. Suosittelujärjestelmät sen sijaan kuuluvat vapaasuutareille ja muiden suljettujen klubien initiaatioriitteihin. Ehkä Wikipedia onkin klubi. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 20.38 (EET)

Jos olisin saanut pennin joka kerta, kun joku sanoo vastaavaa niin.. No mutta joo, niitä hetkiä että juuri sillä sekunnilla/minuutilla ei kukaan ylläpitäjä huomaa tai ole paikalla vain tulee, niitä hetkiä oli vajaa 10 vuotta sitten ja niitä on edelleen, tosin uskaltaisin väittää että aika vähän nykyään. --Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 00.57 (EET)

Tein listan viimeisen 5000 muokkauksen aikana tehdyistä kumouksista ja niistä käyttäjistä jotka on kumottu vähintään kaksi kertaa (poistin listalta vakiokäyttäjät, koska esim vandalismin torjuntaa tekevät olivat myös listalla) ja kirjasin ylös sitä mitä oltiin tehty. Tuosta voi huomata, että mikäli kumouksia on vain muutama niin ylläpitäjätkään eivät estä vaan pelkästään kumoavat ja huomauttavat. Useimmiten siksi, että ei ole syytä estoon tai siksi, että kumous ja varoitus on riittävä toimenpide. Jos kumouksia on ollut yli 3 niin siitä on tullut järjestäen esto. Muita havaintoja joita tuosta ei näe on, että siellä on artikkeleita joihin tuli useasta eri ip:stä tai käyttäjätunnuksesta sotkemista. Esimerkiksi Aleksandr_Ovetškin. --Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 11.13 (EET)

Jatkoa tälle, niin väsäsin scriptin joka tekee raportin viimeisten 30-päivän aikana kumotuista artikkeleista ja niistä ip-osoitteista jotka on kumottu. Rajaus pelkkiin ip-osoitteisiin johtui siitä, että a.) tietokantakyselyt olivat huomattavasti nopeampia noin ja b.) tunnuksella sotkeneet estettiin niin nopeasti ettei yksittäisestä tunnuksesta käytännössä tule toistuvaa sotkemista. Käytännössä se mitä tuosta saa irti on se, että paljonko me suojataan eniten sotkettuja artikkeleita (ei oikeastaan ollenkaan), miten me estetään sotkemisesta (usein, mutta lyhyillä estoilla) ja mistä sotkemista tulee (useista eri ip:stä, pitkällä aikavälillä toistuvasti, mutta vähän kerrallaan). Mahdollisesti tuosta myös saa jotain ajatuksia siihen mitä kannattaisi suojata ja estää. (ping user:pxos, user:savir) --Zache (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 19.21 (EET)

Luo uusi käyttäjätunnus -sivulle käyttäjätunnuskäytännöstä?

Eikö "Luo uusi käyttäjätunnus" -sivulle kannattaisi lisätä linkki käyttäjätunnuskäytäntöön tai vähän enemmänkin suomenkielisen Wikipedian käyttäjätunnuskäytännöstä? Voitaisiin vaikka sanoa heti kättelyssä, että yrityksiä ja muita organisaatioita edustavat tunnukset ovat kiellettyjä. Varmaan harvemmin sitten valittaisiin sellaisia tunnuksia? Vai kääntyisikö tuo vain osumaksi omaan jalkaan, että vandaalit sitten nimenomaan loisivat yritysten ja yhdistysten nimien mukaisia tunnuksia? --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 13.16 (EET)

Sitä ennen sen, minkälaiset tunnukset ovat salliittuja tai kiellettyjä, voisi kirjoittaaa selvällä suomella sinne käytäntöön. Nykyään käytännön hämärästä sanamuodosta on täysin mahdotonta päätellä asiasta yhtään mitään. Olenkohan jo kuusi kertaa sanonut tämän.--Urjanhai (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 19.23 (EET)

Kannatan selityksen sekä käytäntölinkin lisäämistä. --Pitke (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 01.36 (EET)

Taas on kirjoittamatonta sääntöä tietämätön muokkaaja valinnut väärän tunnuksen: Keskustelu_käyttäjästä:Sinituote. Ohjesivulle/käytäntösivulle voisi laittaa, että yritysten tai tuotteiden nimet ovat kiellettyjä, mutta yksilöidyt käyttäjänimet sallittuja, esim. tässä tapauksessa vaikka Sinituote_tommi. Se että joku tekisi hämäysmielessä kyseisen tyyppisen nimen on pienempi haitta kuin sen etu, että yritysmuokkaajat pystyy tunnistamaan nimestä. --Whitetabor (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.15 (EET)

Käyttäjätunnuksia koskeva huomio

Jos olet rekisteröinyt käyttäjätunnuksesi Wikipediassa tai jossain muussa Wikimedia-hankkeessa elokuussa 2008 tai aiemmin, sinun kannattaa napsauttaa linkkiä Special:MergeAccount ja yhdistää sen kautta kaikki paikalliset tunnuksesi. Näin saat käyttöösi järjestelmänlaajuisen tunnuksen, jos joku muu samannimisellä tunnuksella toisessa wikissä toimiva käyttäjä ei ole sitä aiemmin saanut haltuunsa. Ilman yhdistämistä omat paikalliset tunnuksesi saattavat joutua huhtikuun puolessavälissä nimille, joiden lopussa on häntä (tyyliin Koikkalainen~fiwiki, Koikkalainen~fiwiktionary, Koikkalainen~enwiki jne.). Kaikki päivämäärän 22. elokuuta 2008 jälkeen rekisteröidyt tunnukset ovat olleet järjestelmänlaajuisia, joten niiden tapauksessa tällaista vaaraa ei ole. Jo aiemmin yhdistetyn tunnuksen tapauksessa Special:MergeAccount-linkin napsauttaminen ei tuhoa mitään vaan ainoastaan tuottaa ilmoituksen ”Käyttäjätunnusten yhdistäminen on tehty”. Yhdistetyn kirjautumisjärjestelmän viimeistelyyn liittyvää lisätietoa on uutiskahvihuoneessa. Sieltä löytyy myös keino tarkistaa, aiotaanko tietty tunnus nimetä uudelleen, sekä tietoa mahdollisuuksista pyytää omalle tunnukselleen nimenvaihtoa. –Ejs-80 15. maaliskuuta 2015 kello 01.10 (EET)

Asetaldehydin tuorein päivitys johtaa väärään aineeseen

Minusta vaikuttaa, että "Asetaldehydin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich"-linkki artikkelin loppukaneeteissa viittaa arsenikkiin. Kuka osaa kaivaa Sigmasta oikean kohdan... –Kommentin jätti 89.27.82.95 (keskustelu)

En löytänyt Sigmalta suoraan suomenkielistä, mutta IS-VETiltä löytyi. Vaihdoin linkin. --Outilein (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 12.42 (EET)

Monikieliset tunnukset

Pätevätkö suomenkielisen Wikipedian käyttäjätunnukset myös muunkielisissä Wikipedioissa? Juho04 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.36 (EET)

Kyllä, kunhan muissa projekteisa ei ole samannimistä tunnusta tehtynä. Pian kaikilla käyttäjillä tulee olemaan yksilöity tunnus, ja sinulla sellainen jo onkin (Toiminnot:Keskitetty_varmennus/Juho04). Eli voit muokata jokaista wikiprojektia nykyisellä käyttäjänimelläsi. --Stryn (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.46 (EET)

Kävin tuolla sivulla. Mutta tarkoitin kyllä muunkielisiä Wikipedioita (siis esim. vironkiel.), kuin muita wikiprojekteja. Juho04 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.54 (EET)

Wikiprojekteja ne muunkielisetkin Wikipediat ovat. Eli missä tahansa Wikimedia-hankkeessa käy sama tunnus. --Stryn (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.56 (EET)

Täsmällisen yksiselitteinen nimitys niille on "muut wikimedia-projektit" tai suomeksi tuo "wikimedia-hankkeet". Muita wikimedia-hankkeita ovat muunkieliset wikipediat, wikimedia commons ja muut erikieliset sisarprojektit kuten wikisitaatit, wikiuutiset, wikiaineisto jne.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 22.20 (EET)

Kehitysehdotus: Taajaman väkiluvun lisääminen mallineeseen, kunnan väkiluvun alle

Jo pitkään on pistänyt silmään, miten suomenkielisessä wikipediassa ei ole kaupungin tai kunnan väkiluvun lisäksi juuri mitään muita väkilukutietoja mallineen boxissa. Tämä tietohan ei Suomalaisten kaupunkien ollessa kyseessä, tosiasiassa kerro juuri mitään nykypäivänä, jos ennenkään, ja wikipedian pitäisi juurikin olla tietosanakirja! Selitän tarkemmin: kun otetaan huomioon Suomessa tapahtuvat leväperäiset kuntaliitokset, ja yleisestikin se, että rakennettu alue ei vastaa kunnanrajoja, vääristää tämä tietoja kunnasta, kaupunkien ollessa kyseessä. Tämä on aiheuttaa hyvin paljon väärinkäsityksiä, joita itsekin saan oikoa, kun sitä ollaan taas luettu wikipediaa. Okei, tiedämme miten taajama määritellään; siis talojen etäisyys ei saa missään taajaman alueella olla yli 200m, siis asiaan.

Esimerkki A) Rovaniemen kunnan väkiluku on (2011) 60 637. Pinta-ala on 8 017 km². Useille ihmisille tulee assosiaatio, nähdessään kyseisen pinta-alan ja asukastiheyden, että kyseisessä kaupungissa ei ns. kaupunkia ole ollenkaan, vaan ehkä muutama tie ja kylänraitti muutamalle tuhannelle asukkaalle. Nyt homma meneekin mielenkiintoiseksi; ennen kuntaliitosta (2006) Rovaniemen kaupungin pinta-ala oli 102,07 km², jota Rovaniemen maalaiskunta (7 915,51 km²) ympyröi. Rovaniemen kunnan keskustaajama (eli se entinen oikea kaupunki, pieni osa Rovaniemen nykykaupungista) taas on nykyäänkin 50 552, mutta sitä tietoahan kukaan ei näe, eikä täten tiedä. Väkiluku hallinnollisen pinta-alan kanssa harhauttava.

Esimerkki B) Tampere. Tampereesta saa koko ajan kuulla, miten se ei ole EU:n normien mukaan kaupunki, koska väestöntiheys on liian pieni, tai muuta vastaavaa. He vain katsovat väkiluvun ja pinta-alan, sekä väestöntiheyden, joka on laskettu kaupungin väkiluvun ja hallinnollisen alueen mukaan, eikä taajaman mukaan. EU:ssa ei ymmärretä että Suomessa kaupungin hallinnolliset rajat eivät vastaa ns. kaupungin rajoja, eli taajamaa. Eli, Tampereen väkiluku on (2011) 215 168. Tampereen pinta-ala on 689,59 km². Kuitenkin tarkasteltaessa Tampereen kaupungin .pdf julkaisua "Tampere alueittain 2013", huomataan, että Tampereen Pohjoinen suuralue on kooltaan 517,15 km². Väestöä Pohjoisella suuralueella taas on vain 4 458. Eli miinustettaessa tämä lähes asumaton alue kaupungin virallisesta pinta-alasta, päästäänkin jo Helsingin ja Turun luokkaan eli pinta-alaan 172,44 km², väkiluvun pysyessä lähes samana. Tämä Pohjoinen suuralue koostuu 1966 liitetystä Aitolahdesta, että 1972 liitetystä Teiskosta. Joka tapauksessa Tampereen taajaman väkiluku on 313 058. Tätäkään ei kukaan tiedä, perehtymättä, ja syntyy väärinkäsityksiä. Väkiluku pelkästään hallinnollisen pinta-alan kanssa harhauttava.

Emme enää voi luottaa että hallinnollinen kaupunki on kaupunkialue. Se ei kerro mitään. Sitä ihmiset kuitenkin tulevat ottamaan selvää.

Esitänkin siis, että Suomen wikipediaan kopioidaan systeemi mallineeseen, englanninkielisestä wikipediasta, jossa näkyy kaupungin väkiluku, että Urban population että Metro population (kaupunkialue/seutu väkiluku) kuten englanninkielisessä wikipediassa järkevästi onkin käytössä, jopa Suomen osalta. Toki taajama ja kaupunkiseutu eivät ole täysin sama asia, mutta suomenkieliseen wikipediaan sopisi parhaiten pelkkä taajama, koska se kertoo kaupunkimaisen alueen väkiluvun. Tämä on Suomen oudon kaupunkipolitiikan takia välttämätöntä, ja tulee tarpeeseen ennemmin tai myöhemmin, koska meillä alkaa olemaan maakuntien kokoisia kaupunkeja useassakin paikkaa, viimeisimpänä niihin liittyi Oulu.

--Dietrich (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 17.07 (EET)

Kiitos avauksesta. En tiedä, miten EU:n normit ratkaisevat enkkuwikissä, koska mainittu wiki vastaa lähinnä anglosaksista käytäntöä, etupäässä Yhdysvaltoja. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa ei taida olla kaupunkikuntia lainkaan. Suomessa nykyinen kaupunkistatus riippuu kunnan ilmoituksesta ja sikäli omalaatuisesta kunnallisesta itsehallinnosta, joka btw estää kaiken järkevän valtiollisen päätöksenteon, vrt. sotesoppa. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 22.15 (EET)

Mistä muuten selviäisi eri kaupunkien keskustaajamien määritelmät (eli onko jotain yhtenäistä määritelmää) ja sama juttu väkiluvuille? Eli jos nuo tiedot saa jotenkin järkevästi selvitettyä, niin kaipa tuon voisi lisätä jossain muodossa artikkeleihin. Se missä muodossa riippuu aika pitkälti siitä missä muodossa dataa on saatavissa. --Zache (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 10.21 (EET)

Tuntuisi selkeämmältä, että kunnan tietolaatikossa olisi jatkossakin pelkästään kunnan eli hallinnollisen alueen tilastotiedot, joita ovat pinta-alat, väkiluku, ikärakenne ja äidinkieli. Kannatan sitä, että tietolaatikkoon lisätään rivi, jonka nimenä voisi olla "Keskustaajama" ja sitten siinä lukisi keskustaajaman nimi. Esimerkiksi Somero-artikkeliin voitaisiin sijainnin yläpuolelle kirjoittaa "Keskustaajama" ja antaa sille arvoksi "Someron keskustaajama". Keskustaajaman omassa artikkelissa voidaan sitten ilmoittaa taajaman väkiluku, pinta-ala ja sijainti; muita tietoja niistä ei oikein olekaan saatavilla. Luettelo Suomen taajamista perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, mikä taajama on minkäkin kunnan keskustaajama. Monissa kunnissa on vain yksi taajama. Kaupungeilla täsmenne on luettelossa keskustaajama ja muilla kunnilla kirkonkylä. Kaikissa kunnissa keskustaajama ei sisällä kunnan nimeä, esimerkiksi Janakkalan Turenki. Osassa kunnista taajama ulottuu kuntarajojen yli, joten pitäisikö vaikka Ulvilan keskustaajamaksi sitten merkitä Porin keskustaajama? Vai pitäisikö kirjoittaa erillinen artikkeli siitä osasta Porin keskustaajamaa, joka sijaitsee Ulvilassa? Tilastoissa jopa Harjavallan taajama-alueet luetaan Porin keskustaajamaan. --Raksa123 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 13.33 (EET)

Tilannehan on nyt se, että joissain kunnissa on taajama, jota voi sanoa kunnan keskustaajamaksi, mutta voi olla myös kuntia, joissa ei ole taajamia ollenkaan, ja kolmas tapaus on Raksan yllä kuvaama, että kaupunkiseudulla seudun suurimman kaupungin keskustaajama ulottuu useisiin naapurikuntiin ja kattaa mahdollisesti ueiden niistä keskustaajamat. Näin sellainen asia kuin "kunnan keskustaajaman väkiluku" on vaikeasti määriteltävä abstraktio esim. tapauksessa Ulvila jonka Raksa123 tuossa mainitsi. Tämä on tästä ensimmäinen ja päällimmäinen huomio. Kokonaisasetelmaa muuten en pysty nyt kommentoimaan, kun olen viidettä päivää kuumeessa ja järki kulkee vielä huonosti.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.02 (EET)

Sitä en osaa asiaa tutkimatta sanoa, löytyykö kunnittain sellaista tietoa, kuin esim. taajamaväestön määrä tai taajama-alueen pinta-ala tms. Näistähän voi olla olemassa avoimia tai julkaistuja tilasto- tai paikkatietoaineistojakin jossain.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.21 (EET)

Tai siis, artikkelissa Luettelo Suomen taajamista 2011 näkyykin olevan taajamittain tieto siitä, mikä määrä usean kunnan alueelle ulottuvien taajamienn väestöstä asuu missäkiin kunnassa. Eli tämä tieto ainakin on jopa suoraan täällä. Ehtiikö Raksa123 katsoa onko taajama-alueesta kunnittain vastaavaa dataa? En nyt jaksa hahmottaa mitä näistä saisi kokoon, mutta olemassa olevia aineistoja tutkimalla varmaan jotain. Luulen että Raksa tuntee tätä parhaiten.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.46 (EET)

Kiitos kommenteista. Mielestäni riittäisi, hallinnollisen kunnan tietojen lisäksi, jos esim. 30-35 suurinta taajamaa, joita siis voidaan jonkinlaisina maakunnallisina/alue keskuksina pitää, sisältäisivät boksissa Keskustaajamatiedon. Ja näiden alueiden kuntien, esim. juuri Ulvilan boksissa lukisi Porin keskustaajama ja väkiluku. Espoolla lukisi Helsingin keskustaajama ja Tampereen vieressä oleva Pirkkalalla lukisi Tampereen keskustaajama. Tai toinen vaihtoehto on, että vain keskuskaupunkien hallinnollisen väkiluvun alle lisätään keskustaajama ja väkiluku. Sekin voitaisiin rajoittaa esim. maakuntien pääkaupungit. Nykytilanne vaatii joka tapauksessa kehittämistä, mitä mieltä ylläpito näistä on? Kuka sitä boksin defaulttia loppupeleissä muuttaa? --Dietrich (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.07 (EET)

Vastustaisin tässä vaiheessa taajamatietojen tuomista kaupunkien tietolaatikoihin. Nähdäkseni muuallakaan (Wikipedian ulkopuolella) suomenkielisessä asiatekstissä taajamia ei tuoda merkittävästi esille, eikä Wikipedian pitäisi ensimmäisenä lähteä tällaista tietoa korostamaan, vaan seurata miten asioita muualla painotetaan. (Kuinka monen kunnan kotisivulla esim. luetellaan taajamat ja niiden asukasluvut?) Erityisesti vastustan kaupungin ulkopuolisten taajamien tuomista tietolaatikkoon (esim. edellä mainitut Ulvila/Pori ja Espoo/Helsinki), ne eivät ole artikkelin kannalta oleellista tietoa, ja vain hämmentäisivät lukijaa. --Ryhanen (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 10.18 (EEST)

Taitaisin kallistua samaan. Tilastolliset taajamathan muodostetaan Suomessa kuntajaosta riippumatta, joten oikeastaan niiden tiedot eivät ole kunnan ominaisuus. Ja samoinhan kunta on hallinnollinen yksikkö, mutta tilastollinen taajama on muodostettu automaattisella laskennalla. Tajamathan voi kyllä mainita tekstissä, samoin kuin kylät. Infolaatikossa olevan tiedon tulisi kuitenkin olla kuntaan liittyvää, mutta kun taajamat kiemurtelevat monen kunnan alueella, niin tällainen virittely vain sekottaisi. Jos taajamaväestön osuus tai määrä kunnittain löytyy jostain, niin se olisi kunnittainen tieto, mutta silloinkin tulisi harkita onko juuri tämä yksi tunnusluku kaikkia muita vastaavia tunnuslukuja tärkeämpi´(luultavasti ei). --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 12.41 (EEST)

Samaten vastustaisin. Edes helposti saatavilla oleva kunnan väkiluku ei näytä päivittyvän kovinkaan aktiivisesti tänne, joten ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja väittääkseen hankalammin löytyvälle taajamatiedolle käyvän samoin. Lopputulosta ei palvele tilanne, jossa kunnan ja taajaman väkiluvut ovat peräisin täysin eri vuosiluvuilta. --Care (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 13.38 (EEST)

Pakko kai sitten hyväksyä, että esim. Oulun ja Rovaniemen väkiluvut eivät kerro mitään, sellaiselle joka on täysin untuvikko, esim. nuoret. Nuo ovat maakuntien kokoisia kaupunkeja, eli eivät kaupunkeja olleenkaan, muuta kuin taajamaltaan. Sehän tässä on koko pointti. Mutta jos tulevaisuudessa kuntien lukumäärä laskee sataan, tai jopa alle, jotain täytyy tehdä.--Dietrich (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 22.35 (EEST)

Jos taajama-aste halutaan lisätä kunnan tietolaatikkoon, niin Tilastokeskuksen kuntien avainluvuista taajama-aste löytyy heti toisena tietona, esim. Akaa. Avainlukuja tuoreemmat taajama-asteet saa tästä taulukosta. Taajamista on saatavilla vain kokonaispinta-ala, mutta niiden väestö on eritelty kunnittain. Jos jonkin kunnan väestön jakautumista haluaa eritellä tarkemmin, niin sen voi tehdä artikkelin tekstissä kohdassa "Väestö" näiden taulukoiden avulla:

• Taajama-aste alueittain 31.12.2013
• Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2013
• Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2013

Vanhempia taajamatietoja löytää Doriaan skannatuista väestönlaskentajulkaisuista. Noiden perusteella pystyy kertomaan kuinka suuri osa kunnan väestöstä asuu taajamissa ja haja-asutusalueella. Taajamaväestön jakautumisen taajamien kesken voi vielä selostaa erikseen, mutta sitten pitää tutkia ulottuuko taajamia kuntarajojen yli, eikä sitä ole merkitty taulukkoon erikseen. Rovaniemen tapauksessa voisi esimerkiksi sanoa, että "Rovaniemen 61 215 asukkaasta (31.12.2013), 54 149 asui taajamissa, 6 511 haja-asutusalueilla ja 555 asukkaan asuinpaikka oli tuntematon, taajama-aste oli 89,3 prosenttia. Taajamaväestö jakautui neljään taajamaan: Rovaniemen keskustaajama 51 252, Rautionsaari 1 084, Muurola 985, Sinettä 477 ja Nivankylä 351 asukasta" tai jotenkin vastaavasti.

Lisäksi on olemassa avointa aineistoa koko Suomen postinumeroalueista tällä sivulla. Väestörekisterikeskukselta löytyy asukasluvut äänestysalueittain, mutta niistä ei ole hirveästi hyötyä, koska monessa kunnassa on vain yksi äänestysalue. Paikkatietoikkunan Karttaikkunasta voi kohdasta "Väestöjakauma - demografia" valita sellaisen karttatason, josta saa näkyviin väkiluvut neliökilometrin suuruisissa ruuduissa, mutta tässä yhteydessä se ei ole hirveän käyttökelpoista tietoa. Rovaniemen tapauksessa tältä sivulta kohdasta "Tilastot ja kartat" löytyy Rovaniemen osa-aluejakokartat ja niihin liittyviä tilastoja. Viimeksi mainittuja tietoja ei ole saatavilla läheskään kaikista kunnista, vaan niitä löytyy kuntien nettisivuilta, jos on löytyäkseen. --Raksa123 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 04.36 (EEST)

Itsekään en kannata taajaman lisäämistä Suoemn kuntien tietolaatikkoon jo yllämainituista syistä. Keskustaajaman asukasluvun voi toki mainita jo artikkelin johdannossa. Sen sijaan toivoisin että kaupunki2-mallineeseen lisätään jokin keskustaa vastaava rivi. Esim. Kiinan kaupunkien kanssa se olisi hyödyllinen. --Vnnen (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.54 (EEST)

Taajama- ja hajaasutusväestön osuus tms. voi olla ihan hyödyllinen tieto varsinkin jos se on lähteistä suoraan kattavana saatavissa (en osaa sanoa, saisiko sen tuolta kaivettua automaattisesti). Se olisi jopa ehkä Wikidataan sopiva hyödyllinen ja selkeä ominaisuus (ping Käyttäjä:Stryn, joka näistä kai jotain ymmärtää, ping myös Käyttäjä:Susannaanas, koska tämä olisi hyödyllinen kehittämiskohde ja esim. Käyttäjä:Raksa123 hallitsee näiden sisällön). Sen sijaan taajaminen luetteleminen infolaatikossa ei tunnu toimivalta kun on näitä sekoittavia megataajamia. Tosin joku ominaisuus "kunta sisältää osia taajamasta" voisi sopia wikidataankin (nythän sen voisi sada suoraan joistain noista lähteistä, ehkä jopa koneluettavana). Jonkun yliopiston geoinformatiikan kurssi luultavasti kiepauttaisi jonkin tällaiseen wikidataan käden käänteesä (ping Käyttäjä:Skmuju, jos vielä joskus sattuisi tänne kirjautumaan).--Urjanhai (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

Ennenaikaisen pakkoglobalisaation peruminen ja yksityisyyttä loukkaavien sisäänkirjausten rajaaminen?

Ylläpito on kertonut käyttäjätunnuksien mahdollisen "pakkoglobalisaation" tapahtuvan käyttäjätunnuksien oikeuksia tai käyttäjätunnuksia (~fiwiki lisäys nimeen) muuttamalla huhtikuussa 2015. Olen varautunut henkisesti tähän käyttäjien toimintaedellytysten heikentämiseen niin, että ellei Wikipedia pidä liittyessäni tehdystä sopimuksesta kiinni (liityn suomenkieliseen, en muunkieliseen wikipediaan, en siis ole vielä hyväksynyt globaalia tunnusta), tulen pyytäimään käyttäjätunnuksen nimenmuutosta ennen joskus huhtikuussa tapahtuvaksi ilmoitettua muutosta ja ainakin osan (esim. Itä-Eurooppaan ja eräisiin arabimaihin liittyvien) artikkelien editointihistorioiden piilottamista. Jos tuo ei onnistu, haluaisin sulkea Paju-tunnuksen ennen sen globalisointia, etten vaaranna läheisiäni ja omaa turvallisuuttani jatkossa. Koen vahvasti, ettei käyttäjätunnusten globaliointi ainakaan eilen/tänään näkemälläni tavalla edistä sananvapautta, eikä käyttäjien yksityisyisyyden suojaa vaan vaarantaa näitä tärkeitä arvoja, koska se käyttäjien tahtomatta yksilöi wikipedioiden sivuilla käyneet, johonkin wikiin jo kirjottautuneet lukijat myös silloin, kun he eivät muiden wikimedioiden tai -pedioiden sivuja editoi. Kuka tällaista tarvitsee tai haluaa?

Eilen illalla /varhain tänään huomasin, että ilmeisesti joku on ilman lupaani ilmeisesti muuttanut Paju-tunnuksen näkymistä muissa wikipedioissa fiwikin ylläpidon keskustelusivullani mainitseaa aikataulua aiemmin, siis ennenaikaisesti. Tämä tuli ilmi käydessäni ranskankielisellä tai valkovenäjänkielisellä wikipedia-sivulla. Yllättäen noissa ilmoitetaan allekirjoittanut tervetulleeksi tai ainakin logataan Paju-tunnus sisään, mitä en hyväksy tai ole koskaan puoleltani sallinut! En ole perustanut tai perustamassa tunnaria fr.wikipediaan tai be.wikipediaan, enkä ole missään vaiheessa hyväksynyt käyttäjäehtojen muutoksia tältä osin. En salli tai halua yksityisyyttäni loukattavan kertomalla, että minusta pidetään kirjaa että olen ollut siellä ja täällä lukemassa jotain esimerkiksi diktaattorien toilauksia kuvaavia wikipedia-sivuja. IP-tunnus saadaan vierailusta toki kirjata, muttei käyttäjätunnuksia, sillä IP-tunnus sentään muuttuu aika-ajoin ainakin mobiiliyhteyksissä (ihan kaikista ulko/itämaista en ole varma). En missään nimessä halua vaan kiellän painokkaasti, että ainakaan ei-vapaiden maiden kielialueiden - tai miksei myös eurooppalaisten suomalaisia jo osin vakoilevien - tiedustelupalvelujen työtä helpotetaan antamalla heille käyttäjätietoa wikipedioissa yksilöidyillä sivuilla käyneistä tai niitä lukeneista käyttäjistä heidät paremmin identifioiden, vaikkeivat he editoisikaan yhtään tuonkielisen wikipedioiden verkkosivua.

Eli
1. onko fiwikin ylläpito tietoinen, että käyttäjätunnusten pakkoglobalisointia tehtäisiin jo nyt? Jos tällaista tietoa on, miksei se tiedota tästä käyttäjien yksityisyyden loukkauksesta ja sellaisen muutoksen aikaistamisesta? Hupsis ei ole oikein käypä vastaus.
2. Miten tiedotettua huhtikuuta ennenaikaisempi pakkoliittämiset voidaan purkaa, käyttäjätunnukseni pitää edes huhtikuulle lokaalina fiwikissä? Haluan asioida suomeksi tässä asiassa, kuten olen fiwikipediaan liittyessänikin tehnyt.
3. Keneltä haetaan käyttäjätunnuksen sulkeminen ennen sen mahdollista globalisointia? Kiellän yhä Käyttäjä:Paju-tunnuksen globalisoinnin. Jois joku on sitä jo luvatta sorkkinut, palautettakoon historioineen takaisin paikalliseksi!
4. Entä mahdollinen käyttäjätunnuksen uudelleennimeäminen ja käyttäjähistorian katkaiseminen tai piilottaminen/ editointiin liittyvän käyttäjätunnuksen globalisoinnin estäminen ennen mahdollisesti huhtikuussa tehtävää globalisointia? Historissa tehdyt editoinnithan eivät ole olleen silloin globaalilla, vaan liittymishetken käyttäjäsopimuksen mukaisesti lokaalilla tunnuksella tehtyjä. En hyväksy niiden (siis menneiden editointien) muokkaajan globalisointia Paju-tunnuksen osalta.
5. Miksi tapauksessa, ettei henkilö editoi jotain wikipediaa, hänet automaattisesti logataan sinne sisään, jos hän on editoijana toisessa wikipediassa? Voiko asetuksia muuttaa jossain niin, ettei tällaista selkeästi yksityisyyden suojaa loukkaavaa sisäänkirjausta tapahtusi, ellei editointeja tee tuossa wikipediassa/-mediassa? Vasta tuolloinhan voisi ylläpidon vuoksi olla tarpeen ottaaa selvää, ja kirjata lokiin, kuka muutoksia tekee. Muu verkkosivujen selailun seuranta tunnuksella vaikuttaa "Isoveli valvoo, NSA, FSB tai KGB kohta ovellasi kolkuttaa" (heh) lähestymiseltä, ainakin ao. maissa liikuttaessa ja editointeja reissusta tehtäessä...

Hätäratkaisu: Mikä olisi niin törkeä, mutta ystävällismielinen teko kussakin ei-toivotussa (jonkun tosityhmän skriptin / käyttäjän pakkokytkemän) wikipediassa/mediassa, että noihin tahtomaton käyttäjä saisi niistä poiskirjauksen (ikuisen eston/ mieluiten tunnuksen poisto)?

--Paju (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 03.18 (EET)

No pystyt estämään sisäänkirjautumisen estämällä sivusto kohtaisesti evästeet (cookie) selaimesta. Evästeiden hallinnoimiseen löytyy useita eri lisäosia eri selaimille, mutta käytännössä jos haluat esimerkiksi pystyä kirjautumaan pelkästään fiwikiin ja käytät Firefoxia, niin homma tapahtuisi seuraavasti. Asenna "Cookie Whitelist with buttons" -lisäosa ja käynnistä selain uudelleen. Siirry https://fi.wikipedia.org -sivustolle ja klikkaa salli evästeet sivustolta "fi.wikipedia.org" ja kirjaudu sisälle. Mikäli olit kirjautuneena sisälle ennen lisäosan asentamista, niin olet kirjautuneena heti kun sallit evästeet eikä sinun tarvitse uudelleen kirjautua. Eli evästeihin tallennetaan tieto käyttäjän kirjautumisesta sisälle ja jollei tuota tietoa pystytä lukemaan niin ei myöskään kirjautumista tapahdu. Cookie Whitelist with buttons -lisäosasta sen verran, että asensin sen ensimmäistä kertaa äsken, koska se oli listalla ensimmäisten joukossa ja vaikutti sopivalta kun kokeilin asiaa enkä osaa sanoa onko se erityisen hyvä tai huono työkalu tähän tarkoitukseen. --Zache (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 08.43 (EET)

Käyttäjä Paju käyttää useita laitteita tai selaimia (ainakin kymmentä, jos mobiililaitteet otetaan mukaan, satunnaisesti huomattavasti suurempaa joukkoa), joissa kaikissa hän/he ei/eivät ole ylläpitäjä. Käyttäjien - siis muiden kuin ylläpitäjien/ tuota haluavien - automaattiloggaus on oltava pois päältä oletusarvoisesti, jos en noihin muihin wikeihin kirjaudu, vaan esim. vilkuilee mitä kuvia tai lähteitä niiden vastaavasta aihepiiristä kirjotetuissa artikkeleissa on käytetty! Kiellän edelleen Käyttäjä:Pajun käyttäjätietojen näyttämisen ja tunnuksen laajentamisen muihin wikeihin luvattomana ja alkuperäisten liittymisehtojen vastaisena, ja tästä seuraavan yksityisyyden loukkaamisen. Sisäänloggauksen teen kulloinkin siihen wikiin, joihin olen/olemme tunnuksen aikanaan myös itse luonut. Mutta kuten olen ilmoittanut, käytän/ käytämme wikipediaa mm. turvallisuus- ja yksityisyyssyistä vain lokaalin sisäänkirjauksen kautta, yksityisyyttäni/-mme ei saa loukata pitämällä muissa lokeissa kirjaa käyttäjän vierailuista. --Käyttäjä:Paju 24.maaliskuuta 2015 noin kello 14.42, ip:n takaa käyttäjätietojen luvattoman automaatiloggauksen takia  –Kommentin jätti 93.106.213.176 (keskustelu – muokkaukset)

Onko tunnus Paju siis useamman henkilön käytössä? Silloinhan se pitää käytännön mukaan estää, ja ongelmasi ratkeaa. -93.106.24.99 24. maaliskuuta 2015 kello 15.59 (EET)

No sun on jossain määrin turhaa hirveästi angstata fiwikissä tästä, koska ei fiwissä ole oikeastaan ketään kuka asiaan voisi vaikuttaa. Mahdollisesti Metassa olisi joku. Toinen, ehkä syvällisempi pointti on, että vaikka nyt toistaiseksi on mahdollista keksien avulla kikkailemalla estää sisäänkirjautuminen tai jopa ehkä mahdollisesti jonkin asetuksen avulla valita, niin trendi on siirtyminen keskitettyyn autentikointiin siten, että yksi tunnus ja salasana toimii kaikissa Wikimedian palveluissa (ei pelkästään wikeissä) eikä se pidemmän päälle ole asia johon yksittäiset käyttäjät pystyvät vaikuttamaan. --Zache (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 16.49 (EET)

Kuinka suuri osa henkilöistä on Wikipedian merkittävyyskynnyksen ylittäviä?

Kuinka suuri osa henkilöistä käsittääksenne on Wikipedian merkittävyyskynnyksen ylittäviä? Jaalei (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 22.28 (EET)

Jaa maailman henkilöistä? Alle 0,1 prosenttia varmastikin. Se tekisi alle seitsemän miljoonaa ihmistä, jos ajatellaan että maailmassa on noin seitsemän miljardia henkilöä. Muut osaavat varmaan vastata tarkemmin. --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 22.34 (EET)

Vastaan niiden osalta, joihin multa löytyy hieman ymmärrystä ja valistuneempaa arvaamiskykyä, eli suomalaiset miesjalkapalloilijat fiwikissä. Jos merkittävyys määritellään ”ohjeistuksen” mukaan: selvästi alle 10 %, ja jos merkittävyys on pelattu ottelu Suomen pääsarjassa, (nuoriso)maajoukkueessa: yli 80 %. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 09.56 (EET)

Anteeksi kun muutin kysymyksen vähän alusta konkreettiseksi, kun tämä on käytäntö-osio. Eli vastasin väärään kysymykseen. Kaikista Suomen henkilöistä korkeintaan promille, maailmasta 0.0001 % fiwikimerkittäbiä (50000 artikkelia, ,meniköhän nollat oikein.) --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 10.16 (EET)

Kuulostaa melko pieneltä luvulta, tilahan täältä ei lopu kuten fyysisestä versioista. Fmurto (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 10.33 (EET)

Maailmassa voi olla hyvin seitsemän miljoonaa riittävän merkittävää henkilöä. Tähän mahtuu poliitikkoja, yritysjohtajia, muusikoita, urheilijoita, piispoja jne. Sitten lisäksi tulee vielä kuolleita henkilöitä, olisikohan niitä maailmanhistoriassa kolme miljoonaa? Ehkä yhteensä 10 miljoonaa riittävän merkittävää henkilöä kun lasketaan yhteen mitä nyt elää ja lisäksi kuolleet. Täällä taitaa olla nyt artikkelit ehkä 1 %:sta noita eli 70.000 henkilöstä. --Hartz (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 10.56 (EET)

”Kuka kukin on” ilm. laskelmiesi taustalla? Se listaa n. promillen elävistä suomalaisista merkittäviksi. Eli samalla logiikalla maailman ihmisistä esität yllä hyvän estimaatin. Onpas iso luku henkilöartikkeleiden määrä, fiwikin artikkeleista siis n. 1/5. Saattaa hyvin vertaantua printtitietosanakirjoihin? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 11.37 (EET)

Heitin hatusta, mutta Quadriplegia (aik. Jetman) on tehnyt aika monta henkilöartikkelia piispoista, yleisurheilijoista ja klassisen musiikin soittajista, että 1/5 arvio voi osua aika oikeaan. Tämänhän voi tarkistaa luokasta Luokka:Elävät henkilöt. Jos olisi luokka "Kuolleet henkilöt", niin siinä olisi varmaan 30.000 artikkelia. --Hartz (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 12.14 (EET)

Esimerkillinen lähteistys

Onko fiwikissä yhtään artikkelia, jossa kaikki (oleelliset) tiedot olisi lähteistetty? Löytyykö kevyimmistä kulttuureista (urheilu, musiikki, elokuvat, TV)? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 11.43 (EET)

Vaikkapa näistä? Suositellut artikkelit --Whitetabor (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 12.50 (EET)

Listan ao. Suomifutis-juttuihin pystyn ottamaan kantaa:

- FC Kuusysissä on lähteistämisbluffeja, jotka liittyvät ainakin siihen, että FC Lahden Akatemiaa ei ole ymmärretty esittää jollain muulla tavalla. Varsinainen edesmenneen seuran artikkeli näyttää hyvältä.

- HJK ? (Katson tarkemmin ehkä myöhemmin, näyttää hyvältä)

Löytyy tietoja, jotka näennäislähteistetty tai ei lähteistämistä, esim. peliasut kuva (1/5 ok lähde) ja nykyvärit (ei lähdettä?). PSV-pelin kokoonpano ilm. lähteistämättä. Toki näyttää äkkinäiselle paljon uskottavammalta, jos tiedon näyttävyyteen on satsattu. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.37 (EET)

- Aulis Rytkönen? (Katson tarkemmin ehkä myöhemmin, näyttää hyvältä)

Rytkös-artikkeli ollee selvästi etevin fiwikin Suomiseurafutis-artikkeleista lähteistämiskriteerein arvosteltuna (on muutenkin hyvin kirjoitettu, ja katunimikuva on upea). En löydä yhtään merkittävää lähteistyspuutetta. Pariin kuvatekstiin olisin itse merkannut lähteen. Jorvin sairaalan sijaintia Helsingissä (kuolinpaikkakunta) jäin miettimään :) Eli jos muokkaaja osaa, myös kevytkulttuurista pystyy synnyttämään artikkelin, jossa lähteistys tekee tekstin luotettavaksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 23.01 (EET)

- Sepsi-78: Lähteistysbluffi heti varsinaisen historian artikkelin alussa, artikkelin lähteen lähteenä on artikkeli, mutta tuota kehälähteistystä tuskin kukaan huomaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 13.43 (EET)

Eihän näiden jokseenkin satunnaisten yksittäisartikkelien ruotiminen kahvihuoneessa mitenkään mielekästä ole, mutta tartun nyt kuitenkin täkyyn: Sepsi-78:n vitosviite (johon oletan tässä viitattavan) tuskin on kehälähteistystä: lähde on viitattaessa näyttänyt kutakuinkin tältä (ja Wikipedian artikkeli tuota lähdetekstiä kirjoitettaessa puolestaan tältä). Siitä en sano mitään, onko lähde itsessään tasokas (enkä edes katsonut sisältääkö se tiedot, joiden lähteeksi se on merkitty). Viittausmerkintää ainakin voi pitää turhan vajavaisena, kun tekstin kirjoittaja ja julkaisuajankohta on jätetty ilmoittamatta, vaikka ne ilmeisesti ovat aikanaan lähteessä olleet selvästi merkittyinä. – Haltiamieli 23. maaliskuuta 2015 kello 14.46 (EET)

TP-Seinäjoki-artikkelin johdannon eka lause ei liene totta, tai en osaa sanoa, koska tähän mediaan en usko ennenkuin näen tiedon lähteen sisällön. Eli artikkeli päivittämättä? Seura on tapettu jo ajat sitten, mutta sitä ei vain saada sanotuksi, kun muovisella (toivottavasti se on kesto-muovia) projektilla on muita kiireitä. Artikkeli on hyvin kirjoitettu, mutta lähteiden esittämisessä on liiallinen tarkkuus nähty tarpeettomaksi, isotöistähän seikkaperäinen lähteistäminen onkin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.52 (EET)

Samaa vaaditaan myös näissä: Wikipedia:Hyvät artikkelit, Wikipedia:Lupaavat artikkelit. Lupaavissa on myös ihan lyhyehköjä pikkuartikkeleita.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 13.14 (EET)

Vastaavasti Suomifutiksesta:

- FC Jokerit ainakin tietolaatikon peliasutieto lähteistämättä

-Pelaaja-artikkeleihin en ota kantaa, niissä tilastojen seurat ja ottelut/maali hyvin usein lähteistämättä: Sami Hyypiä, Janne Lindberg, Jari Litmanen, Teemu Pukki --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.08 (EET)

Eikö niitä nyt ole vaikka kuinka paljon? Omista aloituksistani esim. Sulaojan lähde, Naafkopf, Muotkavaara, Reschensola, Brennersola, Ruotsin ja Suomen raja pitäisi olla kohtuullisesti lähteistettyjä. Nämähän eivät ole edes lupaavia artikkeleita. --Jmk (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 13.20 (EET)

Sulasoja on ainakin erinomainen todiste, että fiwikistä löytyy mitä kysyin, uskottavaa tietoa. Kaikkeen ne ihmiset innostuvatkin, ympäristöömmekin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.20 (EET)

Käykö suomenhevonen? --Pitke (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.06 (EET)

Ohan näitä tuhansia, todennäköisesti jopa kymmeniätuhansia. On vaikka kuinka artikkeleita, joissa käytetyt lähteet on ankkuroitu tiettyyn sisältöön riittävässä määrin ja kaikki sisältö on ankkuroitu johonkin lähteeseen. Gopase+f (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.59 (EET)

Mulle jokainen artikkelin lähteistämistä mielestäni edellyttävä tieto, joka on lähteistämättä, tarkoitaa: en usko eli en käytä tietoa. Toki aina tärkeän tarvitsemani tiedon tarkistan paristakin luotettavasta lähteestä, ja Wikipedia ei ole tuo lähde, wikipedia-artikkelin luotettava lähde on. Kukin ilmeisesti tavallaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.26 (EET)

Onko kovin mielekästä riemastua noin "kerran kuukaudessa kaksi parhaassa" siitä, että suomalaista jalkapalloilua käsittelevät artikkelit ovat huonoja Wikipediassa tai että suomalaista jalkapalloilua käsittelevät keskustelut ovat huonoja jossain Wikipedian ulkopuolella, nostaa kierroksia, vapauttaa jarrut ja tulla kahvihuoneeseen kirjoittamaan mistä tahansa asiasta, jossa heti aasinsillan jälkeen koittaa jälleen kerran suomifutiksen ihmeellinen bluffausmaailma? Ilmeisesti on. Kuinkahan monta kertaa saamme vielä lukea, Catilina, näistä loputtomista ongelmista täällä? Jos asian tila on surkea, se ei luultavasti parane tällä tavalla. --Pxos (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 15.47 (EET)

Mistä ei saa puhua siitä pitää vaieta. --85.76.118.42 23. maaliskuuta 2015 kello 16.03 (EET)

Parempi vaieta, kuin jauhaa samasta asiasta jatkuvasti. Alkaa jo varmaan useimpia kyllästyttää. --Otrfan (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.06 (EET)

Joo en mäkään tajua tän keskustelun ideaa. Ongelma ratkeaa, kun idea ehkä kohta selviää tai keskustelu kääntyy johonkin ihan toiseen aiheeseen. Gopase+f (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.01 (EET)

Linkkaa edes yksi "kevyt"kulttuuriartikkeli, joka on esimerkillisesti lähteistetty. En aja sitä takaa, että kaikkien täällä pitäisi olla, mutta edes yksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.26 (EET)

Bilbon viimeinen laulu --Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.40 (EET)

Asiakirjallisuutta en laske kevytkulttuureihin (ks. alussa määrittelyni), helppo kuvitella löytyvän lähteet paikoillaan, artikkeleita tekevät henkilöt, jotka useinmiten ovat tutustuneet artikkelin aiheeseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.56 (EET)

Sovitaan, että yhtään artikkelia ei löydy, niin saadaan tämä keskustelu päättymään. --Otrfan (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 18.01 (EET)

Kelpaa erinomaisesti, todistui konsensuksella (itseäni en laske), tiedotan eteenpäin fiwikin kevytkulttuuriartikkeleiden tämän hetkisenä lähteistyskäytäntötoteutuman summarynä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 19.29 (EET)

Linkitin jo ylempänä Wikipedia:Lupaavat artikkelit siellä on suuri joukko artikkeleita, jotka voitaneen luokitella kevyeen populaarikulttuuriin, esim. osastoissa musikkii, elokuva, sarjakuvat, televisio, urheilu. --Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 19.36 (EET)

Oman osaamis/ymmärrysalueen ulkopuolelta olen tietosanakirja-artikkelin totuudellisuuden suhteen täysin muiden vietävä (vrt. ison kustantajan printtiteoksen nimetyt asiantuntijat tekijöinä). Esittämältäsi listalta tsekkasin Easy Rider elokuvaa (kun on vähän tuttu). Siinä pisti heti silmään lähteistämätön käsikirjoittajat. On siis parempi olla esittämättä lähde (IMDB olisi, muttei saa käyttää), kuin esittää tieto lähteistämättömänä. Mihin perustui tieto elokuvan levyistä, joita ei ollut soudtrackilla. Kaikkialla tässä mediassa houkutellaan mieluummin esittämään lähteistämätön tieto, kuin lähteistää se. Esim. futisseura-malliartikkelit HJK ja Kyykkä kehottavat panemaan asutiedot ilman lähdettä, niinpä käytännössä mikään seura-artikkeli ei sisällä lähdettä peliasun väreistä, tietoa on vaikea löytää, kun seurojakaan ei kiinnosta pätkääkään. Tuon tyyppistä fleguilua vastaan yritän taistella tämän median luotettavuuden puolesta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 23.30 (EET)

Jalkapalloartikkelit ovat huonosti lähteistettyjä. Tuo mielipiteesi on tullut jo selväksi ajat sitten. Voisitko keksiä jonkun uuden puheenaiheen? --Otrfan (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 06.47 (EET)

Korjaan, että vain kotimaan seurafutisjuttuja on tarkoitus ollut kritisoida. En suinkaan ole tarkoittanut yleisesti fiwikin kaikkia futisartikkeleita, kun ei ole tietoa, miten tämä media lähestyy ulkomaan futista, ainakin maailmalta löytyy wikipedisteille, yleensä suomalaismedialle paljon kopipastattavaa. Itse haen luonnollisesti ulkomaan futiksenkin tarvitsemani tiedot ihan muualta kuin fiwikistä. Riittää taas tältä osin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.11 (EET)