Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 63

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Mertalan yhtenäiskoulu

Onkohan Mertalan yhtenäiskoulun artikkelissa oleva tarkka luettelo luokkahuoneista tarpeellinen tietosanakirja-artikkelissa? Omasta mielestäni sen voisi korvata vaikka omalla kappaleellaan, jossa kerrottaisiin kuinka monta tietyntyyppistä huonetta koulussa on. Osion voisi myös jättää kokonaan pois, sillä se ei taida koulun ulkopuoliselle lukijalle olla millään tapaa hyödyksi. Artikkelin lopussa olevat "Valinnat" ja "Taito- ja taideaineet yläasteella" -osiot ovat myös melko turhia, sillä niissä käsitellyt asiat ovat yleisiä käytäntöjä Suomen muissakin peruskouluissa. --Msaynevirta (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 22.22 (EEST)

Artikkeli käsittelee Mertalan yhtenäiskoulua, ja asiatieto koulusta kuuluu tähän artikkeliin. Yleisistä käytännöistä Suomen peruskouluissa voisi kirjoittaa artikkelin Yleiset käytännöt Suomen peruskouluissa. -Htm (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 22.49 (EEST)

Vähän pitää valita, mitä asiatietoa mistäkin aiheesta kannattaa kertoa. Luokkahuoneet ovat asiallista tietoa aiheesta, mutta mitä hyötyä niiden luetteloimisesta on? Tämä on tietosanakirja ja Wikipedia:Mitä Wikipedia ei ole kertoo, että mm. oppaat ja ylenpalttiset tilastolistaukset eivät Wikipediaan kuulu. Meillä on artikkelit monesta rakennuksesta. Eduskuntatalo on merkittävä, rakennustaiteellisesti korkeatasoinen rakennus, josta kerrotaan ja sopii kertoakin, millaisia tiloja sisällä on. Tuossakaan artikkelissa ei kuitenkaan ole tarkkaa luetteloa huoneista ja koodeista. Sellainen on jo ilmoitustaulumaista opastusta. Sitä paitsi Mertalan koulun nettisivuillakaan ei ollut tuollaista huoneluetteloa, joten mikäköhän on sen lähde? Wikipedian tietojen pitäisi perustua riippumattomiin, luotettaviin lähteisiin. Jos perustiedot pohjautuvat ei-riippumattomaan lähteeseen (siis koulujen nettisivuihin), se ei ainakaan koulujen tapauksessa ole vakavaa, mutta ainakin voisi miettiä, että mainittaisiinko näitä asioita riippumattomassa lähteessä. Jos paikalllislehti tekisi yleisreportaasin koulusta, se ehkä kertoisi valinnaisaineista yms., mutta julkaisisiko se täydellisen luettelon koulun huoneista koodeineen? Itse olen joskus poistanut koulujen artikkeleista tiedon, mitä luokkia koulussa on (1A, 1B, 2A...), koska tämä ei mielestäni ole olennaista. Oppilasmäärä ja luokka-asteet on. Joskus artikkelissa on ollut jopa luetteloita koulun opettajista. Ala-asteen opettajat ovat yksityishenkilöitä. Heidän nimensä yleensä mainitaan koulun nettisivuilla, mutta tietosanakirjaan ne eivät kuulu. Meillä on muuten pari lupaavaa kouluartikkelia, joista voi etsiä ideoita: Munkkiniemen yhteiskoulu ja Swakopmundin suomalainen koulu. Nuo näyttävät hyviltä, ne eivät paneudu banaaleihin yksityiskohtiin. – Kuohatti 8. lokakuuta 2014 kello 20.00 (EEST)

Menee aika överiksi, jos aletaan luetella mitä aineita missäkin luokkahuonessa opetetaan. Tuollainen tieto kuuluu koulun kotisivulle, mutta ei tietosanakirja-artikkeliin. --Otrfan (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 20.04 (EEST)

Käyttäjäsivusta

<Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)>

Käyttäjätunnukseni vaihdettiin äskettäin. Edellinen tunnus oli Froghman (sammakkohmies) ja tämänvuoksi profiilisivullani on kuva sammakosta. Mietin että onko sallittua laittaa oheinen kuva tuon sammakon tilalle koska nykyinen tunnus liittyy kuvaan mutta siitä on poistettu ä-kirjaimet. Ja kyllä, käytän nykyään tätä tunnusta lähestulkoon kaikkialla ja esimerkkinä teen tällänimellä musiikkia. --Lympri ^(Viesti) 8. lokakuuta 2014 kello 16.37 (EEST)

Sanotaan nyt niin, että ainakin minua kuva häiritsisi vähemmän käyttäjäsivulla kuin tänne kahvihuoneeseen laitettuna. --Otrfan (keskustelu) 8. lokakuuta 2014 kello 19.21 (EEST)

otin poist täältä ja siirrän omalle sivulleni --Lympri ^(Viesti) 8. lokakuuta 2014 kello 19.45 (EEST)

Lähteistyskäytännöt fiwikissä suomiseurajalkapallon pääsarjan (miehet) osalta

Tein ”tutkimuksen” jokaisen 2014 Veikkausliigassa pelaavan seuran artikkelista. Seurat löytyy esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliiga

Tsekkasin jokaiselta 12 seuralta viimeisimmän asiaan liittyvän muokkauksen (en ottanut huomioon vandalismiin liittyviä muokkauksia).

Jokainen muokkaus oli lähteistetty!

Yksikään lähteistys ei täyttänyt fiwikipedian lähteistyskäytäntöjä (kun katsoo vähän tiukemmin), eikä ole otettu huomioon edes sitä, onko lähde riippumaton (yleensä lähde oli seura itse). Puutteet liittyvät mm. siihen, että lähteestä ei voi päätellä esitettyä johtopäätöstä (eli lähteessä ei sanota artikkeliin tehtyä johtopäätöstä, toki jokainen tietää, että HJK on eka suomiseura EL-lohkovaiheessa), lähdettä on mahdoton löytää annetuilla web-tiedoilla (tai lähde on vain pantu bluffiksi esille, ja jostain seuran sivuilta tiedon voi mahdollisesti löytääkin), yleensä paljon esitetään tietoja pohjaten ”jokaisen tietämään”, esim. sejase on joukkueen kapteeni tai sejase on suomalainen/tietyn maan kansalainen.

Homma hallussa? Pääsarjaseurat viitoittavat mallin muille vaatimattomammalla tasolla pelaaville seuroille ja yleensä fiwikin urheiluartikkeleihin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 13.49 (EEST)

Artikkelimuokkaukset

Olen huomannut kuinka artikkeleiden poistoäänistyksissä äänet hylätää jos esimerkiksi ei ole tarpeeksi artikkelimuokkauksia. Näkeekö nämä muokkausmäärät jostakin vain laskeeko joku ne manuaalisesti? Jos näkee niin mistä? --Lympri ^(Viesti) 9. lokakuuta 2014 kello 17.49 (EEST)

Kaikkien muokkauksien yhteismäärän näkee toimintosivulta Toiminnot:Keskitetty varmennus ja ylempänä tällä sivulla kyselinkin aiemmin näkemäni tarkemman muokkauslaskurin perään, jolloin YP Zache linkitti tämän työkalun: supercount. --Hemuska (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 18.00 (EEST)

tuo main on varmastikin artikkelimuokkaukset? monta pitikään olla että sai äänestää? ja en ole täällä sitten pariin vuoteen kovin aktiivisesti tehnyt muuta kuin satunnaisesti lukenut artikkeleita--Lympri ^(Viesti) 9. lokakuuta 2014 kello 18.08 (EEST)

Näin olen ymmärtänyt ja raja on 100 muokkausta eli enpä itsekään saa vielä äänestää (ehkä joskus hamssa tulevaisuudessa sitten). --Hemuska (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 18.10 (EEST)

Pitää olla yli 100 artikkelimuokkausta äänestyksen alkaessa (Wikipedia:Äänestys). –Makele-90 (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 18.32 (EEST)

Sivulla Ohje:Käyttöoikeudet on asia kirjattu selkeästi osioon Äänioikeus. --Pxos (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 20.25 (EEST)

Wikipediasta laadukkaampi fork

Miten Wikipedian forkkaamisessa kannattaisi edetä? Olen jo kohta vuoden päivät pyöritellyt mielessäni ajatusta Wikipedian forkkaamisesta eli luotaisiin Wikipediasta toinen versio (tietenkin eri nimellä). Tuossa toisessa versiossa ei olisi vapaata muokattavuutta, vaan muokkausoikeuden saisi pyytämällä sellaista, eikä olisi siten IP-osoitteiden muokkauksia eikä vandalismia. Tuossa versiossa pyrittäisiin korkeaan laatuun, ehkä muokkausmäärän kustannuksella. Toisaalta tuon version muokkaajilta ei kuluisi aikaa vandaalien perässä juoksemiseen eikä siis estämisiin, varoitteluihin eikä roskien poistamisiin. Itse asiassa kaikki sen käyttäjät voisivat olla ylläpitäjiä, mutta he eivät tarvitsisi ylläpitäjäoikeuksia mihinkään. Tieto olisi luotettavampaa, kun se ei olisi vandaalien sormeilemaa. Keskusteluihin liiaksi osallistuvat saisivat eston lähes välittömästi. Henkilökohtaisista hyökkäyksistä ja pelleilystä tulisi ikuinen esto kerrasta. Itse asiassa tuskin edes olisi artikkelien keskustelusivuja tai muitakaan keskustelusivuja. Tynkämerkintöjä ei varmastikaan olisi. Tuon version muokkaajat muokkaisivat 99 % artikkelinimiavaruuden sivuja, jolloin panokset olisivat optimaalisesti kohdistetut. Ajatuksia? Vinkkejä? --Hartz (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 14.58 (EEST)

Tuollainen haaveiden pedia on jo olemassa, katso Tieteen termipankki. Muokkaajina ovat vain asiantuntijat ja vaikka vandaalit voivat luoda tunnuksia, he eivät pääse muokkaamaan mitään. Kirjoittajien tunnuksista näkee, minkä alan tunnustettu asiantuntija on kyseessä. --Pxos (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 15.10 (EEST)

Tiedän kyllä tuon. Tuossa on vielä hyvänä puolena se, että muokkaajat käyttävät omia nimiään muokkaamisessa. Onhan se parannus verrattuna siihen, että "MCPizzaNaama96" lisäsi asiantuntevaa tietoa mopoista ja muusta. --Hartz (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 15.17 (EEST)

Olen tainnut itse joskus ehdottaa tuota samaa. Käyttäjätunnuksen voisi luoda esimerkiksi vain pankkitunnuksilla jolloin väärinkäytökset olisivat käytännössä lähellä nollaa. Oikeastaan täällä on kaksi suurta ongelmaa: vandalismi (täysin järjetöntä että sen annetaan jatkua vuodesta toiseen) ja artikkeleiden laadun valtava vaihtelu (käytäntöjä ei noudateta). Meillä on 12-vuotiaiden kirjoittamia pissa-kakka-artikkeleita kun taas toisaalta tutkijan kirjoittama laajin ja paras suomenkielellä kirjoitettu artikkeli banaanikärpäsestä. Absurdia. Wikipedian lisäksi status-artikkelit voisi olla omassa avaruudessa tai kokonaan eri osoitteessa, eli silloin laatu olisi helposti löydettävissä erillään kaikesta heikkotasoisesta materiaalista. Nykyisellään lukijan on vaikea hahmottaa mistä löytyy laadukkaat artikkelit. –Makele-90 (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 14.35 (EEST)

Jos fork perustuisi MediaWikiin, niin voitaisiinko keskustelusivujen muokkaukset rajoittaa jotenkin yhteen kertaan per vuorokausi (24h)? Jos tuo olisi mahdollista, niin alustaksi voisi harkita MediaWikiä. Tai sitten vaan piilottaisi muokkaa- ja lisää aihe -linkit keskustelusivuista? Tässähän voisi olla Zachen estoskriptille sopiva käyttökohde -- sitä estoskriptiä pitäisi vain hieman tuunata, jotta se mahdollistaisi yhden muokkauksen per 1440 minuuttia. --Hartz (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 15.05 (EEST)

Uusille halukkaille käyttäjille voitaisiin antaa muokkausoikeudet samankaltaisen ylläpidon arvioitavaksi jätettävän 10-20 muokkauksen harjoitustehtävän pohjalta kuin translatewikissä. Jos harjoitustehtävien vastaukset olisivat kelpoja, käyttäjä saisi muokkausoikeuden. Kelvollisesti suoritettu harjoitustehtävä varmaan karsisi pahimman kuonan pois ja lisäksi harjoitustehtävän asianmukainen täyttö olisi sen verran aikaavievää ja vaivalloista, ettei käyttäjätunnuksia luotaisi aivan huvikseen. --Hartz (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 15.14 (EEST)

Kannattaa katsoa tuollaisten rajatumpien yhteisöjen historiaa ja miettiä, miten vältettäisiin edeltäjien virheet: esimerkiksi Nupedia kuoli, Citizendium ei ole oikein lähtenyt lentoon, ja Open Directory -projekti on henkitoreissaan. ODP:n tosin teilasi ensi sijassa Google, joka vei markkinat linkkihakemistoilta. --Silvonen (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 16.12 (EEST)

Citizendium on varmaan paras ennakkotapaus? Ilmeisesti alun innostuksen jälkeen artikkelien lisääminen laantui. Scholarpedia on elossa ja potkii: http://www.scholarpedia.org/ --Hartz (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 16.18 (EEST)

Diktaattori luokitus uusiksi

Wikipedian diktaattori luokaan pitäisi lisätä neljäs luokitus eli perinnölliset diktatuurit. Nyt luokitus on vain kolmessa kriteerissä fasismi, kommunismi ja sotilasjuntta. Neljäs luokitus eli perinnölliset diktatuurit ovat olleet viime vuosina yleisiä kuten Kim-dynastia Pohjois-Koreassa,Assadin suku Syyriassa, Duvalierit Haitissa. Duvalierit ovat jo luokassa mutta luokka määrittelee kuitenkin diktaattorit fasismin, kommunismin ja sotilasjuntan mukaan joten Duvalierit eivät ole kummankaan luokitus kriteerin mukaisia joten neljännen luokitus kriteerin lisääminen ei olisi pahiteeksi jopa viidennen eli absoluuttiset monarkit. Minusta Kim-dynastia joka ei ole enää oikeastaan ole kommunistinen diktatuuri vaan juche aatteeseen perustuva perhedynastia on esimerkki nyky aikaisesta diktatuurista. Bashar Al Assad kuuluisi myös luokkaan perinnölliset diktatuurit joissa valta peritään tasavaltaisen hallitusmuodon omaavassa valtiossa isältä pojalle ilman mitään vapaita vaaleja. Näin tapahtui kun Hafez Al-Assad kuoli vuonna 2000. Poika Assad valittiin itse asiassa veljensä,Baselin, kuoleman jälkeen isänsä seuraajaksi vuonna 1996. Diktataattori kriteeri olisi näin ollen päivitettäv. Onko muita ehdotuksia. Absoluuttiset monarkit? Kuten Swazimaan kuningas Mswati III tai Brunein sulttaani tai Saudi-dynastia. Mihin he kuuluvat? Omaan luokaan abosoluuttiset monarkit? Sinne voisi lisätä esim saudikuninkaat ja monet muut. Luokka olisi hyvin laaja. Diktaattori luokitus on nytkin luokiteltu vain moderneilta ajalta. Joten Rooman diktataatoreilla on oma luokka. Absoluuttiset monarkit voitaisiin jakaa moderneihin ja keskiaikaan ja muihin ajanjaksoihin. Moderni aika olisi sama kriteeri kuin diktattori luokassa. Onko muita ehdotuksia. Viimeksi tuon luokan siis diktaattori luokan keskustelu sivulla otettiin asiaan kantaan vuonna 2006. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 14.27 (EEST)

Kaksi samanlaista artikkelia Espanjan imperiumista

Löysin wikipediasta kaksi samanlaista artikkelia joissa käsitellää Espanjan kolonialismia. Yksi on Espanjan kolonialismin historia ja toinen on Espanjan siirtomaat. Artikkelissa Espanjan kolonialismin historia on ollut jo tietääkseni aika kaun Yhdistämisestä pyytävä malline. Voisiko joku yhdistää artikkelit tai sitten siirtää ohjauksen toisesta artikkelista. Artikkeli Espanjan kolonialismin historia on aika pieni joten eikö hän se käy nopeasti. Itse en uskalla tehdä sitä koska voin saada taas Peksosen haukut. Vaikka olen jo tottunut hänen räyhäämiseen. Ystävällisin terveisin--Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Mitähän siellä oikein halutaan yhdistettäväksi ja mihin, sillä nyt esim. Espanjan siirtomaat pitäisi yhdistää sivuun Espanjalainen imperiumi, joka on uo samaan artikkeliin? --Otrfan (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 12.34 (EEST)

Tämä ja edellinen keskustelu eivät kuulu Kielenhuolto-kahvihuoneeseen. --Käyttäjä:Kielimiliisi 11. lokakuuta 2014 kello 13.14 (EEST)

Mun mielestä Espanjan siirtomaat voisi siirtää nimelle espanjalainen imperiumi, ja kolonialismin historiankin voisi periaatteessa yhdistää artikkeliin. Espanjalaisten asutus Amerikassa on hyvä sellaisenaan. --Vnnen (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 15.13 (EEST)

Siirsin aikanaan artikkelin nimeltä Espanjalainen imperiumi nykyiselle nimelle Espanjan siirtomaat, koska alkuperäinen nimi kuulosti mielestäni keinotekoiselta ja huonolta suomelta. Tietysti, jos tuollaista nimeä nyt oikeasti suomenkielisissä yhteyksissä käytetään, niin se on sitten asia erikseen. Muussa tapauksessa Espanjan imperiumi, Espanjan siirtomaavalta ja Espanjan siirtomaaimperiumi ovat luultavasti kaikki parempia vaihtoehtoja kuin Espanjalainen imperiumi. --Risukarhi (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 17.35 (EEST)

Mitä tehdään sitten tälle artikkelille Espanjan kolonialismin historia? Yhdistetäänkö artikkeliin Espanjan siirtomaat? Samaa tietoa molemmissa. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 14.48 (EEST)

"UKK ilmoittamatta tehdyistä maksetuista muokkauksista" -sivun suomennos

Wikimedia-säätiön laatiman UKK -sivun suomennos on kesken. Sivulla ei enää ole mitään englanniksi, mutta teksti kaipaa oikolukua. Voitte auttaa menemällä metaan oikolukemaan tekstiä ja tekemällä korjauksia tai ehdottamalla niitä keskustelusivulla. En suosittele, että keskeneräiseen käännökseen linkitettäisiin asiaan liittyvästä keskustelusta ennen kuin käännös on tarkistettu. --Dodi 8238 (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 22.17 (EEST)

Matematiikka-artikkeleissa kaavojen tyylien yhtenäistäminen

Huomasin tässä juuri, että monissa matematiikka-artikkeleissa, erityisesti vanhemmissa sellaisissa, ei käytetä lainkaan, tai käytetään hyvin vähän < math >-tageja, vaan monesti kaavoissa kirjoitetaan asioita käyttämällä esim. < sub >-merkintää alaindekseille. Tämä johtaa tyylillisesti siihen, että artikkelit ovat keskenään erilaisia ja myös saman artikkelin sisällä on erilaisia merkintätapoja. Esimerkkinä tällaisesta merkintätapojen eroavaisuudesta käy esim. tämä artikkeli.--LCHawk (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 23.52 (EEST)

Estosta valittaminen (eilen maanantaina kello 19.27 -19:48)

Estosta valittaminen (eilen maanantaina kello 19.27 -19:48) Estosta valittaminen. Sain eilen maanantaina kello 19.25 (EEST) eston antoi käyttäjä: Pxos. Eston alkuperäinen kesto oli 2h. Hän perusteli eston kahdella syyllä 'keskustelusivujen väärinkäytöstä ja häiriköinnistä' (kommentti löytyy Käyttäjä:Ashokan keskustelu sivulta otsikon alta "Keskustelujen siirto". Wikipedian säännöt ja ohjeet ovat selkeät keskustelu olisi pidettävä yhdellä keskustelu sivulla mutta tämä ei kai edellytä eikä salli estoa noin pienestä rikkomuksesta joka on lippujen lopuksi päättyi kello 19.48 . Esto kesti hädin tuskin 20 minuuttia. Tällainen estojen siirtely ja outo tulkinta on kaiketi wikipedian esto periaatteen vastainen tai ainakin ei ole sen hengen mukaista mitä kyseinen käyttäjä/ylläpitäjä (Pxos) on juuri harrastanut. Estolla ei voi uhkailla vaikka kahden eri käyttäjän henkilökohtaiset kemiat eivät täsmää aina. Siinä tapauksessa eston voisi saada usein ilman mitään todellista eston perusteluita jotka eivät kohdistu Wikipediaan itsestään tai häiriköinti. Lisäksi käyttäjä/ylläpitäjä (Pxos) perusteli estoa toisella tavalla kello 19:37 seuraavasti suora siteeraus käyttäjä Pxosin kommentista (löytyy Käyttäjä:Pxoksen keskustelu sivulta otsikon Nyt ymmärsin mistä oli kyse alta) :Eston tarkoitus oli antaa minulle työrauha korjata luokitteluvirheesi. Valitettavasti en ehdikään sitä tehdä nyt seuraavan kahden tunnin aikana, koska tuli tärkeämpää tekemistä. Eston perusteena oli keskustelusivukäytännön rikkominen ja häiriköinti. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 19.37 (EEST) . Tällaisen perustelun lisääminen kesken estoa joka ei ole eston perustelu sinänsä vaan myöhemmin keksitty syy on esto säännön vastaista. Kyseinen käyttäjä/ylläpitäjä tai kuka tahansa käyttäjä/ylläpitäjät eivät voi perustella estoa työrauhan perusteella eikä muutenkaan sille että kyseinen esto olisi perusteltua sille että se olisi työrauha kyseiselle eston antajalle vain sen takia että hän haluaisi että tietyt artikkelien luokitus korjataan ennen ja esto olisi sen takia annettu. Vaikka esto olisi ollut vain 2 tuntia kuten se oli tässä tapauksessa. En usko että edes 30 minuutin tai 60 minuutin estot ovat näillä perusteella esto periaatteen mukaisia. Näin käyttäjä/ylläpitäjä (Pxos) sen perusteli kello 19:37 (EET). Tämä perustelu ei ollut sama kuin kello 19:25 (EET) annettu esto jonka perustelu oli keskustelusivujen väärinkäytöstä ja häiriköinnistä sillä kyseinen perustelu on esto periaatteen vastainen sillä esto periaate on hyvin rajattu ja perusteltu Wikipedian käytännöissä Wikipedia:Esto. Lisäksi kyseinen käyttäjä/ylläpitäjä (Pxos) uhkaili myös esto seuraavasti : Sinut on estetty kahdeksi tunniksi keskustelusivujen väärinkäytöstä ja häiriköinnistä. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 19.25 (EEST) Lisäperustelu: samaan aikaan kun korjaan virheitäsi luokkasivuilla, tulet minun keskustelusivulleni vaatimaan vastauksia keskusteluun, joka on alkanut täällä. Eston pituus on erityisen lievä, koska saatan olla jäävi. Muuten ansaitsisit kyllä useamman päivän pituisen eston siksi aikaa, että sotkujasi ehditään katsella. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 19.27 (EEST) . Tällainen estolla uhkaaminen pelkästään virheiden tarkistamiselle on eston periaatteen vastaista. Virheistä Wikipediassa pitäisi käydä laaja asiallinen sivistynyt ja rakentava keskustelu Käyttäjien välillä eikä estolla pelottelu tai uhkailu. Virheistä oppii parhaiden niistä puhumalla eikä uhkailemalla joka loppujen lopuksi ei auta mitään. Kaikki mustaa valkoisella koskien esto löytyvät Keskustelu käyttäjästä:Ashoka (kohdasta Keskustelujen siirto) ja Keskustelu käyttäjästä:Pxos ( Kohdasta Nyt ymmärsin mistä oli kyse). Haluaisin täten että ulkopuoliset ylläpitäjät muut rivikäyttäjät paitsi Pxos itse kommentoisivat sen eston laillisuutta ja sen väärinkäyttöä ensin ja sen jälkeen käyttäjä/ylläpitäjä: Pxos voi itse antaa asiasta oman näkemyksenä. Puolueettomien käyttäjien ja ylläpitäjien näkemys (asia oli vain Pxoksen ja Ashokan välinen eikä siihen ottanut muut käyttäjät/ylläpitäjät mitään kantaa joten aika moni käyttäjä/ylläpitäjä on asiassa näin ollen puolueeton) olisi ensisijaisesti viisasta ennen kuin asia menee eipäs juupas ja Pxos vs Ashoka kinasteluksi. Tällainen esto ei ole tietääkseni mitenkään perustelua sillä perustelu vaihteli useasti ja viimeinen perustelu kello 19:37 oli esto periaatteen vastainen. Etenkin kun esto oli todella lyhyt vajaa 15 minuuttia eikä sen perustelu ollut esto käytännön mukaisesta sillä perustelu vaihteli kello 19:24--19:37 välillä hyvin radikaalisesti. Tällainen perustelu ja sen vaihtuminen jonka tuloksena oli 2 tunnin esto joka kuitenkin kesti vain 20 minuuttia (esto kumottiin 19.48 ) ei ole esto käytännön mukaista vain tahatonta tai tahallista kiusantekoa ja ylläpitäjän valtuuksien ylittämistä. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä [1] ja [2]. Lisäkomentti::Tarkoitus oli tehdä vain valittaminen siitä oliko esto laillinen ja esto sääntöjen vastainen jonka käyttäjä/ylläpitäjä Pxos minulle eilen langetti. En halua muuta kuin kyseenalaistaa eilisen eston ja sen laillisuuden eston periaatteen mukaisesti. En halua tehdä tästä mitään iso kommenttipyyntöjä ja muuta vastaavaa sillä se on vain ajan haaskausta ja turhaa typerää valittamista. Haluan vain muiden ylläpitäjien näkemyksen siitä oliko esto jonka Pxos eilen estti esto periaatteen vastaista yllä mainitun periaatten mukaisesti. Mitään muuta ongelmaa minulla ei ole Pxoksesta. Hänen ja minun kemiat eivät vain täsmää eikä sille voi mitään ihmisiä me vain olemme. Halusin vain tietää rikkoiko Pxos eilen esto periaatetta vai ei ja siitä haluaan laajan puolueettoman näkemyksen. Ei muuta. Ei minulla ole Käyttäjä:Pxosta mitään vastaan hen.kohtaisesti. Hän saa olla wikipediassa niin kuin minäkin. Mutta sääntöjen rikkominen ylläpitäjän kohdalla on kaiketi vakavampi kuin tavallisen rivikäyttäjien kuten minun kohdalla. Estojen tehtailu ns "hatusta" on minusta esto periaatteen vastaista. Ei tässä mitään muuta ole. Pxos voi jatkaa ihan vapaasti wikipedian muokkaamista ja täällä olemista. Paras on että välilemme syntyy ns. linnarauha. Mutta ylläpitäjien oikeuden ylittäminen on eri asia. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 14.13 (EEST). Lisäkomentti: Tämä keskustelu on siirretty Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaululta tänne siellä olevan keskustelun mukaisesti. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 14.14 (EEST)

Minusta ylläpitäjien pitäisi käyttää mahdollisimman neutraalia kieltä kurinpitotoimien yhteydessä: luova kielenkäyttö ja esto on huono yhdistelmä. Toinen kysymys sitten on, mikä olisi Wikipediassa paras tapa suhtautua ahkeraan, hyvää tarkoittavaan kirjoittajaan, jonka tuotoksissa on toistuvia laatuongelmia. --Silvonen (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 15.01 (EEST)

Vastaus Käyttäjä: Silvoselle. Minusta wikipedian (käyttäjien)suhtautuminen ahkeraan ja hyvään tarkoittavaan käyttäjään, vaikka hän tekee laatu virheitä jotka ovat laatu virheitä eivät sisältö virheitä eli artikkelin todellisuuteen perustavia ongelmia ne ovat kaksi eri asioita, olisi huomauttaa virheistä myös ihan näyttämällä missä on virhe ja pyyttää asiallisesti käyttäjää korjaamaan ne. Jos käyttäjä ei ymmärrä virhettä tai hahmota sitä niin siihen ei pidä vastata huutamalla tai räyhäämällä vaan näyttä "kädestä pitäen" missä virhe on.--Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 17.36 (EEST)

Tämän valituksen tarkoitus ei ole sinänsä valittaa Käyttäjä:Pxoksen tyyllistä tai hänen muusta toiminnasta wikipediassa. Vaan hänen estosta ja oliko esto sääntöjen mukainen ja ylitettiinkö kyseissä estossa ylläpidon oikeuksia. Ei muuta. Huom. Tämä kommentti oli tarkoitettu pääasiassa käyttäjä:Silvoselle ja Hartzille--Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 17.17 (EEST)

Tätä keskustelua on nyt useammassa paikassa. Jos haluat, voit käynnistää kommenttipyynnön (Wikipedia:Kommenttipyyntö), jossa esität asiasi selkeästi, samoin ratkaisuehdotuksesi sekä linkität tai siteeraat ja linkität sivuhistorioista poimittuina diffeinä todisteita. Vakavat syytökset vaativat kunnolliset todisteet. Kommenttipyynnössä hän jota se koskee, voi kirjoittaa vastineen ja oman ratkaisuehdotuksensa. Yhteisö ottaa sitten kantaa tapaukseen juupas-eipäs-tyyppisesti kannattaen jotakin esitetyistä ratkaisuehdotuksista eniten. Yleensä oman ratkaisuehdotuksen kannattaa olla yksinkertainen ja maltillinen, jotta se voisi saada kannatusta. Lisäksi on olemassa Wikipedia:Poistettavat ylläpitäjät, jossa voit aloittaa ylläpitäjän ylläpitäjäoikeuksien poistoäänestyksen. Olen käyttänyt molempia väyliä -- ne eivät ole oikein johtaneet mihinkään, mutta ainahan voi yrittää. Ainakin jos yrittää, niin kannattaa kirjoittaa lyhyemmin, yksinkertaisemmin ja käyttää kappalejakoa. --Hartz (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 15.13 (EEST)

Kommentti ja vastaus. Hartzille. Se on juuri wikipedian suurin ongelma. Ei ole mitään yhtä pysyvää valitus paikkaa joten ylläpitäjien estoista ei oikein voi valittaa kuin kolmeen paikkaan. Kahvihuone, ylläpitäjien ilmoitustaulu tai suora valitus käyttäjälle joka eston antoi. Viimeinen paikka valittaa elinsuora yhteys ylläpitoon ei ole minusta viisasta. Juupas eipäs dialogia ei ole viisas tapa keskustella. Haluaisin vain saada laajemman näkemyksen siitä että ylitettiinkö tässä estossa A) Ylläpito sääntöjä ja B) Esto kriteerin rikkomisesta eli perustelu vaihteli radikaalisesti.--Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 17.24 (EEST)

Kaikki väylät ovat käytettävissä. On kuitenkin jossain vaiheessa yhteisön tehtävä päätös, haluaako se käsitellä kommenttipyynnössä tai keskusteluissa todellisia pitkäaikaisia ongelmia, vai keskittyvätkö keskustelut vain siihen, että ylläpitäjien oikeudet pitää poistaa. Tätä valintaa yhteisö ei valitettavasti useinkaan pääse tekemään, koska energia kuluu loppuun toisarvoisten sivuasioiden käsittelyyn. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 15.22 (EEST)

En ihan ymmärtänyt mitä tarkoitit, mutta joo, kaikki väylät ovat käytettävissä. Toinen asia erikseen on se, onko noista käytettävistä väylistä ikinä ollut (juurikaan) hyötyä. Ikään kuin olisi valitusoikeus, mutta kukaan ei lue valitusta. Tunteidenpurkupaikkoja on hyvä olla. :D --Hartz (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 15.26 (EEST)

Monument to Wikipedia in Slubice

Hi there and sorry for not speaking Finnish, but we need your help. On October 22, 2014, at 6:00 p.m., at the Plac Frankfurcki (Frankfurt Square) in Słubice the Wikipedia Monument will be unveiled. It was neither created nor supported by the wiki community, but it's a nice gesture nevertheless. We would like to express our thanks to the originators of the Monument, i.e. the employees of Collegium Polonicum in Słubice and the Mayor of the town, by preparing a commemorative book.

The book will include short thank you notes from Wikipedians all around the world. We are gathering the notes at Polish wiki. If you wish to add your own thank you note (preferably in your own language) to the book - PLEASE DO SO HERE. Deadline is October 18 (Saturday), 23:59 CET. Halibutt (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 23.46 (EEST)

Thanks for the notification. Suomeksi kirjoitettu uutine löytyy Verkkouutisista: Kaupunki rakentaa kaksimetrisen patsaan Wikipedialle (11.10.2014) --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 10.17 (EEST)

Erinomainen esimerkki otsikoinnin vaikeudesta; nyt otsikko on vähän niin kuin pronssinvalajain yhdistyksen vuosikertomuksesta. No, asia on kuitenkin hieno. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 22.41 (EEST)--

Elokuvien "juonikuvaukset"

Elokuva-artikkeleissa on usein lyhyt juonikuvaus, jossa esitellään tarinan alkuasetelma ja siitä syntyvä tai sitä seuraava ristiriita, kuten esimerkiksi tässä:

"Elokuvassa vasta ystävystyneet Dylan ja Jamie päättävät hylätä romantiikan ja viilettää suhdeviidakossa ilman tunteita. Mutta kaverin kanssa ei ehkä voikaan hypätä sänkyyn ilman seurauksia." (artikkelista Vain seksiä)

Tällainen kuvaus, jolla herätellään kiinnostusta elokuvaa kohtaan, mutta ei paljasteta juonta tarkemmin, on yleinen DVD:n takakannessa tai vastaavassa promootiossa. Mielestäni se ei oikein sovellu tietosanakirjaan, koska elokuvaa käsittelevä artikkeli ei ole elokuvan mainos. Mitä mieltä sinä olet? --87.95.29.195 18. lokakuuta 2014 kello 01.26 (EEST)n

Esimerkki edustaa nykyisin täällä normaalia tekstimainontaa. Pelkkää mainosta, jo monen vuoden ajan täällä. Ei mielestäni millään kriteerillä täytä fiwikin merkittävyyskriteerejä (siis jos merkittävyys näissä pitää pohjautua suomalaislähteisiin). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 10.08 (EEST)

En nyt tajunnut. IP:n viittaama tekstinpätkä oltiin lisätty eilen ja on sittemmin poistettu. Itse elokuva, vaikka artikkelin hyödyllisyys tynkänä on aika kyseenalainen, on Mila Kunisin ja Justin Timberlaken tähdittämä Hollywood-elokuva ja menee selvästi merkittävyysrajan yli. --Zache (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 12.04 (EEST)

Luulen, että tajuamisen avain löytyy käytännöt-kahvihuoneessa olevasta jääkiekkomerkittävyyskeskustelussa, josta selviää ACFCjne Kuopion kanta. Populaariaiheissa (eli viihteessä) pitäisi lähteiksi kelvata vain (ilmeisesti sekä ajallisesti että volyymiltaan) laajat suomenkieliset lähteet (tässä tapauksessa ei esimerkiksi aiheesta kirjoitetut uutiset/arvostelut varmaan kelpaisi, koska ne olisivat vain lyhyeltä ajalta) --PtG (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 12.31 (EEST)

Jos mielestäni artikkeli oli mainos, on ajan hukkaa alkaa keskustella juonikuvioista kirjoittamisen tyyleistä. Juuri PtG:n oivaltamaa asiaa olen kysellyt täällä saamatta vastausta. Jääkiekkomerkittävyydessä PtG antaa ymmärtää, että minkämaalainen lähde tahansa kelpaa ja suomalaisuus on sekundääristä. En siis enää epäile tämän artikkelin yhteydessä, etteikö noita lähteitä löytyisi maailmalta ihan riittävästi osoittamaan tämä artikkeli fiwikimerkittäväksi (vielähän tuossa ei ole riippumatonta todistusaineistoa, mutta varmasti löytynee). En myöskään enää kyseenalaista, etteikö esim. Tanskan lätkän mestaruussarjassa pelaavasta kestä tahansa jääkiekkoilijasta löytyisi merkittävyyden todistavat lähteet fiwikiartikkeliin paikallisista medioista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 14.01 (EEST)

Eihän tuo aloituskommentti koskenut elokuva-artikkelin merkittävyyttä vaan artikkeleihin sisällytettyjen "juonikuvausten" sisältöä. Ne ovat kaksi eri asiaa. Olen itse samaa mieltä kuin ip että tuollaisia videokotelon takakansi -tyylisä kuvauksia ei tulisi tietosanakirjassa olla, koska tuollainen tyyli kuuluu mainoksiin eikä tietosanakirjaan. Onko itse elokuva merkittävä, on eri kysymys, mutta ymmärsin, ettei kysymys koskenut sitä. Joku mainitsi myös lähteiden suomenkielisyyden, mutta mitään semmoista sääntöä ei missään liene, vaan lähteet saavat kaikin mokomin olla vaikka swahiliksi.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 12.38 (EEST)

Osittain toi sama koskee myös kirja-artikkeleita. Täältä löytyy kasoittain pitkiä yksityiskohtaisia juonikuvauksia, jotka ei ole tietosanakirjatyyliä nähneetkään - toki myös lyhyitä sopimattomia on. (Tiedoksi samalla, että Wikipedia:Tarkistettavuus käskee kyllä käyttämään suomenkielisiä lähteitä aina kun se on mahdollista.) --Velma (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 12.47 (EEST)

Tuo esimerkki on tekijänoikeusrikkomus. Muualta kopioitu teksti on harvoin sellaisenaan tietosanakirjaan soveltuvaa, eivätkä juonikuvaukset ole poikkeus. --Otrfan (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 12.55 (EEST)

Ei ole mitään yhtä oikeaa juonikuvausta, jota siteerata ainoana oikeana juonikuvauksena. Jokainen elokuvan katsonut kirjoittaisi omanlaisensa juonikuvauksen, jossa painotukset olisivat vähän erilaisia. Jokainen painottaa itselleen merkityksellisiä asioita ja unohtaa jotkin asiat kokonaan. Juonikuvauksissa kannattaa kuitenkin ottaa mallia muista juonikuvauksista, ettei vahingossa sano peruskoulua lukioksi tms. En tiedä onko vakiintunut mitään käytäntöä juonikuvausten lähteistämisessä. Usein juonikuvaukset ovat lähteettömiä. --Hartz (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 15.38 (EEST)

Varmaan lyhimmillään näin: American Pie (elokuva). Ei kyllä tuossakaan ole lähteitä... --Hartz (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 15.54 (EEST)

HHVM

Joidenkin muokkausten perässä on HHVM? Mitä se tarkoittaa tavallisen tallaajan kielellä. Yritin nimittäin käydä lukemassa enkä ymmärtänyt höykäsenpöläystä. Ketä varten se on näkyvillä? Samalla vois kysyä, mitä varten näkyviin merkitään (Merkintä: Visuaalinen muokkain) ja (Mobiilimuokkaus)? --Päivämies (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 10.32 (EEST)

HHVM on lyhenne HipHop Virtual Machine:sta joka Facebookin omaan käyttöönsä kehittämä PHP-kääntäjä/tulkki jolla saa PHP ohjelmat toimimaan merkittävästi nopeammin kuin perinteisesti. Wikipedia on siirtymässä käyttämään HHVM:ää myös ja tällä hetkellä osa muokkauksista HHVM:n kautta ja osa perinteisen PHP:n. Käyttäjille muutoksen pitäisi näkyä siten, että sivusto toimii nopeammin. HHVM kaiketi tagitetaan muutosten yhteyteen sitä varten, että mikäli ongelmia ilmenee niin käyttäjät sekä kehittäjät saavat jotain vihjettä siitä, että muokkaus on tehty HHVM:n kautta ja tagitus varmaankin loppuu siinä vaiheessa kun siirtymä on saatu valmiiksi. --Zache (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 10.49 (EEST)

Kiitos valaisusta. Kun jälkimmäiseen ei vielä tullut vastausta, niin kysytään uudestaan että mitä varten sitten näkyviin merkitään (Merkintä: Visuaalinen muokkain) ja (Mobiilimuokkaus)? Onko näissäkin olemassa mahdollinen ongelmalähde jota varten kaikelle kansalle pitää tiedottaa miten muokkaus on tehty? --Päivämies (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 11.49 (EEST)

Visuaalisessa muokkaimessa on ainakin se ongelma, että se jättää välillä tyhjiä tageja yms muuta silppua jälkeensä mitä muokkaaja ei itse näe. Aikaisemmin se teki myös välillä rikkinäistä wikikoodia, mutta sitä en ole viime aikoina nähnyt. Nykyinen mobiilimuokkain on visuaalisen muokkaimen seuraava versio tai jotain sinnepäin. Eli saman muokkauskoodin olisi tarkoitus toimia sekä mobiililaitteilla, että työpöydällä. --Zache (keskustelu)

Taidan kysyä huonosti. Yritän vielä kerran: Mitä varten sitten näkyviin merkitään (Merkintä: Visuaalinen muokkain) ja (Mobiilimuokkaus)? --Päivämies (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 12.33 (EEST)

Siis ne merkitään sitä varten, koska visuaalinen muokkain ja mobiilimuokkain voivat tallentaa huonoa tai virheellistä wikikoodia. --Zache (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 12.38 (EEST)

Osa merkinnöistä on sellaisia, että niihin voi projektin oma yhteisö vaikuttaa. Esimerkiksi merkintä "poistomalline poistettu" on teksti, joka voidaan poistaa käytöstä tai kirjoittaa muotoon "Linnanmäellä on käyty". Osa merkinnöistä on sellaisia, että ne tulevat meille ohjelmistotasolta suoraan ja niihin ei voi vaikuttaa. Näitä annettuja merkkauksia ovat juuri nuo Päivämiehen mainitsemat, jotka vaan tulevat väkisin muokkausten yhteyteen. Höp hup -laitteiden kehittäjät ovat halunneet, että jokainen muokkaus voidaan jäljittää. --Pxos (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 13.23 (EEST)

Vähän hankalaahan se olisi ilmoittaa visuaalisen muokkaimen tuottamasta virheellisestä wikikoodista jos yhteisö ei tietäisi mitkä muokkaukset ovat olleet visuaalisen muokkaimen tekemiä. --Zache (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 13.30 (EEST)

Voi olla. Ajattelin vastata kysymykseen toisella tavalla, kun Päivämies selvästikään ei ymmärtänyt aiempia vastauksia. --Pxos (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 13.33 (EEST)

Ovat varmaan myöskin sitä varten, että kehittäjät pystyvät seuraamaan paremmin kuinka paljon muokkauksia wikeihin on tehty eri järjestelmän kautta. --Stryn (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 13.29 (EEST)

Suomenkielisen Wikipedian IRC-kanavan historia ja nykyisyys

Mikähän on nykyään #fi-wikipedia:n (ja mahdollisesti muiden Wikipediaan sidoksissa olevien IRC-kanavien) aktiivisuus ja merkitys? Onko olemassa mitään statistiikkaa aktiivisesti irkkaavista wikipedisteista? Myös subjektiiviset arviot käyvät. Googlaamalla sain seuraavanlaisen yleiskuvan kehityksestä:

1. vuosina 2004-2005 IRC-kanavaa promotoitiin Wikipedian puolella hyvinkin positiivisessa valossa, että se on yhteisöllinen rinnakkaiskanava "viralliselle Wikipedialle"
2. vuosina 2006-2007 IRCin käyttöön kohdistuva kritiikki oli yleistä, yleensä kontekstissa "siellä ne ylläpitäjät juonii meidän muiden tietämättä"
3. 2010-luvulla IRCiä ei ole tuotu esiin positiivisessa eikä negatiivisessa valossa, mutta satunnaisesti käyttäjät ovat maininneet IRCin sivulauseessa. Vaikutelma on kuitenkin, että vuosien 2006-2007 väännöt loivat tietyn leiman IRCin käytön ylle.

Onko arvioini oikean suuntainen? Eli mitä IRCille kuuluu? --Arrto 8. lokakuuta 2014 kello 19.29 (EEST)

Tulin wikipediaan vasta 2008, joten olin ulkopuolella noista väännöistä. Olen vanha irkkaaja ja käyttäisin irkkiä mielelläni, mutta kun olen joskus tuolla kanavalla pistäytynyt, niin siellä on aika hiljaista ja reaaliaikaista kommenttia taitaa olla vaikea sen takia saada mihinkään. Nykyään en usko, että wikipedian irc-kanavalla on mitään tuollaista leimaa, ja sitä voisi hyvin sen puolesta käyttää. Sosiaalisen median "hypetys"-syklit, joissa irc ilmeisesti on nykyään pääosin out, ovat mielestäni typeriä, koska irc olisi (ollut?) hyvä reaaliaikaisen viestinnän muoto jota (olisi) voi(nut?) käyttää kaikkeen reaaliaikaiseen viestintään mukaanlukien wikipedistien keskinäinen viestintä. Jos joku vielä haluaa käyttää irciä, pitäisin sitä hyödyllisenä, mutta en tiedä löytyykö ircin käyttäjiä enää sen vertaa, että sillä tavoittaisi ketään. Aiemmin ircin asema reaaliaikaisessa viestinässä oli sama kuin mikä wikipedialla on nyt tiedonhaussa, ja soisin että sen aserma olisi sama edelleenkin, mutta jos ihmiset eivät suostu sitä käyttämään, niin ei voi mitään.--Urjanhai (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 11.03 (EEST)

IRC-käytön suuri kuva näyttää tosiaan siltä, että hiipumista on tapahtunut tosi paljon ja trendi on edelleen alas päin. Tämän lähteen (http://royal.pingdom.com/2012/04/24/irc-is-dead-long-live-irc/) mukaan ainoa laskevaa trendiä vastaan käyvä IRC-verkko on Freenode, jota monet open source -projektit hyödyntävät. Tuon lähteen käppyröiden mukaan IRC-käyttö on kokonaisuutena laskenut 10 vuodessa 60%, kun Freenodessa on tullut kasvua 468%. Ehkä tämä ilmiö liittyy juuri näihin hypetyssykleihin, eli kaupalliset sosiaalisen median palvelut (Facebook, Instagram, etc.) palvelevat nykyään "tavisten" arkiviestinnän tarpeita monipuolisemmin kuin IRC. Sen sijaan IRCin käyttö soveltuu avoimuuden henkeä uhkuviin vapaaehtoisprojekteihin edelleen erinomaisesti, joten näissä tolla kaupallisella somella ei ole samanmoista roolia. --Arrto 10. lokakuuta 2014 kello 14.20 (EEST)

Itse olen suhteellisen uusi IRC:n käyttäjä. Vuonna 2012 tai 2013 käytin 1. kerran. Monella kanavalla tulee pyörittyä ja useat kanavat ovat varsin hiljaisia, mukaan lukien wikipedia-fi. Itse tulee lähes päivittäin juteltua yksityisviesteillä muutaman ei-suomalaisen Wikimedia-käyttäjän kanssa. Varsin hyödyllinen tuo IRC on, jos tarvitsee apua wikiin liittyvissä asioissa. Ombudsman Committee, jonka jäsen olin, kävi viikoittain keskustelut IRC:ssä.Stryn (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 11.41 (EEST)

Toi Ombudsman Committee on hyvä esimerkki! Ilmeisesti just nämä eri kieliwikien väliset (tai näiden "yli menevät") hankkeet ovat sellaisia joiden koordinoimiseen IRC sopii hyvin, ja tätä näemmä käytetäänkin ahkerasti. --Arrto 10. lokakuuta 2014 kello 14.20 (EEST)

Mä tulin Wikipediaan vuonna 2006. Irkkasin ehkä pari vuotta ja lopetin joskus 2008 tienoilla, kun ei siitä loppujen lopuksi kauheasti iloa ollutkaan. Wikipedian kanavalla kävin vain muutaman kerran, koska siitä jäi vähän huonot kokemukset (tuntui, että se on sisäpiiri jonne uudella wikipedistillä ei ole mitään asiaa). --Velma (keskustelu) 11. lokakuuta 2014 kello 12.54 (EEST)

Mitä verkkoa ja mitä palvelimia muuten ylipäätään nykyään kannattaa käyttää jos haluaa johonkin yleiseen irkkiin muutenkin kuin tuolle wikipedian kanavalle? Kokeilin muutamaa satunnaista enkä löytänyt mitään kanavia.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2014 kello 17.06 (EEST)

Mielipidekirjoituksia

Käyttäjä:Amoignin muokkaukset vaikuttavat enemmänkin mielipidekirjoituksilta, esimerkiksi tämä lisäys artikkeliin Lakko. Lähteitä on muodollisesti koottu sopivista julkaisuista, mutta niitäkin aika vapaasti tulkiten. Aloitin korjaamista, mutta jos jollakulla on kiinnostusta elinkeinoelämää käsitteleviin artikkeleihin, Amoignin muokkauksia voisi käydä läpi. Olivatpa ne maksettuja tai ei, ne eivät täytä neutraaliuden vaatimuksia. Huomautettu kyllä myös kirjoittajan keskustelusivullaan, mutta tuskinpa ryhtyy niitä itse korjaamaan. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 08.37 (EEST)

Ihan faktaa Amoigni kirjoittaa. Suomea on hyvä verrata muihin länsimaihin, Euroopan maihin, EU-maihin, Pohjoismaihin. Läheisin ja samankaltaisin vertailukohta lienee Ruotsi. Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että Suomi on sosialismin ja valtiojohtoisuuden viimeisiä saarekkeita ja että suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole demokraattista päätäntävaltaa, sillä päätäntävalta on luovutettu ammattiyhdistysliikkeelle, työnantajajärjestöille, eläkeyhtiöille. Negatiivisia luonnehdintoja ja ajatuksia, joiden mukaan "Suomessa voisi olla jotain vikaavikaa" tulee sallia. Toisaalta positiivisia luonnehdintoja ja ajatuksia, joiden mukaan "Suomessa ei voisi olla mitään vikaavikaa" tuskin aiheesta löytyy, joten neutraali näkökulma on saavutettu. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 08.56 (EEST)

Talousasioihin perehtyneet ja taloustieteeseen perehtyneet tietävät, että lakot ovat yhteiskunnan kannalta haitallisia. Lakko on yhteiskunnalle haitta. Kokonaisuuden kannalta kyseessä on haitta. Välittömien vaikutusten lisäksi lakko tekee loven bruttokansantuotteeseen ja heikentää halua investoida Suomeen (eli synnyttää työpaikkoja Suomeen eli työllistää suomalaisia ihmisiä). Erityisesti ns. ulkomaisia investointeja on vaikea saada maahan, jossa on lakkoja, sillä esim. satamien ja lentokenttien ym. halutaan toimivan. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 09.19 (EEST)

Neutraalius ja tasapainoisuus pitää olla tavoitteena siitä huolimatta että artikkeli olisi epäneutraali suuntaan, joka vastaa omaa ajattelua. Muistan joskus lukeneeni jostain Jimmy Walesin lausunnon, että esim. länsimaista vapaaseen markkinatalouteen perustuvaa talousjärjestelmää (tjsp) pitää wikipediassa käsitellä neutraalisti siitä huolimatta, että hän itse henkilökohtaisesti pitää sitä parhaana systeeminä, minkä hän mainitsi suluissa. --Urjanhai (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 14.11 (EEST)

Tässä ei ole kyse länsimaisesta vapaaseen markkinatalouteen perustuvasta talousjärjestelmästä (jollaista Suomessa ei muuten ole), vaan esim. sellaisesta ovatko lakot haitallisia vai eivät. Tätähän voi kysyä vaikka 7-vuotiaalta ekaluokkalaiselta, joka ei pääse kouluun, sillä on bussikuskien lakko. Ei ole vaikea arvata, mitä 7-vuotias ekaluokkalainen lakosta ajattelee. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 14.16 (EEST)

Neutraaliusvaatimuksen suhteen nämä silti rinnastuvat toisiinsa. Kolmas esimerkki asiasta on vaikkapa jumalan olemassaolo, josta en nyt satu muistamaan, oliko nimenomaan sinulla siitä näkemystä suuntaan tai toiseen. Yhtä hyvin voidaan myös väittää, että jonkun tietyn poliittisen puolueen ohjelma on huono ja aikansa elänyt, eikä vastaa nykyistä todellisuutta, ja voidaan hyvinkin olla oikeassa, mutta pelkästään tämän esittäminen ei olisi neutraalia. (Tuohon voi sijoittaa puolueeksi vaikkapa Vasemmistoliiton, Sosialidemokraatit, Keskustan, Kokoomuksen, Kristilliset, Perussuomalaiset, Vihreät, Ruotsalaisen kansanpuolueen, ja luultavasti joka puolueen kohdalla väitteelle löytyisi runsaasti kannatusta.)--Urjanhai (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 14.25 (EEST)

Lakot ovat siis yhteiskunnalle hyödyllisiä ja lakkoilu kannatettavaa. Menkäämme siis lakkoon joka maanantai ja joka toinen keskiviikko! Olen oppinut, että asioista, joissa ei ole järkeä, ei kannata yrittää etsiä järkeä, koska järkeä ei ole löydettävissä. Joskus olen pitkään etsinyt. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 14.43 (EEST)

Kannattaa muistaa, että suureksi osaksi lakkoilun ansioista meillä on muun muassa nykyiset työolosuhteemme. Mikäli asia työnantajapuolesta olisi kiinni, tekisimme edelleen kuusipäivästä työviikkoa 13 tuntia vuorokaudessa ja työtoverimme olisivat keski-iältään 12-vuotiaita. Amerikkalainen meemi kitetyttää asian hyvin [3] Mitä itse artikkeliin tulee, niin toki sinne työnantajapuolen näkemys mahtuu. Lisäksi artikkelissa pitäisi myös selvittää, mitä kaikkea työtaisteluilla on saavutettu. --Joe K. (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 18.04 (EEST)

Valitettavasti tuo ei pidä suureksi osaksi paikkaansa. Taustalla vaikuttava tekijä on työn tuottavuuden kasvu, ehkä selkokielelle käännettynä suuri bruttokansantuote (BKT) -- ei ammattiyhdistysliike. Yleinen luulo kuitenkin on, että ammattiyhdistysliike olisi parantanut ihmisten oloja koko työn tuottavuuden kasvun ja bruttokansantuotteen kasvun mitalta. Tarvitsee vain löytää jokin maa tai yritys, joka ei salli ammattiliittoja ja verrata. Tapoja on monia: työstä voidaan sopia paikallisesti tai se voi olla maan lainsäädäntöön kirjattu. Yhdysvalloissa: "A mere 11.3% of workers now belong to a union, and a great chunk of those are in the shrinking public sector. In the private sector, unionization fell to an abysmal 6.6%" http://ideas.time.com/2013/01/29/viewpoint-why-the-decline-of-unions-is-your-problem-too/ --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 18.22 (EEST)

En ryhdy tässä talouspoliittiseen debattiin vaan peräänkuulutan neutraaliutta. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 09.27 (EEST)

Lakot eivät haitattomiksi muutu? Lakkojen haitoista löytyy vaikka kuinka paljon journalistista aineistoa ja taloustieteen (engl. economics) julkaisuista vielä lisää ja paremmin perusteltuna. Iso-Britanniassa on ainakin "oikeistolaisia" näkökantoja, jotka antavat palaa aiheesta. Iso-Britannian historiasta löytyy myös merkittäviä lakkoja ja Thatcher. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 09.39 (EEST)

Selvästi esimerkissä oli mielestäni käytetty toisen käden lähdettä ja mielipidemäisesti eikä läheskään neutraalisti. Ilmeisesti fiwikissäkin on siirrytty ankarien lähteistysvaatimusten takia mieluummin mielipidekirjoittamiseen, josta joku tiesi äskettäin kertoa enwikissä jo siirrytyn. Populaariaiheissa fiwikissä on alettu harrastaa kevyt- ja näennäis- ja jopa kehälähteistystä (sama tarina copypastena fiwikissä ja ”luotettavassa” lähteessä). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 09.54 (EEST)

Kyse oli tämän tyyppistä mielipidekirjoituksista ja tästä ilmeisesti oli kyse. Ei artikkelien sisällöstä muuten kuin epäsuorasti. --Zache (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 10.11 (EEST)

Kiitos linkistä, erinomainen mielipidekirjoitus. Oikein havaittu, ja olen samaa mieltä, että epäluotettavin lähdekäytäntö määrää artikkelin eli samalla ainakin tämän median tietyn aihealueen luotettavuuden. Muokkaamisen hankaloitumisen nosto ongelmaksi vs. ylenpalttiset lähteet on huono ja tarpeeton havainto, jos luotettavuutta pidetään tärkeänä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 11.56 (EEST)

No mutta lähteet itsessään eivät tee artikkelista laadukasta, vaan riippuu todella paljon siitä mitä lähteitä artikkeliin valitaan ja miten lähteiden avulla kirjoitetaan. Mitään keinoa ei ole sen "varmistamiseen", että käytetyt lähteet olisivat lähtökohtaisesti sellaisia, joita kannattaisi käyttää artikkelissa. Talouselämässä, Kauppalehdessä ja Hufvudstadsbladetissa voi lukea vaikka mitä värittynyttä höpöä. Ja on hyvin vaikea kontrolloida sitä, miten lähdettä tulkitaan eli kirjoitetaanko lähteen pohjalta edes sellaista, mitä sen pohjalta voisi kirjoittaa. Jos Talouselämässä on höpöä, on sitten Wikipediassakin höpöä -- mutta ainakin höpö on sitten lähteen mukaan -- jos on. Höpö voi mennä vielä höpömmäksi jossakin lauseyhteydessä tai luovasti tulkiten. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 13.34 (EEST)

Ainiin, ja erilaisten taloudellisten tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen tutkimukset ja huolenaiheet ovat yleensä puolueellista ja tarkoitushakuista sontaa. Ettei välttämättä kannata kirjoittaa niin ehdottomasti Wikipediaan. Jos ammattiliitto PAM julkaisee tiedotteen, jossa valitellaan palkkojen pienuutta, niin ei tällöin voi Wikipediaan kirjoittaa, että "palvelualoilla työskentelevien palkat ovat liian pieniä". --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 13.42 (EEST)

Lakko-oikeus on osa EU:n perusoikeuksia, minkä Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin EYT on myös vahvistanut. Työtaistelutoimet eivät kuitenkaan saa olla ylimitoitettuja, niillä ei saa esimerkiksi vaarantaa muiden henkeä. Jos lakot olisivat kaikin puolin haitallisia, miksi oikeutta lakkoiluun pidetään jopa perusoikeutena? ¬Antilope 20. lokakuuta 2014 kello 15.34 (EEST)

Mikäli laillisesti halutaan lakkoilla, siitä pitää ilmoittaa riittävästi etukäteen, jotta työnanatajalla on aikaa valmistautua lakkoon. Tapana on tehdä laittomia lakkoja. EK:n mukaan sen jäsenyrityksissä oli 1384 lakkoa vuosina 2000 - 2013, näistä 92 % laittomia. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 15.55 (EEST)

"ILOn tilastojen mukaan Suomi on työtaisteluissa menetettyjä työpäiviä tarkasteltaessa Euroopan kärkimaita. Saksassa menetettiin vuosien 2000 ja 2012 välillä lakkojen takia vuosittain neljä työpäivää tuhatta työntekijää kohden, Ruotsissa 16 ja Suomessa 60." http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/09/16/valtaosa-tyotaisteluista-on-laittomia-lakkoja/ Saksa ja Suomi usein kilpailevat "samoista" teollisuuden investoinneista ja Suomessa lakkoihin haaskaantuu 15 kertaa enemmän työpäiviä kuin Saksassa. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 16.10 (EEST)

Kuinkas paljon Wikipedian toimituksellisista periaatteista koskevalla sivulla siedetään poliittista keskustelua? Mielestäni keskustelun piirteet ovat jo sellaista väittelyä, että sitä ei pitäisi täällä jatkaa. --Pxos (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.00 (EEST)

Laittomat lakot ovat kuulemma niin hyödyllisiä, että niistä ei saa antaa haitallista kuvaa artikkelissa Lakko. Tuo vasta neutraalin näkökulman vastaista onkin, jos artikkelissa Lakko tulisi vain kertoa "perhosten lentelevän lakkojen aikoihin ja auringon paistavan heleästi". --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.09 (EEST)

Keskustelun valtaosa ei ole artikkelin neutraaliuden pohdintaa vaan tuota perhosten lentelyä ja erään auringon jatkuvaa paistamista. --Pxos (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.13 (EEST)

Runous on hieno asia, mutta sitä voi harjoittaa kenties paremmin sopivammissa paikoissa. Samoin kuin poliittista jargonia. Omastakin mielestä tässä on nyt liikaa eksytty alkuperäisestä kysymyksestä jahkaamisen puolelle. Aasinsillat lienevät jo sitä tasoa, että aasitkin ovat vaarassa hukkua.--Veli Himmeä (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Laittomien lakkojen haitallisuuden kiistäminen on yhtä naurettavaa kuin käydä lisäämässä artikkeleihin Adolf Hitler ja Josef Stalin, että: "Molemmat olivat mukavia miehiä ja heidän vuokseen ei kukaan ole menettänyt henkeään. Perhoset vain lentelivät." Samalla molemmista artikkeleista poistettaisiin viittaukset julmuuksiin, sillä eihän sellaisia ole ollut. Hitler ja Stalin eivät aiheuttaneet lainkaan haittaa kenellekään, eikä kukaan menehtynyt. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.18 (EEST)

Olet tämän asian ilmoittanut jo moneen kertaan, joten eiköhän se ole jo kaikille selvää. Eikä sitä tietääkseni alkuperäisessä kysymyksenasettelussa kukaan kieltänytkään, vaan sen onko artikkeli kirjoitettu neutraalia näkökantaa noudattaen vaiko eikö.--Veli Himmeä (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.24 (EEST)

Olisi neutraalia jättää haitat mainitsematta? Ei voi muuta kuin vetää johtopäätöksen, että Abc10:n mukaan (laittomista) lakoista ei saisi kirjoittaa negatiiviseen sävyyn. Tuo mainitsematta jättäminen on neutraalin näkökulman kanssa ristiriidassa. Haitoista tuskin voi kirjoittaa positiivisesti. "On positiivista, että on näitä haittoja?" --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.30 (EEST)

Abc10 käyttää itse lähteenä pääkirjoitusta: http://www.ess.fi/Mielipide/paakirjoitukset/2014/06/26/laittomien-lakkojen-kierre-poikki. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.35 (EEST)

En tietääkseni sanonut, että haitat pitäisi jätää mainitsematta. Vaan oleellista on se, miten aihetta käsitellään artikkelissa ja miten tulkitaan lähteitä, joilla omia kirjoituksia perustellaan. Mutta turha kait on omalta kohdalta enää keskustelua jatkaa, kun se ei tunnu etenevän mihinkään suuntaan. Jos Hartz välttämättä kokee tarpeelliseksi jatkaa, niin voit keskustella itseksesi.--Veli Himmeä (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.41 (EEST)

Mielipidekirjoitukset eivät ole hyviä lähteitä. Johonkin artikkelista katosi tämä lähteistetty pätkä: "Ruotsissa myös yksittäinen työntekijä voidaan tuomita maksamaan korvauksia lakkovahingoista." Haluttiin ilmeisesti jättää mainitsematta. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.50 (EEST)

Esitetty muokkaustyyli käy esimerkistä valikoivalle lähteenkäsittelylle, ja sälätiedon lisäämisestä artikkeliin ilmeisenä tarkoituksena oman näkökulman esille tuominen. Lopputuloksena artikkeli ei ole neutraali. Lakko on tyypillinen poliittinen aihe siinä mielessä että siitä löytyy voimakkaita, toisilleen vastakkaisia merkittäviä mielipiteitä. Tätä ei ole huomioitu vaikka se ilmenee käytetyssä lähteessäkin selkeästi. Tarkkojen mutta yksittäisten ja vain yhtä näkökulmaa tukevien numerotietojen esittäminen saattaa myös johtaa lukijaa harhaan: resentististen lukujen sijaan yleisartikkelissa olisi parempi käydä läpi trendejä, ja niitäkin mielummin kolmannen osapuolen luonnehtimana.

Wikipedian käyttäminen yhteiskunnallisista mielipiteistä keskustelemiseen kokeneitten wikipedistien taholta ei anna hyvää kuvaa yhtään mistään. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 17.47 (EEST)--

Abc10 lisäsi artikkeliin tämän: "Työntekijäpuolen SAK:n mukaan Suomi on kuitenkin lakkomaana euroalueen keskikastia". Ensinnäkin täytyy huomata, että Ruotsilla ja Iso-Britannialla ei ole käytössä euro eli ne eivät kuulu euroalueeseen -- lisäksi Norja pyyhkiytyy pois tuosta vertailusta. Täytyy kuitenkin suhteuttaa luvut väkilukuun tai johonkin muuhun asianmukaiseen lukuun, sillä Suomessa on vain 5,5M ihmistä ja esim. Alankomaissa kolme kertaa enemmän. Jos vertailukohdaksi otetaan Ruotsi, kuten usein otetaan... Ei artikkelia kannata ainakaan niin mennä parantelemaan, että lisätään tuollaista. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 18.06 (EEST)

Löytyneen kuvaajan mukaan Suomi oli EU-maista 5. eniten lakkoillut maa 2003–2007: http://blogs.lse.ac.uk/politicsandpolicy/despite-common-press-perceptions-the-number-of-strikes-in-the-uk-is-far-below-the-european-average/ Suomen edellä ovat Ranska, Itävalta, Espanja ja Belgia, jotka ovat kaikki euromaita. Suomen erot esimerkiksi Viroon ja Saksaan ovat aika suuria. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 18.42 (EEST)

Löytämäsi kuvaaja on hyvä esimerkki lähdekritiikin merkityksestä. Siinä Suomen lukuun on laskettu myös työsulut, useimpiin maihin ei, ei esim. Viron lukuihin. Esimerkiksi Saksan lukemaan ei taas ole laskettu työsulkuja, ei pienten alle 10 hengen työpaikkojen lakkoja, eikä lyhyitä muutaman tunnin lakkoja. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 19.35 (EEST)--

Emme elä täydellisessä maailmassa -- on vaikea löytää aiheesta tilastotietoa tai kuvaajia -- ILO:n tiedot ovat myös puutteellisia. Kuvaajassa Puolan tiedot on koottu suurin piirtein samalla tavalla kuin Suomen. Tietojen pitäisi tietenkin olla vertailukelpoisia. Mitäköhän euroalueesta kertovaa tilastoa SAK:ssa luetaan? Tilastotiedot EU-alueesta olisivat Suomen kannalta kertovampia kuin tilastotiedot euroalueesta. EU-maat+Norja ovat asetelmana erinomainen tuossa kuvaajassa, mutta harmiksemme maiden tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, vaikka niitä on pyritty vertaamaan. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 19.53 (EEST)

Niin, koska luvut ja tilastot ovat tulkinnanvaraisia me emme niitä tulkitse, vaan muut. Jos selkeitä verrannollisia lukuja ei löydy niin ei sitten esitetä niitä. Lakosta kirjoitettaessa mm. SAK:n mielipide on merkittävä, mutta ei yhdenkään wikikirjoittajan. Ja se on jokseenkin saman tekevää mitä kukakin merkittävä asianosainen käyttää lähteenään, sillä meidä tulee kertoa osapuolten näkökannat, olivatpa ne saaneet muotonsa miten hyvänsä. Ei totuutta sellaisena kun kukin wikikirjoittaja sattuu sen näkemään. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 21.22 (EEST)--

Kuulostaa mahdottomalta tehtävältä, sillä näkemyksiä on yhtä monta kuin ihmisiä. Ja vaikka ottaisimme huomioon vain organisaatioiden näkemykset, olisi niitäkin tuhansittain ellei miljoonittain. Kyllä artikkelissa Lakko on pyrittävä kohti totuutta, eikä vain siteerattava SAK:n ja EK:n värittyneitä näkemyksiä. Totuuden esittämiseksi lähtein tarvitaan useampaa lähdettä. Käyttäjä Amoigni esitti jonkinlaisia totuuksia, mutta ne tulkittiin mielipiteiksi ja osin poistettaviksi. Kenen kertoma totuus on sitten sellainen, että se saa artikkelissa olla? SAK:n jäsen varmaan haluaa artikkeliin SAK:n mukaista totuutta ja EK:n jäsen artikkeliin EK:n mukaista totuutta. Siksi artikkelin muokkaaminen onkin vaikeaa: artikkeliin ei haluta mitään "vääräuskoista". Varmaan viisainta olisi käyttää lähteinä tieteellisiä lähteitä, jotka olisivat enemmän tietoa kuin uskoa. Asiassa täytyy katsoa myös Suomen ulkopuolelle, sillä Suomi on ammattiyhdistysliikkeen aseman vahvuuden suhteen erityinen maa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ammattiyhdistysliikkeen asema ei ole vahva. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 21.36 (EEST)

Taloustiede (engl. economics) on varmasti tutkinut myös lakkoja. --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 21.44 (EEST)

Viittasiin "osapuolilla" samasta lauseesta löytyvään "merkittäviin asianosaisiin". En oikein jaksa uskoa että wikikäytäntöjen määrittelyt huomioitavista näkökulmista olisivat sinulle vieraita. Sinänsä pidän esimerkiksi työtaisteluista eri maissa puhuttaessa työmarkkinajärjestelmien samankaltaisuutta huomattavasti olennaisempana asiana kuin esimerkiksi rahajärjestelmää. Mutta kuten tiedät meidän ei pidä niitä vertailuja tehdä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 22.01 (EEST)--

"Jos näkemys on hyvin pienen (tai rajatun) vähemmistön näkemys, se ei kuulu Wikipediaan (paitsi ehkä johonkin liiteartikkeliin) riippumatta siitä onko se totta; ja riippumatta siitä voidaanko se todistaa vai ei." Jos seisoo Yhdysvalloissa tai Saksassa ja ajattelee lakkoja, voimme unohtaa Suomen SAK:n ja EK:n näkemykset, sillä ne ovat maailman mittakaavassa tai näihin Yhdysvaltoihin ja Saksaan verrattuina "hyvin pienen (tai rajatun) vähemmistön näkemys". --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 22.37 (EEST)

Näin on, artikkelin pitäisi olla yleispiirteisempi ja yleismaailmallisempi. Tietysti siinä voi olla Suomi-osio, jossa mainitut osapuolinäkemykset ovat merkittäviä. terv. --Riisipuuro (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 22.58 (EEST)..

En-wikissä on yritetty tehdä tällaista: https://en.wikipedia.org/wiki/International_comparisons_of_labor_unions --Hartz (keskustelu) 20. lokakuuta 2014 kello 23.02 (EEST)

Etelä-Pohjanmaan kuntien vaakunat

Onkohan jotain erityistä syytä, miksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat -artikkelissa esiintyviä vaakunoita on muuteltu paljon Commonsissa? Huomiota kiinnitti Alavuden vaakunan karhu, joka on nykyisessä versiossa kovin erinäköinen kuin pitkään käytössä olleessa aiemmassa versiossa. --Raksa123 (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.42 (EEST)

http://www.alavus.fi/fi/vapaa-aika/kulttuuri/alavuden-vanha-vaakuna.html En tiedä miksi näin, mutta tuolta ainakin se virallinen vaakunamalli vahvistettavissa. En kyllä ollut edes kiinnittänyt huomiota, mutta kuitenkin.--Veli Himmeä (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.50 (EEST)

Pitäisiköhän ne pyytää palauttamaan vanhaan versioon ja suojata niin ei pääse muuttumaan.--Musamies (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.00 (EEST)

Vaakunathan perustuvat selityksiin, joten erilaiset ulkoasut ovat mahdollisia. Pitäisi kai selvittää mikä on kunkin ulkoasun lähde. --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.07 (EEST)

Tässä valitettavasti Raksa123 törmää siihen, mikä Commons on. Se ei ole kuvien varasto Wikipedian käyttöön niin, että siellä oleva tieto olisi muuttumatonta ja tarkkaa. Se on vapaiden mediatiedostojen varasto, jossa kuka tahansa voi muuttaa mitä tahansa siellä olevaa kuvaa täysin vapaasti haluamallaan tavalla. Kun siellä kuvaa muutetaan, se muuttuu kaikissa niissä projekteissa, joissa kuvaa käytetään. Commonsin kuvia ei voi suojata muuntelulta, koska lisenssi sallii niiden vapaan muuntelun. Se, että tietosanakirja käyttää kuvituksenaan kuvia, joita voidaan toisessa projektissa vapaasti poistella, muunnella ja päällekirjoittaa, on perin onnetonta. Mutta Wikipedia nyt on tällainen, kaiken kansan tietosanakirja. Jos haluaa artikkelien kuvien olevan muuttumattomia, pitää yrittää löytää jostain joku toimitettu tietosanakirja, jonka sisältöä ei muutella. Jotkut jopa pitävät Commonsin kuvia lähteenä artikkelin tietosisällölle. --Pxos (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.37 (EEST)

Ei niitä nyt ihan vapaasti. Valokuvissa pitäisi tallentaa uusi versio uudelle nimelle jos siihen tehdään paljon muutoksia alkuperäisestä kuten rajausta. Jos taas joku vain parantaa kuvaa hieman muuttamalla värisävyjä tai terävyyttä on se useimmille ok ja kuvan voi päällekirjoittaa. Vaakunoissa ja lipuissa tietty hieman eri juttu. Commons:Overwriting existing files –Makele-90 (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 00.10 (EEST)

Kyllä Commonsissakin on käyty muokkaussotia, muun muassa kun WPK modifioi Suomen murrekarttoja ja photoshoppasi Suomen presidenttien kuvia psykedeelisempään suuntaan. En vain tunne niitä tarkkoja periaatteita, joita siellä noudatetaan, mutta ainakin noissa saatiin mahdottomimpia muutoksia kumottua.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 09.16 (EEST)

Niin säännöissä sanotaan, että älä tallenna toisen päälle. Näin tehdään kuitenkin melkein aina, koska se on teknisesti mahdollista. Vaakunakuva Commonsissa ei ole mikään tasavallan presidentin suojelema tunnuskuva vaan ainoastaan jonkun nimimerkin tekemä vektorigrafiikkapiirros, jota voi täysin vapaasti muuttaa mieleisekseen ja parantaa tallentamalla uusia versioita vanhojen päälle. Näinhän siellä tehdään eikä asialle voida mitään. Tämä pitää vain hyväksyä ja samalla hyväksyä se, että kuvat muuttuvat Wikipediassa jatkuvasti ja että me voimme täällä seulonnalla ja muulla tarkkailulla kontrolloida artikkelin tekstisisältöä, joka on tallennettu "meille", mutta muista projekteista tulevia linkitettyjä tiedostoja me emme voi kontrolloida ollenkaan. Nuo vaakunat pitäisi kaikki tallentaa paikallisesti suomenkieliseen Wikipediaan sellaisessa muodossa, jossa yhteisö haluaa niiden olevan (esim. sellaisina versioina, joihin kuntalaiset ovat tottuneet) ja unohtaa Commons. On esiintynyt voimakas pyrkimys siihen, että kaikki kuvat pitää saada Commonsiin ja samalla estää paikallisten projektien mahdollisuus tallentaa kuvia. Tämä periaate on osittain hyvinkin ymmärrettävä, toiselta puolen haitallinen. Commons on varasto, jossa ovet eivät ole lukossa ja jonne yleisö on tervetullut piirtämään viiksiä Mona Lisan kuvaan, jos se parantaa sitä. Muuttumattomiksi tarkoitettujen kuvatiedostojen säilytyspaikkana se on kelvoton ja vahingollinen. Tähän eivät auta mitkään hienot säännöt ja käytännöt. --Pxos (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.56 (EEST)

Miten pysyvä kuva muuttuu Commonsissa? Tallennetaan ensin skannattu valokuva PNG-tiedostona, jota ei pahemmin voi muuttaa. Koska Commonsissa on pyrkimys korvata PNG-tiedostot vektorigrafiikalla, joku hyväntahtoinen sälli käy itse piirtämässä vektorigrafiikkaversion PNG-kuvasta. Uusi kuva korvaa vanhan, ja robotti käy korvaamassa tiedoston kaikissa niissä projekteissa, joissa sitä on käytetty. Sitten SVG-kuva onkin tallennettu Commonsin vapaalla lisenssillä, joten sen päälle voi ruveta tallentamaan uusia piirroksia. Lopullinen Tuorein versio vektorigrafiikkakuvasta onkin sitten aivan toisenlainen kuin alkuperäinen skannattu valokuva ja tämä näkyy myös artikkelissa, joka on voitu esimerkiksi tarkan ja pätevän kuvituksensa ansiosta valita suositelluksi artikkeliksi vuonna 2010. Vuonna 2015 kuvat ovatkin ihan mitä sattuu, ja lukija saa mielikuvan siitä, että Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna 1800-luvulla on sen näköinen, millaiseksi Commonsin nimetön taiteilija sen on kulloinkin piirtänyt. Näin tämä menee. --Pxos (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.05 (EEST) Korjattu kommenttia. --Pxos (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.26 (EEST)

Mitä tuosta valittamaan, mehän voimme muokata rohkeasti ja palauttaa haluamamme version, ja jos meinaa tulla muokkaussota, voimme mennä sinne keskustelemaan, ja näin luultavasti saamme tuon ressukannäköisen karhun korvattua tuolla vähän ärjymmällä. Näin tehtiin WPK:n Suomen murteet-karttaversioidenkin kanssa. Ehkä siinä keskustelussa selviää tuon ressukannäköisen karhunkuvan alkuperäkin.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.25 (EEST)

Idea on siinä, että Raksa123 ja muiden hyväntahtoisten ihmisten on syytä tietää, että alkuperäisen kuvan voi palauttaa takaisin vain "muokkaussotimalla, keskustelemalla tai valittamalla". Ei ole niin, että alkuperäinen kuva säilyisi itsestään. Vertaan tätä siihen, että joku kävisi kotonani poissa ollessani vaihtamassa jääkaapissa olevat maidot piimään. Saisin maidot takaisin valittamalla isännöitsijälle, mutta tämä ei takaa sitä, että piimä pysyy poissa. Maito voidaan vaihtaa piimäksi minä päivänä tahansa. Voin vain jatkaa prosessia loputtomiin. Tämä on mielestäni kovin hassua. --Pxos (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.31 (EEST) Lisäys: Analogia on tietysti siinä, että piimä on muunneltua maitoa ja jos kahvi tarjoillaan piimän kera, uudet vieraani eivät näe asiassa mitään ihmeellistä. Lisäksi minä voin tottua piimään ja ajatella, että piimä on oikein. Alavuden vaakuna on nyt piimää. Miksi keskustelemme asiasta Commonsissa nyt ja saamme maidon takaisin, kun voimme saada piimää taas huomenna? --Pxos (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.41 (EEST)

Onkohan WPK asialla? En pääse nyt tarkemmin tutkimaan mitä on tarkalleen ottaen vaakunoille tehty, mutta Alavuden vaakuna pitäisi ainakin palauttaa entiselleen. Stryn (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.02 (EEST)

Kyllähän siellä voi muitakin olla aktiivisina. Ja voihan sielläkin kai keskustella muutoksista sielläkin. (En tiedä kun en ole siellä paljon muokannut.)--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 09.16 (EEST)

Toimintaa muutaman vuoden sivusta seuranneena, niin on siellä muitakin tekemässä omia versioita kuin WPK, ulkomaalaisia. Care taitaa olla heraldiikan asiantuntija. –Makele-90 (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 00.10 (EEST)

Muiden kohdalla kuin Alavuden vaakunan muutokset vaikuttavat stilistisiltä, mutta tuo Alavuden karhu on kyllä jotenkin ressukkamainen. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että onko vaakunasta olemassa eri aikaisia toteutuksia. Vaatisi kai heraldiikan asiantuntemusta että osaisi kommentoida noita eri toteutuksia.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 09.24 (EEST)

Kansallisarkiston sivuilla on tällainen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10276252 Tuo muistuttaa aiempaa versiota enemmän.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 09.30 (EEST)

Commonsissakin epäiltiin WPK:ksi, joka operoi useamman tunnuksen voimalla. Alkuperäiset kuvat on palautettu takaisin. --Care (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 10.42 (EET)

Omituinen suojaus

Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaulu suojattiin kello 17.40 seuraavasti: --(vanhentuu 25. lokakuuta 2014 kello 15.40 (UTC)) [Siirto=Hyväksytyt käyttäjät] (vanhentuu 25. lokakuuta 2014 kello 15.40 (UTC)). Jos suojaus loppuu 15.40, miten sen voi asettaa päälle klo 17.40? Eikö se ole järjenvastaista? --Hemuska (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Vähän riippuu järjestä. Täällä on Suomen aika ja sitten UTC-aika. Osa aikamääreistä tulee sen mukaan, mihin käyttäjä on itse asettanut kellonsa, osa pysyy aina UTC-ajassa kuten lokimerkinnät, joiden tulee olla kaikkialla samanlaisia ja jotka eivät voi muuttua. Ainoa omituisuus tuossa suojauksessa on, että se on ilmoitussivun historian ensimmäinen. Yli neljään vuoteen ei ole tarvinnut ennen suojata tuota sivua häiriköinnin vuoksi. Suojaus kestää vain tunnin ja kohta loppuu sekin ilo. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 18.18 (EEST)

Unohdan aina koko pahuksen UTC-ajan. Selvisipä kuitenkin, missä (ei) kiikas(ti/anut). --Hemuska (keskustelu) 25. lokakuuta 2014 kello 18.23 (EEST)

Muutosten arviointiongelma

Arviointia odottavissa muutoksissa on suuret määrät aikaeromuutoksia. Pitääkö nuo yksitellen tarkistaa, kun tekijä on IP? Käyttäjä:Opa on antanut muutama päivä sitten vandalisointivaroituksen ja kumonnut kaksi muokkausta, mutta en Wikissä on juuri niin kuin ip ne oli muuttanut. Aikaerokumouksen lisäksi Opa oli kumonnut kommentilla "huutamista" muokkauksen jossa ip huomautti että alue on asumaton, joka on kyllä en.wikissäkin. Eihän nuo nyt varsinaisesti vandalisointeja ole! Itse jo hyväksyin tämän sen enempää ajattelematta. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. lokakuuta 2014 kello 16.09 (EET)

Jaa-a, onpa monipuolinen ongelma. Tulee moniosainen vastaus. Seulonnassa odottavan muutoksen voi merkitä hyväksytyksi, jos se ei ole sotkemista tai vandalismia. Tarkemmat kriteerit on toki sivujen arviointiohjeessa. Lisäksi seulojien pätevyysvaatimuksiin kuuluu Wikipedian peruskäytäntöjen tunteminen, joten oletetaan, että muutosten arvioinnin ohessa seuloja miettii myös, onko muokkaus käytäntöjen mukainen. Seulonnan ideana on, että jokainen odottava muutos pitää yksitellen tarkastaa, mutta niiden tarkistamisesta ei taideta puhua mitään. Se jää varmaan seulojan omaan harkintaan. Jos kysymys liittyy pääosin toiseen käyttäjään, ongelmasta kannattaa keskustella toisen käyttäjän kanssa vaikkapa hänen keskustelusivullaan. Jos lähteetön tieto muutetaan toiseksi lähteettömäksi tiedoksi, jää sitten käyttäjän päätettäväksi, kumpi tieto hänestä on luotettavampaa. Seulontaa voi tehdä "sen enempää ajattelematta" tai sitten ajatuksen kanssa. Päättelisin tuosta Kielimieliisin kirjoituksesta, että tuossa on kaksi ajatusmaailmaa törmännyt keskenään. Toivottavasti lukija kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tässä vastauksessani en ota kantaa ollenkaan varsinaiseen kysymykseen, haaskaan vain hänen aikaansa kun hän on tähän saakka päässyt. Ähäkutti! --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 17.52 (EET)

Enemmän haaskasit omaa aikaasi. Minä luin pikalukuna, ekan ja vikan lauseen ja vähän siitä väliltä. Kiitos kommentista. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. lokakuuta 2014 kello 18.01 (EET)

No voi voi. Tärkein oli kätketty tuonne kommentin keskelle parin rivin väliin. Vastaan uudelleen kysymykseen ytimekkäämmin: muokkaukset pitää yksitellen merkitä hyväksytyksi tai hylätä ne silloin kun ne ovat odottavia muutoksia, muuten ne jäävät listalle ikuisiksi ajoiksi. Pitääkö ne varsinaisesti tarkistaa niin, että ne pitävät paikkansa, riippuu siitä, kuka asiaa tarkastelee. Muuta en osaa tuohon vastata. Voisitko kenties tarkistaa kysymystäsi? --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 18.05 (EET)

Siis Opan mielestä lähteettömät muokkaukset olivat vandalismia ja Kielimilisiin mielestä muokkaukset voi merkitä hyväksytyiksi seulonnassa. Kielimiliisin mielestä kyseessä ei ole sotkeminen, joten hän on hyväksynyt muokkaukset. Opan mielestä kyseessä on sotkeminen, joten hän on kumonnut muokkkaukset. Kysytäänkö tässä yhteisöltä nyt sitä, kumpi on oikeassa, vai sitä, ovatko IP-osoitteen tekemät muokkaukset paikkansapitäviä vai eivät? Sitäkö tässä kysytään? Siihenkö pitäisi vastata? Minä, Pxos, Wikipedian nimimerkki, olen vakaasti sitä mieltä, että... Just joo. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 18.14 (EET)

Mikähän järki noissakin vastauksissa oli (retorinen kysymys, ei kysymysmerkkiä). Jossakin lukevan ohjeen mukaan seulonnassa tarkastetaan päällisin puolin ettei ole vandalismia. 50 numeromuutosta joko on vandalismia tai ei. Tein otannan ja tarkistin portugalinkielisestä lähteestä Brasilian aikavyöhykkeet, ja sen perusteella päättelen etteivät ole vandalismia. Kiitos keskustelusta. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. lokakuuta 2014 kello 18.32 (EET)

Enwikistä poimittuna. Ilmeisesti muutoksessa oli kyse tästä? Moscow Time (Russian: Моско́вское вре́мя) is the time zone for the city of Moscow, Russia, and most of western Russia, including Saint Petersburg. It is the second-westernmost of the nine time zones of Russia. Moscow Time has been UTC+4 year-round since 27 March 2011, but has been changed to UTC+3 permanently on 25 October 2014. (en:Moscow_time) Eli tuon perusteella UTC+3 on siis oikein. Tässä on uutinen joka kertoo asiasta [4] --Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 18.43 (EET)

Noin. IP olisi fiksu kun laittaisi lähteet, mutta se on liikaa vaadittu. IP:iden korjausten tarkistaminenkin on muuten turhauttavaa: kova työ yhden pisteen muuttamisen pilkuksi tarkistamisessa, monta hiiren ja näppäinten painallusta. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. lokakuuta 2014 kello 19.28 (EET)

Se huutamis-kommentti oli järjestelmän tuottama, johtui IP:n huutomerkistä, ja oli siis IP:n kommentti. Sen verran harvoin muuttuvat nuo aikavyöhykkeet, että vaistomaisesti olen tuollaisen IP:n lähteettömän, kommentoimattoman muutoksen kumonnut. Tulipa tehtyä virhe. Tulee varmaan tehtyä virhe joskus tulevaisuudessakin, joten anteeksi jo etukäteen. --Opa (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 21.20 (EET)

Itse aikavyöhyke-asiasta voisi tehdä lisääkin tutkimusta, ilmeisesti tuo Brasilia ja sen vasemman laidan utc-5 on se ongelma (Acren maakunta). SV ja EN wikissä maakunnan artikkeleissa lukee -4 (ruotsivikissä lukee että 2008-) ja lisäksi siellä ei kai ole kesäaikaa, joten tuo kielimiliisin toinen kumousrivi onkin ehkä virheellinen? Mutta en sekaannu tuohon tämän enempää, tiedoksi vaan.--Opa (keskustelu) 26. lokakuuta 2014 kello 22.03 (EET)

Sama ongelma jokaisessa arvioinnissa. Hyväksyin tämän [5] vaikka en tarkistanut onko 20 vai 21 oikein. Lopetan hyväksynnät kunnes minulle selviää teinkö oikein vai väärin.--Opa (keskustelu) 29. lokakuuta 2014 kello 22.23 (EET) ps. perusteluna hyväksynnälle oli: ei näytä vandalismiltä.--Opa (keskustelu) 29. lokakuuta 2014 kello 22.25 (EET)

Keskustan piirejä heidän yhteystietojensa mukaan on 21 [6] . Mitä tulee tuohon, että teitkö oikein vain väärin, niin syyskuussa käydyssä keskustelussa seulontaohjeen uudesta versiosta oli selkeä konsensus siitä, että seulonta toimii parhaiten vandalismintorjuntana ja ettei muokkauksen hyväksyjillä ole velvoitetta tarkistaa sisältöä sen syvällisemmin. Näin siksi, että muokkauksia tehdään yksinkertaisesti niin paljon, ettei siihen ole realistista mahdollisuutta eikä keskustelun perusteella myöskään kiinnostusta. Meillä ei ole myöskään mitään keinoja jälkikäteen tietää sitä miten perinpohjaisesti hyväksyjä on muokkauksen katsonut läpi joten minusta on myös siksi ihan järkevää pitää hyväksymisen tason oletuksena alinta yhteistä nimittäjää joka on tuo ettei muokkaus ole ollut sotkemista . Käytännöntasollahan tuo miten ihmiset käy muokkauksia läpi vaihtelee esimerkiksi aika paljon sen mukaan paljonko muokkauksia on jonossa tai vaikka siitä mistä aiheesta muokkaus on. Väittäisin, että muokkaukset suositeltuihin artikkeleihin käydään läpi paljon tarkemmin kuin mitä muokkaukset vaikka salattuihin elämiin. --Zache (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 04.40 (EET)

Koko em. artikkelin lähteistys on lähinnä näennäinen ja artikkeli täynnä tietoa, jonka paikkansa pitävyyttä on mahdoton uskoa, ellei ensin kaivele tietoja esiin luotettavimmista lähteistä. Artikkelin ongelma on mallineen perusteella sisällön osittainen vanheneminen, eli tarkastetusti artikkelin lähteistyksessä ei ongelmaa? Eli tuohon olisi pitänyt pikemminkin osata laittaa lähteet puuttuu –malline. Tuollaisten seulontaa tosiaan voi vain lähestyä vandalismitorjunta edellä. Seulojalla ei voi olla muuta mahdollisuuta jos aikaresurssinsa on rajallinen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 09.28 (EET)

Seulonnalla ei voi parantaa Wikipedian laatua eikä korjata ongelmia. IP-osoitteesta tulevat muokkaukset voivat olla aivan kenen tahansa tekemiä: siellä voi olla koira tai sitten jumaluusopin yliprofessori. Seulojat taas ovat vakiokäyttäjiä, joilla on lähinnä kaksi meriittiä: satoja asiallisia muokkauksia Wikipediaan ja se, että yhteisö on oppinut tuntemaan heidät ja luottaa heihin siten, että he eivät tee mitään ilkivaltaa tai sotkemista täällä. Seulojan asiantuntemus ja tiedollinen taso voi vaihdella yhtä paljon kuin IP-osoitteista muokkaavien ihmisten. Teknisellä tasolla, mikä käy ilmi seulojan englanninkielisestä nimestä "editor" eli "toimittaja", järjestelmä soveltuisi siihen, että oppineet ja koulutetut asiantuntijat tarkastaisivat suuren yleisön "sinisiä ajatuksia", mutta Wikipedian kaltaisessa kansantietosanakirjassa tämä ei tietenkään onnistu. Kyse ei ole aikaresursseista tai muista resursseista vaan seulojia ei kerta kaikkiaan voi korottaa muiden yläpuolelle tiedollisesti. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 15.00 (EET)

Laaduttomuus = lähteettömyys (tietoihin ei ole syytä uskoa). Joo, olen kyllä ymmärtänyt että ankarien lähteistysvaatimusten osalta tämä media on heittänyt pyyhkeen kehään jo ajat sitten. Silti yritän ehdotella, että lähteistämiseen kannattaisi yrittää satsata tosissaan ja siellä, missä se olisi tehokkainta (eli ennen kuin artikkelin esimerkki kehottaa olemaan välittämättä lähteistä). Ei kannata satsata, jos määrätavoitteet (klikkaukset, artikkelit, muokkaajat) >> laatutavoitteet. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 17.01 (EET)

Mikä tahansa wiki, myös suomenkielinen Wikipedia, on mahdollista muuttaa sellaiseksi, että sen sisältöä valvotaan ankarasti. On mahdollista valita "kustannustoimittajia", jotka tutkivat jokaisen muutoksen paikkansapitävyyden ja lähteistyksen sekä lähteiden laadun. Siihen on olemassa tekniikka (eli seulonta), mutta onko tuollainen mahdollista tai järkevää toteuttaa Wikipediassa, on aivan eri asia. Se, että nykyisestä seulonnasta yritettäisiin saada laaduntarkkailua, ei onnistu lainkaan. Minä en luottaisi tietosanakirjaan, jonka tiedon ovat tarkastaneet minunkaltaiseni nimimerkit, joiden ainoa meritti on se, että he ovat muokanneet niin paljon, että he ovat saavuttaneet yhteisön sisällä korkean statuksen. Itse pidän itseäni toki loistavana kaikin puolin, mutta kenelle lukijalle muka sanoisi "Poksis, Molskis ja Loiskis vakuuttavat, että artikkelin tieto pitää paikkansa" paljoa. Huh hei. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 17.10 (EET)

Entäpä jos jokainen vakiokäyttäjänimimerkki, tai edes monipuolinen joukko heistä, vaihtaisi nimimerkin omaksi nimekseen ja julkaisisi lyhyen ceeveensä käyttäjäsivullaan? Ja henkilöys jopa varmistettaisiin jotenkin? Ja heistä valikoitaisiin eri erikoisalojen seulojia koulutuksen, työn, harrastusten ja muokkaushistorian perusteella? –Kotivalo (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 17.54 (EET)

Nerokas idea jonka toteutuminen on epätodennäköistä. Henkilöyttä ei voi varmistaa kuin henkilötodistuksella, enkä päästäisi wikihenkilöitä tutkimaan asiapapereitani. Mutta minä olen muuten kyllä luotettava ja tiedän tietäväni paljon. --Käyttäjä:Kielimiliisi 30. lokakuuta 2014 kello 18.19 (EET)

Leikki: minä osaisin ranskaa ja ranskankielisessä wikitietosanakirjassa olisi käytössä sisällön tarkastus. Lukisin artikkelin, jossa väitettäisiin, että Suomen Lapissa kulkee jääkarhuja. Katselisin, että artikkeli on merkitty seulotuksi ja seulojana on Pierre Kusela, jonka käyttäjäsivulla lukee cv:ssä, että hän on koulun biologian opettaja ollut vuosina 1970–1985 ja harrastaa maantiedettä. Muokkaisin artikkelia ja karkottaisin jääkarhut Lapista ilman lähdettä. Kusela hylkäisi muutokseni vandalismina. Tulisin uudestaan ja laittaisin lähteeksi suomenkielisen kirjan asiasta. Nyt Kusela voisi edelleen hylätä muokkaukseni, koska hän on ranska-wikissä Biologian ja Maantieteen Seuloja, ja Pxos on joku nimimerkki, joka tyrkyttää väärää tietoa ja lähde voi olla vaikka Espoon bussiaikataulut, koska Kusela ei osaa suomea. Näin virhettä ei saisi korjattua ja minä häviäisin muokkaussodan väistämättä, koska Kusela olisi suuri auktoriteetti wikissä. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 19.18 (EET)

Lisäys: sen sijaan, että saisin virheen korjattua IP-osoitteesta lähteen kera kuten nykyään wikipedioissa voi tehdä, minun pitäisi ensin tehdä tuhat muokkausta ranska-wikissä ja kasvattaa mainetta hyvänä muokkaajana. Sitten kirjoittaisin itse ranskaksi oman nimeni ja cv:ni käyttäjäsivulleni ja kävisin Ranskan suurlähetystössä näyttämässä henkkareitani. Pääsisin kenties vähitellen itse vaikkapa (hatusta vetäen) Kuu- ja Tähtitieteen Seulojaksi, jolloin olisin samalla auktoriteettitasolla Kuselan kanssa. Vasta silloin voisin käydä hänen kanssaan "ammatillisesti tasaveroista keskustelua" ja yrittää saada häntä muuttamaan omaa käsitystään omalla erikoisalallaan. Kyllä Wikipedian voima on lopulta siinä, että kuka vain voi sitä muokata. Tämän kääntöpuolena on sitten lukijoiden oma vastuu siitä, miten he sisältöön suhtautuvat. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 19.47 (EET)

Siitä vasta tappelu tuliskin: Onko nyt oikeassa Sulevi Riukulehto, Dan Koivulaakso, Timo Hännikäinen vai Sampo Terho? Taikka kenties maisteri Matti Meikäläinen Eipäjoen Kuorevaaran Perä-Hikiältä. --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 19.55 (EET)

Susanna Koski Wikiquotesiin

<Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone_(kysy_vapaasti)> --87.93.151.241 27. lokakuuta 2014 kello 14.17 (EET)

Kaksi samanlaista artikkelia samalla nimellä

Wikipediaan on tehty artikkelit Eläinsuojelu Natsi-Saksassa ja Eläinsuojelu natsi-Saksassa, toisessa N-kirjain isolla ja toisessa pienellä, tekstikin on erilainen. --Zunter (keskustelu) 30. lokakuuta 2014 kello 16.42 (EET)

Nyt ei ole enää. Tein uudemmasta ohjauksen. Sehän oli lähteetön osin en.wikipediaan kai pohjautuva. --Käyttäjä:Kielimiliisi 30. lokakuuta 2014 kello 18.14 (EET)

Languages in censuses

Hello, Dear wikipedians. I invite you to edit and improve this article and to add information about your and other country.--Kaiyr (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 13.02 (EET)

Mitenköhän tähän nyt pitäisi suhtautua? Tässä englanninkielinen Wikipedia on ikään kuin pääwiki, johon kutsutaan muiden wikien käyttäjiä parantamaan yksittäistä artikkelia. Tämä kutsu on ihan hyväntahtoinen, mutta toivottavasti nämä eivät yleisty, koska silloin niitä varmaan pitäisi poistaa spamminä. Tämä on varmaan kirjoitettu kymmeniin wikeihin sama viesti, kun ruotsi-wikissä oli ainakin. Ei tämä ole kivaa. --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 15.42 (EET)

Alle 100k ensiarvioimattoman artikkelin raja ohitettu.

Artikkelijakauma

Pvm	Artikkeleita	Artikkeleista ensiarvioitu	Ensiarvioitujen osuus tuoreissa muutoksissa (odottavat muutokset)
			kaikki	muut kuin automaattisesti seulotut
29.11.2011	283 900	0.0%	0.0%	0.0%
31.8.2012	305 578	29,4%	31,4%	26.5%
31.8.2013	331 477	62,1%	56,0%	48.0%
15.8.2014	353 399	70,7%	67,1%	61.8%

Uusia artikkeleita

	Uusia artikkeleita per päivä (NS:0)
Vuosi	Kaikki	seulojat automaattiseulotut ylläpitäjät botit	käyttäjiltä joilla on > 100 muokkausta	poistettu per päivä (NS:0)
2002	0	?	?	?
2003	7	0	1	?
2004	28	16	19	0
2005	81	46	54	21
2006	135	83	97	52
2007	142	96	110	69
2008	121	89	100	66
2009	98	67	75	66
2010	89	65	70	55
2011	74	55	59	31
2012	78	62	66	21
2013	70	58	61	16
2014	64	52	56	13

Olen henkilökohtaisesti pitänyt muutamia maagisia rajoja merkkipaaluina merkittyjen versioiden käyttöönotossa. Yksi näistä oli 100 000 jäljellä olevan ensiarvioimattoman artikkelin raja joka ohitettiin tänään ja olemme ensiarvioimattomien osalta viisinumeroisissa luvuissa. Muutamia muita merkittyihin versioihin liittyviä lukuja. Kun aloitimme ensiarvioimaan artikkeleita, niin artikkeleita oli 283 900 ja nyt niiden määrä on kasvanut 356 885 artikkeliin. Seulojien määrä puolestaan on kasvanut 808 käyttäjään joista 621 on joko seulonut tai ensiarvioinut artikkeleita ja kiitokset teille kaikille. Tarkempia lukuja kehityksestä on nähtävissä täältä.

Ensiarvioinneista haluaisin erityisesti kiittää seuraavia käyttäjiä jotka ovat kaikki ensiarvioineet viime vuosien aikana yli huikeat 500 artikkelia: Abc10, Anr, ATL, Compance, Cortex, Ejs-80, Esamatti1, Gopase+f, Griffelkin, Haltiamieli, Htm, IA, J Hazard, Jafeluv, Jukka Kolppanen, Jylöstalo, KLS, Kospo75, Kotivalo, LCHawk, Linnea, MiPe, Mlang.at.elisanet.fi, Nedergard, Opa, Otrfan, Phiitola, Ppntori, Pxos, Raimo Miettinen, Raksa123, Rumbin, Shinnin, SMAUG, Stryn, Styroks, Tanár, Tappinen, Tomisti, Tutkamestari, Uusimies, Veikk0.ma, Velma, Wgn.

--Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 21.24 (EEST)

Jee! --Styroks (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 21.57 (EEST)

Taulukon tekstejä voisi vähän avata, kun ne eivät nyt oikein aukea. Kertooko prosenttiluku sen, kuinka moni artikkeli tuoreista muutoksista on ollut ensiarvioitu, kun sitä on muokattu, ja sen, kuinka monta ensiarvioitua artikkelia ovat muokanneet muut kuin automaattiseulojan oikeuksilla varustetut tunnukset? --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 11.47 (EEST)

Selvennystä arvoille:

• Artikkeleista ensiarvioitu on prosenttiluku joka on saatu Wikipedia:Merkityt_versiot/Tilastot-sivulta kyseisen päivän kohdalta
• Ensiarvioitujen osuus tuoreissa muutoksissa: Kaikki = kuinka suuri osa artikkeliavaruuden muokkauksista on tehty artikkeleihin jotka on ensiarvioitu. Arvo on laskettu kyseisen kuukauden muokkausten kokonaismääristä.
• Ensiarvioitujen osuus tuoreissa muutoksissa: Muut kuin automaattisesti seulotut = kuinka suuri osa muiden kuin bottien, seulojien tai automaattisesti seulottujen artikkeliavaruuden muokkauksista on tehty artikkeleihin jotka on ensiarvioitu. Nämä muutokset näkyvät odottavissa muutoksissa. Arvo on laskettu kyseisen kuukauden muokkausten kokonaismääristä.

selvensikö tämä taulukkoa? --Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 11.56 (EEST)

Menneenä vuonna fiwikiin kirjoitettiin siis n. 60 uutta artikkelia per päivä. Onko tietoa, mikä osuus noista saa jatkaa elämäänsä täällä. Onko proseduuria, jolla selvästi tänne kuulumattomattomat poistuu hyvin nopeasti? Onko niin, että jos esim. artikkeliin ei ole merkitty lähteitä (tai lähteistystä ei oikein ymmärretä tai kyse on selvältä näyttävältä mainostamiselta), niin kirjoittajalle annetaan tietty aika tehdä tarpeelliset korjaukset tai artikkeli poistuu. Onko 60 niin suuri lkm, ettei niihin voi kohdistaa em. tyyppistä ensiseulontaa? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 11.00 (EEST)

Tein taulukon tähän siitä, että miten fiwikiin on luotu artikkeleita eri vuosina. Sen verran täsmennystä noista luvuista

• uudet artikkelit luvut ovat käytännössä säilyneitä artikkeleita
• seulojat, automaattiseulotut, ylläpitäjät, botit sarake pitää sellaiset artikkelit joista voidaan sanoa, että ne ovat hyviä. Seulojat/automaattiseulojia on kuitenkin alettu asettamaan vasta merkittyjen versioiden käyttöönoton jälkeen joten he ovat aliedustettuina <2012 muokkauksissa. (eli luvut ovat liian pieniä
• 100+ muokkausta tehneet on äänioikeutettujen käyttäjien luomat artikkelit
• Poistettu sarake pitää sisällään artikkelinimiavaruudesta poistettujen sivujen lukumäärän. Luku pitää sisällään sotkemisen ja yksi syy vuodesta 2011 alkaneeseen poistomäärien tippumiseen on se, että osa sotkemisesta on jäänyt väärinkäyttösuodattimeen.
• jos joku haluaa tarkkoja lukuja, niin kirjoitin ne kommentiksi wikikoodiin näkyvän arvon viereen.

Vastauksena kysymykseesi, niin perinteisesti uudet artikkelit on käyty kohtuullisesti läpi. (asiasta keskusteltiin laajemmin 2009/2010 ja ainakin silloin systeemi toimi hyvin) Nykytilanteesta en osaa sanoa. Päivittäin läpikäytävien artikkeleiden määrä joka tapauksessa olisi tuon taulukon perusteella olisi noin 5-15 artikkelia, koska loput ovat sellaisten käyttäjien tekemiä että ne todennäköisesti ovat hyviä. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 13.10 (EEST)

Eli jos ymmärsin oikein yo. selitystä, niin ei ole mitään proseduuria, jolla uuteen artikkeliin kohdistuisi aina heti pian jotain yllä esittämiäni toimenpiteitä. Ensiarvio tapahtuu kun joku kerkiää, ja artikkeli voi olla jo pitkälläkin ilman "perustsekkiä". Mitä tarkoittaa (NS:0)? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 14.02 (EEST)

Ei mitään organisoitua. Se mitä fiwikissä on ollut, että täällä on ollut jengiä ketkä seuraavat sivut -listaa ja uusia sivuja tuoreista muutoksista. Se ei ole kuitenkaan siinä mielessä organisoitua tai kontrolloitua, että pystyttäisiin varmasti sanomaan onko jokin artikkeli tsekattu vai ei tai edes kuinka suuri osa artikkeleista käytiin läpi esimerkiksi viikon sisällä sen luomisesta. Kun puhuin tuosta 2009/2010 tilanteesta niin silloin luku käytännössä oli tarkkailujakson kohdalla 90%+ uusista ei vakiokäyttäjien tekemistä artikkeleista käytiin läpi ja se tarkoitti sitä, että huonot artikkelit joko merkittiin poistettavaksi, HOK:ksi tai merkittävyydeltään kyseenalaistetuksi tai sitten ne muokattiin jotenkin tolkullisiksi. Tarkoittaen käytännössä, että niiden sisältö oli järkevä ja ne oli luokiteltu. Lähteistystä ei varmaankaan tuolloin tehty kuin kyseenalaisten väitteiden kohdalla. Tässä joka tapauksessa pitää huomioida se, että 2009 tilanne ei välttämättä kerro mitään tämän hetkisestä tilanteesta, mutta jotain tämän tyyppistä läpikäyntiä on kuitenkin yhä olemassa. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 14.15 (EEST)

Ja tarkoitan tuossa edellä vielä sitä, että vaikka jengi kävisi noita uusia artikkeleita läpi niin ei ole mitenkään taattua, että he merkitsisivät artikkelin ensiarvioiduksi. NS:0 tarkoittaa nimiavaruus 0:aa eli artikkelinimiavaruutta. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 14.20 (EEST)

Okei alkoi selvitä. Eli nykyhetkellä reilu 10 % uusista artikkeleista on amatöörien tekemiä. Uusien artikkelien hetitsekkiä pidän siksi tärkeänä, että niiden kirjoittajat saavat alusta alkaen palautteen, minkälaisia artikkeleita tänne kaivataan/ei kaivata. Sata muokkausta ei vielä yleisesti mielestäni näyttäisi tarkoittavan alkuunkaan sitä, että ymmärtää mikä on tämän median luonne. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 15.25 (EEST)

Mjoh. Omasta mielestäni tänne olisi hyvä saada jokin kuratointisysteemi jossa kun käyttäjä luo artikkelin niin hän saa aika rauhassa touhuilla sen parissa ja vakituiset käyttäjät voisivat seurata sitä sen verran vierestä, että mikäli käyttäjä pyytää neuvoa niin he auttaisivat. Poikkeuksena tietysti olisi tilanne jossa artikkelin sisältö olisi asiatonta johon puututtaisiin. Siinä vaiheessa kun muokkaaja katsoo artikkelin olevan "julkaisukelpoinen", niin vakiokäyttäjät voisivat tsekata sen läpi ja hyväksyä jos artikkeli on ok tai ehdottaa korjauksia. Mikäli artikkelia ei ole "julkaistu" kun viimeisimmästä muokkauksesta on kun viikko, niin artikkeli joko muokattaisiin kuntoon vakikäyttäjien toimesta kuntoon tai poistettaisiin. Samalla voitaisiin seurata sitä, että artikkeli ylipäätänsä on Wikipediaan soveltuva. Käytännön toteutus voisi olla jotain tämän tyyppistä, että kun uusi käyttäjä luo artikkelin joka on selvästi keskeneräisen oloinen tai vaatii muuten korjaamista niin sen alkuun voitaisiin laittaa "luonnos"-malline jossa kerrotaan artikkelin olevan luonnos + linkit ohjeisiin ja neuvontaan. Malline voisi myös tehdä sen, että sivu ei indeksoituisi hakukoneisiin niin kauan kuin se on asetettuna. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 16.35 (EEST)

Ja tässä on koko ajan hyvä muistaa ettei kaikki ip-käyttäjät tai tuoreet tunnukset ole suinkaan amatöörejä. Osa tekee suvereenisti lehtikaktusten tapaisia artikkeleita. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 16.46 (EEST)

Kaktus-artikkelin tekijästä näkee heti, että henkilölle on asiakirjoittaminen ja lähteiden käyttö tuttua. Tietolaatikkoa hän lähestyy juuri samoin kuin fiwikin vakiintunut suomifutiskirjoittaja (sen alueen tunnen) eli vetelee sisällön (tieteellisen luokittelun) hihasta (ihmettelen siis, ettei tässäkään ole tietolaatikon tietoja lähteistetty, olenko ymmärtänyt tietolaatikkoidean ihan väärin, eli siihen lähteet, jos ei artikkelista löydy?). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 09.04 (EEST)

Tuon tietolaatikon sisällön saa aika yksiselitteisesti selville kasvin nimen perusteella (ja mahdollisesti ne löytyvät tuosta Andersonin kirjastakin) joten se ei ole oleellnen puute ettei siinä ole lähdettä. Linkki Wikispeciesiin olisi tosin kiva. --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 09.23 (EEST)

Joo, mahdollisesti, en epäile kuin teoriassa, mutta ollaan alueella, josta olen sujuvasti unohtanut kaiken oppimani, tämän tiedon osalta ei ole tarvetta olla varma. Sama tietolaatikkologiikka pätee luonnollisesti minun hallitsemiin asioihin, esim. jonkun jalkapalloilijan seurat ja ottelut/maalit saa helposti selville, kun tietää mistä etsiä, ja totta kai ne ovat oikein, koska nimenomaan minä tiedän, varmasti. Eli jalkapalloilijoillakin kelpaa artikkelin lähteeksi linkki johonkin muuhun wikisivuun? Siinäkin olen ymmärtänyt lähteistyksiä siis ihan väärin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 09.45 (EEST)

Tieteellinen luokittelu josta tuon tietolaatikon sisältö muodostuu eroaa jalkapalloilijoiden joukkueista ja maaleista siten, että jalkapallon suunnattomasta suosiosta huolimatta se on muutaman pykälän verran paremmin dokumentointu ja vakaampi systeemi ja siihen liittyvät tiedot on mahdollista tarkistaa autktorisoiduista lähteistä. Eli sen kohdalla ei ole käytännössä ikinä sitä ongelmaa etteikö tiedot pystyttäisi tarvittaessa tarkistamaan. Sinänsä tietty tietojen kohdalla olisi kiva olla esimerkiksi päiväys ja mistä se on täsmällisesti on peräisin, koska nuo eivät ole muuttumattomia (esimerkiksi DNA-tutkimus on muuttanut luokituksia) ja luokitusten muuttuessa ne pitäisi muistaa päivittää. --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 10.13 (EEST)

Eli taas keskustelu on menossa kaukana asiasta. Artikkelin ei siis tarvitse sisältää lähteitä, jos tiedot ovat tarkistettavissa ilman lähteitäkin. Futista yksinkertaisempaa dokumentoitavaa ei maailmassa juurikaan ole, paitsi että dokumentoijat ovat hyvin usein ainakin Suomessa yksinkertaisia asiaymmärryksensä kanssa (enkä tarkoita wikipedisteja, vaan heidän käyttämiensä lähteiden tekijöitä), ja dokumentaatiot ovat dokumentoijiensa näköisiä. Rakettitieteet on ihan eri juttu. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 11.32 (EEST)

Minusta myös sekin vaikuttaa, että kuinka todennäköisesti tiedot ovat väärin. Taksonomia muuttuu esimerkiksi kerran kymmenessä vuodessa komiteapäätöksillä tai ei koskaan. Jalkapallon seuratiedot muutaman vuoden välein ja pistetilanteet sitäkin useammin. Mutta tosiaan, jos tuossa olisi ollut wikispecies tieto asaetettuna, niin nuo taksonomiat yms. voisi tarkistaa sieltä. Jos oikeasti haluat vääntää tästä, niin voidaan tehdä niin että teet jonkun analyysin siitä paljonko jalkapalloartikkeleiden tietolaatikoissa on virheitä ja minä teen vastaavasti analyysin taksoboksien virheistä. Tämän jälkeen voidaan vakavasti keskustella siitä, että kumpaa on tarpeellisempaa lähteistää.  :) --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 12.07 (EEST)

Saanko luettelon aiheista tai kirjoittajista jotka on vapautettu lähteistä. Minulle ei ole yhtään selvää mistä taxoboxin tiedot löytyy, siksi lähde pitää olla että tietämätönkin voi etsiä sieltä lisätietoa. Vai tehdäänkö ne vain asiantuntijoille? --Urheilijanuorukainen (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 13.56 (EEST)

Jopa jalkapallon osalta on mahdollista määritellä fiwikissä esitettävän tiedon sisältörajaus tarkasti, niin että esitettävä tieto ei ole ajan funktio, seuratiedot esim. vuosirajaus, piste- jne tilanteet pvm-rajaus. Tiedon oikeellisuus lienee osa asian ymmärrystä ja liittyy lähdekritiikkiin, joka on jo sisällä siinä, kun valitaan tänne tiedon varmistukseksi luotettava lähde. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 14.10 (EEST)

Äh, tää vaikuttaa hyvin pahasti siltä että olen alkamassa väittelyä siitä saako Wikipediaan kirjoittaa lähteettömästi ja tulin siihen tulokseen, että passaan sen tällä kertaa. Toivon ettette pahastu. --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 14.26 (EEST)

Tuossa Zachen lisäämässä toisessa taulukossa on muuten hyvä trendi poistettuja per pvä -luvuissa. Nuo poistettuja per pvä -luvut ovat todella hyviä myös uusia per pvä -lukuun suhteutettuna. Trendi on laskeva ja se on ollut voimakkaastikin laskeva. Tarvitsee vain verrata vuoteen 2009. --Hartz (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 15.33 (EEST)

Tilastoja voi lukea haluamallaan tavalla. Noista saa myös erinomaisen laatuarvion. Koko fiwikin artikkelimäärästä siis vain alle sadasosa prosentti (n. joka kymmenestuhannes artikkeli) ei kuulu tänne eli ei täytä WP:n laatuvaatimuksia.

Jos uusien artikkeleiden lisääntyminen ja ensiarviointien lkm jatkuu nykyvauhdilla (ensiarvioidut vähentyneet pari sataa viime vuonna), 100000:ssa ensiarvioimattomassa riitttää ajallisesti pitkään tekemistä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 09.08 (EEST)

Arviointeja aihealueittain

Arvioituja artikkeleita aihepiireittäin

Pvm	Elävät henkilöt		Taksoboksilliset artikkelit		Elokuvat		Kirjat		Tietokone- ja videopelit
	Yhteensä	%	Yhteensä	%	Yhteensä	%	Yhteensä	%	Yhteensä	%
22.2.2013	57623	60 %	14209	59.7 %	6794	61.8 %	2358	68.8 %	2028	36.4 %
17.10.2014	65816	72.3 %	17276	76.3 %	8135	75.7 %	2942	78.3 %	5753	53.2 %

Kuntaluokkien ensiarviointi 8.11.2014

Kunta-luokka	%	Artikkeleita yhteensä	Ensiarvioituja artikkeleita
Helsinki	71.2 %	3805	1095
Espoo	64.4 %	713	254
Tampere	66.1 %	1198	406
Vantaa	50.9 %	332	163
Oulu	73.3 %	1140	304
Turku	81.8 %	1254	228
Jyväskylä	81 %	622	118
Kuopio	66.2 %	473	160
Lahti	51.2 %	379	185
Kouvola	68.3 %	356	113
... lisää kuntia ...

Päivitin taulukon siitä miten muutamien aihealueiden ensiarvioinnit ovat kehittyneet. Aihealueet ovat valikoituneet siten, että 2013 nappaisin muutaman aihealueen jonka sain helposti rajattua. Elävät henkilöt ovat ihan elävät henkilöt -luokka ja loput ovat artikkeleita jotka käyttävät jotain tiettyä tietolaatikkoa.

Tuossa edellä ACFCjne Kuopio viittasi siihen, että 100 000 artikkelin ensiarvioinnissa menee vielä pitkään mikä on hyvä huomio. Nykytahdilla kaikkien artikkeleiden ensiarvioinnissa menee arviolta nelisen vuotta. Tähän mennessä kuitenkin ollaan saatu niin iso osa artikkeleista ensiarvioitua, että on yksittäisten aihealueiden kattava ensiarviointi on ihan realistista. Esimerkiksi arvioidut artikkelit (SA, HA, LA) ovat kokonaisuudessaan arvioitu ja vuoden 2012 -luetuimmat artikkelit -luokka on myös ensiarvioitu melkein kokonaan. Laivat on myös lähes kokonaan ja kasveista on joitain satoja artikkeleita ensiarvioimatta. Itse näkisin (tai ehkä toivon), että nyt kun arviointi on päässyt niin pitkälle, että on realistista saada koko aihepiiri ensiarvioiduksi niin täällä nähdään yhä enemmän yksittäisiä aihealueita jotka ovat kattavasti ensiarvioituja. Oli nämä aihepiirit sitten ihmisten kotikaupunkeja koskevia artikkeleita, sudenkorentoja tai luetuimpia artikkeleita tai mitä vain.

Toinen mikä alkaa olla realistista on se, että riittävän suuri osa artikkeleista on ensiarvioitu niin on mahdollista alkaa ensiarvioimaan muuttuneita artikkeleita sitä mukaa kun niitä muokataan. Toistaiseksi ensiarvioimattomia artikkeleita on yhä liikaa, mutta hiljaisina päivinä jo nyt ensiarvioimattomien osuus on niin pieni, että kaikki tuoreiden muutosten ensiarvioimattomat saataisiin arvioitua. Tein joskus tätä varten työkalun. --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 20.09 (EEST)

Mä luulen, että ensiarvioimattomat artikkelit ovat "hyljeksittyjä" tai "työläitä" artikkeleita. Siis artikkeleita, joihin ei törmätä juuri koskaan. Ja artikkeleita, jotka ovat niin huonossa jamassa, että kukaan ei jaksa nähdä vaivaa artikkelin läpikäymiseen ja siten nappula jää painamatta. Luulen, että ensin ensiarvioitiin "suositut" ja "helpot". Kun kokonaiset keksit on syöty, purkin pohjaa kohti kuljettaessa on enää vain haljenneita keksejä, sitten epämääräisiä keksinkappaleita ja lopuksi muruja. --Hartz (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 20.18 (EEST)

Järjestäkää seulojille joku teematempaus tällä saralla? Eli että mahdollisimman moni seuloja arvioisi ajassa x mahdollisimman paljon noita vanhoja arvioimattomia pois kuleksimasta?--Veli Himmeä (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 20.44 (EEST)

Tuossa saattaa vain olla sellainen haittapuoli, että sitten arvioinnin laatu kärsii, jos ja kun joku alkaa tarkistaa - pisteiden kiilto silmissä - niitä artikkeleita vain hyvin pintapuolisesti ("nooo eiköhä tää oo kunnos *klik*"). 84.249.67.187 17. lokakuuta 2014 kello 21.19 (EEST)

En nyt ajatellutkaan, että noita millään tavalla suoranaisesti pisteytettäisiin. Kunhan nyt jonkun tempauksen myötä heräteltäisiin sitä intoa ruveta arviointeja tekemään ja että samalla tulisi noita vanhempia artikkeleita katsottua läpi myös.--Veli Himmeä (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 15.32 (EEST)

Onkos työkalua, jolla löytää helposti jonkin luokan (alaluokkineen) ensiarvioimattomat sivut?--Nedergard (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 15.33 (EEST)

Zachella on varmasti, mutta karvalakkimalli löytyy jo Wikipediasta. Mene luokkasivulle niin näet sen otsikon alla pienen linkin arvioimattomiin sivuihin, jotka ovat luokassa. Alaluokkia se ei näytä, mutta sillä pääsee alkuun luokka kerrallaan. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 17.03 (EEST)

Catscan2:lla esimerkiksi. Helpoiten varmaan saat haettua seuraavasti: Valitse luokkasivuilla olevasta "Luokan ulkoiset työkalut" -laatikosta "näytä ensiarvioimattomat artikkelit". Linkki tekee catscan2:lla kyseisestä luokasta viiden alaluokan syvyydellä haun ensiarvioimattomista artikkeleista. Mikäli haluat laajentaa hakua syvemmälle, niin se onnistuu catscanin asetuksista. Toinen työkalu joka löytyy samasta boksista on linkki "Hae helposti ensiarvioitavissa olevat" joka osoittaa luokkaselaimeen jossa on suodatusmahdollisuus sellaisiin artikkeleihin joissa ei ole suuria määriä muiden kuin seulojien kirjoittamaa tekstiä. Ei toimi mitenkään älyttömän hyvin ensiarvioinnin apuna ja tein tuon joskus kokeeksi sitä varten, koska sitä ehdotettiin. --Zache (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 08.12 (EEST)

Lisää tilastoja. Pyöräytin kuntaluokista eli kunnan pääluokasta alaluokkineen taulukon josta näkee paljonko luokassa on artikkeleita ja kuinka suuri osa niistä on ensiarvioitnua. Tulokset olivat ihan jänniä. Isoista kaupungeista Turku johtaa Tamperetta ja pienempien paikkakuntien kohdalla alkaa näkyä se, että pienet yksittäiset kokonaisuudet alkavat olla kokonaan tai muutamaa artikkelia vaille kokonaan arvioituna. --Zache (keskustelu) 8. marraskuuta 2014 kello 12.11 (EET)