Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 44

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kiistelyä artikkelissa tuulivoima

Tuulivoima-artikkelin keskustelusivulla on kahden käyttäjän voimin kiistelty siitä, voidaanko yksittäisen voimalan melumittauksilla lähteistää väite "Tuulivoimalan melu on mitattu ylittävän säännöllisesti 2 MW:n laitoksilla yli 45 db(A) 500 metrin etäisyydellä ja olevan voimakkaasti amplitudimoduloitunut(5-7 dB). Ajoittain 40 dB(A):n raja oli 1800 metrin etäisyydellä voimalasta." Keskustelua saattaisi hyödyttää, jos siihen osallistuisi useampi käyttäjä. -- Piisamson (keskustelu) 5. syyskuuta 2012 kello 23.34 (EEST)

Request for Comment: Legal Fees Assistance Program

I apologize for addressing you in English. I would be grateful if you could translate this message into your language.

The Wikimedia Foundation is conducting a request for comment on a proposed program that could provide legal assistance to users in specific support roles who are named in a legal complaint as a defendant because of those roles. We wanted to be sure that your community was aware of this discussion and would have a chance to participate in that discussion.

If this page is not the best place to publicize this request for comment, please help spread the word to those who may be interested in participating. (If you'd like to help translating the "request for comment", program policy or other pages into your language and don't know how the translation system works, please come by my user talk page at m:User talk:Mdennis (WMF). I'll be happy to assist or to connect you with a volunteer who can assist.)

Thank you! --Mdennis (WMF)6. syyskuuta 2012 kello 04.54 (EEST)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Lyhennelmä suomeksi

Wikimedia-säätiö on avannut kommenttipyynnön, joka koskee ehdotettua ohjelmaa, jonka tarkoituksena on tarjota oikeudellista apua sellaisille käyttäjille, jotka toimivat Wikipediassa tietyissä tukitehtävissä [esimerkiksi ylläpitäjät, byrokraatit, osoitepaljastajat ja vastaavat]. Apua tarjottaisiin siinä tapauksessa, että käyttäjä on nimetty vastaajaksi oikeudenkäynnissä sellaisessa asiassa, joka liittyy käyttäjän toimintaan yllä kuvatussa erityistehtävässä. Haluamme varmistaa, että teidän yhteisönne saa tiedon tästä keskustelusta ja että sillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Kiitos! --Mdennis (WMF)
[lyhentäen suomentanut Pxos (keskustelu) 6. syyskuuta 2012 kello 16.51 (EEST)]

Keskustelu

Pikaisesti tutustumalla tämä olisi siis eräänlainen täysin säätiön harkinnassa oleva oikeudenkäyntikulujen osittainen kattaminen siinä tapauksessa, että (suomenkielisen) Wikipedian ylläpitäjä, byrokraatti, osoitepaljastaja, häivyttäjä, välityslautakunnan jäsen tai OTRS-vastaava joutuu oikeudelliseen vastuuseen jostain sellaisesta Wikipediassa tehdystä asiasta, jonka tällainen käyttäjä on nimenomaisesti tehnyt erityisoikeuksiensa avulla tai tällaisen erityisoikeuden haltijan asemassa. Käytännössä kyse lienee lähinnä riita-asiasta vissiin, ja oikeudellinen apu ei kattaisi sakkoja, vahingonkorvauksia tai vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Myöskin oikeudellinen apu saattaa tarkoittaa sitä, että säätiö voi neuvoa sopivan asianajajan löytämisessä tai kenties sitä, että säätiö tulee asiaan mukaan ns. väliintulijana. Mihinkään yksityiskohtiin en ole tutustunut. --Pxos (keskustelu) 6. syyskuuta 2012 kello 17.11 (EEST) Muutettu 6. syyskuuta 2012 kello 17.45 (EEST)

Wikipedia:Wikiprojekti Täsmennyssivut

Tällainen projekti näyttää puuttuvan. Voisin kenties osallistua, sillä täsmennyssivut jäävät usein vähälle huomiolle. Saisivatkohan ne projektin kautta enemmän huomiota osakseen? --Memasa (keskustelu) 6. syyskuuta 2012 kello 15.21 (EEST)

Varmasti. Täsmennyssivuihin voisi laittaa lähteistön. Esimerkiksi http://kansalaisen.karttapaikka.fi , jossa ovat kaikki samannimiset karttanimet maanmittauslaitokselta. Oikeastaan luetteloartikkeleillakin pitäisi olla paikka Wikiaineistossa, joka on nykyään lähinnä vain kansanrunousarkisto. 212.226.51.10 7. syyskuuta 2012 kello 00.15 (EEST)

Wikiprojekti Hämeenlinna

Taas yksi ajelehtimaan jäänyt wikiprojekti: Wikiprojekti Hämeenlinna. Voisiko poistaa (epämerkittävä, sivulla lukee Projekti kestää tammi-helmikuun 2008)? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 6. syyskuuta 2012 kello 15.52 (EEST)

Projektit, joissa ei ole aloittajan lisäksi yhtään osallistujaa ja joissa ei näytä tapahtuneen muutamaan vuoteen mitään, voi minun mielestäni poistaa. --Lax (keskustelu) 6. syyskuuta 2012 kello 16.23 (EEST)

Jos tehdään uudelleen ohjaus sisällölle niin sitten Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-artikkeliin. 212.226.51.10 7. syyskuuta 2012 kello 00.13 (EEST)

Wikiprojekti Iron Maiden

Yhteen yhtyeeseen painottuva projekti, jonka toiminta ei ole ollut aktiivista. Ainoa osallistuja on Javatyk, joka on myös projektin perustaja. Voisiko tämän poistaa? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 6. syyskuuta 2012 kello 16.11 (EEST)

Projektit, joissa ei ole aloittajan lisäksi yhtään osallistujaa ja joissa ei näytä tapahtuneen muutamaan vuoteen mitään, voi minun mielestäni poistaa. Koska tämän projektin aloittaja on edelleen aktiivinen Wikipediassa, voisi häneltä kysyä, haluaako hän siirtää projektisivun sisällön oman käyttäjäsivunsa alisivuksi. --Lax (keskustelu) 6. syyskuuta 2012 kello 16.23 (EEST)

Konekäännökset

Käyttäjä Santtu37 on tuottanut konekääntäjän avulla liudan artikkeleita, joiden sisällössä ei tarkemmin katsoen ole juuri päätä tai häntää. Kun asiasisältö näkyy olevan täysin metsässä, esim. kiinteistövälittäjä on "todellinen omaisuudenrikkoja", "Ovet Majoretten autoissa ovat hyppääviä kuten jousitus", tai "leivänpaahtimella valmistettaviin aamiaishiutaleisiin", niin mielestäni noita on turha alkaa korjaamaan muuten kuin kirjoittamalla/kääntämällä ne kokonaan uudelleen. Esitän että jos kukaan ei em. työhön ryhdy, kyseiset artikkelit tyngitetään, tai poistetaan roskana, jos ei tyngittäjääkään löydy. --J (keskustelu) 9. elokuuta 2012 kello 03.52 (EEST)

Itse mitä olen käyttäjän uusia artikkeleita joskus seurannut, niin virheitä niissä on ollut, mutta ei mielestäni suoria konekäännöksiä. Syynä huonoihin käännöksiin voi olla myös huono englanninkielen taito. Mutta jos esimerkkiesi kaltaisia käännösvirheitä löytyy, niin sitten on asialle syytä tehdä jotakin. Jos käyttäjä ei itse aio tehdä käännöksilleen mitään, niin pitää varmaan alkaa lyhentämään niitä sellaisiksi, että niistä saa jotain selvää. --Stryn (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 20.57 (EEST)

Pitääkö mun ihan oikeasti lopettaa kohta koko Wikipedian muokkaaminen sitten jos kerran ei mitään muuta ole tullut kuin vain moittimista artikkelien kääntelyistä? Santtu37 (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 21.25 (EEST)

Huolellisuutta vaan ja paksua nahkaa, virheitä sattuu kaikille. Älä laita suoria konekäännöksiä Wikipediaan, vaan kirjoita omin sanoin käyttäen konekäännöstä vain apuna ja varmista että itse ymmärrät mitä teksti tarkoittaa. --Harriv (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 21.28 (EEST)

Esimerkki: "Orange Julius... The eponymous beverage is a mixture of orange juice, milk, sugar, ice and vanilla flavoring."

"Yrityksellä on samaa nimeä kantava tuotevalikoima, johon kuuluu appelsiinimehu, maito, sokeri ja vanilja-makuvaihtoehdot."

Eli heti alkuun jo tuotteen määrittely menee metsään. Suurin ongelma on, että nämä pitkät käännökset ovat täynnä asia/käännösvirheitä ja silti merkitty lähteistetyiksi, joko lähdettä lukematta tai sitä ymmärtämättä.

Joten jos käännökset tekee koneella itse kieltä ymmärtämättä, niin ne on parempi jättää lisäämättä tänne.

Esim. tällaiselle tekstille kuin Smoothie King ei ole muuta tehtävissä, kuin kääntää alusta alkaen uudelleen:

"Steve Kuhnau, Smoothie Kingin perustaja, on hyvitetty smoothien luomisesta. Työskenneltyään teini-ikäisenä limsamyyjänä, Kuhnau totesi että hän ei kyennyt tekemään pirtelöitä ja jäätelösoodaa Laktoosi-intoleranssin takia. Joten, hän kehitteli maailman ensimmäisimmän ravinteellisen smoothien omassa keittiössään, tarjotakseen terveellisempää, meijerivapaampaa juomaa vaihtoehdoksi jäätelöjuomien aikakaudelle. Hänen romaani juomaidea, sekoitus tuoreita hedelmiä vitamiinin ja proteiinin lisäaineilla, osoittautui myös olevan tehokas hänen allergiaansa hoidettaessa ja verensokeritasoa vakauttaessa."

--J (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 22.04 (EEST)

Minä muuten olen tehnyt noista artikkeleista niin pitkiä kuin olen jaksanut tehdä justiin sen takia ettei niistä tulisi justiin liian tynkiä, jonka näköiset artikkelit näyttävät omasta näkökulmasta surkeilta suorituksilta ja kerrankin joskus tammikuussa 2011 ensimmäisellä yritykselläni tehdä Yhdystie 2020:lle artikkelia sitä ei säästetty, vaan poistettiin vaikka siinä olikin tietoa, jokseenkin tietty tynkäluokituksen verran, sen takia minulla on tullut tämmöinen artikkelienluomistyyli käytäntöön. Santtu37 (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 22.11 (EEST)

Se, että paisuttaa artikkelia konekäännös-lorem ipsumilla on kyllä täysin väärä lähtökohta. Jokainen näistä käännösartikkeleista näkyy olevan yhtä virheellinen jo ihan aiheen perusmääritelmissään. Erityisen ikävää niissä on harhaanjohtava viitteistys, joka antaa vaikutelman siitä, että sisältö olisi tarkastettu ja kunnossa. --J (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 13.18 (EEST)

Lyhyt, ymmärrettävä ja oikea artikkeli on aina parempi kuin pitkä jonka sisällöstä ei joko ymmärrä mitään tai se on väärin. Nuo tieartikkelit on hankalia aiheensa puolesta. Suurin osa pikkuteistä kertovista artikkeleista olisi poistokamaa samalla kriteerillä millä se poistettiin aikanaan. --Harriv (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 13.42 (EEST)

Käyttäjä Santtu37 on tämän keskustelun (10.-11.8.2012) jälkeen jatkanut aivan samantasoisten artikkelien tekemistä: Esim. tämänpäiväiset (19.8.) uudet artikkelit Cinnabon ja Pepsi Next, jotka vilisevät anglismeja, kielioppiongelmia ja täysin käsittämättömiä lauseita kuten "Pepsi Next on muka maultaan samanlainen Pepsin kanssa, mutta kun sitä maistaa, se tuntui PepsiCo:n tekemältä "makukäyrältä", kuitenkin, myöhemmin sinä voit maistaa niinsanotun, "kemikaalisen jälkimaun" siihen laitettujen keinotekoisten makeutusaineiden ansiosta.". Lisäksi näissä artikkeleissa on aikamuodot täysin sekaisin. Yritin korjata yhden näistä, mutta rehellisesti sanottuna minusta Santtu37:n pitäisi itse korjata kaikki vanhat ennen kuin saa tehdä uusia. Tietääkseni tällaista käytäntöä on joskus sovellettu muihinkin käyttäjiin, jotka jättävät paljon korjattavaa jälkeensä vuodesta toiseen.--80.220.82.168 19. elokuuta 2012 kello 19.22 (EEST)

Mjoh. Tein Pepsi Nextistä UO:n ja pyysin Santtua oikolukemaan Cinnabonin ennen kuin tekee uusia artikkeleita. Ja sinänsä mikäli Santtu37 ei uusia artikkeleita tehdessään oikolue niitä ja ne jatkuvasti näyttävät konekäännöksiltä niin kyllähän siitä jotain muokkausrajoituksia napsahtaa. --Zache (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 04.46 (EEST)

joo, konekäännökset voisi poistaa heti saman tien. Niiden korjaaminen on niin tuhottoman työlästä (pari kertaa olen yrittänyt), että on parempi poistaa kaikki heti kuin jäädä odottelemaan, että joku viitsisi korjata tekstin. Cinnabonista olisin jo tehnyt sen, olisin ymmärtänyt mikä yrityksen idea on... jotta olisi saanut edes jonkinlaisen johdantolauseen. Pois. Ja käyttäjän keskustelusivulle on syytä lätkäistä huomautus jokaisesta konekäännöksestä, jotta käyttäjä voidaan perustellusti estää, jos konekäännöstoiminta huomautuksista huolimatta jatkuu.--Nedergard (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 19.09 (EEST)

Mitä mieltä olet Cinnabonista nyt. Vois yrittää antaa Santulle palautetta siitä mihin kielioppiseikkoihin pitäisi kiinnittää eniten huomiota ja onko ehdotusta siitä mikä artikkeli seuraavaksi oikoluetaan. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 06.39 (EEST)

Jos minulta kysytään, Cinnabon näyttää nyt paljon paremmalta, mutta on siinä vieläkin kummallisuuksia. Näissä käännöksissä on sellainenkin perusongelma, että usein suomennettavia asioita jää kääntämättä, kun taas joskus nimet joita ei pitäisi kääntää vääntyvät ties miksi. Minusta se cinnamon roll pitäisi suomentaa. Ei se mikään erisnimi en-wikissäkään ole muodossa "a large cinnamon roll", vaan tarkoittaa isoa korvapuustia. Puolestaan Wayne County Airport, jonka Santtu käänsi "Waynen osavaltion lentoasema", ja korjattiin muotoon "Waynen piirikunnan lentoasema", ei oikeastaan pitäisi olla suomennettu, kun ei sen nimeä ole suomennettu sen omassa artikkelissakaan. Seuraavaksi Santtu voisi minusta oikolukea vaikka Pop-Tartsin jossa puhutaan jäädytetyistä leivoksista aina kun tarkoitetaan sokerikuorrutettuja (englanniksi frosted), tai pikaruokala-artikkelit White Castle ja Krystal (ravintola), todella pitkiä ja alyttömiä kumpikin: "Krystal-nimen alkuperä on tullut siitä, kun Davenport ja hänen vaimonsa ratsastivat alas vuoristotietä, kunnes Mrs. Mary McGee Davenport huomasi koristelman kristallipallossa. Ihaillessaan koristelmaa, Mrs. Davenport kommentoi siitä kun Davenport ja Sherill tunsivat puhtauden olevan kulmakivi konseptiin, he voisivat nimetä ravintolan Crystaliksi, lisäten kuitenkin K-kirjaimen eteen lisäten kierrettä."--80.220.82.168 21. elokuuta 2012 kello 17.29 (EEST)

Koska asia ei näy muuten juuri etenevän, lyhennän aina ehtiessäni kyseisiä artikkeleita tyngiksi poistaen nämä käsittämättömät ja naurettavat konekäännös-vuodatukset. --J (keskustelu) 24. elokuuta 2012 kello 23.47 (EEST)

No, eteni se sen verran et estin Santtu37:a tekemästä uusia artikkeleita ja hän fiksailee nyt noita aikaisemmin tehtyjä omaan tahtiinsa. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 00.01 (EEST)

Hyvä sekin. Ei noita kyllä korjaamaan pysty muuten kuin tekemällä kokonaan uusiksi. Eikä useimpien enwiki-version kaikki liirumlaarumi ole edes tänne kirjaamisen arvoista, taitaa olla enimmäkseen firmojen mainososastoilta peräisin.--J (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 00.13 (EEST)

Minä en yritä saada teitä vihaiseksi, mutta ajattelin vaan kysyä että mitä minun vielä pitäisi oikeasti tehdä ennen kuin esto lähtee? Minun mielestä minä olen jo nimittäin täyttänyt kaikki Zachen täällä ilmoittamat vaatimukset, joiden saavuttamisen jälkeen hän lupasi poistaa eston. Santtu37 (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 09.05 (EEST)

Ainakin pitää ymmärtää omien kykyjen rajat, eli kun kielitaito ei riitä, ei pidä kääntää. Kirjoita sellaisista aiheista suoraan suomeksi josta tiedät paljon ja löydät kunnon lähteet. --Mircon (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 09.35 (EEST)

Otin tuon uusien artikkelien eston pois päältä. Ajatus tässä mitä ollaan yritetty ilmaista on, että artikkeleiden suuri määrä ei ole kaikista paras päämäärä. Sen sijaan tähtää varmasti kunnossa oleviin artikkeleihin. Artikkeli saa olla vaikka lyhytkin kunhan sisältö on huolellisesti tehtyä ja hyvin kirjoitetusta sisällöstä saa täällä mainetta, kunniaa ja arvostusta :) Näin siksi, että suomenkielisessä Wikipediassa on yli 300000 artikkelia ja se pitää sisällään epämääräisiä artikkeita enemmän kuin mitä ehditään muokkaamaan tolkullisiksi. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 10.06 (EEST)

Hyvää työtä ! Toivoisin huomiota kiinnitettäväksi vielä artikkeleihin Krispy Kreme ja Udraw Studio. Ainakin vapaa kuljetuspalvelu, Australian jako joutui vapaaehtoiseen hallintoon, tiedotusvälinemedia, värikirja, postimerkit, henkilöstökolumnisti, se antaa sinun. --Tappinen (keskustelu) 2. syyskuuta 2012 kello 12.53 (EEST)

Ovathan nämä ratkiriemukkaita, kuten: "Koko historian ensimmäinen suklaakakku valmistettiin vuonna 1764, jolloin Tri. James Baker hahmotti, että miten saa tehtyä suklaakakun, hiomalla kookospähkinöitä kahden ison ja pyöreän myllykiven välissä." Mitään järkeä tuossa tosin ei ole, ja edelleen, jos ei tosiaan ymmärrä sanaakaan konekääntämästään kielestä, niin tuon tapaisia huumoripläjäyksiä ei kannata tänne tallentaa. --J (keskustelu) 9. syyskuuta 2012 kello 01.15 (EEST)

Wikidata is getting close to a first roll-out

(Apologies if this message isn't in your language.)

As some of you might already have heard Wikimedia Deutschland is working on a new Wikimedia project. It is called m:Wikidata. The goal of Wikidata is to become a central data repository for the Wikipedias, its sister projects and the world. In the future it will hold data like the number of inhabitants of a country, the date of birth of a famous person or the length of a river. These can then be used in all Wikimedia projects and outside of them.

The project is divided into three phases and "we are getting close to roll-out the first phase". The phases are:

1. language links in the Wikipedias (making it possible to store the links between the language editions of an article just once in Wikidata instead of in each linked article)
2. infoboxes (making it possible to store the data that is currently in infoboxes in one central place and share the data)
3. lists (making it possible to create lists and similar things based on queries to Wikidata so they update automatically when new data is added or modified)

It'd be great if you could join us, test the demo version, provide feedback and take part in the development of Wikidata. You can find all the relevant information including an FAQ and sign-up links for our on-wiki newsletter on the Wikidata page on Meta.

For further discussions please use this talk page (if you are uncomfortable writing in English you can also write in your native language there) or point me to the place where your discussion is happening so I can answer there.

--Lydia Pintscher 10. syyskuuta 2012 kello 16.17 (EEST)

Distributed via Global message delivery. (Wrong page? Fix here.)

Käännös suomeksi:

Kuten osa teistä on saattanut jo kuulla, Wikimedia Deutschland työskentelee uuden Wikimedia-hankkeen parissa. Se on nimeltään Wikidata. Wikidatan tavoitteena on tulla datan keskusvarastoksi Wikipedioita, sen sisarhankkeita ja koko maailmaa varten. Tulevaisuudessa se sisältää sellaisia tietoja kuin maan asukasluvun, kuuluisan henkilön syntymäajan tai joen pituuden. Näitä voidaan käyttää missä tahansa Wikimedia-hankkeessa ja niiden ulkopuolella.

Projekti on jaettu kolmeen vaiheeseen ja ”lähestymme ensimmäisen vaiheen esittelyä”. Vaiheet ovat seuraavat:

1. kielilinkit Wikipedioissa (mahdollisuus artikkelin eri kieliversioiden välisten linkkien tallentamiseen yhdellä kertaa Wikidataan sen sijaan, että tallentaminen tehdään jokaisessa linkitetyssä artikkelissa)
2. tietolaatikot (mahdollisuus tietolaatikoiden tällä hetkellä sisältämän datan tallentamiseen keskitetysti yhteen paikkaan sekä kyseisen datan jakamiseen)
3. luettelot (mahdollisuus sellaisten Wikidata-kyselyihin perustuvien luetteloiden ja vastaavien rakenteiden luomiseen, jotka päivittyvät automaattisesti, kun uutta tietoa lisätään tai tietoja muutetaan)

Olisi hienoa, jos voisitte liittyä meihin, kokeilla esittelyversiota, antaa palautetta ja osallistua Wikidatan kehittämiseen. Kaikki oleellinen tieto, mukaan lukien FAQ sekä linkit wikiuutiskirjeemme tilaamista varten, löytyvät Metan Wikidata-sivulta.

Käytäthän lisäkeskusteluita varten tätä keskustelusivua (mikäli englanniksi kirjoittaminen ei suju sinulta luontevasti, voit kirjoittaa sinne myös omalla äidinkielelläsi). Vaihtoehtoisesti voit ohjata minut paikkaan, jossa keskustelunne tapahtuu, jotta voin vastata siellä.

--Lydia Pintscher 10. syyskuuta 2012 kello 16.17 (EEST) Suomentanut –Ejs-80 11. syyskuuta 2012 kello 00.45 (EEST)

Mainostamisesta

Tämä keskustelu on siirretty Ejs-80:n keskustelusivulta, koska asia laajenee koko ajan. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 21.41 (EEST)

Mielestäni meillä pitäisi tärkeissä asioissa saada joku tehokkaampi tapa ilmoittamiseen kuin nykyinen päätöksentekomalline, mutta ei välttämättä kuitenkaan jokaikiselle koko ajan näkyvä sitenotice-ilmoitus. Välityslautakunnan ehdokasasettelu ja tulevat vaalit saattavat jäädä monilta huomiotta. Esimerkiksi kun minut valittiin ylläpitäjäksi maaliskuussa, yksi vakituinen ja ahkera käyttäjä suoraan kertoi, ettei ollut huomannut äänestystä lainkaan kahden viikon aikana. Mitähän tähän keksisi? --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2012 kello 20.21 (EEST) Turha mainoslinkki pois. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 22.07 (EEST)

No hatusta vedettynä aktiivikäyttäjien tiedottamista varten tulee yhtenä vaihtoehtona mieleen jonkinlainen viikottain lähetettävä tiedote, jonka joku täkäläisistä boteista kävisi jakamassa sen tilanneiden keskustelusivulle. Se ei vaatisi toimituksellista työtä siinä määrin kuin tämä joskus puhuttu yhteisölehti (sellainen ilmestyisi meillä varmaankin liian harvoin tätä tarkoitusta varten) vaan listaisi päätettävänä olevia asioita samaan tapaan kuin nykyinen päätöksentekomalline. Botti voisi hakea keskustelusivuille vietävän sisällön kaikkien käyttäjien muokattavissa olevalta sivulta Wikipedia:Viikkotiedote tms. –Ejs-80 9. syyskuuta 2012 kello 20.41 (EEST)

Tai oikeastaan ilmestymistahti voisi olla sellainen, että tiedote lähetetään vain silloin, kun siihen on tullut uutta sisältöä (ei kuitenkaan tiheämmin kuin kerran viikossa). –Ejs-80 9. syyskuuta 2012 kello 20.45 (EEST)

The Signpost tiedottaa muuten hyvin enwikin ArbCom-ehdokasetteluista. Viimeisimmästä Signpostista kertova viesti tulee joillekin täkäläisillekin keskustelusivuille (jaa, näköjään vain Zachelle nykyisin). –Ejs-80 9. syyskuuta 2012 kello 21.00 (EEST) EDIT: 9. syyskuuta 2012 kello 21.04 (EEST)

Tuo tiedote voisi periaatteessa toimia teemaltaan vähän samaan tapaan kuin Maemo Weekly News tai venäjänkielisen Wikipedian Vikivestnik. Eli olisi vapaasti muokattava sivu, johon listattaisiin lyhyesti ajankohtaisia asioita ja se julkaistaisiin esimerkiksi kerran viikossa tai parissa. Julkaisun yhteydessä se tai linkki siihen jaettaisiin boteilla halukkaille, linkitettäisiin ajankohtaista sivulta ja ehkä releoitaisiin myös RSS-feedinä ja Wikimedia Suomen Facebook-sivulla mikäli heille sopii. --Zache (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 07.49 (EEST)

Millä tavalla jaettaisiin boteilla halukkaille? Tiedote keskustelusivulle vai sähköpostiviesti? Ja jos tuollainen vapaasti muokattava sivu tulisi, se pitäisi mielestäni suojata kirjautumattomilta. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 11. syyskuuta 2012 kello 17.47 (EEST)

Varmaan tiedotteen muokkaaminen tapahtuisi siten, että ensin olisi luonnossivu jota kaikki saisivat muokata ja julkaisemisen jälkeen ryhdytään muokkaamaan uutta luonnosta. Julkaisu tarkoittaa tässä sitä, että se jaetaan boteilla jne. eikä sitä versiota enää sen suuremmin muokattaisi (ja se voisi olla suojattuna jos tarve vaatii). Käytännön esimerkki, viikkotiedotteen luonnos aloitetaan sunnuntaina ja sitä muokataan seuraavaan sunnuntaihin saakka jolloin se julkaistaan ja samalla aloitetaan seuraavan viikon tiedotteen luonnoksen muokkaaminen. --Zache (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 20.53 (EEST)

Eihän kaikkea voi huomata, vaikka täällä asuisi. Se nyt vain kuuluu vapaaehtoisprojektin luonteeseen. --Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 21.54 (EEST)

Hierarkian lisääntymisestä

En-wikissä (per Signpost &c) on nykyään sellainen ongelma, että ylläpitäjiä poistuu enemmän kuin niitä valitaan uusia. Englanninkielisestä wikipediasta tosin tehdään tutkimuksiakin jo kymmenittäin sekä Wikipedian sisäisesti että ulkopuolelta, joten tähänkin kysymykseen ehkä saadaan jonkinlainen vastaus jossain vaiheessa. Tämä koskee nyt suomenkielistä Wikipediaa.

Aiemmin, jos nyt oikein olen vanhoja kirkonkirjojamme lukenut, erinäisiin tehtäviin hakijoiden ja päässeiden määrä oli nykyistä huomattavasti suurempi. Esimerkiksi palauttajiksi haki viime vuonna lukuisia käyttäjiä mutta tänä vuonna vain yksi. Seulojapyyntöjäkään ei juuri näy vaikkakin seulojaoikeuksia on toki annettu paljon ylläpitäjien toimesta, jolloin ne ovat tulleet tupsahtaneet ennen kuin on ehtinyt pyytää. Uusien käyttäjäryhmien myötä (Merkityt versiot) tänne on saattanut syntyä jonkinlainen tarpeeton hierarkia, jota voi katsoa täällä, jolloin wikipedistin urakehitys on suoraan rankihierarkian mukainen: ensin automaattiseulojaksi, sitten seulojaksi, sitten palauttajaksi, sitten kenties ylläpitäjäksi jos aurinko paistaa. En ole ihan varma, onko projektin edun mukaista se, että tämä uusien käyttäjäryhmien hierarkia, vaikka sitä ei sellaiseksi ole suinkaan tarkoitettu, väistämättä tuo mukanaan jonkinlaisen "cursus honorumin". Mutta en tiedä. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 23.35 (EEST)

No voin avata omaa periaatettani sille, että milloin olen antanut seulojan ja milloin automaattiseulojan oikeudet. Pääsääntöisesti olen pyrkinyt antamaan kaikille sopiville seulojanoikeudet JA kertomaan samalla oikeuksien antamisesta. Mikäli olen sopivan käyttäjän huomatessani käyttänyt ipadia tai muuten en ole ehtinyt, niin olen lykännyt pelkästään automaattiseulojan oikeudet sillä taka-ajatuksella että muistan lisätä nuo oikeudet kun käyttäjä löytyy automaattiseuloja listasta jonain sellaisena hetkenä kun ehdin samalla kertoa käyttäjälle oikeuksien lisäämisestä. En henkilökohtaisesti pidä tarpeellisena erottelua seulojien ja automaattiseulojien välillä ja jos jotain muutosta tilanteessa pitäisi tehdä on se sitten ehkä se, että käydään lykkimässä automaattiseulojille aktiivisemmin seulojaoikeuksia. --Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 04.06 (EEST)

"Sinun täytyy astua johtoon... PRÄTS!" (vanha tv-sketsi) --Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 05.46 (EEST)

Open Knowledge -festivaalit Helsingissä 17-22.9. (ja miitti?)

Helsingissä on ensi viikolla meneillään OKFestival ja Wikimedia Suomi on tuolla mukana seuraavissa työpajoissa.

• 18. syyskuuta on Open Culture and Science Hackday:ssä Wikipedia työpaja. (ilmainen)
• 20. syyskuuta on Open GLAM -työpaja. (vaatii lipun OKFestiin?)

Olen itse menossa ainakin tuohon tiistain hackadayhin ja koska se on kaikille avoin, niin voisi olla hyvä idea yrittää näin pika aikataululla ehdottaa sinne miittiä? Ne pääsee ketkä pääsee ja meikäläisen löytää ainakin sieltä. --Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 04.48 (EEST)

Mulla on muuta menoa lähiseudulla noin viiteen asti. Onko alaikäisiä tulossa vai voidaanko pitää jatkot Oljenkorressa ? --Tappinen (keskustelu) 16. syyskuuta 2012 kello 19.17 (EEST)

Kysymys lienee onko kukaan muu kuin minä tulossa :) ? Minulle sopii oljenkorsi. --Zache (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 05.06 (EEST)

Voisi kiinnostaa. 18. päivä ei käy, mutta 20. kyllä maisemissa.--Caygill (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 05.36 (EEST)

No kai mä voin tunnustaa että luuraan noilla nurkilla (vaikka en Oljenkorressa, seliseli) joka päivä. Jos sovitte ajasta, laittakaa wikin kautta sähköposti ennen klo 15:30. --Tappinen (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 08.00 (EEST)

Voi kun nuo miitit sattuisivat sellaiseen ajankohtaan, että itsekkin voisi osallistua, kun pääkaupunkiseudulla tulee oltua aina silloin tällöin, ja varmaa jatkossakin ehkä :) --Ville Siliämaa (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 14.16 (EEST)

Sinähän voit tehdä kuten Zache tässä: kerro koska olet ihmisten ilmoilla ja huuda huhuu. --Tappinen (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 18.03 (EEST)

Korjauspyyntö artikkeliin Atelier Torbjörn Tillander

Hei Wikipedialaiset!

Suurkiitos ATT-artikkelista! Keskustelun perusteella olittekin jo hyvin jyvällä siitä, että Tillander Oy, Alexander Tillander ja Atelier Torbjörn Tillander ovat eri yrityksiä ja toistensa kovia kilpailijoita, vaikka jälkimmäisin on voimakkaimmin profiloitunut käsityönä tehtyihin uniikkikoruihin, Tillander Oy sarjavalmisteisiin koruihin ja Alexander Tillander ehkäpä nykyään eniten antiikkikoruihin.

Osoite menikin sitten pipariksi. Atelier Torbjörn Tillander on Kluuvikadulla. Se kilpailija-Tillander, johon ATT useimmin sekoitetaan on siellä Aleksanterinkadulla. http://www.tillander.com/liikkeemme/helsinki/

Joten jos voisitte ystävällisesti korjata osoitteen. Itselläni ei rahkeet tähän riitä.

Torbjörn perusti oman yrityksensä 1956 lähdettyään silloisesta perheyritys A. Tillanderista. http://www.tillander.com/tillander/historia/

Ystävällisin terveisin Mia Hillo

Tehty. -Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 20.49 (EEST)

Etnisyysluokitus

Etnisyysluokitukset tarvitsee varmaan myös lähteen? Griffelkin on luokitellut venäläisiksi pitkän liudan henkilöitä joista ei voi mennä vannomaan onko ne venäläisiä. Onko esim. Itä-karjalainen venäläinen ja millä perusteella? Neuvostoliittolainen ei ole sama kuin venäläinen ja neuvostoliitossa kuten nytkin venäjällä asuu paljon väkeä jotka ei ole etnisesti venäläisiä. Ja montako sukupolvea pitää asua Suomessa että on suomalainen? --Questioner (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 16.11 (EEST)

Ja onko edes tarpeen tehdä näitä etnisyysluokituksia? Muistelisin että siitä on kyllä keskusteltu, mutta en nyt jaksa etsiä. --Stryn (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 16.17 (EEST)

Esi-isien ja vanhempien etniseen taustaan perustuvat luokat ovat yleensä turhia. Voi poistaa. Gopase+f (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 17.30 (EEST)

Ei ole tarpeen. Tulkinnassa tulee pahoja ongelmia. Laitoin merkittävyyskeskusteluun mutta jos löytyis se aiempi keskustelu, niin asia olis selvä. --Loytokoira1 (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 17.35 (EEST)

Keskustelu luokasta:Amerikanenglantilaiset. Selvää pässinlihaa... -88.113.179.104 21. elokuuta 2012 kello 21.42 (EEST)

Luokka:Suomen etniset ryhmät näyttää kyllä jo entuudestaan pitävän sisällään useita vastaavia, mm. Luokka:Suomen virolaiset, Luokka:Suomenunkarilaiset henkilöt, Luokka:Saamelaiset henkilöt, Luokka:Suomen romanit, Luokka:Suomen somalit, Luokka:Suomen juutalaiset. Luokka:Yhdysvaltain etniset ryhmät sisältää vielä huomattavasti enemmän alaluokkia. Ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla nämä eivät ole ongelmallisia, mutta henkilöiden luokittelu vaikka suomenvenäläisiksi jonkin kaukaisen esi-isän tai pelkän nimen perusteella on tietysti vähintäänkin kyseenalaista. Jotkut ovat tosiaan ihan perustellusti vastustaneet näitä luokkia, mutta mitään niiden vastaista päätöstä ei liene tehty. --Risukarhi (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 18.52 (EEST)

Näitä on täällä läjäpäin. Sopii esimerkiksi ihmetellä amerikannorjalaisia henkilöitä. Marilyn Monroe ja Priscilla Presleyn poistin jo luokasta, koska "amerikannorjalaisuudesta" ei ollut "todistetta". Etnisyysluokituksessa tulee ottaa huomioon, onko ko. henkilö itse sanonut olevansa ko. etnisen ryhmän edustaja. Norjalaisten sukujuurien paljastaminen ei tee henkilöstä "x:nnorjalaista".--Nedergard (keskustelu) 21. elokuuta 2012 kello 19.00 (EEST)

Tässähän on siis juuri se ero, että käsitteet tyliin "amerikannorjalaiset" joita on päädytty käyttämään fi-wikissä luokan niminä merkitsevät eri asiaa kuin en-wikin interwikeissä esiintyvät luokan nimet tyyliin en:Category:American people of Norwegian descent. Eli sehän on objektiivinen tosiasia, jos jollakin on jonkunmaalaisia esi-isiä, kun taas nimitykset "amerikannorjalainen" on jotenkin määriteltävä, mutta määriteltiinpä ne miten tahansa, ne varmastikin ovat eri asia kuin "people of X descent". (Eli jos esimerkiksi täällä jonkun meistä esi-isistä löytyy Iisak Rothovius, niin tällainen henkilö voidaan luokitella luokkaan "Finnish people of swedish descent", mutta jos suvussa ei ole puhuttu ruotsia kymmeneen sukupolveen, niin luokittelu luokkaan "suomenruotsalaiset henkilöt" ei oikein voi tulla kysymykseen. - Ja vastaavastihan Mikael Jungner, jonka isä oli suomenruotsalainen, mutta kotikieli suomi, pohti, voiko olla suomenkielinewn suomenruotsalainen, mutta hänen suomenruotsalaiset kaverinsa sanoivat, ettei voi. - Ja silti Jungner muistelmissaan kertoo saaneensa vihaposteja tyliin "vitun hurri, kuole syöpääs".) - Eli kaiken kaikkiaan siis esim. siirtolaisuustutkimuksen ym. alojen kirjallisuudesta pitäisi etsiä tällaisten käsitteiden määritelmät suomen kielessä ja katsoa sitten mitä jää käteen. --Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 14.27 (EEST)

Mutta tietysti aina mille tahansa luokittelulle pitää olla artikkelissa lähteistetty tieto.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2012 kello 14.38 (EEST)

Keskustelua oli näköjään myös merkittävyyskeskustelussa Keskustelu luokasta:Suomen venäläiset. Mutta sanotaan nyt tässäkin sama kuin siellä: eli on useampi ratkaistava kysymys: 1) Miten luokan nimessä esiintyvä käsite määritellään? - Ja kun ollaan wikipedia, niin tämän määritelmänkin pitää perustua lähteisiin, ja määritelmä lähteineen tulee esittää luokan pääartikkelissa. 2) Tulisiko muuten olla tällaista luokkaa? Välttämätön edellytys on että luokalle on määritely, jolle on lähteet, mutta lisäksi luokan on oltava tarpeellinen ja perusteltu muuten. 3) Luokkaan kuulumiselle tulee olla aina lähteet ja lähteisiin perustuva tieto luokiteltavassa artikkelissa. Ja nämä kaikki siis pitäisi ratkaista. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2012 kello 10.09 (EEST)

Ja kun näin on, niin luokittelut tyyliin "Sofi Oksasen äiti on virolainen -> Sofi Okasanen on Suomen virolainen" tai "Georg Malmstenin äiti on venäläinen -> Georg Malmsten on Suomen venäläinen" ovat ongelmallisia. Kun taas en näkisi ongelmaa Tarja Filatovin ja Marko Kiprusoffin luokittelussa suomen venäläisiksi (vaikka sitten suomen venäläiset jakautuisivatkin erilaisiin historiallisiin alaryhmiin). Mutta koska en ole kaivanut lähteitä esiin, niin tämä arvio perustuu omaan mutuuni (ja voi siis olla yhtä hyvin vääräkin) ja vaadittaisiin siis lähteet ko. käsitteiden määrittelystä. Kun taas esim. en-wikin interwikeinä olevat luokitukset eivät kelpaa lähteeksi tai edes ohjenuoraksi, koska iw:nä olevien luokkien määrittely on toinen ja toiseen k'äsitteeseen perustuva, ja niissä käytetyllä käsitteellä myös luokan rajaus on toinen. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2012 kello 10.19 (EEST)

Enisyysluokkien määrittely pitää hoitaa ensin kuntoon, ennen kuin alkaa massiivinen joukkoluokittelu. Nyt luokkaan kuuluvat myös jälkeläiset. Montako sukupolvea pitää asua ja syntyä Suomessa, ennen kuin muuttuu suomalaiseksi ja on enää ulkomaalaistaustainen? Turkulaiseksi pääsee 50 vuodessa. Nyt esimerkiksi Suomen virolaisiin oli luokiteltu mm. Sofi Oksanen ja Anu Saagim, joista ensimmäinen on jyväskyläläissyntyinen ja käsittääkseni koko ikänsä Suomessa asunut suomalaisen ja virolaisen jälkeläinen. Äidinko etninen alkuperä hänestä tekee virolaisen? Saagim taasen ei ymmärtääkseni suuremmin asu Suomessa, hänet voisi luokitella Viron virolaisiin pikimminkin. Tarvitaanko koko etnisyyluokittelua ollenkaan, kun se aiheuttaa kuitenkin jatkuvaa (ennustan) veivaamista edes takas? Henkilöiden etniset kytkennät on yleensä mainittu artikkelissa ja saa mielestäni riittää. -Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2012 kello 10.32 (EEST)

Luokkaan kuulumisen vaikea määrittely voi olla peruste sille, ettei luokkaa ole, vaikka itse luokan nimessä esiintyvä käsite olisi aiheena merkittävä. Mutta niin kauan kuin ei ole lähteistä etsitty luokan nimessä olevan käsitteen määrittelyä /määrittelyjä tai selvitetty onko käsitteellä vain yksi määrittely tai vaikkapa kenties useita keskenään ristiriitaisia, tähän on vaikea ottaa kantaa. Selvää joka tapauksessa on, että vaikka esim. Sofi Oksasen kuuluminen luokkaan en:Category:Finnish people of Estonian descent on objektiivinen tosiasia, samoin kuin ehkä hänen äitinsä, jos äidistä olisi artikkeli, kuuluminen luokkaan Luokka:Suomen virolaiset olisi (kenties?) objektiivinen tosiasia, niin Sofi Oksasen lukeminen samaan luokkaan haiskahtaa kovasti omalta tutkimukselta ainakin niin kauan kuin luokkaa ei ole määritelty ja lähdettä määritelmän täyttymisestä tässä tapauksessa ei ole esitetty.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2012 kello 10.42 (EEST)

Joskin taas suomessa monia sukupolvia asuneet esimerkiksi venäläisten jälkeläiset tai jonkun muun yhtä vanhan suomen etnisen ryhmän edustajat ehkä hyvinkin voivat kokea itsensä (taustaltaan) suomen venäläisiksi tms. (Tämä jälleen mutuna, mutta lähteitä tällaisen identifioitumisen esiintymisestä tai esiintymättömyydestä varmaan löytyy.) jolloin taas väite, että he eivät olisi Suomen venäläisiä, olisi omaa tutkimusta. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2012 kello 10.52 (EEST)

Ongelma on juuri siinä, että sellainen asia kuin "suomenvenäläisyys" voidaan ymmärtää monin erin tavoin. Tässä ilmeisesti Suomen venäläiset lähtökohtaisesti ymmärretään Venäjältä Suomeen muuttaneiksi henkilöiksi tai heidän jälkeläisikseen. Esimerksiksi suomenruotsalaiset taas rajatutuvat kielen ja Suomen juutalaiset uskonnon perusteella. Käytännössä Suomen venäläiseksi varmasti mielletään helpommin vaikka kymmenennen polven Suomessa syntynyt henkilö, joka puhuu äidinkielenään Venäjää, kuin ensimmäisen polven Suomessa syntynyt, jolta venäläinen identiteetti on täysin kadonnut (varsinkin, jos venäläiseltä kalskahtava nimikin on suomennettu, kuten esim. Olli Ahvenlahden tapauksessa). En usko, että on edes löydettävissä yksiselitteistä määritelmää Suomen venäläisille tai monelle muullekaan vastaavalle vähemmistölle, ellei sitten luokkia rajata tiukasti vain maahanmuuttajiin. Tällöinkin ongelman muodostavat lähtömaansa vähemmistökansallisuuksiin kuuluvat henkilöt. --Risukarhi (keskustelu) 26. elokuuta 2012 kello 14.09 (EEST)

Ainakin nykyisellään kun artikkelissa Olli Ahvenlahti ei ole mitään lähdettä asialle eikä edes mitään lähteetöntä mainintaa, luokittelua luokkaankaan ei voi pitää perusteltuna. Toisaalta taas meidän ongelmamme täällä ei ole, miten me ymmärrämme jonkun käsitteen, vaan miten sitä käytetään lähteissä, ja muodostuuko vai eikö muodostu, lähteistä yksi vaiko useampia yleisesti käytössä olevia määrittelyjä jollekin käsitteelle, ja miten lähteissä näitä käsitteitä käytetään kustakin henkilöstä, ja mahdollistavatko edelleen nämä määrittelyt ja niiden esiintymät lähteissä luokittelun toisaalta yleensä ja toisaalta kussakin tapauksessa erikseen. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2012 kello 14.32 (EEST)

arvaan että Ahvenlahden ja muutaman muusikon kohdalla on lähteenä ollut Ylen Teemalla useita kertoja uusittu dokumentti, olikohan nimi Yhteiset laulut EDIT http://yle.fi/kampanjat/yhteinensavel/ .--Tappinen (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 23.38 (EEST)

Ja lisään vielä sen verran, että minua oudoksuttaa myös vanhoilla päivillään ulkomaille emigroituneiden henkilöiden lisääminen tällaisiin luokkiin. Esimerkiksi Ilja Repin on nyt luokiteltu Suomen venäläiseksi, koska hän asui viimeisen vuosikymmenensä Suomessa. Kuinka pitkään vaikka venäläisen pitää asua Suomessa, että hänestä tulee Suomen venäläinen? Esim. Georgi Plehanov vietti viimeiset päivänsä parantolassa Terijoella ja kuoli Suomessa, mutta se ei varmaan riitä? --Risukarhi (keskustelu) 26. elokuuta 2012 kello 14.16 (EEST)

Jos nyt joku sattuisi kerkiämään kirjastoon tai muuten kiinnostumaan niin tällainen olisi: "Suomen kansalliset vähemmistöt - kulttuurien ja kielten rikkautta" jonka on julkaissut Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto, toimittajinaan Okan Daher, Lauri Hannikainen ja Karoliina Heikinheimo, 2012. Julkaisua voi tilata veloitukseta Suomen Rauhanpuolustajista: www.rauhanpuolustajat.org, pulut@kaapeli.fi, p. 050 3581 441. Siitä kuulemma löytyy sekä määritelmiä että luokiteltavia henkilöitä.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2012 kello 11.32 (EEST)

Kansainvälinen Gibraltar-projekti ja palkintokilpailu

'Domesday Book' Tämä on kutsu projektimme talkoisiin. Kaipaamme kääntäjiä, kirjoittajia, valokuvaajia ja muita osallistujia rakentamaan Gibraltarpediaa, maailman ensimmäistä wikikaupunkia joka ulottuu Euroopasta Afrikkaan. Aiomme muuttaa Gibraltarin ja sitä ympäröivät alueet Espanjassa ja Marokossa virtuaaliseksi elämykseksi käyttäen QR koodeja ja NFC-tekniikkaa vierailijoille ja asukkaille suunnatuissa kylteissä. We want Gibraltar to look like the world will when we have finished our mission. Ei ole väliä, millä kielellä osallistut, pidämme artikkeleista silläkin kielellä ! Tarjolla on myös palkintoja parhaista artikkeleista, kartoista, valokuvista jne. monikielisessä kilpailussa Gibraltarpedia Multilingual challenge - tässä myös sen Pistetilanne ja erikoispalkinnot. Lisätietoja osoitteessa Gibraltarpedia.org

'Domesday Book'

Aiemmin kansainväeisiin glameihin osallistuneena voisin hiukan hehkuttaa tässä . Derby-projektista tuli kunniamaininta Suomeen: Brag List ja kutkuttava ajatus, että jos joskus joku suomalainen käy Derbyn kaupunginmuseossa, voi katsoessaan Jedediah Struttin muotokuvaa hakea älypuhelimeensa tai tablettiinsa suomenkielisen LA-tasoisen jutun miehen elämästä (samoin aika moneen muuhun museon kohteista). Tässä uudessa hankkeessa samaa ei tehdä yhteen museoon vaan koko kaupunkiin ( QR-koodit tulostetaan kaakelilaatoille tai lasitarroiksi). --Tappinen (keskustelu) 31. elokuuta 2012 kello 08.34 (EEST)

Onko tässä jotain toivottujen tai kehitettävien artikkelien listaa? J.K Nakkila (keskustelu) 31. elokuuta 2012 kello 17.21 (EEST)

Planned articles kertoo mitä ei ole edes englanniksi; voit myös vaklata mitä tekevät englanniksi ja tehdä niihin interwikit, tai tarkkailla punalinkkejä meidän Gibraltar -sivulla. --Tappinen (keskustelu) 31. elokuuta 2012 kello 17.27 (EEST)

Tässäkin kisassa saisi lisäpisteitä DYK-artikkeleista, eli sellaisista jotka on lyhyesti arvioitu kelvollisiksi Tiesitkö että... palstalle. Paljonko tässä on yhtymäkohtia meidän Lupaaviin artikkeleihin ? Voiko teidän mielestä kuitata DYK-pisteet jos artikkeli on LA eikä sitä poisteta Tiesitkö että.. -luettelosta ? Tai joillain muilla kriteereillä ? --Tappinen (keskustelu) 31. elokuuta 2012 kello 22.50 (EEST)

IMO joo, mutta nimenomaan vain lupaavissa jotka on tiesitkö että knoppeina. J.K Nakkila (keskustelu) 1. syyskuuta 2012 kello 21.20 (EEST)

Muuten, seuraava tänään sivulle Wikipedia:Medianäkyvyys lisätty uutinen liittyy tähän aiheeseen: HS.fi: Kirjoittajat ottaneet maksua Wikipedia-artikkeleistaan (Cnet Newsin alkuperäinen artikkeli). –Ejs-80 19. syyskuuta 2012 kello 14.16 (EEST)

Uutisen taustalla oleva älämölö liittyy nimenomaan DYK-eihin, joita Bamkin on promoteerannut hyvien tapojen vastaisesti (mm. sekä ehdottanut että kannattanut mun tekemää artikkelia). Toisin kuin suomenkielisestä uutisesta voisi luulla, Bamkin ei juuri ole itse kirjoittanut wiki-artikkeleita. --Tappinen (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 18.54 (EEST)

Vaalit ja wiki

Alkaa taas aika jolloin monien uusien käyttäjien keskustelusivuille voi jättää viestejä, joiden sisältö olisi suunnilleen "Olet väärässä paikassa tämä artikkeli kuluisin Vaaliwikiin . " Auttakaapa muotoilussa, toivoo --Tappinen (keskustelu) 18. syyskuuta 2012 kello 23.59 (EEST)

Selvästi epämerkittävien kuntavaaliehdokkaiden tapauksessa käyttäjän keskustelusivulle substattu malline {{Epämerkittävä}} lisättynä omalla vapaamuotoisella loppukaneetilla "Kuntavaaliehdokkaista kertovia artikkeleita voi lisätä Vaaliwikiin." + allekirjoitus. Mahdollisesti merkittävien ehdokkaiden tapauksessa käytetään toki {{Merkittävyys kyseenalaistettu}} -mallinetta ja käydään kolmen päivän keskustelu. --Alcedoatthis 19. syyskuuta 2012 kello 00.46 (EEST)

Alcedoatthis, tuo kuulostaa hyvältä. Pitäisikö tehdä vielä lyhyt infosivu aiheesta, jossa avataan käyttäjille miksi, ja annetaan linkit keskeisiin käytäntöihin? --Caygill (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 08.40 (EEST)

Epämerkittävä-mallineessa onkin jo linkit tärkeimpiin käytäntöihin. En vastustaisi, jos joku tekisi huomautusmallineen varta vasten tähän tarkoitukseen. --Alcedoatthis 19. syyskuuta 2012 kello 11.20 (EEST)

Toinen asia on, että jos selkeästi merkittävän henkilön artikkeliin tulee maininta että on ehdolla kuntavaalissa, sen voi suoraan kumota. Siihen voisi käydä sama huomautusmalline jos sen hyvin suunnittelee. Mites tämä mainos-nappi? {{subst:Mainos|1|Artikkeli}} --Höyhens (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 11.38 (EEST)

Se näyttää tältä, jos joku ei muista:

Hei, tekemäsi muokkaus Artikkeli ei soveltunut mainosmaisuutensa vuoksi Wikipediaan, joten se kumottiin tai merkittiin poistettavaksi heti. Huomaathan että Wikipedia ei ole kanava promootiolle vaan tietosanakirja. Tutustuthan Wikipedian merkittävyyskäytäntöihin ennen uuden artikkelin luomista. Kiitos.

Aikaisemmin ikuisesti estetty käyttäjä

Kattelin tuolla wikisanakirjan puolella, että joskus muutama vuosi sitten täällä Wikipediassa "riehunut" Sentree (keskustelu · muokkaukset) :ltä on otettu jossakin välissä ikuinen esto pois, ja kun historiaa katselin niin on käyttäjä vähä "miehistynyt" ja moitteetonta asiallista muokkausta näyttää olevan historiassa. Tuli aikoinaan itsellä laitettua ikuinen esto hänen tekemiensä sotkujen takia täällä, mutta tulisiko nyt täältäkin tuo ikuesto poistaa, kun muutosta on tapahtunut? --Ville Siliämaa (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 19.32 (EEST)

Ikuiset estot on vähän turhia. Jos joku on niin sinnikäs että usean vuoden jälkeen jaksaisi riehua, niin pystyy siihen kyllä vaikka yksi tunnus olisi estetty. --Harriv (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 19.35 (EEST)

Kyseinen käyttäjä tuolloin harrasti täällä vandalismia suurimmaksi osaksi, vaikka asiallisiakin muokkauksia oli toki joukossa. Sen kertoo jo hänen keskustelusivunsa historia. --Ville Siliämaa (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 19.39 (EEST)

Onhan tuosta jo muistaakseni aikaa, eli jos pyytää eston poistoa, niin poistoa voi ainakin harkita vakavasti (sinun asettamasi esto, eli IMHO ensijaisesti sinun harkittavissasi). Mutta odottaisin kyllä ensin käyttäjän pyyntöä. Tai voihan käyttäjältä vaikka kysyä, että kiinnostaako vielä Wikipedian muokkaaminen. edit: tai esto on näköjään tavallaan yhteistyössä harkittu/asetettu. Minulla ei ole mitään eston poistamista vastaan. --Otrfan (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 19.41 (EEST)

Laitoin wikisanakirjan puolella keskustelusivulle viestiä poistanko eston. --Ville Siliämaa (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 19.56 (EEST)

Esto poistettu käyttäjän pyynnöstä. --Ville Siliämaa (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 17.00 (EEST)

Kuntien ruotsinkieliset nimet Suomen maakunta-artikkeleissa

Käyttäjä Tha real on lisännyt Suomen kuntien ruotsinkielisiä nimiä maakunta-artikkeleihin. Mielestäni lisäykset ovat turhia, sillä tämä on suomenkielinen Wikipedia. Totta on, että joidenkin kuntien virallinen nimi on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen. Kotuksen mukaan kunnista puhuttaessa suomen kielessä käytetään olemassa olevia suomenkielisiä paikannimiä. –Makele-90 (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 17.29 (EEST)

Ilmeisesti ohje koskee tavanomaista eli leipätekstiä? Nimien maininta luetteloissa molemmilla kielillä voi olla järkevää. --Thi (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 17.35 (EEST)

En tiedä onko, nehän löytyvät tarvittaessa itse artikkeleista. En tiedä onko luetteloa Suomen kuntien ruotsinkielisistä nimistä, mutta jos ei ole, niin sellaisen voisi hyvin tehdä. Mutta en tiedä onko niitä tarpeen olla maakunta-artikkeleissa. Kyllähän maakunnan kuntiin muutenkin liittyy monenlaista tietoa, joka ei kuitenkaan mahdu maakunta-artikkelin luetteloon. (Eli joskus näinkin päin.)--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 17.40 (EEST)

Sitä ei mainittu. –Makele-90 (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.06 (EEST)

Ja onko muuten tarpeen sekään, että on muuteltu kuntaluetteloita muotoon "X:n kunta" ja "X:n kaupunki". Se tekee käytännössä koko luettelot täysin lukukelvottomiksi ja moinen muutos pitäsi kumota. Olisiko parempi vaikka luettelot tyylliin: "Kaupungit:", "Kunnat:", Entiset kaupungit:", "Entiset kunnat:".--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.00 (EEST)

Ja onko erityisesti tarpeen luetella juuri maakunta-artikkelissa sellaisia suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä nimiä, jotka eivät ole nykyään yleisesti käytössä. Kunta-artikkeliin tai ruotsinkielisten nimien luetteloon ne kyllä sopivat, mutta maakunta-artikkelissa ne eivät ole toiseksi tärkein tieto vaan turhaa triviaa. Eli ne nyt ainakin voi poistaa. Mutta tulisiko esim. sitten olla kaksikielisten kuntien nimiä (kuten Lojo) tai yleisesti käytössä olevia nimiä (kuten Tammerfors)? Mutta kun sitäkin miettii, niin vähän tuntuu, että pelkkään kuntien nimien luettelon vaakunan kanssa ne eivät oikein taida kuulua, koska kokonaisuudesta silloinkin tulee levoton. Eri asia jos olisi joka kunnasta vaikka muutaman rivin tiivistelmä, jossa olisi muitakin tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.00 (EEST)

Ja lisäyksenä vielä, Lapin maakuntaa käsittelevässä artikkelissa on kuntien nimet merkitty nyt myös inarinsaameksi, pohjoissaameksi ja koltansaameksi. Ovatko ne edes kuntien virallisia nimiä? Toki viralliset muut kuin suomenkieliset nimet mainitaan kuntaa käsittelevän artikkelin johdannossa ja nimeen liittyvässä tekstissä, mutta en näe järkeä alkaa luettelemaan kuntien muun kielisiä nimiä muissa artikkeleissa. –Makele-90 (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.04 (EEST)

Mielestäni kuntien ruotsinkieliset nimet täytyy olla myös kuntien maakunta kohdassa, koska ruotsi on meidän toinen virallinen kieli ja sen takia olen katsonut kuntien virallisen ruotsinkielisen nimen, en ole laittanut epävirallisia nimia. Ja miksi taas vaan pelkästään laittaa Pohjanmaan ja Uuudenmaan kunnat ruotsikieliset nimet kun ruotsinkielisä asuu muissakin maakunnissa. Ja eikö kunnasta pitäisi puhua virallisesti sen mukaan, kumpaa kieliväestöä on enemmän. Suomesta ei taida paljoa tällaisia kuntia löytyä, jossa ruotsinkielinen väestö olisi enemmistö, ellei Ahvenmaata lasketa. Taasen Lapin maakunnassa ja Kuusamon kohdalla olen laittanut saamenkielisen nimen selvennyksen, koska saamen kielestä sanotaan seuraa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19910516?search Tha real (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.05 (EEST)

Nyt ei pidä sekoittaa Suomen kaksikielisyyttä tai kielilakeja tähän, koska tämä ei ole Suomen Wikipedia vaan suomenkielinen Wikipedia. Kunnasta puhutaan Kotuksen suosituksen mukaan sillä kielellä, jolla kielellä puhutaan. Suomen kielessä käytetään olemassa olevia suomenkielisiä paikannimiä, ruotsin kielessä ruotsinkielisiä ja saamen kielessä saamenkielisiä. –Makele-90 (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.14 (EEST)

Artikkelien alussa on mainittu kunnan ruotsinkielinen nimi. Siis sitäkään ei saisi artikkeleissa olla. Nyt jokin klikkaa. --Thi (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.16 (EEST)

Siis sinnehän se nimenomaan kuuluu, niin kuin jo ylempänä sanoin, ja alempana toiseen kertaan, mutta eri asia missä tapauksissa sen on hyödyllistä olla maakunta-artikkeleissa. Eli jos maakunta-artikkelissa olisivat lyhyet tiivistelnät kunin kunnan perustiedoista, niin se voisi kuulua parinkymmenen oleellisimman faktan joukkoon väkiluvun, pinta-alan ym. ohella, mutta jos maakunta-artikkelissa on vain kunnan nimi, niin on vaikea perustella miksi sen ohella ainoaksi muuksi tiedoksi valittaisiin nimenomaan liuta eri kielisiä nimiä, jotka taas nimenomaan kuuluvat esim. kunkin kunnan artikkelin alkuun tai luetteloartikkeleihin eri kielisisträ kuntien nimistä. --Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.20 (EEST)

Luettelossa mainitaan kuntien nimet. Ei ole ollut kyllä puhetta mistään muista tiedoista kuin kuntien nimistä. Muuttuuko luettelo esimerkiksi artikkelissa Lapin maakunta todella kovin epäselväksi, jos siinä mainitaan myös saamenkieliset nimet, jolloin niitä ei tarvitse etsiä erikseen eri luetteloista tai kuntien sivuilta? --Thi (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.36 (EEST)

Saamenkielisiä nimiä kannattaa etsiä saamenkielisestä Wikipediasta tai kunnan omasta artikkelista, ei muista artikkeleista. Pitäisikö esimerkiksi valtioluetteloissa valtioiden nimet luetella myös muillakin kielillä, tai ainakin Suomen perään aina kaarisulkeissa Republiken Finland tai Finland? –Makele-90 (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.45 (EEST)

Joo, kyllä se tuohon taitaa kallistua. Eikä oma luetteoartikkelikaan niille ehkä olisi mahdoton.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 22.09 (EEST)

Mielestäni muuttuu. Ainakin nykyisellään siitä on vaikea saada järjestynyttä hahmotusta sen paremmin maakunnan kunnista kuin niiden saamenkielistä nimistä. Artikkelin Lapin maakunta aiheenahan on Lapin maakunta eivätkä Lapin maakunnan kuntien kuntien saamenkieliset nimet. Sen sijaan erilaisista eri kielisten nimien luetteloartikkeleista noita erikielisiä nimiä olisi varmaan ihan hyvä etsiä. Tietysti voi olla että jos artikkelin muotoa kehitettäisiin, niin joku toimiva esitystapa voisi löytyä, mutta ainakin nykyisellään se on sillisalaatti. (Varsinkin jos samassa häkkyrässä ovat vielä vaakunat ja saamenkieliset nimet.) Esimerkiksi artikkelissa Varsinais-Suomen maakunta on onnistuneempi muotoilu, jossa sen paremmin vaakunat kuin muunkieliset nimetkään eivät niin paljon häiritse vaan enemmän tukevat sisältöä, mutta silti myös sen kohdalla Makelen esittämä argumentti, että kuuluuko niiden erikielisten nimien lainkaan olla siinä, on aivan aiheellinen. Eli melkein luulen, että ne tuossakin tapauksessa sopisivat paremmin jonnekin muualle. Kun taas tuo Lappi on jm muodoltaankin aivan sillisalaatti. Mutta siltikin epäilen, että vaikka muotokin olisi kohdallaan, niin miksi niitä juuri maakunta-artikkeleihin pitäisi koettaa mahduttaa? Onhan meillä esim. luettelot suomen kunnistakin. Samoin kuin saamen ja ruotsinkieliset nimet on yhtä lailla seutukunnilla ja maakunnillakin. Mutta mihinkään näistä ne eivät oikeastaan lopultakaan kuulu, vaan lopultakin luulisin että Makelen argumentti yllä on oikea, jolloin riittää että näitä on kuntien artikkeleissa ja mahdollisissa omissa luetteloissaan. --Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 22.08 (EEST)

Ja samoin artikkelissa Pohjanmaan maakunta muotoilu on toimiva, ja kun maakunta on kaksikielinen, niin tieto voi olla jopa tarpeen. Kun taas esim. artikkelissa Kanta-Hämeen maakunta tieto jää irrelevantiksi jatarpeetomaksi ja tekee koko artikkelista epätasapainoisen. Ja vaikka Lapinkin kohdalla kenties itse tieto voisi olla priaatteessa hyödyllinen, niin muotoilu tekee siitä mahdottoman hahmottaa. Mutta silti on eri ssia tarvitaanko sitä noissakaaan. --Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 22.53 (EEST)

Saa olla ja siellä sen pitääkin olla kuten aikaisemmassa viestissä viestitin. –Makele-90 (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.45 (EEST)

Tuohon tapaanhan nimet merkitään luettelossa Luettelo itsenäisistä valtioista "Kotimaisten kielten keskus suosittelee, että Maanmittauslaitos lisäisi karttoihinsa kaikki viralliset kunnannimet eli myös yksikielisten suomenkielisten kuntien viralliset ruotsinkieliset nimet." [1] --Thi (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

En kannatta että tuollaista nimilitaniaa ladottaisiin joka artikkeliin, tuossa artikkelissa se on perusteltua. Maanmittauslaitoksen karttapalvelut (kansalaisen karttapaikka) ovat saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi ja niitä tuotetaan siis myös muillekkin kuin suomenkielisille. Suomenkielinen Wikipedia on saatavilla vain suomeksi ja sitä tuotetaan vain suomenkielisille. –Makele-90 (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 19.07 (EEST)

Tiedot kunnista ovat samoja joka kielellä. Ne liittyvät lainsäädäntöön ja kulttuuriin ja niitä tarvitsevat suomen- ja muunkieliset. --Thi (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 19.14 (EEST)

Kyllä nuo maakunta-artikkeleissa mielestäni menevät vähän asiasta sivuun. Tämä projektihan on tietosanakirja eikä sanakirja. Jossain artikkelissa Kanta-Hämeen maakunta on täysin irrelevantti neljännen luokan kysymys, mitä Vanaja (kunta) on ruotsiksi, kun se taas ko. kunnan artikkelisssa lienee täysin relevantti artikkeliin kuuluva perusasia. Eli sanakirjat ja luettelot nimien vastineista omina artikkeleinaan nyt vain ehkä sittenkin ovat erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 22.34 (EEST)

Juuri näin. --Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.24 (EEST)

Siis tämähän menee näin (esim. vaikkapa kuulutuksissa rautateillä), että kun puhutaan suomeksi, käytetään suomenkielisiä nimiä (esim. Maarianhamina, vaikka paikkakunta olisi ruotsinkielinen), ja kun puhutaan ruotsiksi, niin käytetään ruotsinkielisiä nimiä (esim. Lahtis, vaikka paikkakunta olisikin suomenkielinen), ja kun puhutaan muulla kielellä (esim. englanti), niin käytetään paikkakunnan enemmistökielen mukaista muotoa kuten esim. Karis Tai Turku. Ja vaikka nimet ovatkin virallisia, niin siitä ei välttämättä seuraa, että niiden tulisi olla suomenkielisissä maakunta-artikkeleissa joka kielellä. Itse kuntien artikkeleissa niiden kyllä pitääkin olla, maakunta-artikkeleista ne tekevät nykyisellään vaikeasti hahmottuvan sillisalaatin. Ja niin kuin esitin, niin omiin luetteloartikkeleihinsa ne sopisivat myös.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.18 (EEST)

Sitä en tiedä onko mitään yleis saamenkieltä olemassa? Tha real (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.06 (EEST)

Ymmärtääkseni ei ole, vaan juuri noita eri kieliä.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.10 (EEST)

Ok. olen sitten ymmärtänyt tään Wikipedian systeemin väärin. Ihan mielenkiinnosta kysyisin sitten esim. kun Ruotsin läänistä Västerbottennista puhutaan suomenkielessä Länsipohjana, niin miksi se sitten täällä Wikipediassa Västernbotten eikä Länsipohja suomalaisittain? Ja muutenkin miksi Ruotsin lääneistä ja maakunnista puhutaan niiden virallisina nimillä eikä suomenkielisillä vastaavilla nimillä? Tha real (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.34 (EEST)

Siellähän on kyllä myös esim. Kainuun kunta. Ja samoin näköjään muista Ruotsin maakunnista on suomenkielinen nimi, jos sellainen on. Jolloin taas varmaankin nimeä Västerbotten ehkä käytetään poikkeuksellisesti vain tässä yhdessä tapauksessa ruotsinkielisessä muodossa kenties siksi, että nimeä Länsipohja ei nykyään suomeksi niinkään käytetä yksinomaan nykyisestä Ruotsin Västerbottenin maakunnasta vaan sitä käytetään suomeksi myös muissa merkityksissä - ja jopa nykyisen Suomen alueen sisällä olevia asioita tarkoittaen.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 18.45 (EEST)

Mites tämä sivu pitäisi mennä http://fi.wikipedia.org/wiki/Norrbotten ja palauttelenko minä sitten takaisin ne maakunta sivut, miten ne oli ennen muutoksiani? Tha real (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 19.05 (EEST)

Noista keskusteltiin joskus, mutta en muista mikä oli lopputulos. Se kai liittyy esimerkiksi siihen, kuinka vakiintunut tuo suomenkielinen nimitys (tässä siis "Pohjoispohja") on, vai onko se esimerkiksi vain sananmukainen käännös eikä ehkä lainkaan vakiintunut nimitys. Ja kun on samannimimisiä läänejä ja maakuntia, niin kumpaa tarkoittaa pelkkä täsmenteetön nimi. Kannattaa ehkä katsoa ensin vanhat keskustelut. Yksi niistä taisi olla hiljan omalla keskustelusivullani, mutta sekin jäi kai vähän kesken (ja muut siihen osallistuneet olivat Ruotsi-aihepiiriä enemmän muokanneita kuin minä). Epäilisin, että että tuo "Pohjoispohja" on aika vähän käytetty. Ja sittenhän on vielä paikannimiin ja niiden kieliasuun liittyvää kirjallisuutta (esim. Kotuksen julkaisut ja Kerkko Hakulisen julkaisemat kirjat paikannimistä). Eli ei kannata hötkyillä. --Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 21.53 (EEST)

Kunnan kaksikielisyys on niin olennainen tieto, että se saisi ilmetä tällaisesta tiiviistä luettelostakin, vaikka muuten suomenkielisessä Wikipediassa käytetään tietysti suomea. Mielestäni luetteloissa pitäisi suomenkielisisistä kunnista ilmoittaa selkeyden vuoksi vain suomenkielinen nimi ja kaksikielisistä sekä ruotsinkielisistä ruotsinkielinen suluissa. Jos suomenkielistä nimeä ei ole (esim. Korsnäs), sitten tietysti vain ruotsinkielinen. -88.112.227.11 22. syyskuuta 2012 kello 01.26 (EEST)

Tuo kyllä periaatteessa voisi tuoda selkeyttä, mutta tuottaa myös samalla epäselvyyttä, kun sen kautta väistämättä syntyy taas uusi epätosi mielikuva, että esim. jollain yksikielisellä kunnalla ei olisikaan toisenkielistä vakiintunutta nimeä. Esimerkiksi ruotsiksihan varmaan käytetään nimeä "Storkyro" siinä missä nimeä "Vasa" tai nimeä "Tammerfos" siinä missä nimeä "Helsingfors". Eli vaikka esim. artikkeli Pohjanmaan maakunta noilla korjauksillä näytti tulevan selkeämmäksi, niin ei se kuitenkaan lopulta tullut. Ja sama pätee varmaan myös esim. Varsinais-Suomeen. Eli tämä asia nyt ei vain oikein taida taipua tuollaisiin lyhyisiin nimiluetteloihin tehtiinpä miten päin vaan, vaan kaikissa tapauksissa selkeys, täsmällisyys ja tasapainoisuus vaatisi niin paljon säätöä, että se lähinnä taitaisi olla mahdollista omassa eri luettelossaan.--Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 14.23 (EEST)

Ja toisaalta kun nyt oli aiemmin otettu mukaan ties mitä ei-virallisia vanhoja nimiä, joista osa varmaan myös suomi-entusiastien vanhoja lähteettömyyksiä, niin siinä on taas ongelma toisinpäin. Joskin siihenkin kai on jossain lista olemassa, mitkä näistä nimistä yksikielisille kunnille ovat virallisia ja mitkä ei. Mutta onko näinkään rajatun listan paikka sitten maakunta-artikkelien kuntaluetteloissa, on taas oma kysymyksensä.--Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 15.23 (EEST)

Suomenkielinen nimi riittää. Jos luetteloihin laitetaan myös ei-suomenkieliset nimet maan virallisilla kielillä, niin sitten Tukholmaan joudutaan viittaamaan luetteloissa muodossa "Tukholma (Stockholm)". Lontoolle riitäisi ehkä "Lontoo", sillä Englannissa ei ole virallista kieltä. Intialaisten kaupunkien kohdalla voi sitten mennä sormi suuhun, kun virallisia kieliä on 22 ja lisäksi vielä englanti. --Otrfan (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 07.40 (EEST)

Joo, näin se taitaa olla. --Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 14.23 (EEST)

Kuntien ruotsinkieliset nimet ovat paikallaan kunta-artikkeleissa, muualla ne ovat tarpeettomia. Wikipedia on jo nyt täynnä turhaa sälää. --Esamatti1 (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 16.54 (EEST)

Merkittävyys?

Olisiko tämä aihe tarpeeksi merkittävä artikkeliksi: PiexlTeam, vai poistettaisiinko se heti luomisen jälkeen? – EJavanainen ^(kasvihuone) 22. syyskuuta 2012 kello 14.56 (EEST)

Ei aavistustakaan mikä moinen PiexlTeam on, mutta Googlettelun perustella ei merkittävä. --Otrfan (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 15.07 (EEST)

Joku pieni suomalainen pelienkehittäjäryhmä, perustettu 2011. Ei merkittävä. --Stryn (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 15.09 (EEST)

Project Status: PiexlTeam members are learning how to model and code/script, eli voipi mennä jokunen vuosi, ennen kuin saavat jotain uutiskynnyksen ylittävää aikaan, jotta merkittävyydestä voidaan edes kunnolla keskustella. --Otrfan (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 15.12 (EEST)

Ok. – EJavanainen ^(kasvihuone) 22. syyskuuta 2012 kello 16.57 (EEST)

Wikiprojekti Isojalka

Mitenköhän on tuon Isojalka-aiheisen wikiprojektin merkittävyyden laita? En koe aihetta kovin merkittäväksi ja ainoa toimija on ollut Hauki12, joka on myös pistänyt projektin pystyyn. Projektin voisi vaikka yhdistää wikiprojektiin taikaolennot. Miten olisi? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 6. syyskuuta 2012 kello 15.31 (EEST)

Yhdistettävä --Memasa (keskustelu) 6. syyskuuta 2012 kello 15.33 (EEST)

Jos projekti yhdistetään, poistetaanko sivu? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 6. syyskuuta 2012 kello 16.09 (EEST)

Laitoin projektin poistoäänestykseen. ­–ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 25. syyskuuta 2012 kello 15.58 (EEST)

Poistoloki

Tuli tässä mieleen, että olisiko vakikäyttäjillä (esim. tietty määrä muokkauksia tehtynä, palauttajat tms) mahdollista päästä katsomaan poistolokista Mahdollinen kunnianloukkaus -syyllä poistettuja muokkauksia, ilman että niitä pääsee muuttamaan? Vai kuinka salaisena tuo täytyy pitää, ettei niitä pääsisi katsomaan? −Anonymous87 (keskustelu) 6. syyskuuta 2012 kello 23.28 (EEST)

Puhtaan teknisesti tämä ei ole mahdollista. Tähän vaaditaan ns. deleterevision-oikeus, jonka haltija kykenisi samalla näkemään kaiken piilotetun materiaalin piilottamisen syystä riippumatta sekä palauttamaan piilotetut tiedot (vahingossa tai tahallaan) jälleen kaikkien nähtäväksi. Oikeudenhallinnan periaatteiden mukaan näin tehokas työväline on parasta jättää sellaisille käyttäjille, jotka yhteisö on erikseen valinnut äänestysmenettelyssä (toisin sanoen ylläpitäjät ja häivyttäjät). Toiseksi, mikäli tällainen katseluoikeus olisi useimmilla vakiokäyttäjillä, häivyttäjille tulisi valtavasti työtä häivyttää pahimmat kunnianloukkaukset jälkikäteen niin, etteivät niitä näkisi enää kuin häivyttäjät. --Pxos (keskustelu) 7. syyskuuta 2012 kello 00.08 (EEST)

Wikipedian luetteloartikkelit voivat muodostaa henkilörekisterin. Suomen lainsäädännön mukaan jokaisella on oikeus tarkistaa omat tietonsa. Wikipedia noudattaa kuitenkin Yhdysvaltain lainsäädäntöä palvelinmaan tai Wikipedia foundationin ilmoituksen mukaan. 212.226.51.10 7. syyskuuta 2012 kello 00.11 (EEST)

Wikipedia:Wikipedia ja henkilötietolaki - tietosuojavaltuutettu on todennut että Wikipediaan ei sovelleta henkilötietolakia. --Harriv (keskustelu) 7. syyskuuta 2012 kello 00.17 (EEST)

Ei muuta kuin ylläpitäjähakemus vetämään. Tosin ylläpitäjiltäkin voidaan tieto piilottaa tarvittaessa. --Harriv (keskustelu) 7. syyskuuta 2012 kello 00.19 (EEST)

[2]. Jafeluv (keskustelu) 7. syyskuuta 2012 kello 15.09 (EEST)

Itseasiassa olisin halukas "äänestyksen kohteeksi". Ylläpitäjyys olisi luonnollinen jatkumo vandalismin torjunnassa, koska palauttajana olen ollut pian pari vuotta. −Anonymous87 (keskustelu) 10. syyskuuta 2012 kello 19.21 (EEST)

Jos viikon maltat odottaa. Kirjoitan äänestysasiasta piakkoin tähän lisää. Ehdotan pakettia :) --Pxos (keskustelu) 10. syyskuuta 2012 kello 19.44 (EEST)

Tämä selvä :) −Anonymous87 (keskustelu) 10. syyskuuta 2012 kello 19.46 (EEST)

Ihan mielenkiinnosta: Miksi haluat nähdä näitä tietoja? Jos kyseessä on mahdollinen kunnianloukkaus, niin ei niitä tietoja pidä jakaa kaikille halukkaille. Syyt poistoon löytyvät ko. käytännöstä. Miksi pitää saada yksityiskohtaiset tiedot tästä?--Nedergard (keskustelu) 10. syyskuuta 2012 kello 20.17 (EEST)

Ihan vaan uteliaisuudesta. Tietäis, että minkälaista herjaa/sopimattomuuksia kulisseissa ladotaan artikkeleihin. −Anonymous87 (keskustelu) 10. syyskuuta 2012 kello 21.01 (EEST)

Ei ylläpitäjyys ole kunnianloukkausten katsomista varten. Niiden katselu ilman erityistä tarvetta on mielestäni aivan yhtä väärin kuin se, kun sadat suomalaiset poliisit narahtivat, oliko se nyt Mika Myllylän tai jonkun vastaavan kuolintietojen katselusta. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2012 kello 20.50 (EEST)

Miksi niitä tulisi päästä katsomaan? Eikö ne sitä varten juuri ole piilotettu, ettei niitä pääsisi katsomaan?--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2012 kello 20.57 (EEST)

Mahdolliset kunnianloukkaukset

Nuo mahdolliset kunnianloukkaukset ovat suurimmaksi osaksi tyyliä [ihmisen oikea nimi] on [jotain loukkaavaa]. Se, miksi niitä piilotetaan johtuu nähdäkseni kahdesta syystä yhtä aikaa: 1) ne ovat useimmiten ihan oikeita kunnianloukkauksia, jotka olisivat ilman piilottamista julkisesti nähtävillä Wikipediassa, ja silloinkin kun ne ovat ilmiselvästi koululaisten tekemiä, niitä olisi helppo käyttää koulukiusaamiseen; ja 2) kuten käytännössäkin sanotaan, niillä ei ole minkäänlaista arvoa tietosanakirjan sisältönä. Jos tällaiset muokkaukset tehdään uutena artikkelina, sellainen artikkeli poistetaan heti kun se huomataan. --Pxos (keskustelu) 7. syyskuuta 2012 kello 22.21 (EEST)

Uusi häivyttäjä

Ilmoitan julkisesti olevani kiinnostunut häivyttäjän tehtävästä. Alustavia perusteluja on omalla keskustelusivullani. Koska alun perin kaikki neljä häivyttäjää (joista on vain yksi aktiivinen jäljellä) on valittu yhdellä kertaa vuonna 2008, niin jos laitan itse hakemuksen vetämään, pitäisi varmaankin etukäteen päättää, missä tämä tehdään ja mitkä ovat kriteerit. Ovatko ne samat kuin vuonna 2008, jolloin vaadittiin 80 %:n kannatus ja vähintään 25 kannattavaa ääntä? Keskustelusivullani perustelen kolmannen häivyttäjän tarpeen. --Pxos (keskustelu) 7. syyskuuta 2012 kello 18.31 (EEST)

Jos osoitepaljastinäänestyksiä apinoidaan, voitanee käyttää sivua [[Wikipedia:Äänestys/Häivytysoikeudet]]. Meta-Wikin Oversight policyssä ohjeistetaan myös mainostamaan häivytysoikeusäänestystä riittävästi paikallisessa yhteisössä, mikä meillä tarkoittaa vähintään päätöksentekomallineessa ilmoittamista sekä mahdollisesti kahvihuonemainintaa äänestyksestä. Osoitepaljastin- ja häivytysoikeuksien myöntämiselle asetetut ehdot ovat Meta-Wikissä samankaltaiset, joten ei ole mitään estettä sille, etteivätkö ne meilläkin voisi olla. Niinpä ehdot voitaisiin kopioida suoraan viimeisimmästä osoitepaljastinäänestyksestä. Keskustelu tästä asiasta kuuluisi tosin käytäntökahvihuoneeseen. –Ejs-80 9. syyskuuta 2012 kello 01.51 (EEST)

Voisin avata keskustelun käytäntöbaarissa. Koska tällä ei tietenkään ole mikään kiire ja koska nyt syyskuussa on meneillään välityslautakuntavaalit, niin voisi olla hyvä keskustella menettelytapa valmiiksi ensin ja sitten lokakuussa voisin ilmoittautua missikilpailuun. Minua myös kiinnostaa, onko yhteisön mielestä täällä tarvetta kolmannelle (= toiselle aktiiviselle) häivyttäjälle ylipäänsä – riippumatta siitä olisinko se minä. Mielestäni on, mutta voinhan olla väärässäkin. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2012 kello 18.34 (EEST)

Tosiaan minulta olikin jäänyt lukematta tuo "mainostamista" koskeva osuus Meta-wikin käytännössä. Mielenkiintoinen yksityiskohta muuten on, että siellä sanotaan, että ehdokkaan pitää itse mainostaa asiaa laajasti ja tavallaan myös itse hakea valinnalleen konsensus, ja mikäli hän sen saavuttaa, itse pyytää oikeuksien päällekytkemistä ylivalvojilta sen jälkeen kun hän itse on lähettänyt henkilötietonsa säätiölle. Aikamoinen kontrasti meillä kirjoittamattomana tapana olevaan tyyliin, missä kukaan ei oikein tohdi itse hakea mihinkään tehtävään vaan parempana nähdään sellainen tapa, että joku yhteisössä arvostusta nauttiva luotettava käyttäjä ehdottaa perustelujen kera käyttäjää uuteen tehtävään. Meta-wikin ohjeiden mukaan olisi siis vain hyvä, että ehdokas pitäisi asiasta meteliä vähän joka paikassa. Heh. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2012 kello 19.38 (EEST)

Joo, ja tuolla haetaan tietysti sitä, että mahdollisimman monella käyttäjällä olisi mahdollisuus ilmaista kantansa asiaan. Osoitepaljastin- ja häivytysoikeudet ovat kuitenkin sellaisia, että niiden väärinkäytöllä voi saada tuntuvia vahinkoja aikaan. –Ejs-80 9. syyskuuta 2012 kello 19.47 (EEST)

Katso Wikipeediasta

Kävin kirjastosta etsimässä tietoa öljylampuista ja niiden historiasta. Kysyin neuvoa kirjaston neuvonnasta ja avulias täti etsi teoksia tietokannasta. Kun sopivaa kirjaa ei tuntunut löytyvän kehoitti täti kääntymään "Wikipeedian" puoleen :D Mistäköhän sitä luotettavaa tietoa Wikipedian artikkelien parantamiseksi pitäisi nykyään oikein hakea, jos kirjastostakin ohjataan tänne.. --Erantala (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 21.01 (EEST)

Me kans pari vuotta sitten haettiin vahvistusta erään alan suomenkieliselle termille jolloin alan tutkimuslaitoksen kirjastosta sanottiin "no wikipediassa ainakin käytetään tuota muotoa". --Tappinen (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 21.13 (EEST)

Juuri mm. tuommosten tilanteiden takia tämä on mielenkiintoinen harrastus. Lähes jokainen tämän tietää ja on sanakirjana hyvinkin tunnettu.. :) −Anonymous87 (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 21.21 (EEST)

Jep, kaikki tietävät Wikipedian mutta juuri kukaan ei Wikisanakirjaa. Se on hieman sääli, koska monessa sisarprojektissa(kin) on paljon laadukasta tekstiä. Voisiko näitä nostaa enemmän esille? -ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 17. syyskuuta 2012 kello 21.29 (EEST)

Kannatan. --Höyhens (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 23.44 (EEST)

Helsingin kaupunginkirjaston iGS on jo pitkään hakenut tietoja Wikipediasta ja Wikipedia puolestaan iGS:stä. Piiri pieni pyörii. --Jmk (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 21.56 (EEST)

Eikös tuosta jo ole ollut Kahvihuoneissakin puhetta ja selvähkö sopu, että iGS:ää ei pitäisi itsessään käyttää Wikipediassa lähteenä? Onko viittauksia sinne yhä merkittävissä määrin? Kyseisen palvelun hyvä puolihan on, että siellä kohtuullisen hyvin tavataan merkitä käytetyt lähteet eli wikipedistikin voi sieltä löytää reitin kaipaamiensa tietolähteiden ääreen. – Haltiamieli 17. syyskuuta 2012 kello 22.18 (EEST)

Jaa onko? Tossa on 157 viittausta. Osa on keskustelusivuilla, tai aiheesta muualla -linkkejä, mutta on siinä "muutamakin" lähdeviittaus artikkeleissa. --Jmk (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 23.38 (EEST)

Niin kuvittelisin, mutta voinhan muistaa väärinkin. Pitäisi ehkä käydä noita artikkeleja läpi. – Haltiamieli 18. syyskuuta 2012 kello 10.00 (EEST)

Niin varmaan pitäisi. En nyt sitten tiedä miten tuon iGS:ään viittaamisen kanssa on. Kahvihuoneessa on keskusteltu joo, mutta käytäntöihin ja ohjeisiin ei ole iGS-kieltoa kirjattu. Uusia iGS-viittauksia on siis varmasti luvassa muokkaajilta, jotka eivät ole jostain kahvihuonekeskustelusta kuulleetkaan. --Jmk (keskustelu) 25. syyskuuta 2012 kello 11.11 (EEST)

Mitä nyt noita vähän katselin satunnaisotannalla, niin useimmat eivät vaikuttaneet kovin pahoilta tapauksilta – iGS:ssä oli lähteiksi merkitty jotain muuta kuin Wikipedia, eli viittausoravanpyörää ei syntynyt. Tietysti olisi hyvä viitata mahdollisimman alkuperäisiin lähteisiin (primäärilähteet luonnollisesti pois lukien), joten siinä mielessä iGS-lähteistyksiä voisi korvailla kaivamalla esiin siellä mainitun lähteen ja tarkistamalla tiedon. En siis kuitenkaan (hiukan kommenttejani yllä pyörtäen) tältä katsomalta kategorisesti ohjeistaisi iGS:ään viittaamista vastaan, kunhan noudatetaan hyvää lähdekritiikkiä. Silloin kun iGS:ssä on lähteet merkittynä, sen voi katsoa vertautuvan muihin tertiäärilähteisiin (kuten tietosanakirjat). Näihin viittaaminen on katsoakseni hyväksyttävää, joskaan ei välttämättä suositeltavaa (ts. parempi kuin väite lähteistämättä tai ei-erityisen-epäilyttävän väitteen poisto, huonompi kuin väite hyvällä sekundäärilähteellä lähteistettynä). – Haltiamieli 25. syyskuuta 2012 kello 12.54 (EEST)

Huolestuttavaa tällaisessa kai on myös se, jos käytettävissä olevien luotettavien lähteiden määrä tai saatavuus vähenee Wikipedian takia. Kun kerran tieto on niin helposti saatavilla täältä, siitä ei viitsitä kirjoittaa tai sen laittaminen nettiin ei kannata. Vaikea kai tätä on mitata, mutta välillä tuntuu että joistain aiheista ei löydy netistä mitään lähteeksi kelpaavaa, kun Wikipedia-artikkeli on heti ensimmäisenä Googlessa ja tappaa kaikki muut yritykset (mutta on tietysti lähteetön...) --Epiq (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 23.37 (EEST)

Seuraaava wikiprojekti: Luettelo kielletyistä lähteistä, koska käyttävät Wikipediaa lähteinä. --Höyhens (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 23.44 (EEST)

Yritäpä huviksesi hakea kirjalähteitä Wikipediaa varten johonkin aiheeseen, esim. Naafkopf, Google Booksin haulla. Listan kärjessä komeilevat kirjat ovat High Quality Content by WIKIPEDIA articles! --Jmk (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 23.47 (EEST)

Vapaiden hyvien nettilähteiden tarjonta on pääsääntöisesti vähäinen aiheesta kuin aiheesta (myös englanniksi), mutta olisiko se sen kummempi ilman Wikipediaa. Jos luotettavaa tietoa olisi alun perin ollut vapaasti saatavilla, WP:lle ei olisi koskaan ollut edes tarvetta.--ML (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 23.51 (EEST)

! --Höyhens (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 23.58 (EEST)

Wikipedian takia Suomessa ei tulla enää koskaan julkaisemaan kunnollista uutta tietosanakirjaa. Tietokirjoista kiinnostuneena Wikipedia on viholliseni, ja kuten sanotaan, "jos et voi voittaa..." --Esamatti1 (keskustelu) 18. syyskuuta 2012 kello 09.15 (EEST)

Vaikka Wikipedia on jokseenkin epäilemättä paksu naula painettujen ja asiantuntijoiden pieteetillä kirjoittamien tietosanakirjojen arkussa, ne taisivat kaatua arkkuunsa jo ylipäätään internetin myötä. Wikipedian pitkäaikaisvaikutus tietokirjallisuuden julkaisuun on kyllä mielenkiintoinen kysymys, koska siitähän Wikipediakin on riippuvainen; missä määrin kaivamme maata omien jalkojemme alta? – Haltiamieli 18. syyskuuta 2012 kello 10.00 (EEST)

Tieteellinen uusi tutkimus julkaistaan muualla. Wikipedia voi käyttää sitä sitten. Mutta voineeko esimerkiksi graduntekijä käyttää wikipediaa lähteenä? --Höyhens (keskustelu) 18. syyskuuta 2012 kello 10.08 (EEST)

Voi käyttää (esim. [3] [4]) ja väitöskirjantekijäkin voi käyttää ([5] [6]). Asiahan ei sinänsä ole ongelma jos lähteet on selvästi merkitty, se että väitöskirjat ja Wikipedia voivat viitata toisiinsa ei sinänsä poikkea siitä että väitöskirjat ja tieteelliset artikkelit voivat viitata toisiinsa (kunhan eivät viittaa kehässä). --Jmk (keskustelu) 18. syyskuuta 2012 kello 13.37 (EEST)

Jos väitöskirja viittaa Wikipediaan, ja menee "läpi", siitä tulee ainakin parin tohtoritasoisen ihmisen tarkistama ja sitä voi pitää vertaisarvioituna. Eikö silloin Wikipedia voi viitata tähän Wikipediaan viittaamaan väitöskirjaan (jos väitöskirjat katsotaan yleisesti kelvolliseksi lähdemateriaaliksi)? --Harriv (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 11.17 (EEST)

Jos väitöskirja X sivulla 14 kertoo asian Y, lähteenä Wikipedia, ja sivulla 29 asian Z, lähteenä jokin aivan muu tai väitöskirjantekijän omat tutkimukset, en näkisi periaatteessa estettä, että Wikipedia viittaa Z:aan. Mutta sen verran normaalia lähdekritiikkiä kai pitää olla, ettei Wikipediaan sentään asian Y lähteeksi merkitä ko. väitöskirjaa. Sitä paitsi joku lähdehän sille asialle on täytynyt Wikipediassa olla jo ennen kuin väitöskirja viittasi siihen, vai mitä? Merkittäköön se todellinen lähde. --Jmk (keskustelu) 19. syyskuuta 2012 kello 12.41 (EEST)

Käytäntöjen ja käytösohjeiden navigaatio

Hei! Onko {{Käytännöt2}} tarkoitus olla vain valikoitu kokoelma tärkeimmistä käytännöistä ja käytösohjeista vai onko tämä malline vaan jäänyt päivittämättä? Se ei nimittäin sisällä kuin about 3/5 käytännöistä ja käytösohjeista. Päivitin tuossa eilen illalla {{Käytäntönavigaatio}}-mallineen ja se sisältää tällä hetkellä kaikki löytämäni käytännöt ja käytösohjeet. Jos tuon muokkaisi pystynavigaatiomallineeksi ja korvaisi Käytännöt2:n uudella pystynavigaatiolla, joka tosiaan sisältäisi kaiken? --Erantala (keskustelu) 24. syyskuuta 2012 kello 12.28 (EEST)

Muokkasin Käytäntönavigaatio-mallineen pohjalta uuden mallineen {{WPManuaalipystynavi}}, joka pitää sisällään kaikki käytännöt, käytösohjeet, tyylioppaat, ohjeet ja ei-käyttäjäsivulla-olevat mielipidekirjoitukset. Malline on toteutettu avattavana ja lisäparametrilla saa määrättyä yhden viidestä osiosta valmiiksi auki. Luokittelua osioiden sisällä voi vielä parantaa, en ole niitä ajatuksen kanssa loppuun asti miettinyt. Ehdotan, että tällä mallineella korvattaisiin nykyisin käytössä olevat {{Käytännöt2}} ja {{Tyyliopas}}. Lisäksi mallineen voisi lätkäistä kaikille niille sivuille, joista mallineesta on linkki, eli ohjeisiin ja mielipidekirjoituksiin. Implementaatiovaiheessa olisi syytä pyytää botteja apuun, joten ennen kuin työmäärältään näin suurta muutosta ryhdytään tekemään, niin kaipaisin vähän kommentteja kiitos! :-) --Erantala (keskustelu) 25. syyskuuta 2012 kello 01.56 (EEST)

Ilmeisesti tarkoituksena on koota yhteen Wikitoimintaan liittyviä ohjeita. Mielipidekirjoituksia, eli entisiä esseitä ei missään nimessä saa rinnastaa WIkipedian käytäntöihin, käytösohjeisiin tai ohjeisiin. Mielipidekirjoitukset ovat olennaisesti erilaisia, ainoastaan yhden wikipedistin mielipiteitä, joilla ei ole sinällään minkäänlaista määräävyyttä wikitoiminnassa. Osa mielipidekirjoituksista on jopa tehty nimen omaisesti jotakin määrättyä käytäntöä tai sen osaa vastustavassa hengessä. Linkki mielipidekirjoituksiin (mallineessa "esseet") tulisi poistaa mallineesta. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 25. syyskuuta 2012 kello 03.34 (EEST)--

Muutin nyt ensi alkuun Esseet-otsikon Mielipiteet-otsikoksi. Nyt ainakin jo otsikko kertoo lukijalle, että kyseessä on mielipide. Lisäksi jokaisella mielipidesivullahan on {{essee}}-malline, joka kertoo lukijalla selvästi, että kyseessä on mielipide eikä käytäntö eikä käytösohje, joten sekaannuksen vaaraa ei pitäisi olla. Mielestäni tuolla mielipidekirjoitusten joukossa on joitakin helmiä, joista kehittyvät käyttäjät voivat ammentaa hyödyllisiä vinkkejä. Esimerkiksi Wikipedia:Poliitikot kertoo paljon sellaista mitä ei pystyisi rajoittavaksi käytännöksi edes muotoilemaan. Koen nuo mielipidekirjoitukset hyödyllisiksi ja haluaisin säilyttää ne navigaatiomallineessa, mutta esim. värityksellä ne voisi vielä selkeämmin erottaa muista osioista. --Erantala (keskustelu) 25. syyskuuta 2012 kello 13.12 (EEST)

Väritystä muutettu ja mielipiteet visuaalisesti erotettu ohjeista/käytännöistä. --Erantala (keskustelu) 25. syyskuuta 2012 kello 14.13 (EEST)

No joo, ihan OK, etenkin kun kysymyksessä eivät ole käyttäjä-avaruuden mielipidekirjoitukset (mikä kyllä ilmeni jo ensimmäisestä viestistäsi, mutta meni minulta ohi — tämän vuoksi tiukka kanta).

Manuaalipystynavin ulkoasua en pidä kovin onnistuneena: teksti on liian suurta vaikka erottuisi pienempänäkin hyvin (etenkin eri väreillä eli suuremmalla kontrastilla), ja erityisesti otsikossa tekstityyli on ylisuuri raameihin nähden. Värit ovat aivan liian voimakkaat. Terv. --Riisipuuro (keskustelu)--

Olen käyttänyt aihealue "Wikiprojekti" värimaailmaa, kun en sopivampaakaan aihealuetta löytänyt. En itsekään erityisemmin ole tyytyväinen väritykseen - pitäisi kai käydä luomassa tänne Malline:Aihealue uusi parempi värimaailma. --Erantala (keskustelu) 26. syyskuuta 2012 kello 23.34 (EEST)

Näyttää hämäävästi, että otsikko "Viisi pilaria" tarkoittaisi sen alla lueteltua (sattumalta) viittä kategoriaa. -88.112.227.11 27. syyskuuta 2012 kello 00.23 (EEST)

Hinkkasin tuota visuaalista ilmettä ja olen siihen nyt itse tyytyväinen. Ainut mikä vielä hieman arveluttaa on juurikin yllä mainittu Viisi pilaria. Erottuuko se riittävän selvästi? Ymmärtääkö tuosta, että Viisi pilaria on linkki? Harhauttaako tuo luulemaan, että viisi pilaria olisi käytännöt, käytösohjeet, tyyliopas, ohjeet ja mielipiteet? Yksi idea, joka minulla tuli mieleen, olisi laittaa viisi pilaria samanlaisen avautuvan elementin sisään ja sinne viisi kohtaa 1) Tietosanakirja 2) Neutraali näkökulma 3) Tekijänoikeudet 4) Käytösohjeet 5) Älä palvo sääntöjä. --Erantala (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 02.38 (EEST)

Elikkäs tähän tyyliin Käyttäjä:Erantala/WPManuaalipystynavi --Erantala (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 02.59 (EEST)

Sinisen pohjavärin ja sinisen tekstin kontrasti on liian pieni. Sitten ominaisuuten olisi aika hieno jos sen kateogrian saisi automaattisesti auki jossa ollaan. Esimerkiksi jos ollaan käytännöissä niin käytännöt olisivat automaattisesti auki--Zache (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 08.59 (EEST)

Samaa mieltä kuin Zache. Pohjavärin pitäisi olla selvästi vaaleampi, ehdottaisin jotain hyvin vaaleaa keltaista, Mielipiteisiin vaaleanharmaaa. Värejä lukuun ottamatta mielestäni OK. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 11.11 (EEST)--

Tuo automaattisesti avautuva kategoria on kyllä ollut mallineessa jo ihan alusta asti. Esimerkki täällä Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. Kaikkein tyylikkäintä olisi varmaan jos kategoria olisi piilotettavissa, mutta oletuksena auki, nyt se kategoria jonka sivulla ollaan on kiinteä, eikä sitä saa piilotettua. En ole keksinyt miten tällainen ominaisuus toteutettaisiin, vaatinee JavaScriptiä, vai onko toteutettavissa CSS3:lla? Tuo väritys on ärsyttävä kun se näyttää erilaiselta monitorista riippuen. Yhdellä ruudulla kun sen saa mielestään hyväksi, niin toisella se näyttää taas erilaiselta. Täytynee säätää värit varman päälle. Linkkien siniseen väriin ei varmaan kannata kajota.. Yritänpä illemmalla vielä kerran tuota väritystä. --Erantala (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 11.54 (EEST)

Enpä jaksanut odottaa iltaan asti vaan ryhdyin heti toimeen. Tässä olisi uusin luonnos Käyttäjä:Erantala/WPManuaalipystynavi. Yritin noilla sinisillä sävyilla hakea virallisuutta ja luotettavuutta, mutta ei niillä saa riittävää kontrastia. Linkithän vaihtavat väriä kun niitä on kerran klikannut, ja mulla noi oli kaikki kertaalleen klikattuja, jolloin kontrasti oli ihan kohtuullinen. Kun tyhjensi selaimen välimuistin, niin huomasin ongelman. Laitoin pohjaväriksi kuivan ja virallisen harmaan, joka sopii oikein hyvin kuiviin ja virallisiin sääntöihin. Pilarit on korostettu marjapuuron punaisella ja mielipiteet on leikkisä keltainen väriläiskä. Kokonaisvaikutelmasta tulee kiva "kerroshampurilainen". Tarkoituksena tosiaan laittaa tuo malline kaikille niille sivuille, joista siinä viitataan, yhteensä noin 130 sivulle, joten mallineen on syytä olla kaikinpuolin moitteettomassa kunnossa. --Erantala (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 14.18 (EEST)

Taustavärit ovat vieläkin liian tummat, erityisesti kontrasti on liian pieni punaisessa kentässä. Nyt värejä on myös liikaa - liian kirjava yleisilme. Ei tähän nyt sentään viittä väriä tarvita. Kokeiles käyttää kahta: otsikkokorostuksiin yleensä #EADBB1 paitsi mielipiteissä #DEDEDC. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 16.55 (EEST)--

Meikäläisen näytöllä tuota #DEDEDC-väriä ei erota valkoisesta. Käytössä onkin aika vanha monitori, jossa kirkkaus ja kontrasti säädetty tappiin, jotta värit ylipäänsä erottuisivat jotenkin. Täytyy kokeilla toisella koneella. Itse kyllä tykkään tuosta siniharmaasta, mutta siinä voisi väliotsikoita vaalentaa. Kuitenkin väliotsikon ja pääotsikon olisi kiva erottua toisistaan. --Erantala (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 17.31 (EEST)

Ehdotan keskustelun jatkamista täällä Keskustelu mallineesta:WPManuaalipystynavi, jos kerran isot linjat on kunnossa ja nyt puhutaan enää värityksen yksityiskohdista. --Erantala (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 17.35 (EEST)