Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 27

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Wikisofta

Olen kaverini kanssa kehitellyt kevyttä ja helppokäyttöistä wikisoftaa. Olisiko täällä joku osaava joka haluaisi auttaa sen tekemisessä? Nimesin sivuston nimellä Wikipedia. löytyy osoitteesta http://pate.jouluserver.com/wiki/ --Parafilia 30. kesäkuuta 2010 kello 11.38 (EEST)

Moi Parafilia, ja tervetuloa Wikipediaan. Wikipedian logon (Wikipedia-logo-fi.png) joudut ainakin ottamaan sivustoltasi pois, koska se on tekijänoikeuden suojaama. Jafeluv 30. kesäkuuta 2010 kello 11.59 (EEST)

Selvä. Mutta osaisiko joku auttaa vaikka tekemään sinne tuon tuoreet muutokset listan joka on tylyn näköinen? --Parafilia 30. kesäkuuta 2010 kello 12.01 (EEST)

Artikkelin aukoton historia?

Voisiko joku selittää tällaiselle yksinkertaiselle ihmiselle, mitä tarkoittaa että artikkelin historia on aukoton (aukollisen vastakohtako?). Onko sieltä ehkä napsittu muokkauksia pois? Kyselin termin käyttäjältä, mutta hän ei oikein osannut selittää [1]. --Ulrika 17. kesäkuuta 2010 kello 14.56 (EEST)

Minäkin kysyin jo aiemmin täällä. "Tarkoittaa, että artikkelin historia vaikuttaa siltä, että joku on käynyt artikkelin sisällön joskus läpi (vastaa artikkelin sisällöstä), mukaan ei ole lipsahtanut epäilyttäviä, lähteettömiä lisäyksiä ja artikkelin sisältö on stabiili." --Tappinen 17. kesäkuuta 2010 kello 15.27 (EEST)

Taidan tosiaan olla yksinkertainen, kun en ymmärrä miten nuo kertovat aukottomasta historiasta. Mutta viisaammat varmaan ymmärtävät. Onko tämä jotenkin käytössä oleva wikitermi vai ainutkertainen tai omakeksimä? --Ulrika 17. kesäkuuta 2010 kello 15.56 (EEST)

Kieltämättä hankalasti ymmärrettävä termivalinta, ehkä tässä on tarkoitettu "moitteeton historia". Aukosta tulee mieleen että välistä puuttuisi jotain. --Harriv 17. kesäkuuta 2010 kello 16.03 (EEST)

Mikäs "moitteettoman" vastakohdaksi? "moitittava"? ettei vaan ole liian loukkaava, nyt kun "roskaakin" ollaan muuttamassa... :) Mutta jos keksitte jonkun järkevän termin niin otan mielelläni käyttöön. Gopase+f 17. kesäkuuta 2010 kello 16.06 (EEST)

Ehkä, itselleni ei tosin valjennut mistä tässä on edes kyse? Miten vaikka vuoden 2004 sähellykset vaikuttavat tähän päivään? --Harriv 19. kesäkuuta 2010 kello 21.01 (EEST)

Minä ymmärrän aukottoman ikäänkuin tyhjentävänä vastauksena/tietona, siinä ei siis ole "mustia aukkoja" ja se on varma fakta. Esim. aukottomasta historiasta ei löydy ajanjaksoja, joista ei tiedetä mitään, tai joidenka elinoloista saatu tieto on kovin epävarmaa tai ristiriitaista. Itselleni tulee moiteettoman vastakohdaksi mieleen "moitteellinen", ja pikaisen googletuksen jälkeen tuota termiä käyttävät muutkin. En sitten tiedä onko sekään virallinen. Eli artikkelin kohdalla ajattelisin, että aukoton historia tarkoittaa siis sen artikkelin koko eliniän täydellistä historiaa artikkelin luomispäivästä nykyhetkeen sijoittuvalta aikaväliltä, tiedossa/esillä on siis jok'ikinen tehty muokkaus. Jos tuo moite-sana on liian negativiinen, niin kuulostaisiko epätäydellinen (huonoa suomea?) paremmalta? --Vohvelieläin 4. heinäkuuta 2010 kello 20.53 (EEST)

Kielimatka

En tiennyt minne tämän laittaa joten laitoin tämän tänne. Haluaisin kysyä voisiko joku tehdä sivun kielimatkoista koska kielimatka on eri asia kuin oppilasvaihto joten kielimatkalle pitäisi tehdä oma sivu! Juvani 1. heinäkuuta 2010 kello 10.37 (EEST)

Moi Juvani, ja tervetuloa Wikipediaan. Wikipedia:Artikkelitoiveet -sivulle voi laittaa toivomuksia uusista artikkeleista aihealueen mukaan. Toki voit myös aloittaa artikkelin itse: lisätietoja sivulla Ohje:Uuden artikkelin luominen. Jafeluv 1. heinäkuuta 2010 kello 10.48 (EEST)

Nokia N9

Voisikohan Nokia N9-puhelimesta jo tehdä artikkelin, vai pitääkö odottaa, että julkistetaan virallisesti? --Olli 1. heinäkuuta 2010 kello 11.04 (EEST)

Jos siitä on jotain kerrottavaa, lähteisiin perustuen? Hyviä lähteitä lienee hankala löytää ainakin toistaiseksi. --Harriv 1. heinäkuuta 2010 kello 22.10 (EEST)

Toinenkin kesäprojekti

Esitän vaihtoehtoista tai täydentävää kesäprojektia heinäkuulle: suljetaan kone, otetaan digikamera ja vaikkapa polkupyörä ja ikuistetaan lähiympäristön tai mahdollisen lomamatkareitin varren kohteita commonsiin. Talven tultua niitä voi sitten latailla ja aloittaa vaikkapa kuvien kohteista uusia artikkeleita. (Tähän ehdotukseen antoi inspiraation radiosta kuultu Juha Vainion kappale Käyn ahon laitaa.)--Urjanhai 1. heinäkuuta 2010 kello 12.52 (EEST)

Sanonpa tässäkin joku joka käy Korkeasaaressa voisi kuvata metsäpeuran. --Tappinen 1. heinäkuuta 2010 kello 21.48 (EEST)

Sibelius-monumentistakaan ei ole kuvaa. Sen voisi tallentaa tänne fi-wikiin. --Ism 1. heinäkuuta 2010 kello 21.54 (EEST)

Senkun kopioi en-wikistä ja käyttää {{taideteos}} -käyttöoikeutta? Siinä oli commonskuva mutta se poistettiin: [2]. --Harriv 1. heinäkuuta 2010 kello 22.06 (EEST)

Pirun deletionistit ehtivät joka paikkaan... Tehty, kopioin kuvan enwikistä ja lisäsin artikkeliin. Jafeluv 2. heinäkuuta 2010 kello 00.43 (EEST)

Hyvä homma. Toivottavasti saisimme joskus myös parempilaatuisemman kuvan tilalle. Kuvan resoluutio on aika pieni. --Ism 2. heinäkuuta 2010 kello 01.12 (EEST)

Se on pieni tarkoituksella. Parempilaatuisen saa lisätä sitten kun teoksen tekijänoikeus vanhenee. Jafeluv 2. heinäkuuta 2010 kello 01.20 (EEST)

Onnettomuuspaikkakuvien näyttäminen

Artikkelissa Jyrki Järvilehto on sinällään onnistunut kuva Jomalvikin onnettomuuspaikasta, mutta onko kuvan näyttäminen tahdikasta? Itse en osaa vastata ja siksi kysyn täällä.--Urjanhai 1. heinäkuuta 2010 kello 23.09 (EEST)

Tahdikkuus ei ole koskaan ollut vahvoja puoliani marssirivistössä tai muuallakaan, mutta on tuo kuva ainakin informatiivinen kolaritapauksen suhteen, joten säilyttäisin sen artikkelissa, vaikka resentismin suunnalla ollaankin. --Lax 2. heinäkuuta 2010 kello 00.00 (EEST)

Koska onnettomuudessa menehtyi toinen ihminen, jättäisin pois. --Tappinen 2. heinäkuuta 2010 kello 00.02 (EEST)

En näe onnettomuuspaikkakuvan näyttämisessä tuossa artikkelissa ongelmaa. Oletko vilkaissut holokausti-artikkelia? Jafeluv 2. heinäkuuta 2010 kello 00.34 (EEST)

Ajattelen tätä sii menehtyneen henkilön lähiomaisten kannalta - ja toisaalta, koska kuolemantapauksen ja artikkelin kohdehenkilön välinen yhteys ei ole selvä (viimeksi kun luin lehtiä ei tiedetty kumpi ajoi). Jos holokaustin uhrien lähiomaiset lukevat fi.wikiä, kuvat ei vät tule heille yllätyksenä holokausti-sivulla. Urjanhain käyttämä sana "tahdikas" on mielestäni hyvä. --Tappinen 2. heinäkuuta 2010 kello 07.50 (EEST)

Ymmärrän pointtisi, mutta Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi. Ainakin itsestäni tuntuisi tekopyhältä poistaa kuva sillasta sen perusteella että "siellä menehtyi toinen ihminen", kun toisessa artikkelissa lyödään jäiset ruumiit silmille heti infolaatikossa. Kuvan sopivuudesta Jyrki Järvilehto -artikkeliin voidaan kyllä keskustella, mutta pelkän tahdikkuuden takia sitä ei pitäisi lähteä poistamaan. Jafeluv 2. heinäkuuta 2010 kello 10.36 (EEST)

Eihän tuo ole edes mikään "onnettomuuspaikkakuva", vaan tosiaan kuva sillasta, jossa on jonkinlainen jälki törmäyksestä. Kuva nostanee joillekin henkilöille mieleen surullisia tunteita, mutta niin tekee varmasti koko asiaa käsittele tekstiosuuskin. --Harriv 2. heinäkuuta 2010 kello 10.41 (EEST)

Tähtitiedenavigaatiomallinteet ja tähtitiede sivujen luokituksien täsmentäminen

Voisiko joku luoda suomenkieliseen Wikipediaan pikkuplaneetta ja komeetta navigaattorit? Tarkoitan sellaista laatikkoa pikkuplaneetta ja komeetta artikkelien löpussa, joissa näkyy kyseisen kohteen ja sitä numerojarjestyksessä aikaisemman ja seuraavan kohteen nimet. (esim. jos sivu on vaikkapa Pluto (kääpiöplaneetta) niin laatikossa lukisi: (134339) 5628 T-3 · 134340 Pluto · (134341) 1979 MA. Jos sivu olisi Halleyn komeetta laatikossa lukisi: 1P/Halley · 2P/Encke [3]. Englanninkielisessä Wikipediassa tällaiset apumallinteet on jo tehty. Myös joissakin muunkielisissä Wikipedioissa on samanlaiset. http://en.wikipedia.org/wiki/2 Pallas http://en.wikipedia.org/wiki/2P/Encke

Pyydän tällaisten mallinteiden luomista muilta, sillä en itse osaa niitä tehdä. Pyytäisin myös jotakuta täsmentämään esim. pikkuplaneettasivujen luokitusta, etteivät luokat olisi vain: Asteroidit, Apollo-asteroidit, Kuiperin vyöhyke, Kääpiöplaneetat ja Transneptuniset kohteet. Esim. englanninkielisessä Wikipediassa luokkia on enemmän. Olisi hyvä jos luokan Asteroidit, alaluokkina olisi Apollojen lisäksi myös esim. Päävyöhykkeen asteroidit, Aten-asteroidit, Amor-asteroidit ja Troijalaiset asteroidit. Lisäksi Kentaureille voisi olla oma luokkansa, ettei niitä tarvitsisi tunkea asteroidien sekaan, tai ainakin ne olisivat siellä omana alaluokkanaan. Nimi voisi olla vaikkapa Kentaurit (pikkuplaneetat). Asteroidit, kääpiöplaneetat, kentaurit ja Transneptuniset kohteet voisivat lisäksi kaikki kuulua luokkaan Pikkuplaneetat. Esimerkki englannikielisestä Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Category:Minor_planets --Asikal1 5. heinäkuuta 2010 kello 11.59 (EEST)

Katsoin Pluto-artikkelia ja siinäon jo kaksi mallinetta lopussa ja tietolaatikko sivussa - tulisiko uuden mallineen avulla sivusta yhtään selkeämpi ? Ajatteletko vaaka- vai pystyasentoista mallinetta ja miten se sijoittuisi noihin olemassaoleviin nähden (alle, päälle, viereen) ? Itse asiassa, kun katson en-wikin Pallas-sivun mallinetta, huomaan, että saman voisi tehdä edeltäjä-seuraaja -mallineella, katso vaikka Kaarle XI - tätäkö tarkoitat ? --Tappinen 6. heinäkuuta 2010 kello 07.51 (EEST)

Tervetulomalline suomea osaamattomille käyttäjille

Meillä ei taida olla mitään tervetulomallinetta ulkomaalaisille käyttäjille? Olisi kiva olla joku yksinkertainen tervetulotoivotus vaikka englanniksi joka ohjaa kysymään tarvittaessa neuvoa kahvihuoneesta tai lähetystöstä ja osoittaa että vieraskielisetkin käyttäjät ovat tervetulleita. Nykyisessä tervetulomallineessa lukee yksi lause englanniksi ja sekin aivan lopussa ja todella pienellä. Epäilen että se jää todella monelta noteeraamatta, ja suomea taitamattomalle oikean paikan löytäminen kysymyksen esittämiseen voi osoittautua hankalaksi. Jafeluv 6. heinäkuuta 2010 kello 14.36 (EEST)

Englanninkielisistä tutkinnoista ja muista

• Bachelor of Arts
• Bachelor of Arts
• Bachelor of Business Administration
• Bachelor of Laws
• Liberal Arts
• Bachelor's degree
• Doctor of Philosophy
• Undergraduate education

En nyt ihan saanut selville, että minkälainen sotku täällä on koulutusten suhteen, mutta tuohon listasin artikkeleita, jotka ehkä pitäisi olla olemassa muina kuin ohjauksina. Jotenkin tuntuu, että koulutus on vain omittu Suomelle. Olenko ihan väärässä, jos en, mitä asialle voisi parhaiten tehdä? Mistä aloittaa? --Mpadowadierf 6. heinäkuuta 2010 kello 14.55 (EEST)

Noista olisi kyllä hyvä olla olemassa artikkelit, itse olen ainakin päätynyt siihen, että artikkeleissa käytän alkuperäiskielisiä tutkintonimikkeitä koska vaikka Bachelorin- ja suomalainen kandidaatintutkinto ovatkin lähellä toisiaan, on niiden sisältö kuitenkin erilainen. Eli, kyllä, siitä vain kirjoittamaan nuo artikkelit! :) --Joonasl (kerro) 6. heinäkuuta 2010 kello 14.59 (EEST)

Totta virkat. Ehkä myös Master of Science, Master of Arts ja Master of Philosophy. Asiaan vaikuttaa Euroopassa Bolognan prosessi, mutta Wikipediassa pitäisi käsitellä myös Euroopan ulkopuolisia tutkintoja, ja tutkintojen viidakkoa Euroopassa ennen Bolognan prosessia.--Alcedoatthis 6. heinäkuuta 2010 kello 15.05 (EEST)

Toisaalta juuri tämän "viidakon" vuoksi kannatan keskittämistä. Kokooma-artikkeleissa kuten Lääketieteelliset yliopistotutkinnot voidaan kertoa eri nimikkeistä eri maiden kannalta asiayhteydessään ilman, että lukija eksyy artikkeliviidakkoon. --PeeKoo 9. heinäkuuta 2010 kello 21.53 (EEST)

porvoon ampumavälikohtaus

Eiköhän tästä pitäisi tehdä artikkeli: [4] --Olli 6. heinäkuuta 2010 kello 18.24 (EEST)

Vai onko siitä jo?? --Olli 6. heinäkuuta 2010 kello 18.25 (EEST)

Wikiuutisiin. --Otrfan 6. heinäkuuta 2010 kello 18.25 (EEST)

Resentismi kukkii, ihmisiä on tapettu Suomessa satoja vuosia, artikkeleita ei tapauksista näy. 213.138.128.45 6. heinäkuuta 2010 kello 18.30 (EEST)

Iltalehtiaieneistoa. Joka päivä joku kuolee. Missä on uutinen kolarista kun äiti ja lapsi kuolivat? --Kalmo 6. heinäkuuta 2010 kello 18.37 (EEST)

Kkk.. kuitenkin ollut aika paljon esillä tänään. --Olli 6. heinäkuuta 2010 kello 18.38 (EEST)

Tänään. Mutta pitäisi olla vähän pysyvämpää merkitystä. Huomasin ettei edes viikkoja palstoilla roikkunut kaivurikuski säästynyt. --Kalmo 6. heinäkuuta 2010 kello 19.28 (EEST)

Saanut näköjään mediahuomiota jopa USA:ssa asti. Ei vielä riitä minulle, mutta jos juttu leviää vielä laajemmalle ja siitä vielä hohkataan täällä Suomessa niin alkaa olemaan artikkeliainesta. --Jepse 7. heinäkuuta 2010 kello 15.17 (EEST)

Menee kategoriaan "suomalaisen median ylimainostamat tapaukset". Harmittava juttu, mutta ei WP-merkittävä. Tuo CNN:n nettikeskusteluhan ei suoraan liity edes ammuskeluun, vaan elinkautisen pituuteen Suomessa.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 7. heinäkuuta 2010 kello 22.08 (EEST)

No, ei noita tämäntyyppisiä, ennestään tuntemattomien ihmisten joukkosurmaamisia Suomessa kuitenkaan kovin usein tapahdu (tai no, ainakin ennen vuotta 2007 hyvin harvinaisia, sen jälkeen näitä on tuntunut olevan vuosittain), joten sikäli ymmärrän median vahvan uutisoinnin, ei siis välttämättä mitään "ylimainostusta". Etenkin, kun tekijällä on tosiaan ollut jo yksi henkirikostuomio alla, eli sama mies on ehtinyt surmaamaan vuosien varrella jo neljä henkilöä; ei kovin yleistä Suomessa. Joten kyllähän tämä voi olla "artikkeliainesta", jos mediahuomio jatkuu vielä pitkään (tyyliin vaikkapa tapaukset Heinojen murhat ja Mika Muranen; pienemmänkin huomion tapauksista näkyy olevan täällä artikkeleita, esim. Kampin autopommi), eikä tapaus unohdu heti muutaman päivän jälkeen. Tällä hetkellä kannattaa kuitenkin tosiaan odottaa, miten tapahtuman uutisointi etenee, eikä luoda artikkelia välittömästi. --Nironen 8. heinäkuuta 2010 kello 07.03 (EEST)

Ehdotan nimeksi Esa Åkerlund. Ilmeisesti myös tämän kesän tapahtumia voidaan sivuta tässä artikkelissa. -- Petri Krohn 8. heinäkuuta 2010 kello 09.57 (EEST)

Iltalehdet taitavat hehkuttaa juttua vielä jonkin aikaa. Odotellaan, ja katsotaan, kuinka kauan tämä on esillä. --Olli 8. heinäkuuta 2010 kello 10.02 (EEST)

Kirjoitin artikkelin ja tein uudelleenohjauksen: Porvoon ampumavälikohtaus. -- Petri Krohn 8. heinäkuuta 2010 kello 10.17 (EEST)

en:List of iOS devices

Mietin, että kyseisen artikkelin voisi ruveta kääntämään. Vaikuttaako turhan epämerkittävältä suomenkieliseen Wikipediaan? En viitsisi aloittaa käännöstyötä turhan takia. --Olli 7. heinäkuuta 2010 kello 21.15 (EEST)

Mielellään, varmasti? merkittävä--Opa1974 7. heinäkuuta 2010 kello 22.05 (EEST)

Siitä vaan. --Zache 10. heinäkuuta 2010 kello 23.26 (EEST)

Lähteistysoperaatio heinäkuulle

Tuli tuossa eilen illalla mieleen sellainen juttu, että jos jokainen wikipedisti lisäisi vähintään yhden lähteen päivässä kuukauden ajan sellaisiin artikkeleihin joissa ei ole lainkaan lähdeviitteitä, saataisiin Wikipedian lähdemäärää kasvatettua ihan mukavasti. Esimerkiksi kymmenellä osallistujalla lähteitä tulisi kuukauden aikana 10 x 31 = 310.

Siispä ehdotankin, että heinäkuun ajan jokainen wikipedisti ryhtyy toimeen ja lisää vähintään sen yhden lähdeviitteen päivässä. Ajattelin että jokaisen täysin mukana olleen (31 viitettä lisänneen) käyttäjän voisi palkita heinäkuun päätteeksi jollain palkinnolla. Mitä mieltä muut koko ehdotuksesta?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 29. kesäkuuta 2010 kello 09.55 (EEST)

Kannatan. Sen voisi yhdistää tuohon minitynkäasiaan siten, että minitynkiä laajennettaisiin ja lähteistettäisiin tyngiksi. --Ulrika 29. kesäkuuta 2010 kello 10.54 (EEST)

Tästä on hyvä alkaa omalla lemppariaiheellaan: Luokka:Minityngät aiheittain --Ulrika 29. kesäkuuta 2010 kello 10.56 (EEST)

En etsi lähteitä muiden kirjoittamiin täysin lähteettömiin artikkeleihin (koska siinä ei ole mielestäni järkeä), mutta voin osallistua kirjoittamalla yhden artikkelin kokonaan uusiksi lähteiden perusteella. --Ryhanen 29. kesäkuuta 2010 kello 11.11 (EEST)

Siinä on erityisen paljon järkeä. Etsin juuri Karl-Erik Ekholmille lähteeksi Biografiakeskuksen. Siitä on hyvä lähteä laajentamaan tyngäksi laajentamaani artikkelia edelleen. Kaikilla ei ole kykyjä kaivaa olennaisia lähteitä, mutta voimme auttaa muita tässäkin asiassa, ja samalla viemme eteenpäin kehitystä. Tee kuitenkin kuten parhaaksi näet ja mikä sinulta käy luontevimmin. --Ulrika 29. kesäkuuta 2010 kello 11.26 (EEST)

Kuulostaa hyvältä. Osa heinäkuusta menee kyllä matkustaessa, mutta katsotaan miten pääsen mukaan. --Pettson 29. kesäkuuta 2010 kello 11.16 (EEST)

Sama juttu, olen mukana kun olen verkossa. Hyvä keksintö ! Pisteytyshakuiset voisi pitää sivullaan jotain laskuria, tai laitetaan yhteenvetoon HLK (heinäkuun lähdekampanja). --Tappinen 29. kesäkuuta 2010 kello 14.41 (EEST)

Miten olisi jonkun käyttäjän alasivulle taulukko, johon osallistujat voisivat laittaa nimensä ja aina sen artikkelin, mihin ovat kunakin päivänä jonkin lähdeviitteen merkinneet? Jos kaikki ovat yhdessä paikassa, saisi ainakin huomattavasti helpommin laskettua että kuinka monta lähdettä projektin aikana yhteensä tuli.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 29. kesäkuuta 2010 kello 17.17 (EEST)

Wikipedia: Wikiprojekti Heinäkuun talkoot ja sinne? – EtäKärppä¹³ 29. kesäkuuta 2010 kello 21.38 (EEST)

Hieno idea, pyrin osallistumaan vaikka aika huono lähteiden lisäilijä olenkin. Tosin lomailuakin ilman internet yhteyttä tiedossa samaan aikaan on. --Topy 29. kesäkuuta 2010 kello 17.52 (EEST)

Tietystihän voit lisätä lähteitä loma-ajallesi myös etu-/jälkikäteen :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 29. kesäkuuta 2010 kello 18.02 (EEST)

Hauska idea, olen mukana sikäli kun olen koneen äärellä heinäkuussa.--Tanár 29. kesäkuuta 2010 kello 19.12 (EEST)

... ja jos mukana on sata, ja jokainen tekee kaksi päivässä, saadaan 50% raja rikki ! --Tappinen 29. kesäkuuta 2010 kello 19.15 (EEST)

Onko olemassa ohjelmaa joka näyttäisi tietystä luokasta lähteettömät artikkelit? Helpottaisi minun työtäni, ainakin. – EtäKärppä¹³ 29. kesäkuuta 2010 kello 21.38 (EEST)

Catscan2 esimerkiksi. (esimerkkihaku) EDIT: Ja vastaava haku catscanilla, kun catscan2 näyttää olevan jumissa.. --Zache 29. kesäkuuta 2010 kello 22.49 (EEST)

Tein nyt alustavan sivun Wikiprojektiksi, tuota saa vapaasti kehittää eteenpäin. Jos porukalla kiinnostusta niin järjestetääs sama ens vuodekskin :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 29. kesäkuuta 2010 kello 23.08 (EEST)

Lisäsin tuonne projektin sivulle taulukon, jonne kaikki voivat sitten päivittää tilannettaan. -DragonMaster- 1. heinäkuuta 2010 kello 01.36 (EEST)

Lasketaanko saavutuksiin myös uudet artikkelit, joissa on lähteet kohdillaan? – EtäKärppä¹³ 1. heinäkuuta 2010 kello 08.15 (EEST)

Mun mielestä ei - näkisin, että tässä on tarkoitus siivota komeroita. Luokan Jääkiekkoseurat alaluokista löytyy 932 lähteetöntä... --Tappinen 1. heinäkuuta 2010 kello 09.09 (EEST)

Selvä, tuli vain mieleen kun nyt työn alla tulee olemaan paljon uusi artikkeleita. Ja itse suuntasin katseet enemmä luokkaan jääkiekkoilijat, yli 1000 lähteetöntä... – EtäKärppä¹³ 1. heinäkuuta 2010 kello 09.15 (EEST)

Mielestäni projektin sivulta pitäisi erotella vaikka lihavoinnilla ne artikkelit, joiden lähteistys on sitten kunnossa (eli enemmä kuin yksi lähdeviite). Tuollainen erottelu nostaisi viitteiden määrä, sillä seurauksella että artikkelin luotettavuus nousee myöskin. – EtäKärppä¹³ 1. heinäkuuta 2010 kello 12.27 (EEST)

Pieni kysymys: onko tarkoitus siis lisätä lähteitä vai lähdeviitteitä? Esimerkiksi tässä artikkelissa] on lähde, mutta ei viitteitä. Kun siinä kerran on lähde, jätänkö artikkelin huomiotta vai etsinkö lähteen, jotta voin laittaa viitteen? 101090ABC 11. heinäkuuta 2010 kello 20.59 (EEST)

Itse ainakin funtsin homman alunperin niin, että vain sellaisia artikkeleita, joissa ei ole minkäänlaisia lähteitä; lähdeprojektin tilastoissa lähteellisiksi artikkeleiksi katsotaan ne, joissa on otsikko "Lähteet", "Lähde", "Viite", "Viitteet", eli tuollaisiin artikkeleihin lähdeviitteen lisääminen ei näy tilastoissa (..joskin auttaa kyllä artikkelia muuten tottakai).-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 11. heinäkuuta 2010 kello 21.21 (EEST)

Alustava lista osallistujista

Laita nimesi alle mikäli olet mahdollisesti osallistumassa kampanjaan, niin saadaan vähän osviittaa siitä kuinka moni on tulossa.

1. -Henswick- ^{Toivomuskaivo} 29. kesäkuuta 2010 kello 21.18 (EEST)
2. --Tappinen 29. kesäkuuta 2010 kello 21.30 (EEST)
3. Kai tuolta löytyy noita jääkiekkoartikkeleita ilman lähteitä... – EtäKärppä¹³ 29. kesäkuuta 2010 kello 21.36 (EEST)
4. Kokeillaan. --ML 29. kesäkuuta 2010 kello 21.38 (EEST)
5. --Tanár 29. kesäkuuta 2010 kello 22.08 (EEST)
6. Lähdeprojektilainen aina valmiina. --Jukka Kolppanen 29. kesäkuuta 2010 kello 22.26 (EEST)
7. Jos olen internetin äärellä niin voisiha sitä kerrankin jotain hyödyllistä tehdä. --Topy 29. kesäkuuta 2010 kello 22.33 (EEST)
8. Mikäs siinä, yritetään.. -DragonMaster- 29. kesäkuuta 2010 kello 22.37 (EEST)
9. Mitäs sitä turhaan peittelemään, että koneellahan sitä tosiasiassa istutaan kauneimmilla kesäsäilläkin. – Haltiamieli 30. kesäkuuta 2010 kello 01.32 (EEST)
10. Mukana ollaan, tosin lisäilen vain kirjalähteitä ja yksi per päivä voi tuottaa ongelmia. Vesteri 30. kesäkuuta 2010 kello 04.16 (EEST)
11. --Nedergard 30. kesäkuuta 2010 kello 15.48 (EEST)
12. Joinakin päivinä en ehkä voi sitä tehdä, mutta ehkä sitten toisina päivinä pari kolmekin. -KLS 30. kesäkuuta 2010 kello 17.24 (EEST)
13. --Unara 30. kesäkuuta 2010 kello 22.37 (EEST)
    1. Ainakaan viikonloppuisin olen muualla kuin koneen äärellä :) D100a 30. kesäkuuta 2010 kello 22.41 (EEST)
14. Voihan sitä ainakin yrittää. --djlordi 1. heinäkuuta 2010 kello 03.27 (EEST)
15. Aloitin jo. --Alcedoatthis 1. heinäkuuta 2010 kello 03.46 (EEST)
16. Lähden mukaan, aloitan heti! EJavanainen - Kasvihuone 3. heinäkuuta 2010 kello 18.55 (EEST)
17. Yritys jo hyvä kymmenen --Painoväri 3. heinäkuuta 2010 kello 22.44 (EEST)
18. Kävin jo lisäämässä nimmarin listaan. --Ville Siliämaa 4. heinäkuuta 2010 kello 18.55 (EEST)
19. Pyrin korvaamaan netistä poissaoloni muina päivinä. 101090ABC 4. heinäkuuta 2010 kello 18.56 (EEST)
20. Osallistumalla videopelit-wikiprojektin kuukauden yhteistyöhön osallistun myös tähän!--Olimar 4. heinäkuuta 2010 kello 23.27 (EEST)
21. Mukana ollaan! --Jepse 5. heinäkuuta 2010 kello 16.27 (EEST)
22. Tärkeä asia ja sopivan lyhyt wikiprojekti. --AB 7. heinäkuuta 2010 kello 00.16 (EEST)

Teemasivut

Hmm, olen tässä päivittänyt Kirjallisuuden ja Videopelien -teemasivuja ja pääasiallisena tavoitteena muutoksissa on ollut, että sivuista tulee sellaiset että niitä ei tarvitse jatkuvasti ylläpitää vaan ne selviää aktiivisen näköisinä ihan uusien lupaaviksi-, hyviksi ja suositelluiksi arvioitujen artikkeleiden avulla. Samalla nuo arvioidut artikkelit ovat hyviä siihen, että ne toimivat lukijoille hakemistoina hyvästä sisällöstä.

Pidemmän päälle ajatettelin, että olisi hyvä saada tehtä vähintään 5 sellaista teemasivua jotka ovat kunnossa jolloin niille voisi tehdä yhtenäisen navigoinnin toistensa välillä ja sekä pistää linkit luokkien pääsivulle jolloin niille tulisi tasaista lukijavirtaa.

Tällä hetkellä luulisin, että selkeitä teemasivuehdokkaita kunnossaoleviksi tai päivitettäviksi noiden kahden lisäksi ovat ainakin urheilu, maantiede, biologian eri osa-alueet, historia, kuvataiteet ja musiikki. Näistä kaikista täällä on sen verran aktiivista porukkaa, että uusia hyviä artikkeleita syntyy koko ajan ja teemasivun pitkän aikavälin kehittämiseen voisi löytyä kiinnostuneita. Lisäksi selaamistani vanhoista teemasivuista Filosofian teemasivu on todella hieno kuten myös kuvataiteen-teemasivu. Ja tietty myös formuloiden -teemasivu on aktiivinen (onkohan vielä muita) ?

Eli tuollaista puuhailen ja jos jollakulla on toivomuksia siitä että jokin tietty teemasivu kannattaisi päivittää niin kertokaas tai jos jotakuta kiinnostaa lähteä kanssa väsäilemään noita teemasivuja niin mukaan vaan :) --Zache 10. heinäkuuta 2010 kello 23.26 (EEST)

Itse aloitin jokin aika sitten Yhdysvaltojen teemasivun, olen tällä hetkellä ilmeisesti ainoa päivittäjä mutta toivottavasti joku muukin tulee messiin jossain vaiheessa :) Mutta pointti on joka tapauksessa että Yhdysvaltojen teemasivu on tällä hetkellä minun kauttani aktiivinen.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 12. heinäkuuta 2010 kello 13.38 (EEST)

Tunnistetava sammal ja perhonen

Kävin tänään kuvaamassa Pomponrahkalla Turussa ja eteeni sattui muutama laji mitä en tunnistanut.

tässä joku sinisiipilaji, kenties kangassinisiipi? Lisää kuvia löytyy Pomponrahkan kansiosta.

Pyystyykös tässä kuvasta tunnistamaan mikä sammal on kyseessä?

En jaksanut lisätä kaikkiin kuviin kaikkia niissä esiintyviä kasveja, lisään ne myöhemmin tai joku muukin voi. –☆Makele-90 11. heinäkuuta 2010 kello 17.45 (EEST)

Kangassinisiiveltä näyttää, tosin varmaan erottamiseen ketosinisiivestä vaadittaisiin mikroskooppia. Elinympäristö puhuisi kuitenkin kangassinisiiven puolesta. --albval(keskustelu) 11. heinäkuuta 2010 kello 19.18 (EEST)

Commonsista

Tuli tässä mieleen, että saako Wikimedia Commonsiin lisätä kuvaa, jossa näkyy autojen rekisterinumeroita, vai pitääkö ne muokata kuvasta pois?--djlordi 12. heinäkuuta 2010 kello 17.20 (EEST)

Miksei saisi? --Harriv 13. heinäkuuta 2010 kello 13.50 (EEST)

Asiasta on nähtävästi ollut Commonsissa puhetta ainakin muutamaan otteeseen: [5] [6]. --Ryhanen 13. heinäkuuta 2010 kello 15.23 (EEST)

Kirjoitus aiheesta menestysteologia on kirjoitettu menestysteolgiaa vastustavalla tavalla

Hei! Menestysteologia ei ole millään tavalla neutraali kirjoitus. Se on hyvin pitkälti vain haukkumakirjoitus menestysteologeista ja Uskon Sanan liikkeestä. Kirjoituksessa on väitetty mm. etteivät menestysteolgit ole kristittyjä, vaan harhaoppisia. Mitä tekemistä sellaisen kommentin kanssa on tietosanakirjassa, se on vain kirjoittajan oma mielipide. Olen kirjoitusta joskus itsekin korjannut, tosin korjaukseni on poistettu hyvin pian. Jotain täytyisi asialle tehdä! t. perisoreus

Lisäksesi artikkelia on muokannut paljon Käyttäjä:Anna O. Kannattaa keskustella hänen kanssaan erimielisyyksistä. Artikkelista on keskusteltu myös artikkelin keskustelusivulla: Keskustelu:Menestysteologia. Kannattaa tutustua ja kommentoida jatkossa artikkelin puutteista kyseisellä sivulla. Muista myös Wikipedia:Oleta muilta hyvää tahtoa. --Harriv 13. heinäkuuta 2010 kello 13.47 (EEST)

Ilmapiiri ja tavat

Siirretty kohdasta Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)#Ilmapiiri_ja_tavat (ei käsittele käytäntöjä)

Todella ihme meininkiä täällä Keskustelu_käyttäjästä:Isaac.

Kyllä uuden käyttäjän voisi edes toivottaa tervetulleeksi ennenkuin laukoo epäilyjä. Onko fi.wikipedian tarkoitus antaa esimerkkiä huonoista tavoista? Tulla synonyymiksi paskalle meiningille?

Ei ihme että ilmapiiri on vähän huono (lue: trolliparatiisi). Kaikki kilpaa leikkimässä trollileikkejä. Ylläpitäjien(kin) pitäisi pitäytyä asialinjalla ja muistaa WP:TAHTO. Ville S. ja Otrfan muuten kyllä osoittaneet viksuutensa. --Casimirpo 5. heinäkuuta 2010 kello 21.21 (EEST)

Niin kyllähän noista ylläpitäjien "tervetulotoivotuksista on viimeksi yritetty keskustella Wikipedia:Kommenttipyyntö/Quadriplegia mutta aina voi aloitta uuden keskustelun Wikipedia:Kommenttipyyntö/Käyttäjä Otrfan 2 D100a 5. heinäkuuta 2010 kello 22.38 (EEST)

Näyttääpä rakentavalta palautteelta. Tästä on hyvä jatkaa.--Opa1974 5. heinäkuuta 2010 kello 22.50 (EEST)

[7]? D100a 5. heinäkuuta 2010 kello 22.58 (EEST)

[8] Toivoin vilpittömän anteeksipyynnön riittävän?--Opa1974 6. heinäkuuta 2010 kello 11.40 (EEST)

Onhan tämä aika knoppi ratkottavaksi. Itsekin aina sortuu änkkäämiseen yms. Miten tästä saataisiin "hyvempi meininki" kasattua? --Casimirpo 5. heinäkuuta 2010 kello 22.56 (EEST)

Niin kyllä tastä on keskusteltu kautta aikain eri tavoista mutta ylläpitäjät haluavat jatkaa "hyväksi havaitulla kaavalla" 3-4 ylläpitäjää on joutunut lopettamaan kun puurot ja vellit ovat menneet sekaisin yksi lähti kun hermot menivät jne..Itse olen ollut aina sitä kieltä että tietty määräaikaisuus on ok mutta ylläpitäjät tai ylläpitäjiksi haluavat haraavat vastaan..D100a 5. heinäkuuta 2010 kello 23.03 (EEST)

Jos ~ 69 % käyttäjistä on ylläpitäjiksi haluavia, voit olla oikeassakin. Yhteys mahdollisen "hyvemmän meiningin" ja ylläpitäjyyden määräaikaisuuden välillä on minulle kuitenkin epäselvä. Jos joku onnistuu esittämään uskottavan argumentin näiden yhteydestä tulen ehdottomasti kannattamaan ylläpitäjyyden määräaikaistamista. --Joonasl (kerro) 6. heinäkuuta 2010 kello 13.37 (EEST)

Viittaakohan D100a joko jonkunlaiseen kuppikuntailuun tai hyvä-veljeilyyn, tai sitten siihen että kun homma ei enää ole kivaa niin välillä muillakaan ei ole kivaa. Tämä siis arvailua. Näyttäisi että kynnys negatiiviseen palautteeseen on alhainen ja tämä sitten syöttää itseään ja metsä vastailee yms. --(λ (?) (!)) 6. heinäkuuta 2010 kello 13.41 (EEST)

Mahdollisesti, kuitenkin se onko tuollaista kuppikuntailua tai hyvä-veljeilyä todella olemassa on sitten toinen asia. Ylläpitäjyys ei ole mikään suljettu kasti, vaan jokainen voi vapaasti asettua ehdolle. Äänestyksessä sitten tulee valituksi tai ei. Itse olen ehdottanut jo muutamaan otteeseen tällaisen käytösohjeen käyttöönottoa ja äänestyksessä se saikin aika mittavaa kannatusta, mikä ei kuitenkaan ihan riittänyt sen hyväksymiseen. Olisiko aika herättää keskustelu tuon tiimoilta uudelleen?--Joonasl (kerro) 6. heinäkuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

On meinannut mennä (kahvi)kuppi nurin itselläkin jo varsin monta kertaa. Neuvomisen sijaan p:eetä tulee niskaan nopeammin kuin ehtii sanomaan päivää.
Ohjeparsi "Uudet osallistujat ovat aina tervetulleita Wikipediaan, ja heitä kannustetaan muokkaamaan sivuja rohkeasti." olisi hyvä muuttaa muotoon

"Uusia osallistujia kehotetaan opettelemaan ulkoa muokkausohjeet, kommentointiohjeet, Wikipedian oman tekijäinoikeuskäytännön sekä 150 keskeisimmän mallinneen käytön (heti sen jälkeen, kun käsite mallinne on käyttäjälle avautunut). Muista, että jokainen osallistuja on ollut jossain vaiheessa uusi, joten ei sinullakaan ole mitään erioikeutta tyriä ja turmella uutuuttasi suomalaista Wikipediaa" --Caygill 20. heinäkuuta 2010 kello 19.37 (EEST)

Itse epäilen tietyn nurkkakuntaisuuden tai kateuden ilmapiirin joskus saavan ylivallan...He yksinkertaisesti eivät pysty parempaan kuin esim Ulrika tai Klassikkomies. He haluavat että kaikki ovat samaa harmaata massaa. Olen myös havainnut että koulukiusaajilla ja työpaikka vastaavilla ilkimyksillä olisi hyvät mahdollisuus Wikipedian ylläpitäjiksi.. D100a 20. heinäkuuta 2010 kello 19.52 (EEST)

Kuvabotti

Kun Wikipediassa on sellaisia botteja, jotka lisäävät automaagisesti linkkejä muunkielisiin Wikipedioihin niin juolahtipa siitä mieleeni, että sellainen botti voisi olla kätevä, joka keräisi kaikenkielisiltä wikipedioilta niissä käytetyt kuvat ja ehdottaisi niitä muidenkinkielisiin artikkeleihin. Eli jos vaikkapa ruotsalaisessa pediassa on artikkelissa Paavi Piuksesta kuva, niin mitä todennäköisimmin se sama kuva soveltuisi suomenkieliseen artikkeliin samasta aiheesta. Onko tällainen kenties jo olemassa, vai onko koko idea ihan pimeä? :) 85.76.52.50 14. heinäkuuta 2010 kello 18.21 (EEST)

Tällainen on jo. --Tappinen 14. heinäkuuta 2010 kello 18.44 (EEST)

Kohtuullisen kätevä kapistus tuokin, kiitos vihjeestä. 85.76.52.50 14. heinäkuuta 2010 kello 20.33 (EEST)

Lähteistetyn artikkelin sisällön muuttaminen

Kysyisin muutamista wikipedian periaatteista. Kysymykset ovat tulleet ajankohtaisiksi erään muokkaamani artikkelin johdosta. Olen käyttänyt runsaasti aikaa artikkelin menestysteologia kirjoittamiseen. Olen etsinyt aihetta varten parhaiden saatavissa olevien asiantuntijoiden kirjoittamia kirjoja lähteiksi, olen tutkinut asiaa netin kautta, käynyt itse tutustumassa menestysteologisiin seurakuntiin. Olen ymmärtänyt wikipedian periaatteen niin, että artikkelien tarjoaman tiedon pitää olla luotettavaa ja hyvin perusteltua.

Sen tähden en oikein pidä sitä oikeana, että toinen käyttäjä selvästi pyrkii muutamaan artikkelia oman seurakuntansa näkemystä ja opetusta tukemaan. Tähän näkemykseen olen päätynyt lukemalla hänen muokkauksiaan ja asiasta käytyä keskustelua.

Ei niin saa olla, ei wikipediaa saa käyttää minkään aatteen eikä kaupallisen toiminnan mainostamiseen, eikä minkään seurakunnan kotisivuna. Toinen käyttäjä korjailee tekstin sisältöä mieleisekseen, jolloin tekstissä mainitut lähteet eivät enää tue toisenlaiseksi muutettua tekstiä.

Wikipediassa on monesta uskonnollisesta ja ei uskonnollista ryhmästä kertovia artikkeleita, olenko ymmärtänyt niiden merkityksen oikein, etteivät ne suinkaan ole kyseisten ryhmien omien tavoitteiden ja opetuksen mainostamisen välineitä, vaan että niiden artikkelien pitäisi antaa luotettava ja perusteltua tietoa artikkelin aiheesta, vaikka kirjoitettu tieto ei olisikaan kaikilta osin kyseisten ryhmien itsensä hyväksymää ja heidän toivomuksiensa mukaista  ?

Toivon että tässä keskustellaan wikipedian periaatteista ja itse aiheesta tuolla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Menestysteologia

Nyt kysyisin:

- Onko luvallista vääristää lähteistettyä tekstiä tukemaan aatteen sekä kaupallisen toiminnan mainostamista ?

- Onko mitään järkeä käyttää runsaasti aikaa wikipediaan kirjoittamiseen ja etsiä käsiinsä runsaasti lähdeteoksia, kun epäitsekäs raataminen palkitaan artikkelin lähteistetyn tiedon vääristelemisenä ?

- Hyviä ehdotuksia mitä asiassa voisi tehdä ?

- Onko wikipedian kirjoittajien joukossa muita, jotka ovat perusteellisesti perehtyneet aiheeseen menestysteologia ? (Kysymykselläni en tarkoita menestysteologisten seurakuntien johtajia ja jäseniä) Anna O 15. heinäkuuta 2010 kello 21.57 (EEST)

En tiedä onko täällä menestysteologiaan perehtyneitä käyttäjiä, mutta uskontoihin ylipäätänsä lienee muutama. Noin ratkaisuehdotuksena niin pistä artikkeli vertaisarviointiin sillä päämäärällä, että artikkelista saataisiin kumpaakin osapuolta tyydyttävä versio. En tiedä auttaako toi sinällään mitään, mutta yleensä useamman näkemyksen mukanaolo jossain määrin rauhoittaa artikkelia ja jos ei muuta niin ainakin artikkelilla on sen parin viikon arviointiajan enemmän huomiota. --Zache 15. heinäkuuta 2010 kello 22.39 (EEST)

Voisiko joku auttaa, tekstit häviävät omituisesti

Muokkaan tällä hetkellä mobiiliyhteydellä, ja kun tein vastikään muutoksen artikkeliin karkaussekunti, samalla hävisivät sivun loppupuolen tekstit. Muokkauksen kumoaminen ei onnistu, voisiko joku pistää tekstit ja iw-linkit takaisin, puhelimessani ei ole copypastea!? :( --Juusohe^!? 18. heinäkuuta 2010 kello 12.04 (EEST)

Korjattu. --Unara 18. heinäkuuta 2010 kello 12.08 (EEST)

Wikiuutiset

Tästä tuli mieleeni Wikiuutisten vähäinen suosio. Kuinka saada tämä sisarprojekti suosioon? Kun Wikipediaan tulee uutismaisia artikkeleita ja osa ehdottaa sivun siirtämistä Wikiuutisiin, muut vastustavat ehdotusta, sillä siellä kukaan ei lukisi artikkelia. Tämä saattaa olla vanha ehdotus, mutta kannattaisiko Wikiuutisten olla paremmin esillä esimerkiksi etusivun Uutisissa-laatikossa? Nytkin siellä toki on pieni linkki tilan alakulmassa, mutta kuinka moni klikkaa sitä? Wikiuutisiin voisi ensin yrittää saada porukalla sisältöä, jonka jälkeen uutisotsikon (kuten Intian hallitus valitsi Intian rupialle uuden symbolin.) voisi linkittää uutisartikkeliin. Mitä muita ideoita käyttäjillä on mielessä? --Juusomoro 19. heinäkuuta 2010 kello 13.44 (EEST)

Tämä on tosiaan ongelma, että Wikiuutisilla on niin vähäinen suosio. Uusia artikkeleita tulee harvakseltaan. Jotenkin sitä kävijämäärää pitäisi saada kasvatettua, ilmotus vaikka tuonne vasemman reunan palkkiin tms. --Olli ^keskustelu 19. heinäkuuta 2010 kello 13.46 (EEST)

Asiasta on sovittu pitkään ja hartaasti. äänestyksessä idea kaatui. Joku voi etsiä äänestyksen tarvitaessa. (Tai kysykää vaikka Zachelta. Se aloitti keskustelun)—Aku506  19. heinäkuuta 2010 kello 16.21 (EEST)

Ei ne wikiuutiset menesty vaikka kuinka yritetään. Hesarin, Iltalehden ja CNN:n verkkosivut ajavat saman asian ja n. kaksisataa kertaa nopeammin. Wikipedia on ainutlaatuinen, Wikiuutiset ei.-Henswick- ^Äänestä! 19. heinäkuuta 2010 kello 16.25 (EEST)

Ei varmaan yleisuutispalveluna, mutta yksittäisten uutisten kohdalla Wikiuutiset kuitenkin pystyy tekemään parempia uutisia kuin suomen valtamedia ja uutisoimaan sellaisista asioista joista ei ole kaupallisesti kannattavaa uutisoida. Ja meillä on ihan esimerkkejä onnistuneista uutisprojekteista. Esimerkinä suomesta vaikkapa NopolaNews ja Piraattiliitto. --Zache 19. heinäkuuta 2010 kello 16.31 (EEST)

Toisaalta ei "Wikipedian ainutlaatuisuus" tarkoita, että Wikipediaan kannattaa kirjoittaa uutisia mieluummin kuin Wikiuutisiin. --PeeKoo 20. heinäkuuta 2010 kello 20.40 (EEST)

Yritäpä muokata Hesarin, Iltalehden ja CNN:n verkkosivuja. Wikiuutiset on ainutlaatuinen niin kauan kunnes tulee toinen wikipohjainen yhteisön toimittama uutispalvelu (vai onko sellaisia?). Suomenkielinenkin Wikipedia oli alussa todella kämäinen. --Harriv 20. heinäkuuta 2010 kello 22.58 (EEST)

Wikiuutisia vaivaa käyttäjien vähyys, kuten suomenkielistä wikipediaakin. Jos tuolla on jotain 10 aktiivista muokkaajaa, ei voi mitenkään olettaa että siellä uutisten lomassa esitetyt näkemykset olisivat neutraaleja. Lisäksi wikiuutisissa käyttäydytään täysin mielivaltaisesti, esimerkiksi somalitytön tönimistapauksesta kertonut uutinen siirrettiin sinne ja poistettiin täältä (ilman keskustelua tietenkin)m ja poistettiin myöhemmin myös sieltä, jälleen ilman mitään keskusteluja tai äänestyksiä. 20. heinäkuuta 2010 kello 23.45 (EEST) –Kommentin jätti J.K Nakkila (keskustelu – muokkaukset)

Luokkien ulkoiset työkalut

Luokkasivujen oikeaan ylänurkkaan on nyt lisätty avattava/suljettava -laatikko jossa on linkkejä ulkoisiin työkaluihin joilla pystyy hakemaan esimerkiksi luokassa olevia lähteettömiä artikkeleita tai tynkiä. Testatkaa ja kertokaa jos ilmenee ongelmia. --Zache 19. heinäkuuta 2010 kello 16.37 (EEST)

Muokkaukset, joilla tietty yhteenveto

Onko mitään työkalua, joka näyttäisi tietyltä käyttäjältä ne muutokset, joilla on tietty yhteenveto. Siis: valittaisiin ensin käyttäjä ja projekti. Sitten haluttu yhteenveto ja työkalu listaisi kaikki muutokset joilla on tämä kyseinen yhteenveto. --Olli ^keskustelu 20. heinäkuuta 2010 kello 11.08 (EEST)

Suomenkielinen Wikipedia Linucastissa ja suhtautuminen tulokkaisiin

Suomenkielisestä Wikipediasta puhuttiin lyhyesti 29.6. julkaistussa LinuCastissa nro 48. LinuCast on vapaata sisältöä ja avointa lähdekoodia käsittelevä Radio Koskisuomen ja Ubuntu Suomen tuottama ja Finnish Linux User Group FLUG ry:n palkitsema podcast. Ohjelman juontaja Henrik mainitsi ohimennen edellisessä lähetyksessä suomenkielisen Wikipedian olevan perseestä, ja laitoin promoamismielessä asiasta ohjelmaan palautetta. Tässä uudessa lähetyksessä saimme sitten myös positiivista julkisuutta, kuten toki avoimuuden asialla olevalta ohjelmalta saattoi odottaakin.

Varsinainen pointtini on kuitenkin se, että lähetyksessä kävi ilmi, että juontajan negatiivinen mielikuva fi-wikistä ei johtunutkaan sisällön suppeudesta, kuten arvelin, vaan siitä, että hän oli ilmeisesti joutunut johonkin muokkaussodan tyyppiseen konfliktiin jossakin muokkaamassaan artikkelissa. Lainaus Henrikiltä: ”Usein, jos tekee muokkauksen, pienenkin muokkauksen sivulle, niin siitä syntyy hirvittävä sota, ja siihen täytyy käyttää sitten hirvittävästi aikaa ja vaivaa, mikä olisi voitu käyttää paremmin vaikka kirjoittamalla uusia artikkeleja.” (LinuCast #48, 6:54, OGG-muodossa) Tarinalla on mielestäni kaksi opetusta: Ensinnäkin vanha mantra ”Älä pure uusia tulokkaita” laajennettuna muotoon ”Älä pure ketään, joka ei tunne Wikipedian käytäntöä ja tapoja läpikotaisin”. Ohjelmassa ei käynyt ilmi, mitä artikkelia kyseinen konflikti oli koskenut, joten en pysty arvioimaan, kuka oli oikeassa ja miten suuresta asiasta lopulta oli kyse, mutta olennaista tässä on WP:PUREn henki: opastettaessa hyväntahtoista tulokasta tai satunnaismuokkaajaa tulee asettua hänen asemaansa ihmisenä, jolle fi-wikin käytännöt ja tavat ovat outoja, perustella kärsivällisesti kantansa ja pystyä suhtautumaan kriittisesti myös omiin, pitkän wikiuran aikana muodostuneisiin (kangistuneisiin? :) näkemyksiin. Toiseksi, ja edelliseen viitaten, paha kello kauas kuuluu, vai miten sitä sanotaan. Tämä nimenomainen esimerkkihän on juuri siksi hieman huolestuttava, että kyseisen, avoimeen sisältöön keskittyvän podcastin kuulijakunnassa on paljon potentiaalisia wikimuokkaajia, ja jos juontajan auktoriteetilla puolileikilläänkin kerrotaan fi-wikin olevan perseestä, voi yksi purema tulla karkottaneeksi suuren määrän muokkaajia.

Tämän kommentin tarkoitus ei niinkään ole herättää keskustelua, vaan osoittaa konkreettinen esimerkki siitä, miten tärkeää meidän oman etummekin kannalta on jaksaa käyttää ylimääräiset pari minuuttia hyväntahtoisen tulokkaan tai satunnaismuokkaajan kärsivälliseen ja ystävälliseen opastamiseen ja että tylyksi tulkitulla suhtautumisella voi olla kauaskantoisia seurauksia. --Herra Maka 30. kesäkuuta 2010 kello 23.27 (EEST)

Tässä tapauksessa ei tosin ole mitään näyttöä, että vakikäyttäjät olisivat toimineet millään tavalla väärin... Ehkä tarvittaisiin myös käytäntö "älä pure vakikäyttäjiä". --ML 1. heinäkuuta 2010 kello 10.58 (EEST)

Ei, kyllä Herra Maka on ihan oikeassa. Uusiin tulokkaisiin pitäisi suhtautua paljon vieraanvaraisemmin kuin mitä tällä hetkellä tapahtuu. Jafeluv 1. heinäkuuta 2010 kello 11.13 (EEST)

Mielestäni Wikipedian säännöt ja ohjeet ovat hyvinkin selkeät suurimmaksi osaksi, enkä ole todistanut tälläistä sotaa. En tiedä mistä tämä ihminen puhuu, mutta yleisin syy muokkauksen kumoamiseen lienee lähteetön, epäneutraali lisäys ja vandalismi. Muokkaussotia ei yleensä synny, jos lisätty asia on neutraalia, lähteellistä ja tarpeellista. Suosittelen kaikille ohjeisiin tutustumista ennen muokkausten aloittamista ja ongelma on pitkälti tällä ratkaistu. --FnH 3. heinäkuuta 2010 kello 18.47 (EEST)

Kyllä minä allekirjoitan väitteen. Toisaalta olen käynyt intin ja Wikipediassa aloittaminen tuo mieleen alokasajat; teet mitä tahansa, niin tulee huutoa ja huudon tarkoitus ei ole opettaa, vaan kasvattaa luonnetta. Intillä on jokin kasvatuksellinen itseistarkoitus (ainakin yhteiskunnan kannalta), mutta mikä lienee Wikipedian itseistarkoitus, jos yksilö kokee alussa kovia?--Caygill 22. heinäkuuta 2010 kello 13.44 (EEST)

Israel -mieliset painostusryhmät

Ajattelin tehdä artikkelin Israelin painostusryhmistä, jotka ovat hyvin konkreettinen asia, jonka esim. jokainen suomalaisen toimittaja tietää kantapäänkautta; kritisoit Israelia ja hetken päästä sataa kirjeitä ja sähköposteja.

Vapaaehtoistyöstä ollaan menossa kovempiin keinoihin, missä puhutaankin enempi sähköisestä sodankäynnistä kuin aktivismista.

Suoran toiminnan järjestöistä voidaan myös mainita Jewish Internet Defense Force, joka esim. pyrkii hyvinkin konkreettisesti tuhomaan vääriin Facebook -ryhmiin liittyneiden elämää. Henkilöiden ja lähisukulaisten nimet postitetaan näkyviin Facebookiin JIDF-ryhmän jäseniä varten, ja jos kyseessä on alaikäiset, niin yhteydenottoja saatetaan kohdistaa vanhempiin ja sukulaisiin, kuten "ilmoitukset" näiden työpaikoille.

Tässä vähän tausta. Aihe on minusta kiinnostava, mutta samalla erittäin tulenarka juuri syistä, joita artikkeli itse käsittelisi. Onko kokeneemmilta Wikipedisteiltä mitään vinkkejä tai neuvoja? Pitäisikö tehdä yksi pääartikkeli ja sitten kutakin järjestöä koskettava ala-artikkeli vai kenties yhdistää yksittäisiä järjestöjä koskevat artikkelit jollain ryhmällä (suuri osa järjestöistä löytyy jo en-wikin puolelta)? --Caygill 22. heinäkuuta 2010 kello 14.15 (EEST)

Jos yksittäistä ryhmää koskeva artikkeli ei olisi kovin pitkä, aluksi voi varmaankin ainakin aloittaa yhdellä pääartikkelilla ja uudelleenohjauksilla. Tarpeen mukaan artikkelia voi sitten pilkkoa eri järjestöistä kertoviksi artikkeleiksi jos on tarpeen... ja tulenarkuuden suhteen ei voi oikein antaa muuta neuvoa kuin että kannattaa noudattaa hyvin tarkasti kerro kuka tekee -käytäntöä ja pyrkiä löytämään puolueettomia(kin) lähteitä.--Joonasl (kerro) 22. heinäkuuta 2010 kello 14.18 (EEST)

Satunnainen artikkeli, paitsi

Onko sellaista toimintoa, joka avaisi satunnaisen artikkelin, mutta joka jättäisi pois artikkelit valitsemistani aihesta, esim. ei urheiluaiheisia? Wikipedia kun tuntuu olevan vain sekalainen fanisivusto... 85.76.38.140 22. heinäkuuta 2010 kello 14.37 (EEST)

Ainakin niin päin onnistuu, että avataan satunnainen artikkeli tietystä luokasta. Esim. [9] avaa satunnaisen teatteriartikkelin. --Jmk 22. heinäkuuta 2010 kello 15.39 (EEST)

Kiitos, mutta tuo ei juuri lohduta. 85.76.38.140 22. heinäkuuta 2010 kello 18.25 (EEST)

Viitattu

Olen törmännyt usein tapauksiin, joissa kirja- ja lehtiviitteiden perään on laitettu toteamus viittauspäivämäärästä. Onko tämä tapa käytännön mukainen? Verkkoviitteissä tuon ymmärtää mutta kirjaviitteissä tuo tuntuu hiukan oudolta käytännöltä.Vesteri 24. heinäkuuta 2010 kello 05.16 (EEST)

Eihän se mitenkään tarpeellinen ole, kirja tai paperinen lehti on luonnollisesti samanlainen lukee sen minä päivänä tahansa. Kun viitemallineen napsauttaa muokkausikkunan alapuolisista painikkeista, viittauspäivämäärä tulee kuitenkin automaattisesti siltä varalta, että kirjasta/lehtiartikkelista on verkkoversio. Ymmärtääkseni viittauspäivämäärä ei silti tule näkyviin artikkeliin, jos www-parametria ei ole täytetty? Minä ainakin olen noita turhia tyhjiä verkkoversioparametreja napsinut pois muun muokkaamisen lomassa havaitessani, joskin hiukan hämmennystä se on ensisilmäyksillä aiheuttanut. :) – Haltiamieli 24. heinäkuuta 2010 kello 05.41 (EEST)

Eipä siitä mitään haittaakaan ole, jos joku haluaa merkata viittauspäivämäärän kirja- tai lehtiviitteeseen; ihan käytäntöjen mukaista. Viitemallineiden ohjeissa on todettu, että tuolla viittauspäivämäärällä tarkoitetaan viittauspäivää verkkoversioon. Jos tällainen verkkoversio löytyy, viittauspäivämäärä näkyy myös artikkelin lukutilassa. Ellei verkkoversiota ole mainittu, silloin viittauspäivämäärää ei näy lukutilassa, mutta jäähän viittauspäivämäärästä sellaisessakin tapauksessa sellainen hyöty, että siitä on mahdollista nähdä, milloin joku tietty lisäys on artikkeliin tehty, ilman että tarvitsee selata artikkelin muokkaushistoriaa kovin tarkkaan (tapauksissa, joissa muokkaushistoria on pitkähkö). --Nironen 24. heinäkuuta 2010 kello 05.58 (EEST)

Ongelmana vaan on nyt se, että ref namea ei voi käyttää, jos saman kirjan samalle sivulle on viitattu useana eri päivänä.Vesteri 24. heinäkuuta 2010 kello 06.02 (EEST)

No, tuollaisissa tapauksissa viittauspäivämäärä kannattaa ottaa vain pois, vaikka artikkelin lukutilaanhan väärällä viittauspäivämäärällä ei tosiaan ole käsittääkseni vaikutusta, ellei artikkelista löydy linkkiä viitatun lehden tai kirjan verkkoversioon. --Nironen 24. heinäkuuta 2010 kello 06.07 (EEST)

Käyttäjäryhmä välityslautakunnan jäsenet

Wikipediassa on erilaisia käyttäjäryhmiä: palauttajat, häivyttäjät, ylläpitäjät, byrokraatit jne. Käyttäjät-toiminnon avulla on helppo listata automaattisesti esimerkiksi häivyttäjät. Käyttäjäryhmä ”välityslautakunnan jäsenet” luotiin (alun perin nimellä arbcom), jotta lautakunnan ei-ylläpitäjäjäsenet pystyisivät katselemaan poistettuja muokkauksia, mikä oikeus heille käytännön mukaan kuuluu. Sen sijaan lautakunnan ylläpitäjäjäseniä ei ole perinteisesti lisätty kyseiseen ryhmään, koska heillä oikeus poistettujen sivujen katseluun tulee jo ylläpito-oikeuksien myötä. Kysymys kuuluu: tulisiko lisätä? Minkäänlaisia vaikutuksia heidän oikeuksiinsa sillä ei olisi, mutta etuna olisi se, että silloin kaikki vlk:n jäsenet näkyisivät tuossa käyttäjäryhmässä. –Ejs-80 26. heinäkuuta 2010 kello 15.14 (EEST)

Ei kai ole mitään syytä miksi ei voisi lisätä. --Joonasl (kerro) 26. heinäkuuta 2010 kello 15.17 (EEST)

Ylläpitäjiä ei ole myöskään lisätty palauttajien ryhmään. Ei lisäyksestä haittaa ole, mutta hyöty on aika marginaalinen, koska vlk:n jäsenet on lueteltu sivulla Wikipedia:Välityslautakunta. Lisäyksestä (ja myöhemmin poistosta) on mielestäni vain ylimääräistä työtä byrokraateille, mutta itsepähän sitä teet :). --Jisis 26. heinäkuuta 2010 kello 15.28 (EEST)

On tuossa se ero ylläpitäjät/palauttajat-asetelmaan, että ylläpitäjä on automaattisesti palauttaja mutta ei automaattisesti välityslautakunnan jäsen. –Ejs-80 26. heinäkuuta 2010 kello 15.32 (EEST)

Toki. Käyttäjäryhmä välityslautakunnan jäsenet on olemassa kuitenkin vain siksi, että kaikki välityslautakunnan jäsenet eivät ole automaattisesti ylläpitäjiä. Ehkä ryhmän nimi pitäisi olla "poistettujen sivujen katselijat". Mutta mielestäni se, lisätäänkö vlk:n ylläpitäjäjäsenet tuohon on vain omasta viitseliäisyydestäsi kiinni. --Jisis 26. heinäkuuta 2010 kello 15.40 (EEST)

Käytännössä kysymys palautuu siihen, käyttääkö kukaan käyttäjät-toimintoa sen tarkistamiseen, kuka kuuluu lautakuntaan (vai käytetäänkö aina sivua Wikipedia:Välityslautakunta tai luokkaa Välityslautakunnan jäsenet). –Ejs-80 26. heinäkuuta 2010 kello 15.43 (EEST)

Onhan se mahdollista että käyttää. Ja eihän noita niin paljon ole, etteikö niitä voisi lisätä. Eli tarkemmin ajatellen kannatan lisäystä, vaikka yllä pidin asiaa yhdentekevänä. --Jisis 26. heinäkuuta 2010 kello 15.46 (EEST)

Eipä muutoksesta haittaakaan ole, ja voihan tuo jollekin olla hämäävää tietoa jos käyttäjäryhmästä ei löydykään kaikkia lautakunnan jäseniä. Jafeluv 27. heinäkuuta 2010 kello 01.38 (EEST)

Juonipaljastusmalline

Onko sitä tarpeen käyttää kovin lyhyissä juonen selostuksissa, vrt. esim. artikkelien Kusum, Kaivo (elokuva) historia?--Urjanhai 26. heinäkuuta 2010 kello 23.10 (EEST)

Eipä kai. Juonipaljastusmallineen laitan itse, jos juoniselostus kertoo juonen lopun ja/tai tärkeitä käännekohtia. Yleiskatsaus siitä, mitä juoni käsittelee (teemoja yms) tai alkutilanteen ja ensimmäisten juonenliikkeiden kuvaamista ei tarvitse varoitella IMHO. Pitke 26. heinäkuuta 2010 kello 23.18 (EEST)

Wikiprojekti Suomen järvet

Hei,

Löytyisikö yhteisöstä intoa kirjoittamaan artikkeleita Suomen järvistä? Loin aiheelle Suomen järvet -projektisivun. Jos aihe kiinnostaa niin liittykää projektiin. Minusta tämä aihe on myös sellainen, että sillä voisi olla helppo saada lisää kirjoittajia Wikipediaan.

Taustaa: juttelin Wikimanissa viime kuussa Suomen Wikipedian tilasta Erik Zachtenin kanssa joka taikoo nämä Wikipedia-tilastot. Hän kysyi minulta miksi Suomen kielisen Wikipedian kasvu on hiipunut? Veikkailin, että ehkä moni ajattelee sen olevan 250 000 artikkelilla jo riittävän kattava. Hän esitti vastakysymyksen: Kuinkas monta järveä Suomessa olikaan? Hyvä kysymys. Vastaus tähän kieroon kysymykseen lienee: vain murto-osalle niistä löytyy Wikipedia-artikkeli.

--Teemu 27. heinäkuuta 2010 kello 22.51 (EEST)

Jos jotain pystyt hoitamaan jonkinlaista listaa sellaisista järvistä joita ei Wikipediasta löydy, niin voin mahdollisesti auttaa ;)-Henswick- ^Äänestä! 27. heinäkuuta 2010 kello 22.56 (EEST)

Aloita tästä Kiimasjärvi D100a 27. heinäkuuta 2010 kello 23.00 (EEST)

Sinänsä hölmö aihe, että 99% järvistä (mutu) ei ole muuta kerrottavaa kuin tilastotiedot. Nuo voisi surauttaa botilla jos tietolähde löytyy, mutta eipä siitä paljoa kostu.. --Harriv 27. heinäkuuta 2010 kello 23.06 (EEST)

Mutta eikös Google Mapsia voisi käyttää lähteenä? Kun siinähän voi kuitenkin tallentaa sen kyseisen alueen linkkinä. --Pek 27. heinäkuuta 2010 kello 23.12 (EEST)

Tilastotiedot ovat tietenkin tärkeitä mutta kyllä minusta Suomen järvistä muutakin kerrottavaa on. Esimerkiksi monet järvet ovat osia joistakin vesireiteistä, niissä on saaria, erilaista floora ja faunaa (myös ihmisiä), niiden ympäristöntila on vaihteleva ja monet niistä liittyvät tavalla tai toisella suomen historiaan. Minä ainakin kirjoitin tältä pohjalta Säynäjärvestä ja käyttäen Google Mapsiä lähteenä. --Teemu 27. heinäkuuta 2010 kello 23.30 (EEST)

Eräs tärkeä tieto on vesistöalueluokitus, jolle on jo luokkia valmiina päävesistöalueittain (katso esimerkiksi Luokka:Suomen vesistöt ja Luokka:Itämereen laskevat vesistöt ym. ja Luettelo Suomen vesistöistä). Esimerkiksi Säynäjärvi tulee luokkaan Luokka:Längelmäveden reitti, joka on luokassa Luokka:Kokemäenjoen vesistö. Ja karttana määrityksessä voi käyttää Kansalaisen Karttapaikkaa. Lisäksi Paikkatietoikkunassa oli sen betaversiossa vesistöaluejako omana tasonaan, mutta en tiedä onko sitä jo ehditty lisätä uuteen versioon, ainakin jokin aika sitten sitä ei ollut siellä. Mutta betaversio on vielä täällä (vaatii rekisteröitymisen). Vesistöalueluokista esimerkiksi Kokemäenjoen vesistön vesireitit on jo luokiteltu, ja taitaa olla pääosin Vuoksen vesistönkin, mutta Kymijoen vesistö taitaa olla kesken (Luokka:Saarijärven reitti ja Luokka:Rautalammin reitti ainakin). Ideahan on, että reitit vastaavat vesistöalueita (ks. Luettelo Suomen vesistöistä ja lähteet siinä). Lähteitä vesireittien määrittelylle luokkien määrittelyä verten (so. mistä mikäkin reitti alkaa ja mihin se päättyy) taas löytyy vanhemmista tietosanakirjoista ja apua voi olla myös artikkelissa Luettelo Suomen vesistöistä viitatusta kirjallisuudesta.--Urjanhai 28. heinäkuuta 2010 kello 10.20 (EEST)

Ja samoin suuremmista järvistä on tietoja usein Ympäristöhallinnon sivuilla, ja joskus myös kuntien tai vesiensuojeluyhdistysten tai -projektien sivuilla löytyy esimerkiksi järvikohtaisia hoitosuunnitelnmia, joissa on runsaasti tietoa. Näitä löytyy usein googlaamalla. --Urjanhai 28. heinäkuuta 2010 kello 10.38 (EEST)

Ja sitten on Malline:Järvi, johon voi upottaa tuota tilastotietoa.--Urjanhai 28. heinäkuuta 2010 kello 10.38 (EEST)

Ja sitten on vielä Interwikit. En-wikipediaan joku sikäläinen käyttäjä oli oliko se alkuvuodesta botilla luonut paljon minitynkiä Suomen järvistä. Joitakin nistä (lähinnä Kokemäenjoen vesistöä) täydensinkin, mutta suuri osa on vielä täydentämättä. Ja näin siis monesta fi-wikistä puuttuvasta järvestä saattaa jo olla minitynkä tai jopa tynkä en-wikissä.--Urjanhai 28. heinäkuuta 2010 kello 11.13 (EEST)

Ja jos on lähteitä käytettävissä, niin asutuilla alueilla olevista järvistä voi luetella niiden rannalla olevat kylät (vrt. Pyhäjärvi (Tammela)) tai isommista järvistä kunnat, joiden alueelle ne ulottuvat (vrt. Vanajavesi). Näin muodostuu myös hyödyllisiä sisäisiä linkkejä. Ja nuo mainitut vesireittisuhteet ovat myös hyödyllisiä.--Urjanhai 28. heinäkuuta 2010 kello 11.27 (EEST)

Järvirekisteri on maksuton (näin olin lukevinani) asiantuntijakäyttöön tarkoitettu tietokanta: [10] --Otrfan 27. heinäkuuta 2010 kello 23.15 (EEST)

Tosiaan, Järvirekisteristä tietenkin saisi nämä tilastotiedot suoraan: "Järvirekisteri sisältää tietoa Suomen järvistä. Kaikista yli 1 ha kokoisista vedenkokoumista on tallennettuna perustiedot (järven nimi ja valuma-aluejaon mukainen tunnus, sijaintitietoa, vesipinta-ala ja rantaviivan pituus). Lisäksi rekisteriin tallennetaan tiedot mm. syvyyskartoitustilanteesta sekä fysiografiset tunnusluvut syvyyskartoitustyön edistyessä. Fysiografiatiedot perustuvat aiempien syvyyskartoitusten osalta graafisiin määrityksiin (epätarkkuutta), nykyisin tehtävien osalta paikkatietoaineiston ja -välineiden avulla tehtyyn määritykseen." Taidan kirjoittaa rekisteristä vastaavalla henkilölle ja tiedustella miten tuon datan saa. Kukas sitten tekisi sen botin? --Teemu 27. heinäkuuta 2010 kello 23.42 (EEST)

Eiköhän se botti järjesty, tai vähintään artikkelipohjien generointi jotka voi käsin kopioida Wikipediaan. --Harriv 28. heinäkuuta 2010 kello 00.13 (EEST)

Hienoa. Kirjoitin jo tiedustelun asiasta Järvirekisterin yhteyshenkilölle Ympäristöhallinnossa. --Teemu 28. heinäkuuta 2010 kello 01.31 (EEST)

Neuvokaas nyt vielä mitä kautta tuohon järvirekisteriin pääsee? Noista linkeistä ei aivan selvinnyt. Oiva-ympäristötietopalvelusta olen kyllä ladannutkin jotain, mutta onko se nyt osa sitä vaiko mitä ja mistä sinne pääsee?--Urjanhai 28. heinäkuuta 2010 kello 10.23 (EEST)

Mä luulen, että tuo rekisteri ei ole avoimesti saatavilla verkossa. Siksi laitoin asiasta mailia Ympäristöhallintoon. Järvirekisterin yhteydessä muuten todetaan, että tekijänoikeudet omistaa Ympäristöhallinto. Ymmärtääkseni heidän tulisi siis myös lisensoida tuon rekisterin aineisto CC-SA -lisenssillä jotta sitä voisi Wikipediassa käyttää. Ilmoittelen tänne sitten kun olen saanut vastauksien mailiini. --Teemu 28. heinäkuuta 2010 kello 19.00 (EEST)

Pitänee tutkia siis pääseekö siihen jonkin noista olemassa olevista asiantuntijapalveluista kautta. Niitähän voisi käyttää ainakin yksittäisistä järvistä kirjoittaessa kukin käyttäjä erikseen.--Urjanhai 29. heinäkuuta 2010 kello 12.55 (EEST)

Itse olen hakenut järvientiedot Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta. –☆Makele-90 30. heinäkuuta 2010 kello 19.56 (EEST)

Kas, siitähän oli artikkeli Wikipediassakin: Luokka:Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta.--Urjanhai 30. heinäkuuta 2010 kello 22.01 (EEST)

Ja sieltä kun klikkailee, niin löytyy OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, johon voi rekisteröityä. (Kenet vaan ympäristöhallinto hyväksyy käyttäjäksi, itse olin näköjään siellä käyttäjänä jo ennnestään.)--Urjanhai 30. heinäkuuta 2010 kello 22.29 (EEST)

Eräs osa järviprojektia voisi (täydentävänä) muiden projektien tapaan olla edistää suomen järvistä kertovien suositeltujen sivujen, hyvien artikkelien ja lupaavien artikkelien kertymistä. Näitä (jos on) voisi listata projektisivulle ja katsella onko esimerkiksi lupaaviksi sopivia artikkeleita. Tämä tosin olisi työläs osaprojekti.--Urjanhai 31. heinäkuuta 2010 kello 01.43 (EEST)

Linkkispammia

Viime aikoina erityisesti suomalaisista julkisuuden henkilöistä kertoviin artikkeleihin on spammattu kyseenalaisia blogspot-linkkejä. Nyt niitä näyttäisi tulevan elokuva-artikkeleihinkin. Blogien nimet ovat asiallisia, sisältö onkin sitten asiatonta. Jos tulee vähänkin epäilyttäviä linkkejä vastaan, niin kannattaa avata ja vilkaista. Kirjoitustyylistä päätellen kyseessä on sama käyttäjä, jonka kanssa käytiin pitkiä väittelyitä Pirjo Kauppisesta ja hänen toimittajuudestaan - monet varmaan muistavat. --Otrfan 28. heinäkuuta 2010 kello 11.49 (EEST)

Hyvä tietää mutta voitko antaa esimerkin pari? –Crimson Cherry Blossom™ 28. heinäkuuta 2010 kello 11.51 (EEST)

Tuskin niitä linkkejä kannattaa täällä ruveta levittelemään. Blogien sisältö on kirjoitettu selkeästi solvaavaksi. Mikäli vastaan sattuu, niin kyllä ne tunnistaa. --Otrfan 28. heinäkuuta 2010 kello 11.53 (EEST)

Ok. –Crimson Cherry Blossom™ 28. heinäkuuta 2010 kello 12.00 (EEST)

Tai nyt kun miettii, niin kannattaa varmaan mainita artikkeleita, joihin linkkejä on tullut. Ainakin Arto Nybergistä ja Katariina Sourista niitä on poistettu. --Otrfan 28. heinäkuuta 2010 kello 12.34 (EEST)

Joo, kiitos. –Crimson Cherry Blossom™ 29. heinäkuuta 2010 kello 22.40 (EEST)

Juna-asiantuntijoita?

Mahtaakohan meillä olla vielä porukkaa joka tietäisi junista jotain, nyt kun Tve4 ja Baldwin040 ovat näemmä hiljenneet? Mulla on meinaan kuva junasta, mutta ei tietoa sen mallista. Jos siis joku osaisi nimetä junan kuvan tietoihin commonsiin ja luokitella sen oikeaan paikkaan, niin olisin kiitollinen. --albval(keskustelu) 28. heinäkuuta 2010 kello 12.56 (EEST)

Molemmat ovat Dv12-vetureita. --junafani ^(?!) 28. heinäkuuta 2010 kello 13.07 (EEST)

Kiitos, mitenkäs minä kiireessä sinun nimimerkkisi unohdinkaan:-) --albval(keskustelu) 28. heinäkuuta 2010 kello 13.19 (EEST)

Näyttää ylittävän juuri Unikankareen tasoristeyksen ja matkalla Turkuun päin.Vesteri 29. heinäkuuta 2010 kello 23.47 (EEST)

Niin tekee. Unikankarehan luki jo kuvatekstissäkin, mutta lisäsin sinne nyt vielä tuon suunnan. Itse junahan menee käsittääkseni vain Raisioon asti. --albval(keskustelu) 30. heinäkuuta 2010 kello 09.13 (EEST)

Kari Tolvanen ja Bodom

En osaa käyttää wikipediaa ja siksi kirjoitan löytämästäni virheestä tänne. Kohdassa "Kari Tolvanen" väitetään Tolvasen toimineen Bodomin murhien uuden tutkinnan tutkinnanjohtajana. Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Juttua tutki KRP ja tutkinnanjohtajana toimi Tero Haapala. Tolvanen taas työskentelee Helsingin poliisilaitoksen väkivallassa, eikä osallistunut Bodomin tutkintaan. Kommentin jätti 80.186.37.197 (keskustelu – muokkaukset)

Käyttäjä:Nironen näkyy poistaneen väitteen ilmoituksesi johdosta. --PeeKoo 28. heinäkuuta 2010 kello 21.00 (EEST)

Ongelmia Commonsin kanssa

Huomasin itselläni erikoisen ongelman commonsin kanssa. Ollessani fi-wikissä kirjautuneena ja kirjautuessani myös commonsiin, fi-wikin käyttäjätunnukseni kirjautuu ulos, ja kirjautuu tännekin commonsin tunnuksellani. Jos kirjaudun sillä täällä ulos kirjautuakseni oikealla tunnuksellani, kirjautuu tunnukseni commonsissakin ulos. Eli eikö ole mahdollista olla fi-wikissä tällä tunnuksellani sekä commonsissa sikäläisellä tunnuksellani yhtä aikaa kirjautuneena? Mistä tällainen toiminta ylipäätänsä johtuu? -DragonMaster- 30. heinäkuuta 2010 kello 19.07 (EEST)

Yhdistetty Tunnus, tarvit vain yhden käyttänjäntunnuksen, jolla pääsee kaikkiin.—Aku506  31. heinäkuuta 2010 kello 12.46 (EEST)

Eli siis onko se mun commonsin tunnukseni yhdistetty tunnus? Mutta taas tää fi-wikin tunnus ei ole yhdistetty? Entä onko näitä kahta tunnusta jotenkin mahdollista yhdistää? -DragonMaster- 31. heinäkuuta 2010 kello 14.03 (EEST)

Muistaakseni sekä käyttäjänimen että salasanan pitää olla sama. Käyttäjätunnus ei saa olla muiden henkilöiden käytössä toisissa projekteissa. Yhdistysstatuksen näkee asetuksista ensimmäisellä välilehdellä. Pitke 31. heinäkuuta 2010 kello 14.14 (EEST)

Nyt on käynyt niin, että mulla on eri käyttäjänimet käytössä fi-wikissä ja commonsissa. Mutta jos joskus tulevaisuudessa vaihtaisin tämän tunnuksen käyttäjänimen samaksi kuin commonsin käyttäjänimen, nämä tunnukset voitaisiin yhdistää? Entä onko mun edes mahdollista vaihtaa tätä käyttäjänimeäni siihen commonsin nimeeni, koska tavallaanhan se commonsin tunnus toimii täälläkin (eli se käyttäjänimi olisi periaatteessa varattuna, tosin itselläni)? -DragonMaster- 31. heinäkuuta 2010 kello 14.21 (EEST)

Ilmeisesti. Eikun vaihtamaan nimimerkkiä, tai sitten tänne sisään commonsin tunnuksella...—Aku506  1. elokuuta 2010 kello 18.19 (EEST)

Haluaisit varmaankin vaihtaa tunnuksesi commonsissa fiwikin tunnukseen? Pyydä vaihtoa täällä commons:COM:CHU kun tunnus on vaihdettu sinun täytyy kirjautua vain fiwikiin niin voit käyttää myös commonsia kirjautumatta uudestaan sisään --Olli ^keskustelu 1. elokuuta 2010 kello 19.39 (EEST)

Siis lähinnä haluaisin commonsin käyttäjänimen myös fi-wikin käyttäjänimekseni. Ilmeisesti samalla kun rekisteröidyin commonsiin, rekisteröityi tunnus myös tänne. Muokannut en ole kyseisellä tunnuksella täällä yhtään. Eli jos haluaisin yhdistää nämä kaksi tunnusta (tämä fi-wikin tunnus sekä commonsin tunnus) täytyisikö minun pyytää käyttäjänimen haltuunottoa sille tunnukselle joka rekisteröityi tänne samalla kuin rekisteröidyin commonsiin? -DragonMaster- 1. elokuuta 2010 kello 19.52 (EEST)

jep, haluaisitko säilyttää nykyisen -DragonMaster- tunnuksesi vai commonsin tunnuksen? siis kumpaa tunnusta haluaisit käyttää sekä commonsissa ETTÄ suomenk. wikipediassa? --Olli ^keskustelu 1. elokuuta 2010 kello 20.36 (EEST)

Commonsin. Ja käyttäjänimen haltuunottohan se on...—Aku506  1. elokuuta 2010 kello 21.08 (EEST)

Kiitos kaikille vastanneille! Tulipahan tuokin nyt selväksi. Jatkan nyt vielä toistaiseksi tällä nimellä, mutta kyllä se vaihto tulevaisuudessa häämöttää.. -DragonMaster- 1. elokuuta 2010 kello 23.21 (EEST)

Suomenkielinen Wikipedia passivoitunut

Wikimediasäätiön edustaja kysyi minulta Gdanskin Wikimaniassa miksi suomenkielisen Wikipedian muokkausaktiivisuus on kääntynyt selvään laskuun. En osannut antaa tähän mitään yksinkertaista vastausta -- osaatteko te? Arrto 27. heinäkuuta 2010 kello 16.51 (EEST)

Tämä henkilö oli muuten Erik Zachte, jonka titteli näyttää olevan data analyst. http://wikimediafoundation.org/wiki/Staff Arrto 27. heinäkuuta 2010 kello 19.52 (EEST)

Uudet käyttäjät ovat aina joko liian nuoria, liian tyhmiä tai eivät nuole tarpeeksi jonkun persettä. Uusien käyttäjien karkottaminen latomalla näille tukku huomautusmallineita ja käskemällä lukea jokaisen vähänkään käytäntöjä vastaan olevan muokkauksen jälkeen uusia ylipitkiä ohjesivuja. Jokaista uutta käyttäjää tulisi kohdella vakiokäyttäjänä sillä poikkeuksella, että uusien käyttäjien sallitaan tehdä virheitä. Itse olen yrittänyt pelastaa pari lupaavaa uutta käyttäjää aktiivikäyttäjien huomautusryöpyltä; kuinka moni teistä olisi itse jatkanut jos olisi saanut yhden päivän sisässä kuusi huomautusta huonosti menneistä, mutta hyvällä tahdolla yritetyistä muokkauksista? Esimerkiksi EJavanaisen tapauksessa itse yritin heittää aina jotain positiivista käyttäjää jatkuvasti koskevan (Suht' asiallisen kuitenkin) kritiikin sekaan. Yritetään olla tyrmäämättä kaikkia uusia tulokkaita ja keksitään aina myös jotain positiivista käyttäjän muokkauksista :)-Henswick- ^Äänestä! 27. heinäkuuta 2010 kello 17.01 (EEST)

Tuo on aiheellinen huomio. Huomautuksiahan saavat sekä lapset / teinit että Wikipediaa ennestään opiskelemattomat aikuiset, ja joskus viimeksi mainitut aiheellisesti kimpaantuvat liian löysistä huomautuksista. Huomautuksissa siis tulisi olla järki mukana (eikä vain mekaaninen lätkiminen) ja tapauskohtainen harkinta sekä yritys hahmottaa uuden muokkaajan kokonaistilanne. Uusien muokkaajien tuotoksia muokatessa samoin on hyvä esimerkiksi käyttää tavallista perusteellisempia ja selväkielisempiä muokkausyhteenvetoja ja ahkeraasti viljellä tt-mallinetta.--Urjanhai 27. heinäkuuta 2010 kello 17.36 (EEST)

Mutuna arvioiden ihmiset tekevät jotain yleensä aikansa ja rupeavat sitten tekemään jotain muuta. Samoin ilmiöt ovat myös uutena hypeä, ja sitten tulee seuraava buumi jostakin muusta. Olisiko siis hype-vaihe mennyt ohi? Voi myös olla että teinisisällön painottuminen sekä muokkauksissa että keskusteluissa karkottaa vakavampia muokkaajia, samalla kun tietysti teinit kasvaessaan alkavat tuottaa myös vakavampia sisältöjä myöhemmin. Mutta tämä on kaikki mutua. Joku ehkä voisi yrittää tilastoista analysoida, mistä on kysymys todella. Mitä fi-wikipedia tarvitsee EDIT: tarvitsee lisää, on järjissään olevia, aikuisia vakavia mutta ei tosikkoja muokkaajia (aikuisuuden kriteerit kyllä täyttää tosin moni teinikin tässä yhteydessä). --Urjanhai 27. heinäkuuta 2010 kello 17.05 (EEST)

Ei niistä lapsukaisistakaan kovin paljoa haittaa ole ollut, vaikka intoa välillä turhankin paljon :) Siis tottakai ymmärrän linjan siitä ettei kaikkein nuorimpia hyväksyty esimerkiksi ylläpitäjiksi, mutta vakiokäyttäjissä ei mielestäni ole mitään ongelmaa.-Henswick- ^Äänestä! 27. heinäkuuta 2010 kello 17.11 (EEST)

Itse näen vanhempana muokkaajana kiinnostavana historia aiheiset artikkelit. Osa tämän aihe piirin artikeleisa on tiettyjä ongelmia . Niiden parissa menisi aikaa vielä enenmän mutta työt tai muu vapaa-aika menee toistaiseksi vielä edelle noin 20 vuotta. Mitä tulee junioreihin niiden kasvaminen aikuisiksi on vain hyvä asia mutta tarvittava kypsyys puuttuu monilta vielä pitkään. Itse kasvatan kahta lasta, tyttö on 17 vuotias ja poika täytti 14-vuotta ja en itse ainakaa pitäisi heitä täällä tarpeeksi kypsäninä muokkaajina.-D100a 27. heinäkuuta 2010 kello 17.20 (EEST)

Kyllä vanhemmissakin on monenlaista hörhöä, ja monilla teineilläkin on tarvittavaa vakavuutta, ja yhtä paljon kuin teinien toilaukset, wikipedian ulkoiseen kuvaan vaikuttavat aikuiset hörhöt, eli kuten yleensäkin, ikä on vain suuntaa-antava kriteeri. (tämä nyt oli vain tällaista vapaata pudottelua, ja lienenkö itsekin enemmän hörhö.)--Urjanhai 27. heinäkuuta 2010 kello 17.30 (EEST)

En lähtisi ketään nimittelemään "hörhöksi" tms. Yksinkertaisesti kypsyys ratkaisee. Hyvä artkkeli osiolla näkee suomenkielisen Wikipedian läpileikkauksen eli Nuoria kiinnostavista aiheista on paljon ennemmän hyvä artikkelistatuksen saanneita kuin "vakavimmasta" eli historiaan painottuvista. Sen takia jokainen varttuneemman muokkaajan lähtö tai lopettaminen on tappio projektille --D100a 27. heinäkuuta 2010 kello 17.34 (EEST)

Älä hyvä mies ole noin mustavalkoinen ja luokittele ihmisiä iän mukaan. Eikö keitään nuoria voi kiinnostaa historia, koska ovat teinejä? Eikö ketään vanhaa tai vanhempaa voi kiinnostaa hömppä (Ei olisi silloin Spedeäkään)? Urjanhain kommentti oli pätevä. Mitä tulee itse kysymykseen, niin Wikipedian ongelma on liika byrokraattisuus. Nykyäänhän täällä kinastellaan ja keskustellaan enemmän kuin tehdään niitä tietosanakirja-artikkeleja.--Uotp! 27. heinäkuuta 2010 kello 17.38 (EEST)

Montas oot tehnyt? --Lax 27. heinäkuuta 2010 kello 17.41 (EEST)~

Mitä helvettiä se tähän kuuluu? Juuri tuon tapaisella vakiokäyttäjän vittuilulla ne uudet käyttäjät siirtyvät mieluummin jonnekin muualle. Vastataan kuitenkin, että ehkä noin 10 artikkelia olen tehnyt vuosien saatossa ja sitten korjaillut pieniä virheitä ja tehnyt lisäyksiä. Olen sinusta himokäyttäjästä siis ehkä täysi paska, mutta minun elämäni tarkoitus ei olekaan tehdä Wikipediasta laajaa.--Uotp! 27. heinäkuuta 2010 kello 17.46 (EEST)

No sitä helvettiä, että kaikki kaksi muokkaustasi tuolla käyttäjätunnuksella olivat juuri sitä, mistä Wikipediaa moitit, mikä herättää väkisinkin hilpeyttä. Paskaksi en ole sinua luokitellut enkä luokittele. --Lax 27. heinäkuuta 2010 kello 18.02 (EEST)

Minussa herättää hilpeyttä tuollainen "vakiokäyttäjä", joka tulee keskustelemaan (lue vittuilemaan) aiheeseen, jossa puhutaan WP:n passivoitumisesta, juuri rekisteröityneelle käyttäjälle hänen vähäisistä muokkaustiedoistaan. Ehkä sinä tunnet vain WP:n MacGyvereitä, joilla on 1000 muokkausta ensimmäisellä puolituntisellaan. Loppuyhteenveto: Olisit voinut käyttää kyyniseen ja yltiösarkastiseen kirjoitukseesi kuluttaman ajan Wikipedian artikkelien muokkaukseenkin, mutta sehän taitaakin olla nykyään melkeinpä tuntematon osa-alue, kun Suomen WP on passivoitunut artikkelien kehityksessä.--Uotp! 27. heinäkuuta 2010 kello 18.09 (EEST)

Eiköhän sinullakin niitä muokkauksia ole enemmänkin päätunnuksellasi. Älä viitsi tuota "olen juuri wikipediaan tutustunut aloittelija"-filmausta. --Jmk 27. heinäkuuta 2010 kello 19.25 (EEST)

Tämä on WP:stä hyvin tuttua. Nyt toinen "profiilikäyttäjä" tulee puolustamaan toista, vaikka mitään perusteita eikä asiapohjaa ole. Kannattaa lukea ihan keskustelu, minä olen itse todennut, että olen muokkaillut jo vuosiakausia. Mutta minulla ei ole mitään päätunnusta. Joten sinunkin varmaan kannattaisi sillä päätunnuksellasi keskittyä asiamuokkauksiin, eikä jauhaa täyttä paskaa tässä, eikös? Vai kuuluuko kommenttisi aiheen mukaiseen keskusteluun? Ei kuulu. Tätä kyseistä keskustelukohtaa tässä keskustelussa ei edes olisi, jos keskustelukohdan aloittanutta "vakiokäyttäjää" ei olisi lapsettanut.--Uotp! 27. heinäkuuta 2010 kello 19.31 (EEST)

Minusta suurin ongelma on kaavoihin kangistuminen ja näköalattomuus. Uutta verta kehään ylläpitoon ja se myös kiertäväksi ja uudistusta sääntöihin kuten prosenttimäärä pois vaan joissakin tapauksissa puhtaasti enemistö riittäisi jne..D100a 27. heinäkuuta 2010 kello 17.44 (EEST)

Sä tunnut jämähtäneen tuohon ylläpitokierrätysvaatimukseesi. Suosittelen uusia näköaloja. Itse asiasta: Kun sisältö lisääntyy, törmäävät potentiaaliset kirjoittajat useammin tilanteeseen, jossa on jo olemassa artikkeli, josta he olisivat valmiit kirjoittamaan, Siinä on helppo jämähtää pelkäksi lukijaksi (olikos jollain niitä lukutilastoja?). Vaatimusten, vaikkakin oikeutettujen, tiukentuminen myös vähentää kirjoittamista, sillä helppoakos on vetäistä pari riviä aiheesta tai aiheen vierestä omaan muistiin turvautuen. Myös uusilta tulokkailta on syytä vaatia jonkinlaista tasoa, ei niinkään Wikipedian sisäisten sääntöjen osaamisessa mutta ehdottomasti asiallisen ja kielellisesti suht kelvollisen tekstin tuottamisessa, sillä tämä ei ole mikään opettelufoorumi kirjoittamiseen. Rasittaa se asiallisia kirjoittajiakin, että aika kuuluu kaikenlaisen esikoulutasoisen soopan korjaamisessa. --Lax 27. heinäkuuta 2010 kello 17.54 (EEST)

Valitettavasti monet muuten mainiot asiantuntijat kirjoittavat vain keskinkertaista tai jopa heikkoa suomea. Jos teksti on ymmärrettävissä, se on korjattavissa, ja se mielestäni riittää. Pitke 27. heinäkuuta 2010 kello 17.58 (EEST)

Eli haluat että Wikipediaan kirjoittavilla on jokin asteinen korkeakoulutus kuin peruskoulu, eikö se juuri ole pahin este siis vaatimusten ylikorostaminen. Päinvastoin pitäisi alentaa kuin korottaa.. D100a 27. heinäkuuta 2010 kello 18.01 (EEST)

En tiedä miten ymmärsit Pitken kirjoituksen, mutta itse ymmärsin sen melkeinpä päinvastoin. Joka tapauksessa, mielestäni hyvä kannanotto Pitkeltä. --Uotp! 27. heinäkuuta 2010 kello 18.05 (EEST)

"Valitettavasti" vain siinä mielessä, että hyvää suomea kirjoittava asiantuntija olisi tietysti parempi kuin sama henkilö kieliopillisesti ontuvana. Kommenttini ajatus oli ja on se, että niin kauan kuin teksti voidaan ymmärtää, sen kielellisellä tasolla on vain "koristeellista" arvoa. Koulutuksen määrä tai astehan ei juuri takaa äidinkielen taitoa. Lukiostakin valmistuu sekä välttäviä että loisteliaita esseenkirjoittajia. Asiantuntijoilla on Wikipediassa jo muutenkin ahdasta (esimerkiksi oman tiedon "varmuus" vastaan yhteisön lähdevaatimukset), ja liian korkeat vaatimukset tekstin tason suhteen vain pahentaisivat asiaa. Pitke 27. heinäkuuta 2010 kello 18.11 (EEST)

Omissa piireissäni kun olen tutuilta ja puolitutuilta kysellyt aiheesta, juuri yhteisön käyttäjäystävällisyys(vaje) ja asenne(vammat) ovat nousseet ehdottomasti tärkeimmäksi syyksi (tyypillinen tilanne: eka muokkaus kumotaan ja keskustelusivulle ilmestyy kylmäntuntuinen huomautus/varoitus), samoin yhteisön käytäntöjen ja muokkaamisen hienouksien opettelemisen vaikeus. Toinen, tosin harvinaisempi esille noussut on ollut se, että "tavallinen M. Meikäläinen" tuntee, ettei hänellä ole mitään annettavaa Wikipedialle: mitään ei osaa lisätä, eikä esimerkiksi kielenhuolto innosta tai siihen ei ole itseluottamusta. Ehdotukseni ensimmäiseen ongelmaan (kynnyksen korkeus) on yrittää kukin tykönään harrastaa henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta, muistuttaa itseään hyvän tahdon olettamisesta (ja provosoitumiselta välttymisestä yms yms), ja pohdiskella sitä, mikä Wikipediassa on itselle mukavinta ja miten sitä voisi jakaa muille. Tapaan itse kirjoittaa uusille käyttäjille enemmän vapaamuotoisia viestejä kuin käyttää mallineita, jos esim. muokkauksissa on huomautettavaa. Pitke 27. heinäkuuta 2010 kello 17.58 (EEST)

Korjaamiseen jaksaa ryhtyä kerran, pari, tai useamminkin, jos aihe kiinnostaa, mutta jos roskaa tulee pienen ajan sisällä enemmän, nousee viitseliäisyys vastaan ja on helpompi lähteä poisto- ja standardivastauslinjalle. Kuten sanottu, rasittaa se asiallisia kirjoittajia. Ainahan voi jättää tuoreet muutokset katsomatta, mutta tuskin ainakaan sellaista ylläpitäjää hyvällä katsottaisiin... Kysymys on siis myös siitä, mitä ilmaiselta työvoimalta voidaan vaatia tason ylläpitämiseksi, ja siitä, miten ihmiset reagoivat siihen, että heidän tekemisiään ei noin vain hyväksytä (nk. nirppanokkaisuus). --Lax 27. heinäkuuta 2010 kello 18.14 (EEST)

Itse aloitin Wikipedian laajemman muokkaamisen muokkaussodalla IP-osoitteen takaa osaamatta allekirjoittaa viestejäni, mutta osuin sotimaan vakiokäyttäjän kanssa, joka käyttäytyi asiallisesti, vaikka tunteet kuumenivatkin, ja kun uskoin asiaani, niin aloitin myös varsinaisen muokkaamisen. Myös neuvoja sain tuolloin (vajaa pari vuotta sitten) kaikkiin aloittelijan kohtaamiin ongelmiin hyvin. En tiedä, onko tilanne vielä sama, mutta ainakin itse olen huomatessani pyrkinyt opastamaan uusia käyttäjiä.--Urjanhai 27. heinäkuuta 2010 kello 18.45 (EEST)

Minulle ensimmäinen palaute tervetuloa-mallineen jälkeen oli vandalismivaroitus:[11]. Välillä niitä lätkitään turhan herkästi :) --Otrfan 27. heinäkuuta 2010 kello 18.54 (EEST)

Tervetuloa-mallineen taas jouduin kopioimaan käyttäjäalasivulleni itse, mutta noitahan sattuu.--Urjanhai 27. heinäkuuta 2010 kello 18.59 (EEST)

Tt-malline on vähän ongelmallinen. Se annetaan ohjeen mukaan ainoastaan, jos käyttäjä vaikuttaa tarvitsevansa opastusta. Osa loukkaantuu mallineen saadessaan, osa taas odottaa sitä. --Otrfan 27. heinäkuuta 2010 kello 19.04 (EEST)

Olen ottanut tavaksi käyttää ensikertalaisille sotkijoille yltiökohteliasta {{Hyvä yritys}}-mallinetta, siitä huolimatta että korvallakin näkee ettei tarkoituksena ollut parantaa tietosanakirjaa. Eipähän pääse kukaan urputtamaan, että lätkitään liian helposti vandalismimallineita. (Kai tuokin malline kohta kielletään, ja tilalle tulee: "Kiitos erinomaisesta lisäyksestäsi! Lisää näitä!!!") --Jmk 27. heinäkuuta 2010 kello 19.08 (EEST)

Muutamia kertoja väläytelty tutorointijärjestelmä voisi helpottaa asiallisten muokkaajien orientoitumista wikisysteemiin.Eli meillä olisi vapaaehtoisia tutoreita, ja uudet käyttäjät voisivat niin halutessaan ottaa nimetyn tutorin avukseen, mielellään samoista aihepiireistä kiinnostuneen. Tutor katsoisi vähän perään ja neuvoisi ilman viiveitä jos jokin näyttää olevan menossa pieleen, vastailisi kysymyksiin jne. Uskoisin että tällä tavalla saataisiin nimen omaan vakavasti otettavia uusia kiinnostuneita käyttäjiä nopeammin, kivuttomammin ja paremmalla menestyksellä yhteisöön sisälle. En siis näe tuollaista tutorointia ratkaisuna ongelmakäyttäjille, vaan niille vakavasti otettaville käyttäjille jotka vierastavat käytäntöjen moninaisuutta tai närkästyvät mallineiden huomautuksista ja poistoista. Eli ne potentiaalisesti laadukkaat ja hyvät kirjoittajat saataisiin paremmalla prosentilla kiinni, kun alkuvaiheen hankaluudet helpottuisivat.

Homma voisi mennä jotenkin tähän tapaan: asiaan varattaisiin sivu jolle tutorit voisivat ilmoittautua ja halutessaan listata erityisalansa. Käyttäjän rekisteröinnissä ja ohjeistuksessa mainittaisiin mahdollisuudesta. Uusi käyttäjä valkkaisi halutun tutorin tai ilmoittautuisi sivulla. Kullakin tutorilla olisi näitä ohjattavia halunsa mukaan, oletettavasti yleensä 1-3 kappaletta. Käyttäjän kysyessä tutor voisi tietenkin myös kieltäytyä aikataulu- yms syistä, ja ehdottaa toista tutoria. Käyttäjän sivulla tulisi mainita tutor, jolle voisi pallon ohjauksesta heittää tyyliin "viitsisitkö mainita kaverille ettei...". Tutor-suhde purkautuisi jomman kumman niin halutessa ja maininta tutorista poistettaisiin käyttäjän sivulta. Terv. --Riisipuuro 27. heinäkuuta 2010 kello 20.27 (EEST)--

Säätiön edustajan väite ei edes pidä paikkaansa. Muokkauksia on ollut vuosia suunnilleen sama ~100 000-120 000 kuukaudessa [12]. --ML 27. heinäkuuta 2010 kello 19.01 (EEST)

Mutta kuukautta kohdin oli toukokuussa 2010 tippumista -7%? D100a 27. heinäkuuta 2010 kello 19.04 (EEST)

Muokkausten määrässä yhden prosentin pudotus. --Otrfan 27. heinäkuuta 2010 kello 19.23 (EEST)

Ei kai tässä keskustelussa ole olennaista, sattuuko tilasto sanomaan niin vai näin vai ehkä aivan päinvastoin. Tilastoluvuthan ovat vain aasinsilta siihen, mikä kenellekin on fi-wikissä suosikkivalitusaihe. Samat valitukset on odotettavissa riippumatta siitä, millaisella tilastoluvulla keskustelu avataan. --Jmk 27. heinäkuuta 2010 kello 19.23 (EEST)

Täällä on graafeja: Edit and Revert Trends: Finnish, Wikipedia and Wikimedia Graphics Statistics, Wikipedia Charts Finnish, wikipedioiden lukijamäärät, Wikipedian etusivun tämän kuukauden latausmäärät (verrattavaksi aikaisempien vuosien lukuihin). Jos jotakuta erityisesti epäilyttää etteikö toiminta ole hiipunut niin voin antaa enemmänkin esimerkkejä, mutta olennaisempi kysymys lienee että mitä asialle tehdään? --Zache 27. heinäkuuta 2010 kello 19.33 (EEST)

Ei vaan ensin tarvitaan jotain vakuuttavampaa siitä, että koko hiipumisilmiötä edes on olemassa. Mitäpä järkeä on keskustella, kuinka ehkäistään olematon ilmiö? En ole vakuuttunut noista käppyröistä. Muokkausmäärä saattoi olla hivenen korkeampi vähän aikaa joskus vuodenvaihteessa 2007/2008, mutta normalisoitui pian nykyiselle tasolleen, jossa se on ollut pari vuotta. Lukijamäärissä kannattaa huomata selvä kausivaihtelu: kesäkuukausina aktiviteetti on pienempää. Tämän hetken lukemia ei siis kannata verrata viime talveen, vaan edellisten kesien lukuihin. --ML 27. heinäkuuta 2010 kello 20.11 (EEST)

No lisää esimerkkejä toiminnan hyytymisestä. Täältä kuoli käytännössä kaikki laajempi Wikipedian kehittämistoiminta joskus vuoden 2008, 2009 tienoilla. Tuolloin meillä hyytyi mm. teemasivujen kehittely, wikiprojektit, wikimedia suomi yhdistys. You name it. Täällä myöskään ei taida olla enää aktiivisena yhtäkään teknisen puolen käyttäjää joka olisi todella hyvä esim mallineiden kanssa vaan elellään niitä päivitellen mitä mallineprojekti aikoinaan tänne väsäsi, mutta mitään uutta ei luoda. Saati sitten, että itse tehtäisiin ulkoisia työkaluja tai asennettaisiin esimerkiksi pienoisohjelmia työkaluiksi. Tarkoitan edellisellä muitakin kuin Agonya, mutta Agonyn poistuttua meiltä hyvin konkreettisesti hävisi mm. FMPortal ja kasa muita työkaluja jotka olivat käytössä myös muissa kuin suomenkielisessä wikipediassa. FMportal on siis härveli joka päivitti artikkeleihin mm. kuntien väestötiedot julkisista tietokannoista. --Zache 27. heinäkuuta 2010 kello 20.29 (EEST)

Teemasivut eivät alunperinkään alkaneet toimia, eivätkä ilmeisesti oikein projektit tai yhdistyskään. Ikävää että yksittäisiä teknisesti orientoituneita käyttäjiä on häipynyt mutta c'est la vie.--ML 27. heinäkuuta 2010 kello 23.10 (EEST)

Hassu juttu muuten, itse kuulin ensimmäisen kerran wikiprojektista ehkä puolen vuoden muokkaamisen jälkeen, teemasivuihin meni vielä kauemmin.-Henswick- ^Äänestä! 27. heinäkuuta 2010 kello 23.15 (EEST)

Jännä keskustelun aihe. Muistan kerran kun ku yks sano, että kun hän teki ensimmäisen artikkelin pediaan, hänen ei pitänyt ryhtyä wikipedistiksi, mutta kun pitkän ajan kuluttua palatessa pediaan ja huomatessa, että hänen luomaa artikkelia oltiin muokattu ja paranneultu, tuli siitä tervetullut olo ja niinpä hän päätti ruveta tekemeään enemmänkin juttuja Wikipedian hyväksi. Sama oli oikeastaan minulla, tuli yllättän mukava olo siitä, kun tein ekan artikkelini ja sitten kun sitä myöhemmin katsoin, niin sitä oli paranneltu ja päähän pisti ajatus, että voisi kokeilla tätä Wikipediaa. No tietysti niinkuin Lax tuossa aikasemmin sanokin, ei se into enää riitä, kun niitä roskia tulee kaatamalla, joka on varmasti totta.

Sitten semmosta vielä, kun tuolla aikasemmin puhuttiin iästä ja sen vaikutuksesta, niin itse olen jo aikuinen, mutta Wikipedian käyttö tuntuisi olevan vieläkin samaa tasoa kuin sillä yhdellä 10v käyttäjällä, jonka käyttäjätunnusta en nyt muista. (en tätä pahalla tarkoita, jos sinä luet tätä viestiä) Mutta pointti on tosiaan se, ettei se ikä nyt ole joku ongelma. Täällä on myös paljon itseäni nuorempia, jotka muokkaa paljon paremmin kuin minä. --Pek 27. heinäkuuta 2010 kello 19.35 (EEST)

"Suuret kertomukset" on ehkä jo kirjoitettu, tai ainakin avattu niin pitkälle, että ihmiset eivät enää arvele voivansa artikkeleita vähällä vaivalla parantaa. Marginaalia lähentelevät tekstit saavat taas saavat usein roska-merkinnän tai joutuvat äänestykseen. --Crash 27. heinäkuuta 2010 kello 19.40 (EEST)

Tätä ideaa minäkin yritin tarjota. Se ei kuitenkaan ole hyvä perustelu, koska monessa muussa saman kokoluokan Wikipediassa näitä suuria kertomuksia on piisannut edelleen. Vaikkapa katalaanin Wikipedia, joka huristi suomenkielisen Wikipedian ohi tuossa jokunen kuukausi sitten... Arrto 27. heinäkuuta 2010 kello 19.49 (EEST)

Pitäisi kait muuttaa suomenkielisen rakennetta siten että Pokemon tms olisivat omissa projekteissaan ja vakavammat aiheet varsinaisessa Wikipediassa :O D100a 27. heinäkuuta 2010 kello 20.14 (EEST)

Eivät aiheet ole loppuneet. Maailma on täynnä aiheita, jopa suomenkielisee Wikipediaan kirjoitettaviksi. Ehkä joku karsastaa jatkuvaa kinastelua ja riitelyä ja toinen ehkä liian nipottavaa asennetta vanhoilta konkareilta. --Tomppaboy 27. heinäkuuta 2010 kello 20.23 (EEST)

Englannin kielisessä Wikipediassa on 3 362 387 artikkelia, mukaan laskien kaikkien muiden Wikipedioiden maakohtaset (oikeasti jokainen Wikipedia menee kielen mukaan, mutta kyllähän sen nyt huomaa, että suomen kielisessä Wikipediassa on enemmän Suomea käsitteleviä aiheita kuin sitten jossain japanin kielisessä Wikipediassa) kuuluisat henkilöt, alueet, eläimet yms., että on tässä vielä kirjotettavaa, ja aina tulee uutisia, yhteiskunta kehittyy, Wikipedia on suoraan sanoen ikuisuusprojekti. --Pek 27. heinäkuuta 2010 kello 20.30 (EEST)

Itse olen editoinut paljon IP:nä (dynaaminen...) ja monesti joku rekisteröitynyt käyttäjä käy pläjäyttämässä jonkin random mallineen keskustelusivulle, josta ei ymmärrä onko kyseessä tervetulotoivotus, kommentti vai kenties riidan haastamista. Se kanssa vituttaa, että monesti tärkeämpää tuntuu olevan se, että kuka tekee, eikä se, että mitä tekee, mikä on yksi syy miksi itselläni ei ole käyttäjätunnusta täällä. Suosittelenkin monille vakikäyttäjille ja erityisesti ylläpitäjille vaikkapa viikon kokeilua muokkaamisesta IP:nä, voisi olla sangen avartava kokemus. 85.77.178.43 27. heinäkuuta 2010 kello 20.42 (EEST)

Ei hyvä neuvo. Asiasta nousi hirvittävä meteli, kun ylläpitäjä viimeksi kertoi muokanneensa myös IP:llä :) --Otrfan 27. heinäkuuta 2010 kello 20.46 (EEST)

<off-topic>Saisiko linkkiä?</off-topic>-Henswick- ^Äänestä! 27. heinäkuuta 2010 kello 21.40 (EEST)

Jatko siirretty käyttäjä Aulis Eskolan keskustelusivulle. --Ulrika 4. elokuuta 2010 kello 14.51 (EEST)

Katsaus historiaan

Pistin uuden alaotsikon, koska edellinen on hieman pitkä ja ajautunut osin ohi aiheesta. Suomenkielisen Wikipedian kirjoittajamäärissä tapahtuneita suuria muutoksia ovat olleet ainakin 2006-2007 tapahtunut "nopean kasvun" loppuminen ja hieman myöhemmin vuoden 2008 tienoilla alkanut luisu muokkaajamäärissä. (graafi) Nämä voivat ihan hyvin olla samaa kehitystä, mutta käsittelen alla niitä erillisinä.

Nopean kasvun ajanjaksona pidän alun kasvukautta jolloin tänne tuli paljon uusia käyttäjiä, uusia artikkeleita. Tämän loppumista on perinteisesti selitetty sillä, että ettei Wikipedia ollut enää uusi juttu. Mediassa alkoi olla myös kritiikkiä Wikipediasta ja kävi selväksi ettei Wikipedia ollut erityisen virheetön. Tuolloin suomenkielisessä Wikipediassa ruvettiin myös rajaamaan sisältöä huomattavissa määrin "merkittävyyden" perusteella ja poistettiin artikkelit harrastejärjestöistä, omakustannebändeistä jne. Nämä kirjoittajille henkilökohtaisesti tärkeät asiat kuitenkin olivat sellaisia jotka olivat riittävän suuria motivaattoreita jotta he viitsivät opettelemaan Wikipedian muokkaamisen. Kun nuo kiellettiin tyrehtyi yksi iso uusien muokkaajien tuloreitti ja epäonnistuneista muokkauskokemuksista kerrottiin kavereille kanssa. Suomenkielisen Wikipedian imago muuttui yhteisestä projektista vittumaisten elitistien projektiksi. Tämä siis sen lisäksi, että me ollaan oltu muutenkin epäkohteliaita uusia käyttäjiä kohtaan.

Vuoden 2008 tienoilla alkaneessa luisussa merkittävimpänä tekijänä on ehkä yleinen riitely, joka johti usean vakituisen käyttäjän lopettamiseen. Tällöin myös alettiin kiristämään lähdevaatimuksia. Tämä teki kirjoittamisesta monimutkaisempaa ja hitaampaa vaikkei edes pohdittaisi lähteiden parissa kuluvaa aikaa vaan ihan raakaa tekstin muokkaamista. Tuohon aikoihin osoittautui, että täällä uudistusten tekeminen oli hyvin hankalaa. Fi.wikipediassa kaikkiin käyttäjiin vaikuttavien asioiden läpiajaminen vaatii jokseenkin konsensusta jolloin pienikin uudistuksia vastustava vähemmistö pystyy upottamaan ne. Riitaisassa yhteisössä, joku vastustaa aina ja tämä johti mm. Wikiprojektien näkyvyyden lisäämisen hylkäämiseen, artikkeleiden laajempaa laatuluokittelua ei syntynyt (vrt en.wikipedian Assessment) jne ja siihen, että tuon tyyppinen toiminta loppui käytännössä kokonaan ja osa uudistushenkisimmistä lopetti Wikipedian muokkaamisen kokonaan. Tms. vaikka byropedia selkeästi viehättää useita käyttäjiä täällä, niin autoratiivisyys selkeästi myös karkottaa progressiivisempaa jengiä.

Siistejä juttuja kuitenkin tarvitaan, jotta tämä paikka näyttä elossa olevalta ja jotta saadaan sitä positiivista näkyvyyttä ulkopuolelta, koska muuten tämä on vain paikalta jossa jengi riitelee keskenään ja jossa on pääosin aika kelvottomia artikkeleita. Kuka sellaiseen projektiin muka haluaisi osallistua? Tai vielä pahempaa, jos Wikipedialla ei näytä olevan menestymisen mahdollisuutta niin miksi nykyisetkään vaivautuisivat sen kehittämiseen jos homma kuitenkin on pidemmän päälle turhaa?

Pääpointit siitä miksi jengi vähenee

• Edits on Wikipedia:FI -graafi (fi.wikipedian kasvu loppui 2006-2007; lasku alkoi 2008)
• Wikipedian muokkaaminen on hankalaa
• Muokkaamisesta on tehty jatkuvasti työläämpää (koko ajan kiristyvät lähde- ja viitemalline vaatimukset)
• Ollaan merkittävyysvaatimuksella poistettu niitä asioita, jotka motivoivat uusia kirjoittajia aloittamaan ja opettelemaan Wikipedian muokkaamisen.
  • Samalla tämä aiheuttaa meille imago-ongelman elitistisinä mulkvisteina
• Byropedia ei ole riittävän houkutteleva vetämään puoleensa kuin sääntöorieituneita kirjoittajia.
• Ollaan riidelty liikaa ja ollaan oltu epäkohteliaita uusia käyttäjiä kohtaan
• Wikipedian kirjoittaminen ei ole enää hauskaa

--Zache 28. heinäkuuta 2010 kello 13.24 (EEST)

"Nopean kasvun ajanjaksona pidän alun kasvukautta jolloin tänne tuli paljon uusia käyttäjiä, uusia artikkeleita. Tämän loppumista on perinteisesti selitetty sillä, että ettei Wikipedia ollut enää uusi juttu. Mediassa alkoi olla myös kritiikkiä Wikipediasta ja kävi selväksi ettei Wikipedia ollut erityisen virheetön. Tuolloin suomenkielisessä Wikipediassa ruvettiin myös rajaamaan sisältöä huomattavissa määrin "merkittävyyden" perusteella ja poistettiin artikkelit harrastejärjestöistä, omakustannebändeistä jne. "

Epäilisin että pikemminkin päinvastoin, noista ajoista alkaen kukaan ei ole jaksanut taistella marginaalin tulvaa vastaan. Nyt valtaosa artikkeleista on juuri näitä kellariartisteja, jotka eivät periaatteessa käytäntöjen mukaan tänne kuuluisi, mutta joita kukaan ei enää jaksa laittaa äänestykseen. Mielenkiintoista muuten on, että vaikka artikkelimäärä on parissa vuodessa kasvanut roimasti, niin suomenkieliseen Wikipediaan kohdistunut kokonaislatausmäärä ei ole kasvanut lainkaan. Se kertoo siitä, etteivät ne marginaaliaiheet todellisuudessa Wikipedia-artikkeleina kiinnosta ketään. Ne 12 ihmistä, jotka ovat kiinnostuneet nurmolaisesta räp-artistista, saavat asiaa koskevat tietonsa facebookryhmistä ym. Wikipedia ei ole mielekäs väline marginaalialakulttuurin viestintään. --ML 28. heinäkuuta 2010 kello 14.09 (EEST)

lähde sille, että valtaosa olisi kellariartisteja kiits ja sille, että kokonaislatausmäärät eivät ole nousseet? Tms. stats.wikipedia.org:ssa on vuodesta 2008 dataa, vuoden 2009 tammikuu oli huippuvuosi ja siitä ollaan vaan tultu alaspäin, mutta koko tämä aika on ollut sitä että marginaaliaiheita ollaan poistettu parhaamme mukaan :)

Väittäisin muuten , että valtaosa artikkeleista joita täällä on olisi merkittävyyskynnyksen yläpuolella ja vaikka sitä merkittävyyttä vaatimuksena kiristettäisiin merkittävästi niin meillä olisi silti suurin piirtein rajaton määrä aiheita jotka ovat merkittävyysriman yläpuolella. Toinen huomioitava seikka on, että poikkeuksia lukuun ottamatta meidän artikkelit on sellaisia ettei ne kiinnosta kuin kourallista ihmisiä ja ongelma on oikeastaan siinä ettei sitä kiinnostavuutta pysty ennakoimaan. Esimerkiksi joku selkeästi merkittävän Poincarén otaksuman lukijamäärät ovat täysin olemattomia silloin kun se ei ole julkisuudessa. (se on ollut nyt koska sen ratkaisusta annettiin palkinto) --Zache 28. heinäkuuta 2010 kello 14.41 (EEST)

Mä en jaksa uskoa, että deletionismi (ja sen seuraukset) selittäisi laskua ihan niin voimakkaasti kun Zache esittää. Gopase+f 28. heinäkuuta 2010 kello 19.12 (EEST)

Edittien määrän lasku on kuitenkin vain vähäinen ja kuvaa oikeastaan vain alkuhypen laantumista. Samalla artikkelien määrä koko ajan kasvaa tasaisesti (koska edittien määrän suuruusluokka ei juurikaan ole muuttunut vaan on likimain sama) ja luultavasti uudet editit ovat käytäntöjen vakiinnuttua myös korkeatasoisempia (tämä tosin vain on arvaus). Ja kun kasvu on jatkuvaa, niin oletettavasti myös korkeatasoinen sisältö laajenee. Koska alkuhype ja sitä seuraava tasasantuminen ilmeisesti on kaikelle netissä tapahtuvalle tyypillistä, niin en näkisi tätä siltikään niin kummallisena vain pikemminkin tyypillisenä ilmiönä, mikä tietysti ei estä pohtimasta miten parannuksia saataisiin aikaan. Itse en pitäisi wikikoodia mitenkään vaikeana, koska aikoinaan olen samalla tavalla pystymetsästä opetellut html:n, ja tämä on siihen nähden helpompi. Eli normaalilla medialukutaidolla (joka toki toisilla on, ja toisilla ei, juuri niin kuin laulunääni, joka esimerkiksi itseltäni puuttuu), pääsee aika pitkälle. Normaalin medialukutaidon avulla Wikipediaan on melko helppo päästä sisälle, paitsi että alkuun joutuu neuvontapalstalta kyselemään milloin minkäkin ohjeen sijaintia, mihin toisaalta siellä myös hyvin saa vastauksia. Eli kun joka tapauksessa sisällön tuottaminen Wikipediaan vaatii tiettyjä medialukutaidon valmiuksia, niin en näkisi tässä ongelmaa, vaikka aina tietysti kaikkea voi parantaa.--80.221.151.245 28. heinäkuuta 2010 kello 16.39 (EEST)

Asioita mitä pitäisi ratkaista

Nostan tähän muutaman ajankohtaisen aiheen esille:

Miten saadaan nostettua kunnossa olevat artikkelit keskeiseen asemaan?

Suomenkielisellä Wikipedialla on yhä se 100-200 aktiivista muokkaajaa ja 250000 artikkelia joista leijonan osa on enemmän tai vähemmän puutteellisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että me emme saa noista artikkeleista tasalaatuisia mitenkään. Vaikka poistaisimme niistä 150000 huonointa niin se ei onnistuisi. Artikkelimassan hallitsemiseen pitäisi siis olla muita keinoja. Yksi tällainen keino on kunnossa olevien artikkeleiden tuominen esille paremmin.

Wikipedian uskottavuuden kannalta meidän pitää pystyä tarjoamaan lukijoille suuria määriä kunnollisia artikkeleita. Jos ainoat keinot wikipedian selaamiseen on satunnainen artikkeli -työkalu, artikkelilinkkien navigointi ja artikkelilinkkien selaaminen niin selaajan käsitykseksi jää se, että Wikipedia on vain suuri kokoelma epämääräisiä, keskeneräisiä artikkeleita.

Tämä keskeneräisyyden vaikutelma ei ole mitenkään mairitteleva imago meidän houkutellessamme jengiä osallistumaan projektiin ja muutenkin kirjoittajille on varmasti mielekkäämpää kirjoittaa kunnollisia artikkeleita jos joku niitä lukeekin. (Tms. jos niitä kukaan ei löydä kaiken sälän seasta, niin miksi vaivautua?) Samalla kun pystyttäisiin tehokkaasti ohjaamaan jengiä kunnossa oleviin artikkeleihin. niin meidän ei tarvitsisi niin hirveästi ahdistua kaikkien artikkeleiden tilasta, joista suurimman osan näkyvyys on joka tapauksessa olematon, vaan voitaisiin keskittyä saamaan artikkeleita ns. "kunnollisiksi".

Teemasivut on yksi keino tähän tarkoitukseen. Esim. Teemasivu:Videopelit ja Teemasivu:Kirjallisuus.

--Zache 28. heinäkuuta 2010 kello 13.24 (EEST)

Ajatus lukijan ohjaamisesta nimenomaan kunnossa oleviin artikkeleihin (= pois huonolaatuisista artikkeleista) on mielenkiintoinen. En kuitenkaan usko, että teemasivut ym. erilliset ohjailusivut auttavat, sillä ensisijainen tapa, jolla lukija Wikipediaan tulee, on hakukenttä. Lukija haluaa tietoa asiasta XYZ, kirjoittaa hakukenttään XYZ ja osuu artikkeliin XYZ. Nyt jos artikkeli XYZ on huonotasoinen (kuten se usein on), niin mitä se auttaa, että joku on erikseen tehnyt teemasivun josta XYZ puuttuu (liian huonotasoisena)? – Peruskysymyksiä tässä ideassa on kaksi. (1) Kuka tekee jaottelun "kunnossa oleviin" ja ei-kunnossa oleviin artikkeleihin, ja miten? Miten korkea rima on tarkoitus pitää, ts. onko kunnossa olevia 5 vai 90 prosenttia? Onko olemassa jokin realistinen tapa ylläpitää moista jaottelua? (2) Kun lukija hakee tietoa asiasta XYZ, ja kyseisestä asiasta on artikkeli joka "ei ole kunnossa", niin mitä tehdään? Jätetään näyttämättä? Ehdotetaan, että "halusit tietoa ruuveista, on niistä artikkeli mutta se on heikkotasoinen, haluaisitko lukea mieluummin vaikka nauloista?" --Jmk 29. heinäkuuta 2010 kello 11.06 (EEST)

Minusta uusi "lupaava artikkeli" vei asiaa oikeaan suuntaan. Edetään pikkuhiljaa, tasoa nostamalla saamme paremman tuloksen kuin alamme suoltaa "päämärkänä" tasoa nostavia artikkeleita.. Tiukennetaan poistokriteereitä ja lähteettömiä artkkeleita muokkausmyllyyn. Toisaalta lähteitä lisäämmällä lähteettömiin artikkeleihin välttämättä ei tasoa nosteta jos ei ole varmaa onko kyseistä lähdettä käyttetty artikkelia kirjoitettaessa alunperin. D100a 29. heinäkuuta 2010 kello 11.18 (EEST)

Eihän sillä ole merkitystä mitä lähdettä artikkelin kirjoittaja on käyttänyt (tai onko käyttänyt ollenkaan), kunhan artikkelin tiedot vastaavat lisättyä lähdettä. --Otrfan 29. heinäkuuta 2010 kello 12.31 (EEST)

Tietääkseni lähteen lisääjä vastaa siitä, että lähteenlisäyshetkellä artikkelin sisältö vastaa (suurin piirtein ja olennaisimmilta osiltaan) lähteen sisältöä. Jos lähde ei vastaa artikkelin sisältöä, niin joko artikkelia pitää muuttaa tai sitten tulee käyttää viitteitä rajatakseen lähteistettyä tekstiä. Gopase+f 29. heinäkuuta 2010 kello 12.55 (EEST)

Jmk: Jeh, Lukija joka etsii tietoa aiheesta xyz tulee tänne Wikipedian ulkopuolisesta hakukoneesta joka ohjaa artikkeliin xyz. Tämä artikkeli xyz on sitten sen tasoinen mitä se nyt sattuu olemaan eikä esim. teemasivut vaikuta tähän, muuten kuin että niille pääseminen motivoi ehkä kirjoittajat kehittämään artikkeleita hieman pidemmälle.

Ensisijainen kohderyhmä teemasivuilla ei kuitenkaan ole ne käyttäjät jotka etsivät tiukasti aiheesta xyz tietoa, vaan ne ketkä selailevat Wikipediaa, etsivät laajemmin tietoa tai ovat kiinnostuneita Wikipediasta muuten. Heitä on myös paljon. Se miten paljon on hämärän peitossa kun meillä ei ole mitään sen tarkempaa tietoa siitä miten jengi Wikipediaa käyttää, mutta videopelien teemasivun latausmäärien kehittymisen perusteella niihin saadaan sen verran kävijöitä, että niiden tekeminen on vaivan arvoista. (IMHO)

Vastaus nro 1. Lupaavat artikkelit on yhä paras arvaukseni siitä minkä tyyppinen vertaisarviointi voisi toimia artikkelien kehityksen tukena. Sinänsä se mitä teemasivut pitävät sisällään saa minusta olla sellainen asia jonka teemasivuja ylläpitävät käyttäjät ja aihealueiden wikiprojektit saavat itse päättää.

Itse olen pitänyt Videopelien ja kirjallisuuden teemasivulla lähtökohtana arvioituja artikkeleita, koska niitä tulee jatkuvasti lisää eli niiden avulla sivun sisältö pysyy tuoreena, ne ovat mielenkiintoisia ja pääsääntöisesti hyviä. Näin on mahdollista, että lukija tulee toistamiseenkin katsomaan mitä uutta sivulla on. Seuraava askel olisi tehdä joko videopeleihin tai kirjallisuuteen keskeisistä artikkeleista ja luokista jokin hakemiston tyyppinen helpottamaan navigaatiota. Tosin tässä tietty on taas ongelmana miten löytää niitä kunnossa olevia artikkeleita niin suuria määriä, että niistä saisi luotua edes pienen hakemiston. Ainakin Videopelien kohdalla näyttää siltä, että keskeisiä artikkeleita pitää muokata aika runsaasti ennen kuin niitä voi sanoa kunnossa oleviksi.

Vastaus nro 2. Ei tehdä mitään noin aktiivista ohjausta eli lukija saa mennä sinne minne on menossakin. Olen kuitenkin lisännyt kirjallisuuden ja videopelien teemasivujen linkit kyseisten aiheiden tietolaatikoiden yhteyteen (esim Vernor Vinge) joista ne ketkä ovat kiinnostuneita asiasta voivat jatkaa niistä eteenpäin, mutta ajatus ei ole tyrkyttää artikkeleita. --Zache 29. heinäkuuta 2010 kello 15.32 (EEST)

Lupaavia artikkeleita näkyy olevan 164 eli 0,067 % fi-wikin artikkeleista. Tämä on aika suppea osa siitä, mitä lukija odottaa tietosanakirjassa olevan, joten olisikin paha mennä ohjaamaan tiedonhakijaa ensisijaisesti näihin. ("Hait tietoa ruuveista. Totanoin... kelpaisiko artikkeli muovikasseista?") --Jmk 29. heinäkuuta 2010 kello 15.50 (EEST)

Nooh ei olla niin pessimistisiä, 164 arvioitua artikkelia kahtena ensimmäisenä kuukautena on ihan hyvin ja kohtuullisen hyvin minusta valikoi sellaisia artikkeleita jotka ovat kunnossa, korjaa tehokkaasti pienet puutteet (kielenhuolto, mallineet, luokitukset, muotoseikkoja, puutteellisia tietoja jne) sekä on siinä mielessä skaalautuva, että se pystyy hanskaamaan kohtuullisen suuriakin yhtäaikaisia artikkelimääriä. Eli arvioinnin konsepti on osoittanut ihan kohtuullisesti toimivaksi. Suurin pullonkaula on itse artikkelien kirjoittamisen vaatima aika; ja tällä hetkellä suht tiukka lähdevaatimus on määriä eniten rajaava tekijä. --Zache 29. heinäkuuta 2010 kello 18.25 (EEST)

Tarkoitukseni ei ole olla pessimistinen, vaan todeta että ainakaan nykyisellään "lupaavat artikkelit" eivät ole niin laaja joukko, että niihin olisi mielekästä kovin voimakkaasti ohjata. Asia on toinen jos ne jossain vaiheessa rupeavat muodostamaan jonkinlaisen kattavan "osatietosanakirjan". – Toivottavasti huomautuksesi lähdevaatimuksesta ei ole tarkoitettu vaatimukseksi lähdevaatimusten vesittämiseen. Minusta on hiukan ironista, että samaan aikaan kun hehkutetaan lähteistyksen olevan erinomaisella tolalla ("47,5 prosenttia suomenkielisen Wikipedian artikkeleista sisältää lähdeviitteitä"), on kuulemma "tiukka lähdevaatimus" suurin este saada artikkeleista lupaavia – joita on siis saatu 0,067 %. Jos nuo lähes puolet artikkeleista olisivat lähteiltään kunnossa, niin eihän lähdevaatimus olisi "lupaavien artikkelien" haalimisessa ongelma eikä mikään. Ilmeisestikään lähteistys yleisesti ottaen ei ole kunnossa ja se on se ongelma. Toki ongelma voidaan piilottaa heittämällä laatukriteerit romukoppaan, mutta mitä järkeä siinä nyt sitten olisi. --Jmk 30. heinäkuuta 2010 kello 10.33 (EEST)

No siis, arvioiduista artikkeleista olisi ihan hyvin mahdollista tehdä sellainen joukko joka olisi kattava tietosanakirja, mutta se vaatii sen että meidän laatukriteerit eivät olisi epärealistiset sen suhteen mitä on mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi kirjallisuudellakin, joka on meidän yksi parhaiden toimivista osa-alueista, menee varmaan 5-10 vuotta ennen kuin siellä edes 1000 kattavasti viitteistettyä artikkelia ja tämäkin on vain pieni osa kirjallisuuden koko artikkelimäärästä. Eli pointti on se, että jos lupaavien artikkelien minikriteeri on kattava lähteistys niin millään järkevällä aikavälillä kategoria tulee pitämään vain marginaalisen osan meidän artikkeleista, koska vain marginaalinen osa meidän artikkeleista on lähteistetty kattavasti. Näin koska olemassa olevan artikkelin lähteistys on työlästä eikä niitä viitteistetä jälkikäteen kuin poikkeustapauksessa. (Ja tietoa lisätessäkin jengi jättää vaan muokkaamatta jos tiedon lisääminen on liian monimutkaista.)

Itse pistäisin lupaavissa artikkeleissa lähteistyksen tason sellaiseksi, että arvioinnissa katsotaan ne kohdat jotka ovat arveluttavia ja vaativat tietojen tarkistamista ja kun avoimet lähdepyynnöt on täytetty niin artikkelin voisi pistää lupaavaksi. Tämä mahdollistaisi sen, että kertaluokkaa suurempi määrä artikkeleita arvioitaisiin sillä tasolla, että katsottaisiin sen sisällön olevan täyspäinen, artikkeli oikoluettaisiin ja varmistettaisiin että se on muodoltaan kunnossa jne. Mutta hittoako tässä, olen tuota jankannut nyt kaksi kuukautta ilman että se on erityisemmin mihinkään vaikuttanut. --Zache 30. heinäkuuta 2010 kello 12.35 (EEST)

Kevyessä muodossa tuota tehdään Wikipedian artikkeleihin kaiken aikaa. Lähteiden lisääminen on osa tuota samaa prosessia ja sen motivaatiota, ja saa käyttäjän paneutumaan aiheeseen oikeasti. Nopeaan tarkistukseen riittää väliaikainen ok-artikkelin merkintä, jota on käytetty esimerkiksi videopeliprojektissa. Nopeaa tarkistusta varten tulisi ottaa ok-luokka laajemmin käyttöön (jos esim. sen poisto jälkikäteen onnistuu botilla) tai projektikohtaiset mallineet keskustelusivuille kuten en-wikissä. --Thi 30. heinäkuuta 2010 kello 13.21 (EEST)

Itse näkisin että tulevaisuudessa jos aikoo saada sivuston suositelluksi niin pitää käydä läpi portaat: Lupaava-> Hyvä artikkeli--> Suositeltu. Nykyiset ennen vuotta 2009 tai 2010 suositellut artkkelit pudottaa kerralla hyväksi tai portaitten alimmmalle eli lupaavaksi? D100a 30. heinäkuuta 2010 kello 13.09 (EEST)

Ei lisätä byrokratiaa. --Otrfan 30. heinäkuuta 2010 kello 13.15 (EEST)

"vaatii sen että meidän laatukriteerit eivät olisi epärealistiset sen suhteen mitä on mahdollista toteuttaa." Jos olet sitä mieltä, että tällä vapaaehtoiskonseptilla ei ole mahdollista toteuttaa täysin kohtuulliset laatukriteerit täyttävää tietosanakirjaa (itse en ole noin pessimistinen), niin ei se asia siitä paremmaksi muutu vaikka laatukriteerit heitettäisiinkin romukoppaan. – Sitä paitsi jos laatukriteerit heitetään romukoppaan, niin sekin tulee karkottamaan osan siitä (kuulemma muutenkin liian vähäisestä) vapaaehtoisten muokkaajien porukasta. --Jmk 30. heinäkuuta 2010 kello 13.27 (EEST)

Osallistumisen kynnystä pitäisi laskea (miten?)

Nykyisin Wikipedian muokkaaminen on kaikkine wikikoodeineen ja mallineineen hankalaa ja ensimmäistä osallistumiskynnystä pitäisi saada reilusti laskettua tuosta. Esimerkiksi virheistä ilmoittamisen tason pitäisi olla tasoa nappi "Ilmoita virheistä" josta aukeaa ikkuna johon voi kertoa löytämästään virheestä ja siitä mistä tiedon voi varmistaa. Se, että satunnainen lukija muokkaisi tekstin ja wikikoodin sekamelskaa sekä opettelisi viitemallineiden käytön vain korjatakseen virheen on täysin epärealistista.

--Zache 28. heinäkuuta 2010 kello 13.24 (EEST)

Tää on muuten tosi hyvä idea! Kannatan –Olli ^keskustelu 28. heinäkuuta 2010 kello 13.34 (EEST)

Olen samaa mieltä. Mm. lähteistyksen lisääminen on tehty tolkuttoman vaikeaksi. Nörttinä osaan lisätä lähteitä ohjeet lukemalla, mutta asiat unohtuvat, ja joka kerta pitäisi konsultoida ohjetta lähteistä. Lisäksi taas lähteetöntä tietoa kumotaan aika usein. Itse jo hieman kokeneenpana käyttäjänä voin etsiä lähteen, ja lisätä asian uudelleen lähteen kera. Mitä omaan lähteiden lisäämiseen tulee, en jaksa lisätä kaikelle lähdettä, ja usein yritän saada muutokseni läpi ilman lähedettä, vaikka tilanne olisikin selkeä. Miten tuore käytäjä toimii? Ehdotan seuraavaa: A)Lähteiden lisääminen ja wikikooditus tehdään mahdollisimman helpoksi. B)Etsitään sopiva tasapaino lähteistyksen laadun ja helppouden välille. Emme voi vaatia kaikelle lähdettä, muttemme voi hyväksyä kaikkea lähteetöntäkään. C) Artikkelien merkittävyyskynnystä tulee laskea, koska uusi käyttäjä kyllästyy hommaan helposti, jos artikkeli poistetaan. Deletionismi tuhoaa Wikipedian. Lisäksi pieni määrä tietoa jostain aiheesta on merkittävämpi kuin ei yhtään. D)Minun pitää oppia kirjoittamaan, ja tekemään kappalejako. Lisäksi pyrin olemaan tunkematta kaikkea asiaa sivuilauseisiin...=) Lisäksi lupaan kannattaa Zachea kaikessa, jota hän yrittää. Erimielisyyksiä ei juuri ole... —Aku506  28. heinäkuuta 2010 kello 17.57 (EEST)

Myös minä olen samaa mieltä. Oikeastaan tuo Aku506:n C-kohta on tarkemmin ajatellen erittäin hyvä idea. Nykyistä merkittävyysrajaa voisi mielestäni aivan hyvin hiukan laskea, eihän siitä loppujen lopuksi kovin suurta haittaakaan olisi. Ei Wikipedia menetä arvostustaan vaikka täällä olisikin hiukan "merkityksettömiäkin" aiheita, kuten Aku506 sanoi, se on deletionismi josta Wikipedialle enemmän haittaa on. Enkä nyt väitä, että meidän täytyisi alkaa hyväksyä Wikipediaan mitä tahansa "sontaa", mutta hiukan voisi höllentää nykyistä melko tiukkaa linjaa aiheiden merkittävyyden suhteen. -DragonMaster- 28. heinäkuuta 2010 kello 18.34 (EEST)

Toki tuo wikikoodin ja mallineiden sekasotku heittää pois käyttäjiä ja on hienoa jos siihen saadaan vielä lisäparannusta. Nykyinen editorihan on jo sellaiselle "joskus blogia kirjoittaneelle" ihan käytettävä. Epäilen kuitenkin, että vieläkin suurin este osallistumiselle on fi.wikipedia.org -yhteisöön pesiytynyt uusien muokkaajien simputtaminen ja nöyryyttäminen sekä outo käsitys "merkittävyydestä" (nämä liittyvät yhteen). Näkemyksessä, että Wikipedia on uskottavampi jos siellä on vain todella "merkittävää" tietoa ei ole mielestäni kovasti järkevä. en.wikipediassa on 3 miljoonaa artikkelia, parissa muussa noin miljoona ja useissa yli puolimiljoonaa. Ovatko nämä Wikipediat jotenkin vähemmän arvokkaita kuin suomenkielinen koska suomenkielisessä on vain "merkittäviä" artikkeleita? Minusta simputus ja "merkittävyys"-politiikka ei palvele tavoitetta: luoda vapaa tietosanakirja. Yhteisössä tarvittaisiin paljon enemmän hyvää tahtoa ja uskoa siihen, että kaikki jotka tekevät "virheitä" Wikipediassa eivät tee niitä pahuttaan vaan useimmiten tietämättömyyttään (nyt tekisi mieli vielä "juustottaa" tämä kommentti lainaamalla Eino Leinon runoa mutta olkoot, jokainen kelatkoon sen omassa päässään. :-) --Teemu 30. heinäkuuta 2010 kello 18.16 (EEST)

Miten olisi Zachen tekemän refhelperin mainostamista/parempaa näkyvyyttä uusille käyttäjille? Itselläni nopeuttaa viitemallineen käyttöä varmaan lähemmäs puoli minuuttia, aloittelijoilla voisi nopeuttaa vielä enemmän (..ja tehdä hommasta helpompaa)-Henswick- ^Äänestä! 28. heinäkuuta 2010 kello 18.26 (EEST)

Käytännössä minultakin menee tekstin kirjoittamiseen yksi kolmasosa ajasta uuden artikkelin teossa. Loppu kaks kolmasosaa menee wikittämiseen, viitteistämiseen, luokitteluun, mallineeseen, iw-linkkeihin jne. Tuoreelle käyttäjälle suhde on varmaankin jotain 15% leipäteksti 85% kaikki muu säätö. Ratkaisuksi esitän, että pyydetään uusia käyttäjiä ilmoittamaan lähteensä _vähintään yhteenvedossa_ (tarkistettavuuden takia). Viitteiden kärttäminen tuoreilta käyttäjiltä on turmiollista. Samoin itkeminen huonosta kielestä tuoreiden käyttäjien kohdalla on tarpeetonta. Annetaan uusille käyttäjille vähän enemmän aikaa ennen kuin aletaan ojentaa "talon tavoille". Vakikäyttäjien ei pidä missään tapauksessa kumota tuoreiden käyttäjien lisäyksiä muotoseikkoihin (esim. viitteiden puute) vedoten. Jos tarkistettavuus täyttyy edes teoriassa lisäys on täysin hyväksyttävä. Lähde- ja lähteetön-mallinetta ei saa käyttää uusien käyttäjien kiusaamiseen, vaan niitä tulee käyttää harkitusti ja erittäin rajatusti. Ne tulisi varata vain vaikeimpia tapauksia varten. Gopase+f 28. heinäkuuta 2010 kello 19.02 (EEST)

Olen samaa mieltä siitä, että lähdemerkinnän väärän muotoilun vuoksi ei muokkausta pidä kumota. Mutta jos mitään lähdemerkintää ei ole tai se on aivan liian epämääräinen, niin muokkaus pitää pääsääntöisesti kumota. --ML 28. heinäkuuta 2010 kello 20.21 (EEST)

Henswick: mistä tuollainen refhelper löytyy ? ei ole tullut vastaan --Olli ^keskustelu 29. heinäkuuta 2010 kello 11.46 (EEST)

Asetukset -> pienoisohjelmat -> muokkaaminen -> RefHelper.-Henswick- ^Äänestä! 29. heinäkuuta 2010 kello 12.00 (EEST)

Eikö keskustelusivulla voi jo ilmoittaa virheistä? --Jmk 29. heinäkuuta 2010 kello 12.38 (EEST)

Voi, minkä lisäksi virheistä tulee ilmoituksia myös kahvihuoneeseen, yksittäisten käyttäjien keskustelusivuille, ylläpitäjien ilmoitustaululle, ylläpitäjien sähköpostilistalle ja yksityisesti sähköpostilla. Noihin valitettavasti usein vastataan, että "keskustelu on väärällä sivulla". Jokaisessa artikkelissa on linkki "Ongelma artikkelissa?", joka vie sivulle Wikipedia:Artikkelien ongelmat. Ehkä tuota sivua voisi vähän parantaa - nykyisellään tuon lukija pistää helposti ilmoituksen virheestä ylläpitäjien sähköpostilistalle, joka ei useimmiten ole paras paikka. Artikkelissa oleva linkki voisi myös olla vähän näkyvämpi. --Otrfan 29. heinäkuuta 2010 kello 12.50 (EEST)

Jokaisessa artikkelissa on linkki "Ongelma artikkelissa?": Ei ole muuten kovin näkyvällä paikalla. En muista ikinä aiemmin tuollaista nähneeni ja nytkin löytäminen tuotti työtä... --Lax 2. elokuuta 2010 kello 17.21 (EEST)

Olen samaa mieltä siinä, että "ongelma artikkelissa?" -teksti voisi olla näkyvämmällä paikalla. Otsikon vieressä se olisi tosin liian näkyvä. Sen sijaan en ole vakuuttunut tästä ilmoita virheestä -napista. Satunnainen lukija voi luulla, että ilmoita virheestä -nappi on ensisijainen keino virheiden korjaamiseksi, vaikka lukijoita pitäisi kannustaa korjaamaan virheet itse tai käyttämään keskustelusivua (tähän tulee ihan hyvät ohjeet "ongelma artikkelissa?" -linkistä). --Jisis 2. elokuuta 2010 kello 18.03 (EEST)

Tein esimerkiksi pienoisohjelman (asetukset → Pienoisohjelmat → Käyttöliittymä → Ilmoita virheestä -pienoisohjelma ) Tuo tekee artikkelin otsikon viereen linkin jolla voi antaa palautetta.

Ja minusta sen palautteen antamisen helppous pitäisi olla kutakuinkin tuota tasoa jos halutaan massojen antavan sitä; eli myös niiden ketkä ei ole parikymppisiä blogaajasukupolven edustajia. Ja tavallaan tämä on myös uskottavuuskysymys, meillä sopisi olla niin helppoja palautekanavia että kaikki kokee pystyvänsä vaikuttamaan wikipedian sisältöön ja sen virheettömyyteen sen sijaan että valittavat siitä esim kahvipöydässä. --Zache 31. heinäkuuta 2010 kello 16.54 (EEST)

Näyttää hyvältä. Ainoa vika on palautelinkin huono näkyvyys. Tällä näytöllä se on nolla. Pitke 31. heinäkuuta 2010 kello 17.29 (EEST)

Sen otsikossa olevan linkin vai niiden, että minne palaute menee? --Zache 31. heinäkuuta 2010 kello 18.42 (EEST)

Otsikon luona. Pitke 31. heinäkuuta 2010 kello 18.44 (EEST)

Ainakin muutaman kokeilun tehtyäni vaikuttaa ihan suhteellisen toimivalta. Tällä hetkellä kannatan tämän ottamista käyttöön laajempanakin jossain vaiheessa. --MiPe ^(wikinät) 31. heinäkuuta 2010 kello 19.24 (EEST)

Byrokraattisuudesta pitäisi päästä eroon

Wikipedian toimintamalleihin pitäisi saada joustavuutta. Käytännössä Wikipedian käytännöt on luotu ongelmatilanteita varten ja niillä voidaan perustella miten tiukkoja linjanvetoja tahansa. Yhdessä muutosten vaatiman 70% kannatuksen kanssa se tarkoittaa sitä, että autoratiiviset näkemykset, sääntöjen kiristyminen hiljalleen ja muutosvastarinta voittaa aina. Lisäksi mitään uudistuksia on hyvin vaikea tehdä ja tämä karkottaa hyvin tehokkaasti sitä porukkaa joka ei ole kiinnostunut vänkäämään joka välissä saadakseen jotain tehtyä.

En tiedä pystyykö tälle varsinaisesti tekemään mitään, mutta kunhan sanoin asian ääneen.

--Zache 28. heinäkuuta 2010 kello 13.24 (EEST)

Nyt on vaan yksinkertaisesti niin että käyttäjä Zache puhuu ja kirjoittaa enemmän kuin asiaa. Ja joka seikan hänen teksteistään voi hyväksyä hyvillä mielin. --Tomppaboy 28. heinäkuuta 2010 kello 16.35 (EEST)

Ja nyt on vain yksinkertaisesti niin, että käyttäjä Tomppaboy puhuu ja kirjoittaa enemmän kuin asiaa. Ja joka seikan hänen teksteistään voi hyväksyä hyvillä mielin. =)—Aku506  28. heinäkuuta 2010 kello 17.45 (EEST)

Ei ratkasua toistaseksi tähän ongelmaan. Yleinen riitelyn väheneminen auttaa tähänkin sitten aikanaan, kun kiusaamistarkoituksessa jarruttaminen vähenee. (Jos halutaan vähentää byrokraattisuutta voidaan siirtyä ehkä myös edustajiin yleisestä äänioikeudesta.) Gopase+f 28. heinäkuuta 2010 kello 19.05 (EEST)

Minusta voisi ainakin vähän aikaa kokeilla miten homma sujuisi jos kaikki yhteisössä hieman hölläisivät turhaa tärkeilyä ja toteuttaisi kolmekohtaista ohjetta: 1) be neutral, 2) don't be a dick, 3) ignore all rules (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ef/Wikipe-tan_trifecta_sign.png/200px-Wikipe-tan_trifecta_sign.png ). Voin vakuuttaa, että online-flame-sotia ei oikeastaan kukaan koskaan voita. Yksittäisen taiston voittamisesta saatu "mielihyvä" myös katoaa aika nopeasti. --Teemu 28. heinäkuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

Englantia boikotoiville/osaamattomille samat kolme sääntöä suomeksi: 1) ole neutraali, 2) älä ole kusipää, 3) jätä kaikki säännöt omaan arvoonsa. Pitke 29. heinäkuuta 2010 kello 11.34 (EEST)

Ei automaattisia huomautusmallineita?

Esittelenpä nyt oman teoriani, jolla saataisiin uudet käyttäjät mahdollisesti tuntemaan olonsa tervetulleemmaksi Wikipediaan: Uusille käyttäjille, jotka ovat tehneet muokkauksen/muokkauksia tarkoittaen hyvää mutta ovat silti vähän töpeksineet ei lätkitä enää automaattisia mallineita. Tämän sijaan voisimme kirjoittaa tähän tapaan ihan normaalin viestin. Uusi käyttäjä tuntee varmasti olonsa paljon tervetulleemmaksi mikäli joku ihminen oikeasti kertoo hänelle mikä hänen muokkauksissaan meni pieleen eikä vain lätkäise yhtä ja samaa mallinetta.

Ajatusleikki:

• Tilanne A) Kuvitelkaapa tilanne jossa käytätte uudenmallista pankkiautomaattia. Automaatin viereen ei ole merkitty kunnollisia ohjeita joten et saa nostettua siitä rahaa. Päätätkin mennä kysymään viereisestä pankista ohjeita automaatin käyttöön. Kassalla oleva virkailija ohjaa teidät huoneen nurkassa olevalle tietokoneelle josta voit yrittää hakea ohjeita pankkiautomaatin käyttöön.
• Tilanne B) Kuvitelkaapa tilanne jossa käytätte uudenmallista pankkiautomaattia. Automaatin viereen ei ole merkitty kunnollisia ohjeita joten et saa nostettua siitä rahaa. Päätätkin mennä kysymään viereisestä pankista ohjeita automaatin käyttöön. Kassalla oleva virkailija kuuntelee kärsivällisesti ongelmasi, tulee mukaasi automaatille ja opastaa sinulle sen käytön.

Jokainen varmaan tajuaa että tuolla uudella pankkiautomaatilla ja sen uudella käyttäjällä on aika paljon yhteistä Wikipedian muokkaamisen ja uuden käyttäjän kanssa. Uusi käyttäjä haluaa tottakai hänen tarpeitaan ymmärtävän ihmisen kertovan hänelle selkokielisesti miksi jokin asia meni pieleen. Mikäli aloittelija tuntee häntä neuvoneen käyttäjän olevan ystävällinen ja auttavainen, muodostuu aloittelijan ja neuvojan välille helposti jonkinlainen "opettaja & oppilas" -suhde; aloittelija pystyy luottamaan siihen, että joku kokeneemmmista käyttäjistä kyllä osaa neuvoa häntä jos vain uskaltaa kysyä. Itselleni on syntynyt tälläinen suhde pariin uuteen, nyt jo kokeneempaan käyttäjään ja ohimennen sanoen tälläisistä suhteista on yllättävän paljon hyötyä sinua koskevissa äänestyksissä ;)[13][14]-Henswick 3. elokuuta 2010 kello 17.19 (EEST)

Kaunis ja kannatettava ajatus mutta laiskuus menee usein edelle, jos vastauksia kirjoittelee useamman kappaleen päivässä. Tietenkin pienellä vilpillä saisi kirjoitettua henkilökohtaisen vastauksen näköisen kommentin eli kirjoittamalla valmiiksi kunkin mallineen tekstin omin sanoin ja tallentamalla ne jonnekin lähistölle. Siitä sitten vaan kopioiden sopiva "henkilökohtainen" vastaus tilanteen mukaan. --Lax 4. elokuuta 2010 kello 18.07 (EEST)

Jep, esimerkiksi useamman "henkilökohtaisen", ystävällisemmän huomautusviestin voisi tallentaa vaikkapa alasivulleen. Pitääkin kokeilla...-Henswick 4. elokuuta 2010 kello 20.19 (EEST)