Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 44

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Yhdysvaltain presidentti

Onko Yhdysvalloissa siitä asti, kun presidentin virka määrättiin perustettavaksi, ollut sääntönä, että sama presidentti voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi? Entä mistä asti on ollut säntönä, että presidentin pitää olla syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen? Nenoniel (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 19.53 (EEST)

Olisiko tuo viimeksi mainittu ollut alusta asti, vaikka silloisista Yhdysvaltain kansalaisista melko pieni osa oli syntyperäisiä? Nenoniel (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 19.55 (EEST)

Asiasta löytyy tietoa esim. Wikipediasta: en:President of the United States, ja sen linkkejä seuraamalla esim. en:Twenty-second Amendment to the United States Constitution ja en:Natural-born-citizen clause. --Ryhanen (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 22.04 (EEST)

Ja mitenkäs tuo koskisi Grover Clevelandia, joka on tähän mennessä ainoa Yhdysvaltojen presidentti joka on palvellut ei-peräkkäisiä kausia? JIP (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 23.06 (EEST)

Kas, tämä on sama kysymys, josta WPK on kovin kiinnostunut. Siis alun perin ei ollut rajoituksia kausien määrässä. Kun tuo 22:s amendmentti hyväksyttiin, kausia saa olla kaksi. Niiden ei tarvitse olla peräkkäisiä, joten Jimmy Carter voisi olla seuraava presidentti vuodesta 2017 alkaen. Olisi ihastuttavaa, jos tämä asia lukisi lähteistettynä Wikipediassa ja jos tieto säilyisi oikeana. Artikkeli presidentti oli suojattuna juhannuksen yli. En ole vielä katsonut, onko siihen jälleen ehditty kirjoittaa disinformaatiota. --Pxos (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 18.55 (EEST)

EU:sta eroaminen

Onko ennen Englantia mikään muu EU-maa eronnut tai erotettu EU:sta? Entä voiko tämä helpottaa Turkin ja Serbian pääsyä uudeksi EU:n jäsenvaltioksi olettaen että molemmat maat täyttävät EU:hun liittymiseen vaaditut kriteerit joskus tulevaisuudessa?--62.80.158.180 25. kesäkuuta 2016 kello 14.47 (EEST)

Ensimmäiseen kysymykseen: Nykyisestä Euroopan unionista ei ole koskaan eronnut yksikään jäsenvaltio eikä siitä ole yhtään maata erotettukaan. Tanskalle kuuluva Grönlanti erosi EU:n edeltäjästä Euroopan yhteisöistä kansanäänestyksen perusteella vuonna 1985. --Risukarhi (keskustelu) 25. kesäkuuta 2016 kello 15.35 (EEST)

Etköhän olisi kuullut asiasta jos joku olisi EU:sta eronnut... Tuore projektihan tämä on. Varmaan poliittisen epävakauden lisääntyminen ei ainakaan Turkin asiaa auta. Toisaalta tämän vallankaappausyrityksen ansiosta taitaapi jäädä ikuiseksi haaveeksi. Aika harva EU-maa haluaa islamilaista diktatuuria lähtentelevää valtiota samaan unioniin. Nerdbuster (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 16.11 (EEST)

Äläs ny. Palautussopimuksethan lähentävät Turkkia ja Unionia. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 16.27 (EEST)

Riian musta balsami

Ostin Riiasta pullon Riian mustaa balsamia. Pitäisikö se panna jääkaappiin? JIP (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 23.05 (EEST)

Toimivat koordinaatit?

Mistä saa toimivat koordinaatit tälle? Karttapaikan koordinaatit vievät Venäjälle. Google maps ei anna Paavolan tammelle sijaintia. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 10.38 (EEST)

Auttaiskohan here.com? Jossain tuolla tammi kai on, ja webbiosoite kertoo koordinaatitkin kunhan karttaa vierittää selaimessa sopivasti: here.com -kartta. Näkymään voi valita kartan tai satelliittikuvan.--Micraboy (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 12.47 (EEST)

Tälläkin löytää paikan, mutta pitää nähtävästi tietää koordinaatit ensin. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.05 (EEST)

No juu, here.comissa kyllä voi hakea osoitteenkin perusteella, esim. "Salmenranta 34 (FI-08800 Lohja)". Sitten vaihtaa näkymiä ja scrollailee... Mutta on noita koordinaatijärjestelmien muunnossysteemejä olemassa, kuten keskustelussa tuossa alempana näkyy.--Micraboy (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.38 (EEST)

Antti Huttusen blogissa annetaan koordinaatit näin: ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6680692 E 327813. Koordinaattijärjestelmiähän on erilaisia, ja niille on yhteistä kai vain se, että minä en tunne niitä.--Micraboy (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 12.57 (EEST)

Google-mapsin kautta tulee puun lähellä olevan pysäköintipaikan sijainnille koordinaatit joiden alku on 60 ja 23. Kun sellaiset laittaa Commonsiin kuvien yhteyteen, pääsee oikealle sijaintipaikalle. Itse en ymmärrä näistä mitään, joten jääköön sitten muiden tehtäväksi. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.05 (EEST)

Klikkaa oikealta muunna ja aukeavasta lomakkeesta uudelleen muunna (muuttamatta tietoja). Saat koko joukon eri koordinaatistojen mukaisia koordinaatteja, mistä ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84) ovat luullakseni haluamasi. –Kooma (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.40 (EEST)

Tämä on noin puolen kilometrin päässä kysymästäni paikasta, ja koordinaatit toimivat Commonsissa käytettäessä oikein eivätkä ole lähelläkään tuon ETR etc:n mukaisia, jotka näyttävät paikkaa Vienanmeren lahdessa. Luovutan. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 13.59 (EEST)

Ehdinkö enää auttamaan. Kansalaisen karttapaikan Asteukset-napista voi vaihtaa käytettävää koordinaattijärjestelmää. Eli ensi Asetukset-napista, sitten klikkaan alinta vaihtoehtoa ETRS89 ja lopuksi Ota käyttöön-nappia. Oikealla ylhäällä pikkukartan vieressä on nyt uudet koordinaatit aste-minutti-muodossa. Nämä voit syöttää joko Coord- mallineeseen tai Kansalaisen karttapaikka-mallineeseen. Lähden pian Helsinki-Vantaalle enkä voi jatkossa auttaa enää.--J Hokkanen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 14.11 (EEST)

60.226488°N, 23.890902°E --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 14.24 (EEST)

Zachen koordinaatit kyllä vievät perille, mutta tärkeä kysymys on, miten ne on saatu. Olen ennenkin yrittänyt saada tähän apua. Jostakin sain vinkin Googlen osoitehaun kautta löytyvistä koordinaateista. Klikkaamalla oikealla ja painamalla "Mitä täällä" on saa koordinaatit. Jos kuitenkaan ei ole osoitetta, ei siitä ole apua. Tarkoitus oli siis lisätä koordinaatit kuvan yhteyteen jossa ne nyt ovat ja artikkeliin sitten kun sen teen. Mutta sama ongelma on taas seuraavan metsän keskellä olevan puun kanssa. Kaipaan sellaista rautalankaohjetta maallikolle. Mutta jätän vastaisuudesssa asian hoitamisen osaavammille. Kiitos kaikille. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.05 (EEST)

Jos ei ole osoitetta, pitää joko tuntea paikka tai yrittää haarukoida se Google Street Viewin ja/tai kuvien avulla, muutta keinoa en tiedä. Jos pitää merkitä paikka jossa Google kamera tai kukaan näppäilijäkuvaaja ei ole vieraillut, silloin on vaikeaa. Joku aluetta ja paikkaa tunteva voisi auttaa, mutta mistäs sellaisen vetäisee?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 15.53 (EEST)

WGS84-koordinaatit sai selville vaikka näin:

1. Klikkaa tätä linkkiä (sama jonka annoit ensimmäisessä kommentissasi)
2. Tarkista mitä avautuvalla sivulla oikeassa yläreunassa lukee koordinaattitiedoissa (todennäköisesti : ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6680708 E 327823)
3. Klikkaa työkalulistassa olevaa "muunna" -nappia
4. Valitse lähtökoordinanaatistoksi sama kuin mitä kohdan 2 koordinaattitiedoissa (tässä tapauksessa "ETRS-TM35FIN", todennäköisesti tämä on valmiiksi valittuna)
5. Klikkaa lähtökoordinaatistovalinnan alapuolella olevaa muunna-nappia
6. Kopioi avautuvasta ikkunasta rivi: "ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84): 60.226639, 23.8910994

--Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 16.55 (EEST)

Vika oli siinä että edeltävien ohjeiden perusteella ymmärsin että siitä lähtökoordinaattvalikosta pitää valita "ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84)". Nyt ymmärrän asian, ja osaan luultavasti seuraavalla kerralla. Kiitos. --Abc10 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 18.37 (EEST)

Lankapuhelimet

Aika lyhyeksi jäi Suomessa lankapuhelinten kulta-aika. Eräs vuonna 1950 syntynyt lähisukulaiseni kertoi, että hänen muutettuaan Lappajärveltä Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1969 hänellä ei aluksi ollut puhelinta. Eikä se ollut poikkeuksellista.

Olisiko niin, että aikaa, jolloin yli puolet suomalaisista asui asunnossa, jossa oli käytössä lankapuhelin, oli n. 1960 – n. 2005 ja aikaa, jolloin Suomessa oli perusolettamuksena, että joka ruokakunnalla lankapuhelin on, oli vain n. 1975 – n. 1995?

Milloin lankapuhelintiheys Suomessa oli suurimmillaan? N. 1990? Nenoniel (keskustelu) 27. kesäkuuta 2016 kello 23.53 (EEST)

Asia on varmaankin tilastoitu jossakin, mutta kyllä puhelimet ovat olleet yleisiä jo sata vuotta sitten. Molempien vanhempieni perheissä oli puhelin jo 1900-luvun alussa. Tosin muistan kyllä että erään kauppiassukulaisen luona kävi aina naapuruston ihmisiä soittamassa, mutta joka tapauksessa puhelin oli käytettävissä, ja puhelinkioskeja oli kaupungeissa joka nurkalla. Puhelin ei ollut sillä tavalla henkilökohtainen kommunikaatioväline kuin nykyisin, mitä nuorison ei ehkä ole helppo mieltää. --Abc10 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 07.22 (EEST)

1994. --PtG (keskustelu) 28. kesäkuuta 2016 kello 07.36 (EEST)

Lankapuhelimen hankkiminen saattoi olla aika kallista, jos asui sellaisella paikkakunnalla missä oli oma puhelinyhtiö ja piti ostaa sen osake. Siksi sitä ei välttämättä tullut hankittua, esimerkiksi jos oli opiskelija ja arveli muuttavansa opintojen jälkeen pois. Ei minullakaan eikä monella opiskelukaverilla ollut lankapuhelinta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.--Tanár 28. kesäkuuta 2016 kello 11.11 (EEST)

Tuossa edellä osakkeella tarkoitetaan ostoliittymää (joita oli myös kunnallisilla puhelinlaitoksilla), joka on eri asia kuin puhelinyhtiön osakkeet. Pienissä paikallisissa puhelinyhtiöissä piti ostaa puhelinyhtiön osakkeita itselleen ja lisäksi kallis ostoliittymä (vuokraliittymiä ei ollut tarjolla). Puhelinosakkeet kulkeutuivat sitten yrityskauppojen tai fuusioiden myötä lopulta isoille operaattoreille.--Htm (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 21.10 (EEST)

Pienosakkailla on edelleen osakkeita, vaikka jobbarit niitä kärkkyvät, tarjouksia putoaa postiluukusta säännöllisin väliajoin mutta niihin ei pidä langeta. Ja siis osuustodistukset muuttuivat esimerkiksi Helsingin Puhelinosuuskunnalla osakkeiksi. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 21.27 (EEST)

Suomenlinnan kuvan suunta?

Tunnistaako joku Suomenlinna-maiseman? Kansallisarkiston lataamassa Suomenlinna-kuvassa on teksti väärinpäin. Tunnistaako joku, onko kuva oikeinpäin ja teksti kirjoitettu negatiivin väärälle puolelle? Tein kuvasta vaakasuoraan käännetyn version. Kysyn tässä kahvihuoneessa, koska tämä koskee Commonsia ja Kansallisarkistoa. --Abc10 (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 09.28 (EEST)

en:Provost marshal suomeksi?

Löytyykö tälle termille mitään suomenkielistä vastinetta? Kyseessä on siis jonkinlainen sotilaspoliisiyksikön johtaja.-Henswick (keskustelu) 1. heinäkuuta 2016 kello 19.43 (EEST)

Wanha wirttynyt englanti-suomi-sanakirjani kertoisi kyseessä olevan sotatuomarin. --Wgn (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 18.43 (EEST)

Oma sanakirjani 90-luvulta kertoo sen olevan sotapoliisiyksikön päällikkö. --PtG (keskustelu) 3. heinäkuuta 2016 kello 19.17 (EEST)

Sanakirjat ovat varmaan kumpikin oikeassa. Sodan aikaisissa tapahtumissa käyttäisin sotatuomaria. Lusmuilevaa sotamiestä rangaistakoon mitä ankarimmalla tuomiolla. :) --Wgn (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 18.29 (EEST)

En usko. Eipä poliisi ole sama kuin tuomari. Paitsi tietysti ennen muinoin. Kai suomenkielinen vastine riippuu siitä, mitä tuo virkamies on tehnyt. Jos se on sotilaspoliisiyksikön päällikkö, niin se on. Ei kai suomennosta voi vaihdella sen mukaan, onko sota vai ei. Itselläni on sama sanakirja kuin PtG:llä. --Pxos (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 18.40 (EEST)

Sotatuomari kuulostaa oudolta termiltä, kun puhutaan tosiaan enkkuwikinkin perusteella sotilaspoliisiyksikön johtajasta. Sotatuomari viittaisi ennemminkin sotaoikeudessa toimineeseen tuomariin. --PtG (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 19.18 (EEST)

Kaksi historiallista kysymystä

• Onko totta, että sosialidemokraatit (SDP) ovat korvanneet "aikaisemmat" työväenyhdistykset siirtämällä niiden tehtävät kunnille? Onko siis reilua luonnehtia Suomen kuntien saaneen 1900-luvulla uusia tehtäviä sosialidemokraattien halutessa kuntien hoitavan työväelle tarkoitettuja juttuja, ja työväenyhdistysten sitten näivettyneen? Voidaanko siis hahmottaa niin, että työväenyhdistykset muuntautuivat osaksi kuntalaitosta?
• Olivatko 1800-luvulla ja sitä ennen pappi ja tuomari suurin piirtein sama henkilö? Ja jos ei täsmälleen sama henkilö, niin siltikin kuin samasta puusta veistettyjä? Kaikenlaista hallintoa oli vuosisatoja sitten kovin vähän, joten oletettavasti "hallinto" keskittyi kirkon ympärille. Voisiko tuomarit siis hahmottaa likipitäen papeiksi, jos tuomareiden historia on melko lailla sama kuin pappien?

Kysymyksissä on varmaan hahmottamista. --Hartz (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 15.09 (EEST)

Missä voi valokuvata yläosattomia naisia?

Tuli mieleeni kysyä, missä tätä nykyä voi Euroopassa ottaa valokuvia yläosattomista naisista? Pitäisi olla jonkinlainen tapahtuma jossa niitä naisia on ja heitä voi kuvata. Jokin kurssi, esitys tai muunlainen tapahtuma. Naisten tulisi mielellään olla täysi-ikäisiä.

Mieluummin erikseen järjestetty tapahtuma, en mielelläni haluaisi pyytää naisia kotiini kuvattaviksi, koska ei minulla täällä mitään sopivaa tilaakaan ole. Enkä oikein mielelläni haluaisi vaellella missään uimarannoillakaan vakoilemassa naisia.

Kyseessä siis pitäisi olla järjestetty tapahtuma jossa on niitä naisia ja valokuvaus on sallittua. Ei ole pakko olla Suomessa tai ylipäätään Pohjoismaissa, mutta Euroopassa on pakko olla. Muut maanosat ovat yksinkertaisesti liian kaukana. Ei haittaa vaikka tapahtuma olisi maksullinen, kunhan se ei kauhean monta sataa euroa maksa, siis itse tapahtuma. Sen lisäksi tietysti tulevat kulut matkoista ja majoituksesta.

Tietääkö joku tästä, tai edes mistä voisin kysyä? JIP (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 23.56 (EEST)

Esim. http://715517.biz/ tai http://alastonsuomi.com/ -sivustoilla voi kysellä. --Valistunut (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 22.56 (EEST)

Tein nyt tunnukset noihin molempiin mutta ne odottavat vielä ylläpidon hyväksyntää. En tiedä onko kumpikaan noista oikea paikka kysellä mutta parempaakaan ei ole tähän mennessä löytynyt. JIP (keskustelu) 11. heinäkuuta 2016 kello 22.45 (EEST)

Parantumaton/paranematon

Mikä ero on parantumattomalla ja paranemattomalla?--RicHard-59 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 10.24 (EEST)

Lähellä synonyymia. Ehkä parantumaton sopii paremmin johonkin tautiin, johon ei ole hoitoa ja paranematon johonkin, joka ei ole vielä hoitunut. --Höyhens (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 10.27 (EEST)

Kenen mukaan on nimetty janssoninkiusaus?

ken herra Jansson tässä on tarinana? --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 16.02 (EEST)

Kaarina Turtian Gastronomian sanakirja kertoo, että janssoninkiusaus (ruots. Janssons frestelse) on alkuaan ruotsalainen ruokalaji. Sen on nimetty ehkä ruotsalaisen oopperalaulajan Per (Pelle) Janzonin (1844-1889) mukaan tai ruotsalaisen lahkolaissaarnaajan Erik Janssonin mukaan, joka vaikutti Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Kolmas vaihtoehto on sen nimeäminen 1929 valmistuneen ruotsalaisen elokuvan mukaan. Elokuvan nimi oli Janssons frestelse. Lähdeteos ei kerro sanan etymologialle varmaa vastausta.--Svallis (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 16.19 (EEST)

Puhelimen oikea keksijä

Kumpi keksi virallisesti puhelimen. Antonio Meucci vai Alexander Graham Bell?--62.80.158.180 11. heinäkuuta 2016 kello 16.13 (EEST)

Vastaan itse. Meucchi kehitti ensimmäisen puhelimen prototyypin, mutta Bell ehti patentoida sen ensin. Niinhän?--62.80.158.180 1. elokuuta 2016 kello 14.02 (EEST)

Meucci kehitti laitteen, joka toimi osittain puhelimen tavoin, mutta Bell patentoi varsinaisen puhelimen ensin.--85.134.113.52 8. syyskuuta 2016 kello 14.33 (EEST)

Puhelin ei liene ainoa poikkeus. Usein monet (hyvät) ideat tulevat ihan monelta taholta kun aika on kypsä, mutta keksijäksi nimeäminen on enempi tiedepolitiikkaa. Vrt. "Kolumbus löysi Amerikan." --Höyhens (keskustelu) 9. syyskuuta 2016 kello 04.34 (EEST)

Ehdotukset

Miten voi poistaa selaimestaan ehdotukset, jotka tulevat sen perusteella, millä sivuilla on käynyt tai mitä hakenut Googlella? Kerrottakoon, että asun yksin, ei siis ole kyse siitä, että haluaisin piilotella muilta. Nenoniel (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 20.31 (EEST)

Mikä selain? --Otrfan (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 20.34 (EEST)

Jos Google on tallentanut hakuhistoriasi Google-tilillesi, täällä neuvotaan, miten historiaa voi siivota tai sen tallentamisen estää: Haku- ja selaushistorian tarkastelu ja hallinnointi. --Silvonen (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 21.09 (EEST)

En kaipoaa neuvoja enää. Onnistuin sittenkin. Nenoniel (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 21.33 (EEST)

Peltipoliisin sakko

Kaksi viikkoa sitten lauantaina tolppakamera räpsähti kohdalla. Valon välähtäessä mittarinopeus 70 km/h kuudenkympin alueella. Mitenkähän pitkään sakkoa kannattaa odotella? Nyt tätä kirjoittaessani huomasin, että pykälät sanovat, että rikesakkomääräys on "lähetettävä viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuksen tekopäivästä." Jokohan uskaltaa huoahtaa helpotuksesta? Rikesakko olisi ilmeisesti nykyään kuitenkin peräti 170 euroa, eli parin viikon ruoka- taikka päivän juomarahat. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 11.38 (EEST)

Mittarivirhettähän joka autossa lienee ainakin 4 km/h tuossa nopeudessa eli jos mittari näytti 70 km/h, niin todellinen nopeus lie ollut vain 66 km/h tai alle. Kannattaa googlata mittarivirhe. --93.106.128.57 15. heinäkuuta 2016 kello 11.46 (EEST)

Mittarivirhe on tuttu käsite googlettamattakin. Siksipä kysymyksessäni käytin termiä "mittarinopeus". Poliisi vähentää mitatusta nopeudesta automaattisesti 3 km/h juuri mahdollisen mittarivirheen takia. Saatoin myös katsoa mittaria aavistuksen liian myöhään tai lukea sitä väärin. Joka tapauksessa tuossa mennään siinä rajalla, että sakko saattaa tulla tai olla tulematta. edit: sanoin pieleen. Poliisi vähentää 3 km/h mittaustuloksesta oman mahdollisen mittausvirheensä takia, ei ajoneuvon mittarivirheen takia. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 12.01 (EEST)

Kinttaalla on. Riippuu siitä onko ruuhkaa käsittelyssä. Nyt on lomakausi, käsittelijöitä ehkä lomalla ja toisaalta sakkoja tulee kun kesällä ajetaan paljon. Parin vuoden takainen osuma tuli viikossa, mutta se oli tammikuulta.--Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 12.58 (EEST)

Pykälän teksti laajemmin kuuluu seuraavasti: "– – rikesakkomääräys voidaan lähettää rikkomukseen syyllistyneelle postitse – –, jos kyseessä on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehty liikennerikkomus, johon syyllistyneen henkilöllisyys on välittömästi todettu. Rikesakkomääräys on tällöin lähetettävä viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuksen tekopäivästä." Ehtona on siis se, että peltipoliisi on heti nähnyt, että Otrfan se kuvassa loistaa. Toiseksi ikävä kyllä tuo aikamääre on ikään kuin velvoittava ohjesääntö poliisille itselleen, jotta asiat käsiteltäisiin joutuisasti. Mikäli käsittely venyy eikä sakkoa saada lähetettyä, itse liikennerikkomus ja siitä koituva seuraamus eivät vanhene kahdessa viikossa vaan yhdessä vuodessa. Vähän sama asia kuin toimeentulotukipäätösten kanssa. Laissa lukee, että päätös pitää tehdä seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä, mutta monissa kunnissa on "resurssipula", minkä vuoksi asiat seisovat ja ihmiset eivät saa tukea ajoissa. Se on lainvastaista ja siitä voidaan viranomaista huomauttaa, mutta mitään korvauksia ei kaiketi makseta virheen vuoksi. Jos siis sakko tulee vasta 3–4 viikon päästä, mikä lienee kuitenkin erittäin epätodennäköistä, lainvastaisesta viivästyksestä voinee kannella tai valittaa jonnekin, mutta sakko on silti maksettava. Lehdessä tosin luki, että poliisi on palkannut kesätyöntekijöitä juuri noita tolppakuvia katselemaan, joten sen perusteella ei luulisi viivettä olevan monen viikon edestä. --Pxos (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 13.35 (EEST)

Näköjään poliisin sivuilla[1] lukee "Jos tämä lain velvoittama kahden viikon määräaika ylittyy, rikesakkoa ei voida lähettää enää kotiin", eli se pitäisi käydä itse hakemassa laitokselta. No, pitänee vielä jännätä vähän aikaa. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 13.57 (EEST)

Kas. Onpa miellyttävän suomalaista ajatella, että jos poliisi itse epäonnistuu asian joutuisassa käsittelyssä, sitten ylinopeutta ajanut joutuu sakkorahoja kerätessään vielä ajamaan poliisilaitokselle. Jos sattuu asumaan sellaisessa kunnassa, jonka lähin poliisilaitos on Kuopiossa, pitää matkustaa Kuopioon ja olla siellä arkipäivänä klo 9–16:n välillä. Tuota voisi joku yleisönosastoon kirjoittaja kutsua leikillisesti jo lisärangaistukseksi. --Pxos (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 14.08 (EEST)

Uudessa rikesakkoa koskevassa laissa, joka ei ole vielä voimassa, aika on muuten kolme viikkoa. On siis jo otettu huomioon se, että resurssipula Suomessa on muuttunut yleisvaaralliseksi epidemiaksi ja sen vuoksi pidennetty määräaikaa. --Pxos (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 13.44 (EEST)

Maastopysäköinti

Lisää liikennekysymyksiä: sanokaapas viisaammat, että saako tämän kuvan[2] oikeassa reunassa olevalle nurmikolle pysäköidä maanomistajan luvalla? Kadulla oleva vuoropysäköinti ei kai paikkaa ainakaan koske (juuri sen takia tuohon mielelläni auton jättäisin, jos pihaan ei mahdu)? Netistä kun haeskelin, niin Hyvinkäällä ei ilmeisesti tontinomistajakaan saisi tuohon pysäköidä[3]. Kuopiossa taas ilmeisesti maanomistajan luvalla pysäköinti olisi sallittu[4]. Maastoliikennelain pykälä, jonka mukaan tämän uutisen [5] kaveri on sakkonsa saanut sanoo[6] Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Pitäisikö pysäköinnin ajaksi vetää nurmikon reunaan lippusiima tai laittaa pari puuntainta ruukussa aidaksi? Se ei kai sentään pysäköinninvalvojille kuuluisi, että miten kukin aidatulla pihallaan autonsa pysäköi? --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 12.35 (EEST)

Se voi näyttää tontinomistajan tontilta mutta voi tosiasiassa olla tiealuetta. Jos ei tiealueen rajaa ole merkittynä, on aina riski, että pysäköi väärin. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 13.26 (EEST)

Kyllä tuo nurmikko enimmäkseen tonttiin kuuluu. Kun kuvaa tarkkaan katsoo, niin näkyy ennen paikalla olleen aidan tolppakin. Vilkaisin vielä Joensuun karttapalveluitten sivuiltakin, että tuo alue on selvästi tonttiin kuuluva. Siellä taisi kartassa näkyä jopa aidantolpatkin, eli kuvan tolpasta tontti taitaisi jatkua vielä puolisen metriä vasemmalle. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.07 (EEST)

Aidan tolpat eivät ole tiealueen raja. Siellä on viralliset merkit joita ei pääse siirtelemään. Tai ellei niitä löydy, kiinteistörekisteri kertoo rajan paikan. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.22 (EEST)

Katsoin Joensuun kantakartasta, johon on merkitty tonttirajat. Usko nyt. Ellet silti usko, niin ihan kysymyksen takia oleta, että tuo alue kuuluu tonttiin. (nuo aidan tolpat eivät muuten ilman kaivinkonetta siirry mihinkään, sen takia ne vielä paikallaan ovatkin pl. pari tuosta nurmialueen vasemmasta reunasta poistettua.) --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.28 (EEST)

Mitä minun pitäisi uskoa? Kerron vain että tiealue voi yltää alueella joka näyttää tontilta. Jos haluat vain tietynlaisen vastauksen, on parempi kysyä itseltään. Aidantolpan perustuksen valaa asukas, tiealueen rajamerkit upottaa maanmittari. Mutta jos ne on sinne tehty vuosikymmeniä sitten, ne ovat voineet jäädä piiloon. Ihan miten haluat, tuskinpa kukaan tulee sakottamaan, mutta jos haluaa välttää riskit, kuten ilmeisesti haluat, kun kerran olet kysyvinäsi, niin kannattaa tietysti selvittää. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.39 (EEST)

No kun tuo on tonttia, vaikka miten intät vastaan, eikä siinä mitään selvittämistä ole. Mutta mitenkäs tuo Hyvinkään juttu? Kuvatekstin mukaan tonttien omistajatkaan eivät saa pysäköidä kadun varrella olevalle nurmelle. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 14.47 (EEST)

En intäkään, vai missä olen inttänyt? Hyvinkää kieltää kadun varrella olevalle nurmikolle pysäköinnin, ei tontille. Jos kerran tiedät tontin rajat, niin mitä intät? Yleisesti ottaen tontin ja tien välinen tiealue on tontinomistajan käytössä mutta pysäköidä siihen ei saa jos tie- (katu-) alueelle pysäköinti kerran kielletään. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 16.31 (EEST)

Tuossa äsken intit useamman kommentin ajan. Mietin vaan, kun useimmat tontit nurmikkoineen ovat katujen varsilla. Ja vaikka minä tiedän tontin rajat, niin lappuliisana saattaa olla paikallinen Abc10, joka niitä ei tiedä ja sitten joutuu paperisotaan. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 16.43 (EEST)

Alat ilmeisesti ymmärtää. Jos et halua joutua lappuliisan kanssa kahnauksiin ja epäilet hänen tietämystään, käyt pistämässä tontinrajalle lapun: Tontinraja. Uskoisin kuitenkin heidän ammattitaitoonsa tietää jotakin. Minun taas ei tarvitse tietää hyvinkääläisen omakotitalon tontin rajoja, selitin vain periaatteen, koska kysymyksesi perusteella näytti siltä ettet tiedä. Voit nyt käydä paikan päällä soveltamassa periaatetta. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 17.16 (EEST)

Ai lappu riittäisi aiemmin kaipaamasi tiealueen rajamerkin sijasta? Se helpottaa asiaa. Kiitoksia. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 17.23 (EEST)

No jos ei sitä rajamerkkiä siellä ole, niin en voi muuttua siksi. Vaihtoehto on pyytää maanmittaria tekemään merkin, mutta se maksaa. Talon omistaja(tar) sitten päättää, haluaako maksaa siitä. Jos on vielä kysyttävää, kysy vapaasti. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 18.42 (EEST)

Ääh, minä laitan A-nelosen kepin nokkaan, mikäli tuohon joutuu pysäköimään. Lapussa linkki tähän keskusteluun QR-koodina. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2016 kello 18.52 (EEST)

Joutessaan joku voi lukea koo'hoo'oon päätöstä vähän samanlaisesta asiasta: KHO:2014:175. Siinä ei ollut maastoa, mutta olipahan yksityisen omistama, jalkakäytävältä vaikuttava tontin osa Turussa. Sitä lukiessa voipi miettiä, soveltuuko päätös itäsuomalaiseen nurmikkomaisemaan. --Pxos (keskustelu) 18. heinäkuuta 2016 kello 12.14 (EEST)

Useampaan kuin yhteen puolueeseen yhtaikaa kuuluminen

Voiko Suomessa sama henkilö yhtaikaa kuulua kahteen tai useampaan puolueeseen? Nenoniel (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 12.22 (EEST)

Kyllä, mutta yhteen suuntaan kumartaessa samalla pyllistää vastakkaiseen suuntaan. Siksipä puolueet varmaankin olisivat toisiaan lähellä. --93.106.31.222 20. heinäkuuta 2016 kello 12.34 (EEST)

Puolueet ovat Suomessa rekisteröityjä yhdistyksiä. Yleensä yhdistymisvapauden mukaan ihmisillä on oikeus vapaasti kuulua useaan yhdistykseen, mutta puolueet ovat toimintansa luonteen vuoksi erityisasemassa. Tästä on usein määrätty puolueen säännöissä. Monien puolueiden säännöissä nähdäkseni kielletään olemasta toisen puolueen jäsen tai jos liittyykin toiseen puolueeseen, voidaan (sääntöjen mukaan) erottaa ensimmäisestä puolueesta. Lain tasolla asiasta ei ole säädetty, mutta asia perustuu yhdistysautonomiaan eli siihen, että yhdistyksellä on – tietyssä rajoissa – säännöissään oikeus määrätä siitä, keitä sen jäseniksi otetaan. Teknisesti kyseessä on kielto kuulua "kilpailevaan yhdistykseen". Tosin lopuksi on sanottava, että useamman puolueen jäsenyys varmaankin käytännössä onnistuu, jos toimii riittävän salaa. Mikäli haluaa maksaa jäsenmaksua sekä Kokoomukselle että Vasemmistoliitolle ja hakiessaan jäsenyyttä valheellisesti vakuuttaa, että ei ole minkään muun puolueen jäsen, eivät puolueet varmaankaan tee mitään ristiintarkistuksia. Asia voi muuttua, jos pyrkii kunnallisvaaleissa ehdokkaaksi kommarina ja porvarina samaan aikaan. Heh. --Pxos (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 12.48 (EEST)

Näin. Täytyy poikkeuksena mainita, että piraattipuolue ja muutos 2011 sallii useampaan puolueeseen kuulumisen, joten heillä on yhteisiä jäseniä. --Valistunut (keskustelu) 20. heinäkuuta 2016 kello 13.40 (EEST)

Joo, sitten meillä on Kansalaispuolue jonka suhde Suomen keskustaan on mielenkiintoinen. Edelleen aikoinaan Liberaalinen kansanpuolue oli aikoinaan Kepun jäsenjärjestö ja SKP oli SKDL:n jäsenjärjestö. --Höyhens (keskustelu) 21. heinäkuuta 2016 kello 23.06 (EEST)

Aivan. Myös SDP:n ja sen oppositioryhmän Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton suhde oli hieman epäselvä. --Valistunut (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 11.22 (EEST)

Mikä liikennemerkki?

Ajelin tiistaina kotikaupunkini ulkoupolella hiekkatietä ptikin ja huomasin kaksi samanlaista vanhaa liikennemerkkiä, joissa on alhaalla musta viiva, kyseisen viivan oikeanpuoleisesta päästä suora musta viiva ylös ja sen viivan päästä vielä lyhyt musta viivanpätkä oikealle. Mikä vanha, käsittääkseni ei enää yleisessä käytössä oleva liikennemerkki on kyseessä? --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 12.39 (EEST)

EDIT: Google-hausta "vanhoja liikennemerkkejä" ei ollut apua :\ --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 12.40 (EEST)

Mikä oli merkin muoto ja väritys? Viivojen suuntakin jäi kuvauksesta vähän epäselväksi. --Jmk (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 12.43 (EEST)

Varoitusmerkin väritys eli punaiset reunat ja keltainen keskiosa. Alhaalla ja ylhäällä vaakasuora viiva ja niiden välissä niitä yhdistävä pystysuora viiva. --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 12.46 (EEST)

Kuulostaa muuten vanhalta Zorro-vaaralta ("Tienmutka", [7] toinen ylärivissä), mutta mustan viivan asento ei oikein täsmää. Et sanonut merkin muotoa, mutta ilmeisesti sekin oli varoitusmerkin eli kolmio? --Jmk (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 13.17 (EEST)

Joo, kolmion muotoinen liikennemerkki on kyseessä. --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 16.11 (EEST)

EDIT: tässä kuulakärkikynällä paperilapulle tehty esimerkkikuva siitä liikennemerkistä: http://i.imgur.com/81Zs7eZ.jpg --80.222.241.96 23. heinäkuuta 2016 kello 16.41 (EEST)

Joskus noita mutkanmerkkejä mallattin vähän todellisen mutkan suuntaisiksi. En muista oliko käytäntö mitenkään virallinen. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2016 kello 16.46 (EEST)

Mikä tie oli kyseessä? --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 15.21 (EEST)

Mitäs tiessä tapahtui liikennemerkin takana? Meinaan, että jos siellä on jyrkkiä mutkia, niin varmaan merkki varoittaa mutkista, tai jos siellä on sivuteitä, niin ehkä niistä. --Otrfan (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 15.48 (EEST)

Mikäli en nyt väärin muista, niin toinen merkeistä oli paikassa, jossa hiekkatie tuli metsäisemmältä kohdalta pellon reunaan ja tiellä ei ollut mitään merkittävää mutkaa tai isompaa risteystä. Pitäisi joku päivä ottaa taas polkupyörä alle ja käydä tutkimassa vähän tarkemmin.

Tuskinpa kyseessä on sitten ollut vanha mutkan merkkikään. Pelloilta voi tulla sivuteitä ja työkoneliikennettä, mutta ei tuo merkki ihan muistuta sivutien varoitusmerkkiäkään. Ei varmaan satu tuo tien kohta löytymään Googlen Streetviewsta? --Otrfan (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 16.11 (EEST)

Ei löydy, sen verran pieni tie (ei edes viisinumeroinen). --80.222.241.96 24. heinäkuuta 2016 kello 17.24 (EEST)

Mikä tie? Kyllä se kartalta löytyy, jos se on olemassa. --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 18.53 (EEST)

Tokihan tie kartalta löytyy, tässä linkki Kansalaisen Karttapaikkaan (toivottavasti osasin tehdä linkin oikein tarjotulla työkalulla): [8]. --80.222.241.96 24. heinäkuuta 2016 kello 19.58 (EEST)

Eli siis Niinivedentiellä Äänekoskella? Jos joku sattuu asumaan sielläpäin, voisi käydä ottamassa kuvan, niin nähdään, mikä se oikein on. --Abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 20.32 (EEST)

Siellähän se. --80.222.241.96 24. heinäkuuta 2016 kello 21.00 (EEST)

Kyseessä saattaa olla itse tehty mutkasta varoittava merkki, jossa Z-kuvio ei ole ihan samanlainen kuin tieliikenneasetuksessa esitetty. Mutkan merkkihän asetetaan "sopivan" matkan verran ennen varottavaa mutkaa, joten sitä kurvia pitänee hakea noin 50-150 m ennen varoitusmerkkiä. Itse tehtyjä merkkejä käytettiin pienillä (yksityis)teillä, kun kaupasta ostettu merkki olisi ollut turhan kallis. Merkkiin saatettiin tosiaan jäljentää mutkan todellista muotoa. Piirroksesta päätellen tiessä olisi kaksi 90 asteen kurvia melkein peräjälkeen. Jos merkki varoittaa risteyksestä, tiellä olisi eri kohdilla liittymät eri puolille.--Htm (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 20.05 (EEST)

Tästä seuraakin kysymys --Höyhens (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 02.40 (EEST)

(olen sama henkilö kuin IP-osoitteen 80.222.241.96 takana) Selailin videoita Youtubesta ja videossa nimeltä Rally Finland 2016 - Stage Video SS7 Äänekoski-Valtra näkyvät kyseiset kaksi liikennemerkkiä kohdisa ~2:23 ja ~3:30. --80.220.226.181 30. elokuuta 2016 kello 21.58 (EEST)

Kiitos vinkistä, yksi video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kokemukseni perusteella sanoisin, että kyseessä on omatekemät merkit, joista ensimmäisen tarkoitus lienee varoittaa jatkamasta loivassa oikealle kaartuvassa mutkassa suoraan yksityistielle/pihaan. Toisen merkin tarkoitus lienee varoittaa myös jostain samankaltaisesta, tosin tuossa on hiukan liitoittelun makua. Nuo mutkat eivät ole kohtuunopeuksilla äärettömän vaarallisia ja hyvä niin.--Htm (keskustelu) 30. elokuuta 2016 kello 22.19 (EEST)

Kenen vastuulla on liikennemerkeistä

Ymmärrän, että liikennnmerkit ovat tienpitäjän vastuulla. Mutta entäpäs jos on asetuksessa määritelty vain julkisten teiden liikennemerkit? Vastatkaa yst. myös laajemmassa mitassa kuin osaan kysyä. --Höyhens (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 02.45 (EEST)

Yksityistiellä voidaan liikennöinti kieltää tieosakkaiden päätöksellä liikennemerkillä, jos tien hoitoon ei saada yhteiskunnan varoja. Merkkiin tarvitaan käsittääkseni joka tapauksessa myös kunnan suostumus, eli pelkästään osakkaiden päätös ei riitä. Jokamiehenoikeuteen perustuvaa kulkemista (kävelyä, pyöräilyä, yksityistä ratsastusta) ei kuitenkaan voida kieltää. Eräällä tiellä oli vuosia Kielletty ajosuunta -merkki (tosin sitä ei kukaan noudattanut), mutta kunnassa alkoi jossakin vaiheessa tarkempi meno, ja merkki hävisi. Paikassa on edelleen joku yksityistiehuomautus, mutta se on yhden maanomistajan naulaama eikä sillä siten ole mitään merkitystä. -Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 08.44 (EEST)

Asiasta on täällä keskusteltu jo aikaisemmin: Wikipedia:Kahvihuone_(kysy_vapaasti)/Arkisto_39#Kotitekoiset_liikennemerkit. Siinä kysyttiin, pitääkö ite-taiteen edustajien liikennemerkkejä noudattaa. Keskustelusta saattaa löytyä jotakin järkeä. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 15.43 (EEST)

Suositelkaa toiseen maailmansotaan sijoittuvia elokuvia, jotka käsittelevät muita aselajeja kuin jalkaväkeä tai laskuvarjojoukkoja

Suositelkaa toiseen maailmansotaan sijoittuvia elokuvia, joissa länsiliittoutuneet (=Usa, Iso-Britannia, Kanada jne.) taistelee ja jotka kertovat muista aselajeista kuin jalkaväestä tai laskuvarjojoukoista. Ensisijaisesti hakisin sellaisia, joissa vastustajana on Saksa, mutta myös muut kelpaavat. Nimenomaan sellaisia elokuvia, joihin myös järkevästi pääsee käsiksi Netflixin/kirjaston/videovuokraamon kautta.--LCHawk (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 13.29 (EEST)

Jos meritaistelut kiinnostavat niin Sink the Bismarck! on ihan kelpo raina. --80.220.224.105 26. heinäkuuta 2016 kello 17.09 (EEST)

Sukellusvene U-96, joka tosin on kuvattu saksalaisten näkökulmasta, mutta kyllä siinä länsiliittoutuneita vastaan taistellaan.--Tanár 26. heinäkuuta 2016 kello 23.25 (EEST)

Käyn juuri läpi (anglosaksisen) maailman parhaita elokuvia (joista ei vielä ole artikkelia). Sotahommista ja aselajeista en paljon ymmärrä, enkä näiden saatavuudesta tiedä:

• Meri on kohtalomme (en:In Which We Serve, 1942)
• Kysymys elämästä ja kuolemasta, pikemminkin romanttinen fantasia kuin sotaelokuva
• Julma meri (en:The Cruel Sea (1953 film))
• Voittamaton ykkönen (en:The Big Red One) – onko tykistö jalkaväkeä?
• He antoivat kaikkensa (en:They Were Expendable)

Terv. –Kotivalo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2016 kello 10.14 (EEST)

Battle of Britain saattaa olla vielä Netflixissä. edit: kuten myös U-Boat – vihollisen kynsissä --Otrfan (keskustelu) 29. heinäkuuta 2016 kello 10.38 (EEST)

Hait ja pienet kalat | Haie und kleine Fische (1957) Wolfgang Ottin sukellusveneromaaniin perustuva saksalainen elokuva.--RicHard-59 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2016 kello 19.38 (EEST)

Ice Cold in Alex. Pohjois-Afrikkaan sjoittuva pätkä. Kuuluisa Calsberg-olut pätkästä.--RicHard-59 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2016 kello 19.46 (EEST)

James Bondin vihollisen Jawsin suomennos

Tänään Neloselta tuli jälleen uusintana vuonna 1977 valmistunut Bond-elokuva 007 rakastettuni, jossa esiintyy ensimmäistä kertaa Bondin vihollinen Jaws, jonka suomennosnimi useimmissa yhteyksissä ollut Rautahammas. Muistelen kummiskin joskus taannoin katsoneeni erään tutun videokasettia, jossa kyseinen elokuva oli nauhoitettu Kolmoskanavalta 1990-luvun alussa. Kyseisen elokuvan tekstityksessä Jaws-hahmo oli suomennettu nimellä Leuat (joka on tarkasti suomennos Jawsista). Onkohan tuota suomennosnimeä käytetty taannoin muissakin elokuvan televisioesityksissä taikka julkaistujen videokasettien suomitekstityksissä? Ainakin DVD-julkaisuissa suomitekstityksissä nimi on suomennettu joko Rautahampaaksi tai Jawsiksi. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 26. heinäkuuta 2016 kello 23.50 (EEST)

• Minulla on taas tuo 007 Kuuraketti elokuva VHS-nauhana, joka on vuodelta 1982 ja siinä Jaws on suomennettu nimellä Kita. Mutta veikkaan että entisajan suomennokset poikkesivat reippaasti nykyajan suomennoksista.--62.80.158.180 27. heinäkuuta 2016 kello 20.56 (EEST)

Äitini viittasi joskus kanssa tuohon Leuat-nimitykseen. Kuuraketti on ymmärtääkseni ainoa Bond-filmi jonka hän on nuoruudessaan nähnyt, joten lienee ollut käytössä myös jossakin sen versiossa. --80.220.224.105 27. heinäkuuta 2016 kello 21.49 (EEST)

Creatice Commons kuvan luvaton kopiointi

Suomessahan laki kieltää lataamasta luvattomasta lähteestä ja silloin lataaja on velvollinen korvaamaan tekijälle, niin tuli mieleen että jos joku nettisivu luvattomasti kopioi CC BY-SA 4.0 -lisensoidun ottamani valokuvan ja laittaa sen nettisivuilleen ja sitten joku tavallinen kyseisellä nettisivulla vierailija lataa tiedoston omalle tietokoneelleen niin onko tämä lataaja silloin velvollinen korvaamaan minulle rahallisen korvauksen jos veisin asian oikeuteen? Tiettävästi kukaan ei ole Suomessa pelkästä lataamisesta vielä joutunut oikeuteen. --Zunter (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 20.37 (EEST)

Suvereniteettisaaret

Suvereniteettisaaret -artikkeli käsittelee vain Suomen ja Rutsin välisiä jokia. Myös Tenolla ja sen yläpuolisilla joilla on suvereniteettisaaria. Artikkelia pitäisi täydentää ! –Kommentin jätti 85.76.167.243 (keskustelu)

Tämä keskusteluosasto on tarkoitettu kysymyksille Wikipedian ulkopuolisista asioista. Kehotukset Wikipedian tietojen täydentämiseksi voi kohdistaa ko. artikkelin keskustelusivulle, tai vielä paremmin itselleen, sillä Wikipediaa saa kuka tahansa muokata kunhan merkitsee tiedoille lähteet. –Kotivalo (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 17.12 (EEST)

Kun tämä on kysymyspalsta, niin keskustelunavaus on ehkä tulkittava kysymykseksi: "Onko myös Tenolla ja sen yläpuolisilla joilla suvereniteettisaaria?" Vastaus on ei. Suvereniteettisaaret syntyivät Haminan rauhan myötä, kun Suomen ja Ruotsin väliin vedettiin raja Tornionjokeen. Mitenkä siinä olisi voinut syntyä suvereniteettisaaria Norjan rajalle Tenoon? Suomen ja Norjan rajaan ei Haminan rauhassa koskettu. --Jmk (keskustelu) 15. elokuuta 2016 kello 07.47 (EEST)

Aiheesta lisää Norjan ja Suomen raja.--RicHard-59 (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 21.50 (EEST)

Kuolleet kielet ja niiden herättäminen

Rupesin tuossa krapuloidessa ponderoimaan, että jos opettelisin jonkin kuolleen kielen (sellaisen joka tunnetaan kuitenkin niin hyvin että oppiminen on mahdollista), hankkisin ipanan ja puhuisin sille pelkästään tätä kieltä niin, että lapsi oppii sen äidinkielekseen, niin olisiko kieli tällöin herännyt uudelleen henkiin kun sillä on ihka oikea äidinkielinen puhuja, joka ei kuitenkaan kuulu lainkaan samaan kulttuuripiiriin tai mahdolliseen etniseen ryhmään kuin originaalit puhujat? Vai laskettaisiinko tämä jonkinlaiseksi uudeksi creole-sekoitukseksi; tuskin oppisin kieltä itse niin hyvin että pystyisin sen lapselle välittämään täysin samanlaisessa muodossa kuin miten sen oikeat, alkuperäiset taitajat sitä puhuivat. --Soppakanuuna (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 02.01 (EEST)

Ehkä se yksi äidinkielinen ipana ei kuitenkaan riittäisi kielen "henkiin heränneeksi" katsomiseen - ei myöskään uudeksi kreolikieleksi. --Makevonlake (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 17.33 (EEST)

Ajattele myös sitä lasta joka voisi jäädä aika omituiseen tilanteeseen kun joutuisi toisten lasten kanssa tekemisiin. Lapset eivät ole oikeastaan koe-eläimiä. Ajatuksesi on kyllä periaatteeessa mielenkiintoinen. Mutta palaan edelleen näköjään tähän että lapsen hylkäämiskokemus on luultavasti kaikkein pahinta mitä hän voi kanssasi kokea. Mutta jos olet itse yhteydessä häviämässä olevan kielen puhujiin, päättäkööt he. Antavat kuitenkin lapsen takaisin tai pyytävät ottamaan huostaan. Lapsi nimittäin kokisi sinun hylänneen hänet eikä pitäneen omana turvasatamanaan niinku pitäis vaan koekaniinina. Ikävä kyllä koko koe osoittaisi sinun toimivan sellaisessa ominaisuudessa mitä et kuitenkaan ole. No enmä.. siis Makevonlake sanoi jo oleellisen mutta joo, kyllä hän oppisi se kielen mutta alkaisi vihata sitä tai jotain. --Höyhens (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 02.48 (EEST)

Kyllähän lapsesta tulisi käytännössä kaksikielinen, jos hän tapaisi muitakin ihmisiä. Vähän samantapainen kokeilu on keinotekoisen kielen puhuminen lapselle: syntyperäisiä esperanton puhujia on maailmalla ainakin satoja, heidän joukossaan miljardööri George Soros (ks. en:Native Esperanto speakers). --Silvonen (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 06.40 (EEST)

Luulen että kokeilu olisi tuomittu epäonnistumaan, koska vaikka puhuisitkin koko ajan ipanalle X-kieltä ja hän aluksi oppisikin sitä, hän kuitenkin lopettaisi sen käytön heti, kun tajuaisi ettei kukaan muu puhu X:ää kuin sinä ja sinäkin puhut kaikille muille suomea. Ei yksinkertaisesti olisi tarvetta puhua X:ää. Lisäksi epäilen vahvasti, että sinullakin olisi vaikeuksia pitää kiinni X:stä pidemmän päälle, kun joutuisit jatkuvasti miettimään mitä mahtaa olla "pesukone" tai "pehmoeläin" jollain ammoin kuolleella kielellä. Elävää kieltä ei voi olla olemassa ilman kieliyhteisöä.--Tanár 20. elokuuta 2016 kello 21.31 (EEST)

Onko kukaan koskaan toistanut Roald Amundsenin matkaa?

Roald Amundsenhan meni Etelänavalle koiravaljakolla ilman moottorikäyttöisiä ajoneuvoja vain toisten koiravaljakoiden avustamana ja tuli myös pois hengissä. Onko kukaan hänen jälkeensä tehnyt tuota samaa temppua? Hillaryn ja Fuchsin retkikunta-artikkelissa todetaan, että "Blaiklock ja Stephenson olivat ensimmäiset Etelänavalle saapuneet koiravaljakon ajajat sitten Roald Amundsenin". Nuokin saivat silloin traktoreilta ja muilta moottoriajoneuvoilta apua, mutta onko siis kukaan mennyt Amundsenin jälkeen ilman moottorien apua vain koiravaljakoin navalle ja takaisin?--LCHawk (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 14.54 (EEST)

Ei ihan sitä mitä kysyt, mutta ainakin Børge Ousland teki matkan vain suksien ja leijan/purjeen avulla 1996–97. Veikkaanpa että koiravaljakkoreissu ei tulisi nykyaikana kyseeseen eläinsuojelullisista syistä. -Ochs (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 16.25 (EEST)

Pisin valtion nimi

Hei! Ajattelin kysyä että mikä on maailman pisin valtion nimi? Valtio voi olla nykyinen tai entinen. Itse uskoisin ainakin että Itävalta-Unkari eli Valtakunnanneuvostossa edustetut kuningaskunnat ja maat ja Unkarin Pyhän Tapanin kruunun maat. Tiedättekö te mitään joka olisi pidempi? --Hedelmätiski (keskustelu) 31. elokuuta 2016 kello 07.55 (EEST)

GPS-points

GPS-points -sivustolta sai aikanaan erilaisia POI-koordinaatteja kuten kameratolppien sijainteja navigaattoreihin. Sivusto on sittemmin lopettanut. Onko vastaavia tietoja saatavilla muualta?--RicHard-59 (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 22.38 (EEST)

Tuya

en:Tuya on suomeksi mitä?--RicHard-59 (keskustelu) 4. syyskuuta 2016 kello 15.10 (EEST)

Saksankielisen Wikipedian artikkelin Tafelvulkan nimen perusteella olisin valmis kannattamaan termiä pöytätulivuori. Sanalla ei tosin tule kuin neljä osumaa Googlessa. --88.114.91.140 6. syyskuuta 2016 kello 13.20 (EEST)

Suomen vanhin sotaveteraani

Oliko Toivo Rantala suomen kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt sotaveteraani, jos Aarne Arvosta ei lasketa? Toivohan kuoli huhtikuussa 2016 noin kuukausi ennen 108-vuotissyntymäpäiväänsä [9].--85.134.113.52 5. syyskuuta 2016 kello 06.57 (EEST)

Sotaveteraani-artikkelissa todetaan, että "[s]uomessa sotaveteraanilla tarkoitetaan nykyisin yleensä talvisotaan, jatkosotaan tai Lapin sotaan osaa ottaneita henkilöitä sisällissodan veteraanien jo kuoltua", eli mikäli oikein ymmärsin, Toivo Rantalasta ei voida puhua enää sotaveteraanina hänen kuolemansa jälkeen. --188.67.43.158 6. syyskuuta 2016 kello 23.38 (EEST)

Tommi Liimatainen ja Tommi Liimatta

Mulla on mennyt nämä kaksi musiikin kanssa työskentelevää herraa tähän asti aina sekaisin nimien samankaltaisuuden vuoksi. Voisiko heistä tehdä jonkin täsmennyssivun tai vastaavan? --87.95.234.252 15. syyskuuta 2016 kello 10.42 (EEST)

Tein molempien artikkelien alkuun "jota ei pidä sekoittaa" -tyyppiset selvennökset Tämä artikkeli -mallineella. Katsotaan passaako se yhteisölle. –Kotivalo (keskustelu) 15. syyskuuta 2016 kello 11.48 (EEST)

Ongelmatahtilajit

15/16 ja 18/16. (tai 15/8 ja 18/8) Nämä tahtilajit mietityttävät... Lasketaanko 15/16-tahtilajissa viiteen (5 kertaa 3) vai kolmeen (3 kertaa 5)? Entäpä 18/16? Siinä lasketaan kuuteen (6 kertaa 3), mutta miten se kuusi jaetaan? Jaetaanko se kahteen pätkään (2 x 3 x 3) vai kolmeen (3 x 2 x 3)? Vai voidaanko näitä tahtilajeja käyttää kummillakin tavoin?--85.76.8.230 17. syyskuuta 2016 kello 09.28 (EEST)

En ole kummoinenkaan muusikko, mutta arvelisin että tapauskohtaista. Selkein laskemistapa iippunee siitä, miten kukin kappale sisältää painollisia ja painottomia iskuja pitkän tahdin sisällä. Laskemistapa varmaan sovitaan kaikkien soittajien kesken ettei tule kompasteluja. –Kotivalo (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 19.36 (EEST)

Teoriassa kaikki on mahdollista ja iskualat voivat olla myös keskenään erimittaisia, mutta tavallisinta on että ne ovat samassa tahdissa keskenään yhtä pitkiä. Säveltäjän tarkoittama jako selviää yleensä nuottikuvasta. 15/16 (tai 15/8) on yleensä viisijakoinen ja olisi voitu kirjoittaa myös 5/4-tahtilajissa trioleita käyttämällä. Samoin 18/16 tai 18/8 on yleensä kuusijakoinen. Kuten 6/4, se voidaan jakaa kahdella eri tavalla: joko keskeltä kahtia tai kolmeen osaan. -Ochs (keskustelu) 20. syyskuuta 2016 kello 23.23 (EEST)

Suomen vanhin maahanmuuttaja

Kuka on ollut vanhin ulkomaalainen, joka on muuttanut Suomeen ja elänyt Suomessa koko ikänsä? Veikkaan Andrei Kuznetsovia eli isä Akakia?--85.134.113.52 19. syyskuuta 2016 kello 10.50 (EEST)

Andrei Kuznetsov syntyi Pietarissa ja oli 110 vuoden ja 96 päivän ikäinen kuollessaan Suomessa. Kukaan toinen ulkomaalainen ei tiedettävästi ole elänyt Suomessa vanhemmaksi.--85.134.113.52 26. syyskuuta 2016 kello 06.53 (EEST)

Tietosuoja: in transit ja at rest

Mitä in transit ja at rest tarkoittaa, kun kyse on tietosuojasta?

--84.248.15.156 21. syyskuuta 2016 kello 14.45 (EEST)

Ilmeisesti tätä https://en.wikipedia.org/wiki/Data_at_rest --Mikko Paananen (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 15.45 (EEST)

Nämä viittaavat tiedon tilaan: onko se liikkeellä vai paikallaan. In transit vittaa tietoon silloin kun se on liikkeellä esim. kahden asiakasohjelman välillä (joko suoraan tai palvelimen kautta) ja at rest viittaa tietoon silloin kun se on tallennettuna jonnekin. --Dodi 8238 (keskustelu) 21. syyskuuta 2016 kello 17.17 (EEST)

Ylläoleva Dodi 8238:n kommetti siirretty Sekalaista-kahvihuoneesta, jossa aloittaja oli myös kysynyt kysymyksensä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 21. syyskuuta 2016 kello 17.20 (EEST)

Kiovan polytekninen instituutti

Hi! "Kyiv Polytechnic Institute" (Kiovan polytekninen instituutti) was renamed to "Igor Sikorsky Kyiv Polytechnic Institute" (proof). Can somebody, please, edit and rename the article Kiovan polytekninen instituutti ?. --Tohaomg (keskustelu) 23. syyskuuta 2016 kello 02.19 (EEST)

Toukantunnistusta

Toukka sivusta kuvattuna.

Toukka etuviistosta kuvattuna.

Tunnistaako joku mitä toukkia nämä ovat? Eli kyseisiä toukkia löytyi nyt kaadetusta, mutta jo aikaisemmin pystyynkuolleesta, männystä joka oli alkanut jo lahoamaan. Kuvan toukan koko on 3cm pitkä ja noin 0.5mm paksu paksuimmasta kohdasta ja selkeästi ison ja pullukan oloinen. Toukka suipponee kohti jalkopäätä. Noita oli puussa enemmänkin ja kuvan toukka oli ilmeisesti suurimmasta päästä. Löytöpaikka on Airisto. Mitä itse Googletin kuvahaulla, niin jotkin jäärien toukat näyttivät samalta samoin kuin kirjanpainajat. --Zache (keskustelu) 26. syyskuuta 2016 kello 09.01 (EEST)

Vähän taitaa olla ötökkätuntijoita täällä (itsekin nippa nappa tunnistan mäntymittarin), mutta jospa Metla osaisi auttaa? Pystynävertäjä ehkä? --Wgn (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 19.22 (EEST)

Saman oloinen kaveri on kyllä havukantojääräkin eli veikkauksesi jäärästä voi olla lähempänä. --Wgn (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 19.32 (EEST)

Kysyin Turun yliopiston tunnistukselta ja siellä noiden kuvien perusteella vastaus oli, että "Kuvissa on jokin kovakuoriaisiin kuuluvan jäärän toukka, luultavasti suutari (Monochamus sutor)" ja, että mikäli syöntijäljet vastaavat täällä kuvattua, niin tunnistus olisi myös aika varma. --Zache (keskustelu) 29. syyskuuta 2016 kello 14.05 (EEST)

Uusi lähetystaajuus FOX kanavalle

Mikä on uusi lähetystaajuus FOX-kanavalle Etelä-Pohjanmaan alueella? Yritin eilen päivittää taajuuden, mutta se jäi edelleen tuolle vanhalle taajuudelle ja nyt kanava ei näy. Miten saan päivitettyä tälle uudelle taajuudelle jotta kanava taas näkyisi?--62.80.158.180 27. syyskuuta 2016 kello 17.20 (EEST)

Jos televisiossasi on automaattinen kanavahaku, niin kokeileppa löytääkö kanavan. --Ville Siliämaa (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 17.13 (EEST)

Sun pitää ensin tyhjentää kanavalista ja sitten hakea kanavat uudestaan digitaalitaajuudella.--85.134.113.52 29. syyskuuta 2016 kello 08.03 (EEST)

Muovikahvat

Missäs vaiheessa puukkojen kahvoja alettiin (Suomessa) tehdä muovista niin paljon, että puukkoja saatiin myyntiin saakka? Mökillä on nimittäin pyörinyt vuosikymmenten ajan eräs (kohteliaasti pantuna koristetasoa oleva) vanhan näköinen muovikahvapuukko, ja triviatietona mietin, milloin se on aikaisintaan voitu ostaa suomalaisesta pientavaraliikkeestä. Sen osaan itse sanoa, että mikään sotamuisto se ei voi olla. Itse sangen nuorena henkilönä (olen ns. nykynuori) kuvittelisin, että muovituotteet yleistyivät Suomessa 1960-luvulla. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 15.46 (EEST)

Itse olen varhaisseniori mutta pitkälti samaa mieltä. 1960-luvulla Suomessakin sanottiin nuorille miehille uraneuvoksi taikasana muovi, kuten herra Robinson Dustin Hoffmanille Miehuuskokeessa. Voi nippa nappa olla jo 1950-luvulta, tai vanhempikin jos on bakeliitin tms. tapaista kovaa ja kiiltävää varhaismuovia. –Kotivalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 16.38 (EEST)

Suomen Puukkoseuralta löytyy teksti Suomalainen ja puukko, jonka mukaan Sarvis alkoi jo 1920-luvulla valmistaa maidosta "eräänlaista muovia", joka löysi tiensä puukonkahvoihinkin. Olisko Pxoksen mökkipuukossa kuitenkin vähän modernimpaa muovia? --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 16.45 (EEST)

Se oli kaseiinia, jota tuskin käytettiin puukonkahvoihin kun alkoi sulaa hikisessä kädessä. –Kotivalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 16.52 (EEST)

Öö, siis em. dokumentissa nimenomaan sanotaan että maitoproteiinista tehtyä muovia käytettiin puukonkahvoihin, siinä on kuvakin "joppipäisestä kauhavalaisesta". Et siis usko että se on mahdollista? --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 17.02 (EEST)

No jopas, enpä ajatellut, että tuollaista muoveliinia oli jo 1920-luvulla. Luulen, että puukko on peräisin 1960-luvulta. Koska itse vietin aikaani silloin vasta olemassaolon eteisessä, moni asia vaikuttaa ilmeisesti minusta vanhemmalta kuin onkaan tai ainakin tuntuu siltä, että maailmankuvani on varhaisaikojen osalta kovin mustavalkoinen. Muovi puukon kahvassa on tosiaankin käytön ja iän myötä hieman kovettunut ja kiillottunut. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 17.45 (EEST)

Kappas, sitten se ehkä lakattiin moneen kertaan kuten puukahvakin. Olen jostain lukenut, että kaseiinimuovi tahtoo pehmetä kosteudesta. –Puukon muotokielestäkin saattaa vuosikymmen olla arveltavissa. –Kotivalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 18.57 (EEST)

Bakeliitti oli ennen paljon käytetty kahva-aine monissa tuotteissa, en tiedä käytettiinkö puukoissa. Omissa rojuvarastoissani on vain puukahvaisia ja sellaisia, johon on taitavasti kiedottu ohutta nahasta leikattua nauhasuikaletta.--Abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2016 kello 19.32 (EEST)

Kaseiinimuovin artikkeli onkin sen kauppanimellä galaliitti, ja siellähän siitä kosteudesta puhutaan allekirjoittaneen kirjoittamana lähteestä käsin. Muistelisin, että lapsuudessa muovikampa joskus vaaleni ja tuli tahmeaksi jos se lillui pitkään vedessä. –Kotivalo (keskustelu) 29. syyskuuta 2016 kello 08.52 (EEST)

Tukivoima ja vaakasuora liike

Jos kappale liikkuu tasaisella pinnalla vaakasuoraan, onko maan siihen kohdistama tukivoima sama kuin kappaleen ollessa paikoillaan?  –Kommentin jätti 84.251.112.219 (keskustelu)

Jos kappale liikkuu suoraviivaisesti vaakasuoraan, niin pystysuuntaisten voimien summa on nolla. (Muutenhan kappale saisi pystysuuntaisen kiihtyvyyden.) Jos ainoat pystysuuntaiset voimat ovat painovoima ja tukivoima, niin ne kumoavat toisensa. Painovoima on sama paikallaan ja liikkeessä, joten. --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2016 kello 18.49 (EEST)

Mitä ihmisen kehossa tapahtuu, kun hän saa sähköiskun?

Kun ihminen saa jonkun sähköiskun (esim. ovenkahvasta tms.) mitä silloin tapahtuu ihmisen kehossa biologian/fysiologian näkökulmasta? --LCHawk (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 17.55 (EEST)

Eiköhän ne tärkeimmät kaksi vaikutusta ole (1) hermoihin ja lihassoluihin kohdistuva sähköinen ärsytys ja (2) kuumennus, jos sähkövirta on riittävän voimakas. Se hermojen ja lihasten ärsytys voi lievimmillään tuntua hassuna pikku värinänä tai kramppina, pahemmassa tapauksessa esim. panee sydämen toiminnan sekaisin, pumppaus loppuu (kammiovärinä) ja kanttuvei. Kuumennus voi aiheuttaa pahoja palovammoja. Arvelisin, että artikkelissa sähköisku kerrotaan lisää. --Jmk (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 11.59 (EEST)

Välskäri

Osaisiko joku kertoa tarkemmin mitä välskäri tarkoittaa? Wikipedia-artikkelissa todetaan lyhyesti, että kyseessä olisi sotilaslääkäri tai lääkärin kuvainnollinen ilmaus, mutta luin kirjaa 1700-luvun kätilöistä Suomessa, ja sain kuvan, että kyseessä oli jonkinlainen (akateemisesti kouluttautuneiden) lääkäreiden rinnalla toiminut käsityöläisammatti, joka keskittyi fyysisiin operaatioihin, kuten paiseiden puhkomiseen, amputaatioihin tms., eikä työ rajoittunut vain sotilaspiireihin tai sotilashenkilöstöön. Kirjassa ei kuitenkaan määritelty termiä tarkemmin. --194.111.66.13 5. lokakuuta 2016 kello 17.51 (EEST)

Jo vanhan ajan kulttuureissa sairaiden parantajat olivat jakautuneet kahteen eri ryhmään, joista toiset hoitivat sisäisiä tauteja yrttien, ruokajärjestyksen, voiteiden, kylpyjen tai magian avulla, ja toiset vammoja ja muita ulkoisia tauteja sitomalla tai leikkaamalla. Parturit, välskärit ja kirurgit Euroopassa , Arno Forsius

Kyseessä on erilaisesta perinteestä syntynyt ammatti. Lääkärit olivat yliopistokoulutettuja, välskärit alun perin käsityöläisiä.

Katolinen kirkko määräsi 1000-luvulla että munkit ja papit eivät saaneet pitää partaa. Tämän vuoksi oli luostareihin palkattava partureita. Sitten kun paavi määräsi että kirkon miehet eivät saa vuodattaa verta jäivät kirurgiset tehtävät (suoneniskentä yms.) partureille. Saksassa sotajoukon parturia nimitettiin nimellä Feldscher, (kenttäkeritsijä tms.) josta ruotsin fältskär >> välskäri. Sittemmin perustettiin välskäreiden ammattikunta Societas Chirugica.

Kirurgialla oli suurin tarve sotajoukoissa, mutta oli välskäreitä tietenkin muuallakin. --Mikko Paananen (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 18.37 (EEST)

Kiukkusuoni

Mikä on kiukkusuoni? Sanonta löin varpaan kiukkusuoneen. Mitä tarkoittaa?--85.134.113.52 10. lokakuuta 2016 kello 08.04 (EEST)

Kyynärhermoa yleensä tarkoitetaan, kyynärpään kun lyö sopivasti esim. pöydän kulmaan niin säkenöi ja puutuu toviksi koko käsi. En ole koskaan kuullut puhuttavan kiukkusuonesta esim. varpaan yhteydessä. (kts. wikt:kiukkusuoni). --Anr (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 08.17 (EEST)

Monivammaiset henkilöt

Yritin etsiä netistä jotain listaa. Google ei kertonut. --Pe-ga-sos (keskustelu) 10. lokakuuta 2016 kello 16.27 (EEST)

Myytistä tuli totta

Löytyykö jostakin suomeksi tietoa C. S. Lewisin myytistä tuli totta (myth became fact) -argumentista? Nenoniel (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 05.15 (EEST)

Question from Italian Wikipedia

Tämä kysymys on siirretty tänne keskustelusivulta Keskustelu:Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, johon se ei kuulu. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 12.58 (EEST)

Hi all, I'm working on the biography of the late italian general Armando Tallarigo (1864-1952), which was awarded the First Class Commander Cross of the Order of the White Rose of Finland in 1927. Alas, I could not find any motivation whatsoever for this honour, since he had never any relationship with Finland. I tried to ask to the Order, but they told me they cannot disclose the motivations (they hide information to a wikipedian!!). Has anyone any suggestions about: a) the general motivations for bestowing this honour in that historical period; b) a way to find out the motivations to concede this to an Italian general? Thanks a lot in advance.--Ferdinando Scala (keskustelu) 14. lokakuuta 2016 kello 11.18 (EEST)

Do You mean this person it:Armando_Tallarigo ? --Höyhens (keskustelu) 15. lokakuuta 2016 kello 16.36 (EEST)

Galaksien törmäyksen vaikutukset

Mitä tulee varmuudella tapahtumaan kun Linnunrata ja Andromeda pitkän ajan kuluttua törmäävät toisiinsa ja yhdistyvät yhdeksi isoksi jättigalaksiksi? Voiko esimerkiksi jotkut galaksien tähdistä tai planeetoista kirjaimellisesti törmätä toisiinsa tai imeytyä galaksien keskustoissa oleviin mustiin aukkoihin? Entä mitä auringolle tapahtuisi?--62.80.158.180 15. lokakuuta 2016 kello 16.57 (EEST)

Ei törmää, kaikki menee niin kuin ennenkin. --raid5 (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 02.25 (EEST)

Galaksien törmäykset ovat varsin yleisiä, koska galaksit ovat varsin lähellä toisiaan. Sensijaan tähdet ovat suunnattoman kaukana toisistaan eli galaksien törmätessä tähdet eivät törmää toisiinsa. Sensijaan tähtienvälisen aineen pilvet törmäilevät toisiinsa ja tähtien liikeradat muuttuvat. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 11.29 (EET)

en:Blockhouse suomeksi?

Onko tälle termille olemassa jotain suomenkielistä vastinetta? Kyseessä on siis eräänlainen pieni linnoitusrakennus.-Henswick (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 00.00 (EEST)

En ole asiantuntija mutta googlauksen perusteella on käytetty ainakin seuraavia ilmaisuja: linnoitusrakennus, linnake, ampumarei'illä varustettu pieni hirsitalo, tukikohta. Lisäksi täällä on artikkeli kenttälinnoitus vaikkakaan ei taida olla ihan sama asia. Lieneekö olemassa edes täsmällistä suomennosta. --85.76.13.238 16. lokakuuta 2016 kello 00.24 (EEST)

Asukasluvultaan isoin kaupunki, jossa ei ole metroa?

Mikä on asukasluvuiltaan isoin kaupunki, jossa ei ole metroa, jos mukaan lasketaan vain ne valtiot, joista metro ylipäätään löytyy?--LCHawk (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 13.11 (EEST)

Onkohan täällä sallittua irvailla? No pannaan haisemaan. Se on tietysti Espoo. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2016 kello 23.59 (EEST)

Kun maailmalla kaikki on suurempaa, niin räiskin villejä arvauksia: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Underground_rapid_transit_in_China vs. https://en.wikipedia.org/wiki/Metropolitan_regions_of_China Jos jaksaa kaivella ja googlata, niin tätä voi tutkia, mutta toki runsaasti suuria kaupunkeja on myös esimerkiksi Intiassa.--Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 19.57 (EEST)

Pitäisi kenties aluksi määritellä kaupunki, koska useat suuret asutuskeskukset jakautuvat useisiin hallinnollisiin alueisiin, jolloin väkiluvun arvionti voi olla vaikeaa. Myös metron ja kenties myös valtion määrittelemiseen saattaa ilmetä tarvetta. --87.93.16.96 17. lokakuuta 2016 kello 20.59 (EEST)

Berg-sukunimien suomentaminen

Berg tarkoittaa vuorta ja sukunimisuomennoksissa sukunimi Berg onkin suomennettu muotoon Vuori. Samoin valtaosa Berg-sukunimistä (Holmberg=Saarivuori, Lundberg=Lehtovuori, Ståhlberg=Teräsvuori, Bergström=Vuorivirta jne.) Mutta osassa suomennoksia se on virheellisesti muodossa Vaara. (Malmberg=Malmivaara, Nyberg=Nuorivaara, Jernberg=Rautavaara) Miksi Berg on joissakin sukunimissä suomennettu Vaaraksi, vaikkei sitä tarkoitakaan?--85.76.40.0 17. lokakuuta 2016 kello 23.38 (EEST)

Asiasta en mitään tiedä, mutta voisin kuvitella ettei sanatarkka käännös ollut ainoa eikä tärkein prioriteetti nimien otossa, vaan esteettinen sointuvuus eli nimen ns. kauneus. –Kotivalo (keskustelu) 17. lokakuuta 2016 kello 23.52 (EEST)

Ei se mikään virhe ole. Onhan vaara eräänlainen vuori. Metsäinen berg voidaan hyvinkin suomentaa vaara. --Jmk (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 06.57 (EEST)

Kun tutustuu nimenmuutoksiin, sieltä näkee, mitä on pidetty tärkeänä: Kukkonen > Renqvist > Reenpää, eli alkuperäinen nimi ei ole enää kelvannut, eikä ole käännetty sanojen merkityksiä vaan on haettu jotain muuta. Berg on myös 'kallio', kuten kysyjä varmasti tietää. Lisää nimenmuutoksia täällä. --Abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 09.05 (EEST)

Vuoren ja vaaran ohella Berg voidaan suomentaa myös kallioksi, vrt. Samuli Kustaa Berg, Samoin voisi kuvitella että esimerkiksi sellainen sukunimi kuin Raekallio (ja wikipedia-artikkelin mukaan ainakin joku hagelberg onkin suomentanut nimensä näin) voisi olla suomennos nimestä Hagelberg tai sukunimi Merikallio sukunimestä Sjöberg (joskin wikipediassa esitellyt Merikalliot näyttävätkin olleen Hellmaneja, eli onkin otettu vain väljemmin samaa aihepiiriä oleva nimi) jne. Kirjallisuudesta luultavasti löytyisi tietoja nimen loppuosan "berg" suomentamisesta myös loppuosaksi "kallio". Itse asiassa sanalle berg yleisnimenä vuori tai kallio ovat kai aivan yhtä oikeita suomennoksia asiayhteydestä riippuen eikä vaarakaan ehkä ole mahdoton. (Tätä voisi tutkia, jos vertaisi esim. nimen Jällivaara maasto-olosuhteita samanlaisiin paikkoihinb sellaisissa osissa ruotsia, missä ei ole puhuttu suome, tai esimerksi mitä nimen loppuosia ruotsin suomalaismetsissä on esiintynytr toisaalta suomeksi ja toisaalta ruotsiksi.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 17.44 (EEST)

Ei suoranaisesti vastaa kysymykseen, mutta ennen kuin kirjakauppias Bergh (myöh. Wuori) suomensi nimensä, oli värssy: "'Järki, järki!' sanoi Pärki kun päätä särki." --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2017 kello 16.51 (EET)

Mikä masurkka?

[10] Katsoin linkin videon ja kuuntelin huolella gramofonista soivan kappaleen ja tunnistin, että se on masurkka. Masurkka oli hieno, mutten kerta kaikkiaan saa mieleeni masurkan nimeä. Nyt kysyisinkin vähän vanhemmilta käyttäjiltä, mikä tuo videon masurkka on nimeltänsä?--85.76.37.34 21. lokakuuta 2016 kello 13.11 (EEST)

Sais olla tosiaan joku wanhempi käyttäjä tai todellinen asianharrastaja. Mutta villi veikkaus on Amerikan-versio jostain skandinaavisesta. Saispas selvää tuosta levymerkistä ees mutta ei pysäytyskuvakaan nyt taida auttaa, kun on 78 RPM. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 14.13 (EEST)

Bachin mollipreludeista ja -fuugista

Olen musiikki-ihminen ja harrastan musiikkia (bassokitaran soitto, muisiikin teoria nyt päällimmäisinä). Pianoa en soita, mutta kuuntelen kyllä paljon piano- ja cembalomusiikkia. Kysymyseni koskevat Bachin preludi- ja fuugakokoelmien mollifuugia.
1. Olen oppinut, että Bachin mollissa soitettavista fuugista ykköskirjassa kaikki päättyisivät duurisointuun (ts. Picardin terssiin). Kakkoskirjassa taas vain yksi päättyisi mollisointuun ja se olisi c-mollifuuga (BWV871). Loput kakkoskirjan mollifuugista päättyisivät joko Picardin terssiin (esim. dis-molli, a-molli ja b-molli) taikka kahteen tai kolmeen päällekkäiseen toonikasäveleen (esim. fis-molli ja gis-molli). Olen vertaillut eri soiitajien soittamina näitä fuugia ja edellä mainitulla tavalla soittavat muun muassa Kenneth Gilbert, Vladimir Ashkenazy ja Claudio Colombo (voitte kuunnella esim. Spotifysta tai YouTubesta).
2. Kuitenkin, kun olen vertaillut näitä eri soittajia, esimerkiksi Glenn Gould, Friedrich Gulda ja Sviatoslav Richter soittavat loppuihin soinnut eri tavalla. C-mollifuuga 2-kirjasta lopeteaan Picardin terssiin, vaikka olen oppinut, että se on se ainoa, jonka kuuluu loppua mollisointuun (ilman Picardin terssiä). Sen sijaan mollisointu soitetaan 1-kirjan gis-mollifuugan ja 2-kirjan a-mollifuugan loppuun, vaikka niissä pitäisi olla Picardin terssi.
Kumpi näistä on oikea tapa? (Koska luulen, että sen ykköskirjan gis-mollifuugan "Picardittomuus" johtuu siitä, että kun alunperin fuuga oli g-mollissa, niin kun Bach transponoi sen g-mollista gis-molliin, niin hänen on pitänyt muuttaa tilapäisiä etumerkkejä ja häneltä on saattanut vahingossa unohtua viimeisessä soinnussa (G-duurisointu, G-H-D) palautusmerkin muuttaminen ylennykseksi (H -> His), jolloin ei loppuun ollut tullut tarkoitettua Gis-duurisointua (Gis-His-Dis), vaan on jäänyt vahingossa gis-mollisointu (Gis-H-Dis), mutta tämä vain spekulaatioita.)--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 19. lokakuuta 2016 kello 19.45 (EEST)

Nähdäkseni ensinäkin nuotistoa pitää tulkita itse, ja toisekseen siitä luettu teos pitää tulkita omalla tavalla. Mikä sopii omaan korvaan, tai tilanteeseen. Olet ehkä lukenut imspl/Petrucci -palvelusta Bachin käsinkirjoittaman nuotin, mutta todennäköisemmin jonkun sovittajan ja toimittajan muokkaamaa. Eli rohkeasti kokeilemaan. --(λ (?) (!)) 23. lokakuuta 2016 kello 18.35 (EEST)

Arvostetuin ja luotettavin Bachin teosten nuottilaitos on Bärenreiterin Neue Bach-Ausgabe. Netistä voi sen tilata tai mennä tutustumaan Sibelius-Akatemian kirjastoon Musiikkitaloon. NBA:han liittyvät myös laajat kommentaarit, joissa analysoidaan eri lähteiden eroavaisuuksia. -Ochs (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 23.26 (EEST)

Talitintit tehtaassa

Kysynpähän täältäkin, että olisiko ideoita miten tehdashalleihin eksyneet talitintit saisi kiinni ja ulos? Niitä on ollut lentelemässä siellä toista kuukautta. Määrästä ei ole tietoa, mutta enimmillään näkyi neljä kerralla. Sittemmin yksi on ainakin kuollut ja yksi onnistui lentämään ulos avatusta ovesta. En tiedä onko niillä joku reitti, mistä lentävät sisään ja ulos, mutta aikaisempina vuosina ei sinne ole eksynyt kuin yksi lintu kerrallaan. Ja tiedetään, että rauhoitetun eläimen siirtämiseen tarvitaan ELY-keskuksen lupa, mutta jos nyt joku ensin keksisi, että miten ne saisi siirrettyä. --Otrfan (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 16.59 (EEST)

Tiaisten suhteen on niin, että metsien nopea hävittäminen on johtanut niiden keskittymiseen asutuskeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Hömötiaisesta on tullut parissa vuodessa jopa uhanalainen, vaikka tuntuu vaikealta uskoa. Yritän vastata kysymykseen. Ruokintapaikkoja sopivan sanotaan alle 5km etäisyydelle tehtaalta. Tsekattava mikä tinttejä tehtaassa kiinnostaa, epäilen ravintoa. Siis niille sopivan ravinnon poisto hallista, mutta mihis ne pistät en voi sanoa kunnen ole tehtaalla käynyt. Voi ne hakea lämpöäkin, mutta paha on panna kaikkia tuuletusluukkuja kiinni työsuojelullisista syistä. Sanalla sanoen: Yhteys työsuojelupiirin ja luonnonsuojelupiirin, ne löytänevät yhdessä ratkaisut. --Höyhens (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 20.08 (EEST)

Eiköhän ne ole ihan itse sinne suunnistaneet. Ovat fiksumpia kuin luuletkaan. Tarkkaileppa seuraavankerran kattoa kohti kun käyt suuremmassa marketissa. Mutta ehkä voit antaa niille eston, varmaan rauhottuvat... --(λ (?) (!)) 2. marraskuuta 2016 kello 02.09 (EET)

Viittaatko tällä ylläpitäjän toteuttamaan tietyn käyttäjän muokkausoikeuksien poistoon väliaikaisesti tai ikuisesti? --raid5 (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 11.21 (EET)

Eivät nuo kuolleet kovin fiksuilta vaikuttaneet. Ja mitä Höyhensin mainitsemiin ruokintapaikkoihin tulee, niin eiköhän viiden kilometrin säteellä muutama sata lintulautaa löydy. --Otrfan (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 18.59 (EET)

Lentävätkö linnut sisälle tehdashallin isoista nosto-ovista? Jos hallista sammuttaa valot ja avaa ison oven josta tulee päivänvaloa, lentää lintu kyllä jossain vaiheessa ulos. Korkeasta tehdashallista talitiaisen pyydystäminen on aika hankalaa. Lintuverkot pitäisi saada ylös tai sitten maahan "lintukatiska" johon ruokaa. Paikallinen rengastaja voisi ehkä tulla pyydystämään linnut, mutta edellä kuvatuilla tavoilla pyydystämiseen voi mennä aikaa. Kannattaa kysyä Pohjois-Karjalan lintutieteelliseltä yhdistykseltä. –Makele-90 (keskustelu) 2. marraskuuta 2016 kello 20.49 (EET)

Yhtälö cos(x)=0

Erään kirjan mukaan ko. yhtälön ratkaisu radiaaneja käytettäessä olisi π/2+n*2π, jossa n on kokonaisluku. Eikö ratkaisu ole kuitenkin π/2+nπ?  –Kommentin jätti 84.251.112.219 (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 14.05‎

Ensimmäinen on oikea ratkaisu, jos eteen kirjoittaa ±. Toinen on oikea ratkaisu, suoraan.--J Hokkanen (keskustelu) 3. marraskuuta 2016 kello 17.40 (EET)

"Debug stack trace" suomeksi

"Debug stack trace" - Miten tämä pitäisi suomentaa? Vianjäljityksen pinojäljitys?

--178.55.95.176 20. lokakuuta 2016 kello 15.19 (EEST)

Pinovedosta (stack trace) olen nähnyt joskus käytettävän [11] --Zache (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 15.26 (EEST)

Tampereen yliopiston Ohjelmoinnin tekniikan -kurssin monisteissa näyttäisi lukevan kutsujälki (stack trace) pdf. --PtG (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 16.55 (EEST)

Ei näitä kukaan oikeasti suomenna. (don't talk secrets) (don't talk) 22. marraskuuta 2016 kello 12.29 (EET)

Tuntematon Sotilas elokuvan näyttelijät

Oliko Pentti Siimes viimeinen elossa ollut alkuperäisen Tuntematon Sotilas elokuvan näyttelijä vai onko vielä joku pienessä sivuosassa ollut näyttelijä elossa?--85.134.113.52 31. lokakuuta 2016 kello 08.02 (EET)

Tässähän sitä näyttelijälistaa on. Eino Lehtonen, Taneli Rinne, Matti Kuusla, Anja Hatakka? --Jmk (keskustelu) 31. lokakuuta 2016 kello 08.06 (EET)

Eino Lehtonen on ilmeisesti kuollut vuonna 2010 [12] --85.134.113.52 22. marraskuuta 2016 kello 09.40 (EET)

Voisiko joku kertoa mikä on tuo hänen kuolinpäivänsä hautakivessä?--85.134.113.52 22. marraskuuta 2016 kello 13.00 (EET)

Se on 9. joulukuuta 2010--62.80.158.180 23. marraskuuta 2016 kello 16.34 (EET)

Yhdysvaltain ensimmäinen nainen

Tämähän nähdään vuorokauden päästä, mutta en löytänyt vastausta artikkelista Yhdysvaltain ensimmäinen nainen enkä sen en-iw:stä, eli jos presidentti olisi nainen (niin kuin on ollut jo mm. suomessa), niin mikä olisi silloin puolison titteli ja asema? (En nyt vielä googlannutkaan.) --Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 20.45 (EET)

Telkusta tais tulla joku ohjelma hiljattain vai luinko jostain, en muista. No, Bill Clinton on ollut presidentin virassa kaksi kautta ja entiset presidentit ovat edelleen presidenttejä riippumatta siitä, missä asemassa heidän vaimonsa ovat. Joten ilmeisesti rapakon takana on puhuttelu vielä hakusessa. Ongelmia tulee tietysti vain, jos molemmat Clintonit ovat läsnä tai puheenaiheena. Ehkä olisi presidentti Clinton ja entinen preidentti Clinton. Jos Hillary olisi pysynyt Rodhamina, mitään ongelmaa ei olisi.--Htm (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.02 (EET)

Aihetta käsiteltiin pari päivää sitten lukemassani Ylen Johanna Nummisen artikkelissa Melania vastaan Bill – Kisa Valkoisen talon emännyydestä kovenee (julkaistu 9. lokakuuta 2016), ja siinä todettiin tilanteesta, jossa Bill Clintonista tulisi presidentin puoliso: ”Jo se, käytettäisiinkö hänestä first lady -nimityksen sijaan titteliä first husband, first gentleman vai first spouse on herättänyt amerikkalaismediassa hämmennystä.” –Ejs-80 8. marraskuuta 2016 kello 21.06 (EET)

Luettelo Yhdysvaltain ensimmäisistä naisista -artikkelissa mainitaan First Gentleman.--MAQuire (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.11 (EET)

Löysin tämän [13].--Htm (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.15 (EET)

Muistelin lukeneeni jonkun melko hyvän jutun tuosta aiheesta, joten etsin aluksi Ylen sivuilta. Kyseinen juttu löytyikin Iltalehden sivuilta: Ensimmäinen mies? Herra Presidentti? Miksi kutsua Billiä, jos Hillary voittaa?. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 8. marraskuuta 2016 kello 21.23 (EET)

Eikö kukaan ole vielä ehdottanut sukupuolineutraalia nimitystä Ensimmäinen henkilö? Bill Clintonille sopisi hyvin myös Presidenttipuoliso (vrt. Prinssipuoliso). --Risukarhi (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 21.49 (EET)

Mitään ongelmaa ei nyt kuitenkaan ilmaantunut, joten tässä on nyt ainakin neljä vuotta aikaa pohtia tätä kysymystä. --194.111.70.137 9. marraskuuta 2016 kello 15.09 (EET)

Kari Suomalaisen kolmonen

Löytyisikö jotain lehtihaastattelua tai elämäkertaa, jossa vahvistettaisiin se lukemakseni muistelemani trivaliteetti, että pilapiirtäjä Kari Suomalainen olisi kertonut saaneensa kansakoulussa aikanaan (matematiikasta?) päättöarvosanaksi kolmosen siihen aikaan, kun 3 ja 4 olivat molemmat käytössä hylättyinä arvosanoina? Kolmonen oli vain opettajan keino nöyryyttää Karia. --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 15.16 (EET)

https://books.google.fi/books?id=J3fYBAAAQBAJ&pg=PT38&lpg=PT38&dq=kari+suomalainen+arvosana+matematiikka&source=bl&ots=cAMIyxyWF8&sig=d4f0y_fEXwXCw_Xx26hIPogwbMA&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwidqPKgxcHQAhWEPRQKHUmGD3UQ6AEILTAC#v=onepage&q=kari%20suomalainen%20arvosana%20matematiikka&f=false tuolla on ainakin jonkinlainen maininta. --Zunter (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 15.54 (EET)

Adblock

Mitä mahtaa tarkoittaa "Adblock voi lukea ja muokata kaikkia tietojasi käyttämissäsi verkkosivustoissa."  –Kommentin jätti 91.157.56.89 (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 17.40

Yleisluontoinen varoitus. Jotta se adblock (tai muu vastaava) ylipäätänsä voisi toimia niin sen täytyy lukea ja muokata (yleensä piilottamalla mainos) sivun koodia/dataa/sisältöä. --Anr (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 21.27 (EET)

Eli se ei liity mitenkään vakoiluun?  –Kommentin jätti 91.157.56.89 (keskustelu)

Ei välttämättä. Samanlainen varoitus tulee monille muillekin selainlaajennuksille, esim. UBlock. --Anr (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 22.19 (EET)

Hei, kiitos vastauksista.  –Kommentin jätti 91.157.56.89 (keskustelu)

Onko olemassa ruoka-aineita, joille ihminen ei voi olla allerginen?

Onko olemassa ruoka-aineita, joille ihminen ei voi olla allerginen (siis lääketieteellisessä mielessä)? --LCHawk (keskustelu) 22. marraskuuta 2016 kello 12.56 (EET)

Lopulta ainoastaan määrä ratkaisee. --raid5 (keskustelu) 22. marraskuuta 2016 kello 22.22 (EET)

Ei taida olla. Onko kysymyksen takana uteliaisuus vai konkreettinen tilanne? --85.76.101.95 22. marraskuuta 2016 kello 23.33 (EET)

Ihan uteliaisuus, kun tuntu, että mitä kummallisimpia allergioita löytyy.--LCHawk (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 22.47 (EET)

Juha Sipilä

Miksei Juha Sipilää käsittelevässä artikkelissa mainita Terrafame-kohusta mitään? --37.33.73.79 1. joulukuuta 2016 kello 13.39 (EET)

Koska kukaan ei ole siitä kirjoittanut luotettavien lähteiden pohjalta. --Höyhens (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 13.42 (EET)

No nyt on. --Höyhens (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 21.54 (EET)

Samsung 1200mm/4ft 19w Ultra Efficient LED G13 Replacement Tube Light 4000K

Huomasin tuossa lampunvaihdon yhteydessä että loisteputkivalaisimen kuristin käy turhan kuumana ja kävin tutkiskelemaan että millä asian korjaisi. Uudet elektroniset kuristimet olisi yksi vaihtoehto mutta huomasin tuollaisia otsikon mukaisia tuotteita ebayssä kohtuuhintaan (34e 4kpl toimitettuna).

Tietääkö joku sanoa että toimiiko tuollainen ledi-putki ihan suoraan verkkovirralla valaisimen alkuperäiset kuristin ja sytytin ohittaen? Jos kyllä niin onko tämä ihan ok tapa asentaa se? Tukesilla [14] oli jotain ohjeistusta retro-fit ledeistä ja siinä puhuttiin loistehosta ja yliaaltovirrasta joten multa loppui ymmärrys kesken. Ilmeisesti pointtina oli että lediputki voi aiheuttaa ongelmia jos se vaihdetaan loisteputken tilalle vanhan valaisimen rakennetta muuttamatta. --91.154.11.135 10. joulukuuta 2016 kello 05.32 (EET)

90 % väestöstä turhia?

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

10 % yhteiskunnan väestöstä muodostavat älykkäät teknokraatit, jotka ovat tarpeellisia tai oikeastaan välttämättömiä, jotta tehtaat pyörivät ja kehitetään uusia ja parempia tekniikoita. Sen sijaan 90 % väestöstä on turhaa ylijäämäsakkia, joille täytyy keksimällä keksiä kaikenlaisia turhia työpaikkoja, sillä he eivät ole riittävän älykkäitä eivätkä teknisesti osaavia. Teknokraatit siis muodostavat yhteiskunnan välttämättömän kerroksen (lähinnä miehiä) ja loput ovat hyödytöntä porukkaa, jotka tanssivat, laulavat tai laittavat ja tarjoilevat ruokaa ihmisille jotka osaavat itsekin kaataa murot kuppiin ja maitoa päälle (teknokraattien laatimien ohjeiden mukaan). Onko siis yllätys, että entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Kiinan johtavat kommunistit ovat järjestään insinöörejä? Ja miten tuon 90 %:n ylijäämäsakin hyödyllisyys yhteiskunnalle perustellaan? Tarvitsevatko herrat narreja vai onko näiden kuhnureiden tehtävä vain tuottaa lapsia, joista voi tulla välttämättömään kerrokseen kuuluvia teknokraatteja? Mitään muuta arvokasta kuin lapsia he eivät kai kykene elämänsä aikana tuottamaan. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2016 kello 23.36 (EET)

Kuulostaa nyt tosi paljon Mikael Jungnerin pohdinnoilta. Pitäisiköhän sinun tarkistaa ajatuksesi? Iivarius (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 00.09 (EET)

Olet pitkälti oikeassa. Tosin kannattaa ottaa huomiooon, että nämä teknokraatit tarvitsevat jonkin verran erilaisia arkea helpottavia palveluita sekä vapaa-ajan viihdettä. Nämä parantavat teknokraattien elämänlaatua ja mahdollistavat sen, että he voivat käyttää aikansa johonkin tuottavampaan. Jos teknokraatti ostaa vaikkapa siivouspalvelua, se säästää hänen aikaansa ja hän voi käyttää sen tehokkaasti siihen, mikä on hänen tuottavuudensa kannalta parempaa.--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.37 (EET)

Pistin keskustelun kiinni tarpeettomana. Hartz löytänee eugeniikkapohdinnoillensa jonkun muun sivuston kuin Wikipedian. --Zache (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.42 (EET)

Miten löytää asunto tietyn julkisen liikenteen yhteyden varrelta?

Eli ongelma on tämä: olen muuttamassa töiden perässä Helsinkiin ja en juurikaan tunne Helsinkiä keskusta-aluetta lukuunottamatta. Tiedän, että työpaikkani sijaitsee tietyn raitiovaunulinjan varrella (käytin tätä käydessäni haastattelussa ja vaikutti kätevältä tavalta kulkea töihin). Pystynkö jostain etsimään vuokra-asuntoja niin, että saisin mukaan vain asunnot, jotka sijaitsevat tietyn etäisyyden (esim. 1 km) päässä tämän kyseisen linjan pysäkeistä riippumatta siitä, mitä kaupunginosaa tms. ne ovat?--LCHawk (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.44 (EET)

En tiedä sellaista palvelua, vaikka kätevähän se olisi. Toki missä tahansa vuokra-asuntopalvelussa on tiedossa kunkin tarjolla olevan asunnon sijainti (katuosoite), joten olisi vain tekniikasta kiinni linkittää se vaikkapa Reittioppaaseen. Ideaa jatkojalostaen: Linkityksen ei tarvitsisi olla sidottu tiettyyn raitiovaunulinjaan, vaan etsijä voisi syöttää kohdeosoitteen (työpaikka) ja palvelu rajaisi tarjonnan niihin asuntoihin, joista on tietyt kriteerit täyttävä Reittioppaan tuntema reitti kohteeseen. Esimerkiksi: "matka-aika enintään 25 min siten, että perillä ollaan välillä 8:30-9:00". Tekniikka sinänsä mahdollistaa kaikenlaista, kun vaan joku toteuttaa.

Kysyjän tämänhetkiseen ongelmaan voisi tarjota ratkaisuja: (1) Katso Helsingin karttapalvelusta, minkä postinumeroalueiden kautta raitiolinjasi kulkee, niitä ei varmaan ole kovin monta. Rajaa vuokra-asuntojen haku niihin postinumeroihin. (2) Mene vuokravälittäjän luokse ja selitä mitä olet hakemassa, niin välittäjä tekee työn (maksua vastaan). --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.53 (EET)

Jep, ja lisäksi kaikki muu data on saatavilla avoimena paitsi asunnot jotka ovat oikotien/vuokraoven tms. siiloissa. --Zache (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 15.01 (EET)

Joo, juuri tuo tekee ongelman, kun noita osoitteita ei saa mitenkään missään järkevässä muodossa, että voisi koodailla.--LCHawk (keskustelu) 20. joulukuuta 2016 kello 08.53 (EET)

Ei taida olla yksittäistä työkalua jolla saisi etsittyä asuntoa tietyn matkan päästä (aikana) Tuollaisia työkaluja kuitenkin löytyy kuin:

• Helsingin matka-aikakartta (kirjoita lähtöpisteeksi työpaikan osoite, niin työkalu värittää kartan sen perusteella kuinka pitkään kestää mennä sinne)
• Helsingin meluselvitys (auttaa opt-outtaamaan asuntoja)
• Helsingin ilmanlaatukartta (auttaa opt-outtaamaan asuntoja)

--Zache (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 14.55 (EET)

Vuokraovessa on karttahaku, kartalla näkyy ratikkapysäkit ja lisäksi jokaisen asuntokohteen tiedoissa on etäisyydet pysäkkeihin. Ei aivan täsmällisesti sitä mitä haet, mutta. –Kooma (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 15.24 (EET)

Kiitos tuosta. Pitääkin katsella tuota. On vain työlästä käydä asunto asunnolta läpi.--LCHawk (keskustelu) 20. joulukuuta 2016 kello 08.53 (EET)

Vanhimmat suomalaiset (etu)nimet?

Mitkä etunimet ovat tiettävästi olleet Suomessa käytössä kaikkein varhaisimmassa vaiheessa? Otaksuisin että tähän ryhmäät kuuluisivat ainakin Ahti, Tarmo ynnä muut vastaavat. Entä onko nimiä, joita ei enää nykyään käytetä lainkaan? Joskus muistan myös kuulleeni että esim. Kuningas olisi ollut alun perin etunimi eikä arvonimi; mahdanko muistaa oikein? --80.223.178.236 21. joulukuuta 2016 kello 21.54 (EET)

Oletettavasti suomalaisilla oli samanlaisia kaksiosaisia nimiä kuin germaaneilla (esin. Sig + frid). Sentyyppisistä sanoista kuin Kauka ja Mieli muodostettiin uusia nimiä (Kaukamieli, Mielikki). Ahti-tyyppisten nimien lisäksi oli ilmeisesti myös luontoon viittaavia nimiä (Hirvi, Susi, Honka, Tammi). Aiheesta on vähäsen artikkeleissa Suomalaiset nimet#Etunimet ja Suomen muinaisnimet. Tiede-lehden artikkeli vuodelta 2004[15]. --Thi (keskustelu) 21. joulukuuta 2016 kello 22.43 (EET)

Ai meillä on aiheesta jopa artikkelikin? Sattuipa mukavasti, en ollut osannut huomioida sellaisen mahdollisuutta lainkaan. Kiitoksia. --80.223.178.236 22. joulukuuta 2016 kello 12.19 (EET)

Tuostahan voi päätellä, että monet vanhat etunimet esiintyvät vielä sukuniminä tai sukunimien osina tai paikanniminä ja paikannimen osina samaan tapaan kuin niissä esiintyy nuorempia kristillisiä nimiäkin. Siltä osin tuo perinne on siis jossain muodossa jatkunut koko ajan.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 10.27 (EET)

Sivulla suomalaiset nimet kerrotaan sukunimien historiasta Suomessa ja sen perusteella olettaisin luontoaiheisten nimien olevan kansallisromanttista perua eikä suoraan vanhoista etunimistä peräisin. --176.93.78.21 23. joulukuuta 2016 kello 17.17 (EET)

Niin ne ovatkin, mutta tuossa muinaisnimet-artikkelissa esiintyy erisnimiä kuten Lempiä, Nousia, Tapo, Viljakka jne. Niitä esiintyy vielä nykyäänkin sukunimien ja paikannimien osana: Lempiäinen, Nousiainen, Taponen, Tapola, Viljakkala, Viljakainen. Tällaiset nimet ovat vanhoja, vanhempia kuin nuo luontonimet, joita alettiin ottaa vasta joskus runsaat sata vuotta sitten. --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 17.25 (EET)

En osaa sanoa Kuninkaasta nimenä, mutta sana "kuningas" on meinannut alkujaan jokseenkin samaa kuin päällikkö, ja esimerkiksi kylällä on ollut oma kuningas. --87.95.19.207 23. joulukuuta 2016 kello 01.29 (EET)