Sähköisku
Sähköisku on kehon kautta kulkeva virta, jonka suuruus ylittää tuntokynnyksen.
230 V verkkojännite voi aiheuttaa jopa 200 mA virran kehon läpi. Yli 50 mA suuruista ihmisen kehon läpi kulkevaa virtaa pidetään hengenvaarallisena.[1] Virran suuruuden lisäksi vaarallisuuteen vaikuttaa sähköiskun ajallinen kesto.
Staattisen sähkön purkaukset (ESD) voivat olla hyvinkin suuria hetkelliseltä virraltaan (kymmeniä ampeereja) ja jännitteeltään (kilovoltteja), mutta arkisissa olosuhteissa niiden energiamäärä on ihmiselle vaaraton, koska sähköpurkaus kestää niin lyhyen ajan.
Sähköiskun seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kuolee vuosittain keskimäärin kaksi ihmistä sähkötapaturman seurauksena. Yleisin yksittäinen sähkötapaturmatyyppi Suomessa on sähköistetyn rautatien ajolangasta saatuun sähköiskuun kuoleminen. Tällaisissa onnettomuuksissa kuoli 2010-luvulla seitsemän ihmistä, joista suurin osa päihteiden vaikutuksen alaisena.[2] Salamaniskukuolemat tilastoidaan erikseen, ja niihin kuolee Suomessa keskimäärin yksi ihminen joka toinen vuosi.[3]
Sähköisku voi aiheuttaa kulkiessaan kehon läpi muun muassa sydämen toimintahäiriöitä, syviä ja vakavia palovammoja ja nesteen kertymistä keuhkoihin. Pahimmassa tapauksessa voi seurata sydämen kammiovärinä, jolloin ainoa tapa pelastaa sähköiskun saanut henkilö on käyttää defibrillaattoria.
Sydämen toimintahäiriöt aiheuttavat edelleen verenkierron vaikeutumista, joka puolestaan aiheuttaa sen, että kudokset eivät saa tarpeeksi happea ja ravinteita eikä niistä myöskään saada kuljetettua kaikkia kuona-aineita ja hiilidioksidia pois. Keuhkoihin kertyvä neste vaikeuttaa hengitystä.
Lyhytkestoinen sähköisku aiheuttaa yleensä vain säikähdyksen, jonka seurauksena voi kuitenkin olla putoaminen ja vakava vammautuminen, mikäli sähkötöitä tehdään jakkaralla tai telineellä seisten.
Muissa maissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1993 Yhdysvalloissa raportoitiin 550 sähkötapaturmaa, mikä vastaa 2,1 kuolemantapausta miljoonaa asukasta kohti. Tuolloin sähköiskujen esiintyvyys oli laskussa.[4] Vuosina 1980-1992 keskimäärin 411 työntekijää kuoli vuosittain sähköiskuun.[5] Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että pelkästään Yhdysvalloissa sähkötapaturmat aiheuttivat yli 30 000 sairaalahoitoa ja yli 1000 kuolemantapausta vuonna 2020.[6] Australialaisen National Coroners Information Systemin (NCIS) hiljattain tekemässä tutkimuksessa tunnistettiin 321 Australian oikeuslääkäreille ilmoitettua ja tutkittua kuolemaa (ja ainakin 39 kuolemantapausta, joiden tutkinta on vielä kesken), joissa henkilö kuoli sähköiskuun heinäkuun 2000 ja lokakuun 2011 välisenä aikana.[7][8] Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Norjassa sähköiskukuolemien määrä miljoonaa asukasta kohti oli 0,6, 0,3, 0,3 ja 0,2 vuosina 2007-2011.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sähköturvallisuus fysiikan opetuksessa: Sähkövirran fysiologiset vaikutukset ihmiseen Helsingin yliopiston fysiikan laitos. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 13.10.2017.
- ↑ Linja-aho, Vesa: Sähköisku tappaa enää harvoin. Sähkö & Tele, 4/2020.
- ↑ Vesa Linja-aho: Fatal electrical accidents in Finland 1980–2019 – trends and reducing measures. International Journal of Occupational and Environmental Safety, 30.11.2020, nro 2, s. 37–47. doi:10.24840/2184-0954_004.002_0004 ISSN 2184-0954 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ The impact of immersion protection requirements on hair dryer electrocutions in the USA www.researchgate.net. Viitattu 21.9.2023.
- ↑ Emergency Access and Impact of Injuries Caused by Electrocution and Lightning www.researchgate.net. Viitattu 21.9.2023.
- ↑ How to manage employee electrical safety at workplace www.onlinecprcertification.net. Viitattu 21.9.2023.
- ↑ Duration of death investigations that proceed to inquest in Australia injuryprevention.bmj.com. Viitattu 21.9.2023.
- ↑ Electric shock georaine-phiri.blogspot.com. Viitattu 21.9.2023.
- ↑ ELECTRICAL ACCIDENT HAZARDS IN THE NORDIC COUNTRIES trepo.tuni.fi. Viitattu 21.9.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turvatekniikan keskus (Arkistoitu – Internet Archive)