Kolmoskanava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Kolmoskanava
Lähetykset alkoivat 1. joulukuuta 1986
Lähetykset loppuivat 31. joulukuuta 1992
Omistaja Oy Kolmostelevisio Ab (MTV Oy, Yleisradio, Nokia)
Tunnuslause Kolmonen, koko illan ilo!
Maa  Suomi
Näkyvyysalue Puoli maata
Kanavan korvasi MTV3
Saatavuus
Antenniverkko
Antenni Kanava 3

Kolmoskanava (myös TV3, arkikielessä Kolmonen) oli suomalainen televisiokanava, joka toimi vuosina 1986–1992. Kolmostelevision omistivat Yle 50%, MTV Oy 35% ja Nokia Oy 15%. Nokia Oy:n kiinnostus tv-toimintaan selittyi sillä, että kanavasta suunniteltiin alun perin maksukanavaa.[1] Nokia oli tuohon aikaan mukana vastaanotinvalmistuksessa, varsinkin eurooppalaisessa hotelli-tv-liiketoiminnassa.[2] Nokia olisi valmistanut (analogisen) maksu-tv:n vastaanottoelektroniikan.

Osakekaupoilla MTV Oy sai Oy Kolmostelevisio Ab:n osake-enemmistön vuonna 1990, mikä lopulta johti Kolmoskanavan ja MTV:n yhdistymiseen uudeksi MTV3-kanavaksi vuoden 1993 alun kanavauudistuksessa. Siinä MTV:n aikaisemmin ykkös- ja kakkosverkoilla esittämät ohjelmat siirtyivät MTV3-kanavalle.[1]

Kolmoskanavan omistajan Oy Kolmostelevisio Ab:n toimitusjohtajana toimi 1. joulukuuta 1986 alkaen Heikki Lehmusto. Yhtiön ohjelmajohtajana toimi Heikki Seppälä.

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradio oli rahoittanut 1950-luvun loppupuolella alkanutta televisiotoimintaansa lupamaksuilla sekä vuokraamalla lähetysaikaa Oy Mainos-TV-Reklam Ab:lle (vuodesta 1982 MTV Oy), joka hankki tulonsa myymällä mainosaikaa.[3][4] 1980-luvulle tultaessa mediakentällä tapahtuneet murrokset, kuten erilaisten kaapeli- ja taivaskanavien sekä videonauhureiden tulo markkinoille pelättiin vievän Yleisradion ja MTV:n katsojia. Myös vuonna 1985 aloittaneiden paikallisradioiden pelättiin uhkaavan MTV:n mainosmyyntiä.[5][6][7][8] Oy Kolmostelevisio Ab perustettiin marraskuussa 1985 turvaamaan Yleisradion ja MTV:n asema ja mainostulot sekä estämään lehdistön pääsyä alalle.[7][9][10]

Yhteiskunnallinen vaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmoskanava oli Suomen ensimmäinen valtakunnallinen televisiokanava, jolla lähetettiin alueellisia mainoksia. Se oli myös ensimmäinen kanava, joka ei tuottanut itse mitään ohjelmiaan, ja MTV:ltäkin hankittua ohjelmistoa oli vain pieni osa. Suurimpia tuottajia olivat VipVision, Broadcasters, Crea-yhtiöt ja Vizor.[1]

Kolmostelevisio kasvatti merkittävän joukon sekä tuottajia, markkinointi-ihmisiä että tähtiä suomalaiseen tv-maailmaan ja loi kokonaan uuden aluemainonnan tuotantojärjestelmän, joka mahdollisti tv-mainonnan käytön myös muille kuin valtakunnallisille mainostajille.

Kolmoskanavan oli alun perin tarkoitus olla täysin suomalainen viihdekanava. Kun Yleisradio ja MTV ajautuivat kilpailemaan sekä toistensa että Kolmoskanavan kanssa, kolmosverkko myytiin MTV:n omaksi kanavaksi.[1]

Ohjelmisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmoskanava aloitti lähetyksensä Espoon lähettimestä 1. joulukuuta 1986. Ensimmäinen esitetty ohjelma oli elokuva Sound of Music.[11] Kanavan ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana lähetettiin joka ilta yksi elokuva, jotain urheilua kuten NHL-jääkiekkoa ja mahdollisesti jotain muuta ohjelmaa. Ohjelmatarjontaa oli niin vähän, että yhdelle kuvaruudulliselle mahtui kolmen päivän ohjelmatiedot.[1]

Vuosien 1987–1988 aikana Kolmoskanavan näkyvyysalue laajeni kattamaan myös Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen.[1]

1987 heinäkuun ajan kanava piti taukoa, elokuussa ohjelmistossa oli elokuvien lisäksi sarjojen pilottijaksoja ja 1. syyskuuta 1987 kanavan ohjelmisto laajeni kattamaan koko alkuillan ja monipuolistui huomattavasti. Silti Kolmoskanavan ohjelmisto oli Yle TV1:een ja Yle TV2:een verrattuna niukka: vain tiistai-, torstai- ja perjantai-iltaisin ohjelmistoa oli niin paljon, että ohjelmisto päättyi kello 23:n jälkeen. Muina päivinä ohjelmisto päättyi aikaisemmin.

Kolmoskanavan johto oli lupaillut ohjelmantekijöiksi ”uusia kasvoja”, mutta ohjelmia tuli tekemään pikemminkin vanhoja konkareita kuten Timo T. A. Mikkonen (iltapäivämakasiini Tänään, tässä ja nyt) sekä Lenita Airisto ja Seppo Heikki Salonen (keskusteluohjelma 7. hetki). Jyrki Otila ja Reijo Salminen vetivät lähes päivittäin lähetettyä Kolmosvisaa. Jouko Konttisen tuottamaa musiikkiohjelmaa Jukeboxia juonsi Mikko Alatalo. Elokuvia valikoi ja esitteli Peter von Bagh. Luvattu laaja kotimainen ohjelmatuotanto kutistui aluksi vähiin. Kanavan suomalaisia draamasarjoja olivat Tapio Suomisen nuortensarja Kasvu ja englanninkielinen poliisisarja Walker, jolla tähdättiin vientimarkkinoille.[12]

Vuonna 1990 aloitettu komediasarja Hyvät herrat osoittautui todelliseksi menestykseksi, samoin kuin räväkkä keskusteluohjelma Hyvät, pahat ja rumat (1992).

Kolmoskanavalla alkaneita ja sieltä MTV3-kanavalle siirtyneitä ohjelmia ovat Frank Pappa Show (1991–1994), Joka kodin asuntomarkkinat (1991–2010), Kauniit ja rohkeat (1992–), Megavisa (1991–1995), Ruutulippu (1990–2007), Simpsonit (1991–) ja Speden Spelit (1988–2002).

Kolmoskanavan profiili

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosien 1986–1990 tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmoskanavalla oli vuosina 1986–1990 erilaiset alku- ja lopputunnukset.

Alkutunnus alkoi äkillisesti ja tunnusmusiikki alkoi soida heti tunnuksen alussa. Tunnuksessa oli sinimusta tausta, jolla pyöri metallikolmio. Alkutunnuksen alussa kolmio oli kaukana katsojasta, lähestyi katsojaa ja katosi kuvaruudun ulkopuolelle. Ylhäältä ilmestyi kanavan nimi isoilla kirjaimilla kirjoitettuina normaalipaksuisella, valkoisella fontilla ja kolmio tuli takaisin ruutuun. Teksti laskeutui kolmion alapuolelle. Tunnuksen lopussa kolmio pysähtyi.

Lopputunnuksen tausta oli sininen ja siinä oli lattia, jossa toistui kolmiologo kohokuvioisena. Metallikolmio ilmestyi tyhjästä kuvan keskelle ja lähestyi katsojaa samalla, kun se pyöri, ja pysähtyi. Kolmion lähelle ilmestyi taustalta kolme rinnakkaista raitaa, jotka myötäilivät kolmion vasenta reunaa ja alapuolta. Kolmiota lähimpänä oleva raita oli punainen, keskimmäinen vihreä ja kauimpana oleva sininen (vaaleampi sininen kuin taustaväri). Kanavan nimi isoilla kirjaimilla ja lihavoidulla fontilla kirjoitettuna laskeutui ylhäältä metallikolmion alle raidoille. Tunnussävel oli sama kuin alkutunnuksessa, mutta sen sovitus oli erilainen. Toisin kuin alkutunnuksessa, musiikki alkoi soida vasta kolmion ilmestyessä kuvaruutuun.

Sekä alku- että lopputunnuksen lopussa kolmio peitti suuren osan kuvaruutua.

Kolmoskanavan mainoskatkotunnuksen kuvaa 1987–1990.

Vuosien 1986–1990 aikana on ollut kahdenlaisia mainoskatkotunnuksia. Vuosina 1986–1987 mainoskatkotunnuksessa oli samanlainen sinimusta tausta kuin alkutunnuksessa. Vasemmalta reunalta ilmestyi kolmio, joka pyöri kuvan alalaidassa, kunnes se pysähtyi oikeaan reunaan. Kolmion viereen ilmestyi teksti ”jatkuu”. Mainoskatkotunnuksessa kolmio näytti huomattavasti pienemmältä kuin alku- ja lopputunnuksissa.

Vuosina 1987–1990 mainoskatkotunnuksessa oli vaaleansininen tausta, jonka oikeassa alareunassa oli pyörivä kolmio. Vasemmalta reunalta kolmion viereen ilmestyi kolme pitkää raitaa: ylin raita oli punainen, keskimmäinen vihreä ja alin sininen. Tunnuksen aikana soi musiikki. Mainoskatkotunnuksen musiikki oli täysin erilainen kuin alku- ja lopputunnusten musiikki.

Vuosien 1986–1990 tunnuksissa kolmio pyöri vastapäivään ylhäältä katsottuna.

Vuosien 1990–1992 tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun 1990 lopulta vuoden 1992 loppuun asti oli käytössä uudempi tunnus, joka toimi sekä alku- että lopputunnuksena. Tunnuksessa oli musta tausta ja sen alussa ilmestyi punaisia, vihreitä ja sinisiä viivoja, joista muodostui metallinharmaa luku 3. Tunnuksen lopussa punaisista, vihreistä ja sinisistä viivoista muodostui metallinharmaa kolmio. Samanväriset viivat olivat rinnakkain keskenään. Sekä luku 3 että kolmio pyörivät myötäpäivään ylhäältä katsottuna.

Vuosina 1990–1992 käytössä ollut mainoskatkotunnus muistutti päätunnuksen loppuosaa. Mainoskatkotunnuksen musiikkina oli pätkä päätunnuksen musiikkia.

MTV:n tuottamilla ohjelmilla oli omat mainoskatkotunnuksensa.

Kuulutukset ja ohjelmalistaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisia kuuluttajia Kolmoskanavalla oli syksystä 1988 vuoden 1992 loppuun. He esiintyivät vain puheäänellään eikä heidän oikeita nimiään paljastettu, vaan käytettiin pseudonyymejä eli salanimiä. Tunnetuin kuuluttaja oli Ripa Ruutu (Tomi Suni, 31.12.1992 saakka). Muita kuuluttajia olivat mm. Elisa Eetteri, Ilta Ilona (30.4.1992 saakka), Kaisa Kanava (31.12.1992 saakka), Kikka Kolmonen (12.1992 saakka), Kullervo Kanava ja Veera Visio. Näiden joukossa vuonna 1992 kuultiin myös MTV:n kuuluttajaa Arja Tuomarilaa.

Syksyllä 1987 ohjelmakaavioiden taustakuva oli sama kuin lopputunnuksen tausta. Taustakuvassa oli kehys, joka muodostui punaisesta, vihreästä ja sinisestä raidasta. Kuvan ylälaidassa luki viikonpäivän nimi.

Kolmoskanavan ohjelmalistaus vuodelta 1990.

Vuosina 1988–1992 kuulutusten aikana näytettiin päivittäin vaihtuvaa (vaaleahkoa) taustaväriä ja taustaäänenä soitettiin syntikkapoppia, jonka päälle kuuluttaja puhui.

Taustaväri oli maanantaisin sininen, tiistaisin turkoosi, keskiviikkoisin vihreä, torstaisin keltainen, perjantaisin ruskeanoranssi, lauantaisin punainen ja sunnuntaisin violetti. Taustakuvan alalaidassa luki viikonpäivän nimi, jossa yksi kirjaimista oli korvattu kolmiologon muunnoksella, jonka sivujen värit olivat sininen, vihreä ja punainen. Korvattu kirjain oli A (keskiviikon tapauksessa V, jolloin kolmio oli kärki alaspäin). Taustan toisessa reunassa oli sateenkaarenvärinen raita, jonka yhteydessä oli viikonpäivän nimen ensimmäinen kirjain isokokoisena. Kuulutuksen aikana edustalla näkyi ohjelmasta otettu still-kuva tai logo, joskus etenkin elokuvien kuulutuksissa myös liikkuvaa kuvaa pian alkavasta ohjelmasta. Illan lähetyksen aluksi esiteltiin illan ohjelmien listaus. Illan päätteeksi esiteltiin seuraavan päivän ohjelmien listaus, aamulähetyksen päätteeksi illan ohjelmien listaus.

Syksystä 1989 ohjelmalistauksen yhteydessä kuulutuksen taustakuva esitettiin toisinaan animoituna, keväästä 1992 (kun lähetykset alettiin tehdä MTV:n toimitiloista ja Optima-kirjasinlaji otettiin käyttöön) lähtien aina animoituna. Animoidussa taustakuvassa kolmiologon muunnos pyöri pyramidin muotoisena, myös isokokoinen viikonpäivän nimen alkukirjain pyöri, sateenkaarenvärisen raidan värit liukuivat ja taustan pohjalla saattoi huomata erittäin pieniä, vilkkuvia valkoisia kolmioita.

Kuulutusten taustalla soinut syntikkapoppi vaihtui alkuvuodesta 1991. Käyttöön otettiin (joidenkin juhlapyhien poikkeusmusiikkia lukuun ottamatta) L.T.I. Music Bank Oy:n Alan Steiner Jr.:n säveltämä albumi L.T.I. Music Bank Collection 101.

Kolmoskanavan loppuaikoina vuonna 1992 illan ohjelmien kuulutukset olivat suoria lähetyksiä klo 18.30 alkaen ja illan juontaja spiikkasi nauhalle myös seuraavan aamun ja alkuillan kuulutukset.

Ennakkomainokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmoskanavan Hetkinen-ruutu.

Ohjelmien ennakkomainoksissa oli alkuvuosina tummansininen tausta, joka oli samaa sävyä kuin alkutunnuksessa. Ennakkomainoksessa oli pikkuruutu, josta näkyi pätkä mainostettavaa ohjelmaa. Kuvan vasemmassa alanurkassa pyöri kolmio. Joskus ennakkomainoksissa oli kolmion sijasta pystysuuntaan isoilla kirjaimilla kirjoitettu sana ”kolmonen”. Pikkuruudun alla luki ohjelman nimi, esityspäivä ja alkamisaika.

Vuonna 1990, kun MTV oli ostanut enemmistön yhtiöstä, Kolmoskanavan uudet tunnukset otettiin käyttöön, ennakkomainoksissa oli musta tausta, jonka vasemmassa laidassa oli RGB-pystyraidat ja metallinen luku 3. Ennakkomainokset alettiin myös tuottaa MTV:llä, YLE:n lähetyskeskuksen sijasta

1980-luvun lopussa Kolmoskanava ja MTV alkoivat mainostaa myös toistensa ohjelmia. Aikaisemmin ne olivat mainostaneet vain omia ohjelmiaan.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmoskanavan testikuvassa luki "YLE TV3"; Yleisradio omisti kanavasta alkujaan 35 %. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla testikuvan paikalla näkyi paikallista sinistä ruutua, jossa luki ”TV3” ja sen alla näkyvyysalueen nimi, esimerkiksi ”TURKU”. Niillä alueilla varsinaista testikuvaa lähetettiin vain muutamia minuutteja ennen ohjelmalähetyksen alkua.

Kolmoskanavan aiemmassa Hetkinen-ruudussa oli timanttikuvio, jossa luki "Pahoittelemme keskeytystä". Värit olivat violetti, sininen ja musta. Kanavan loppuaikoina Hetkinen-ruudun tausta oli musta, ja siinä oli punaisen, vihreän ja sinisen värisiä kuvioita.

Alkuvuosina Kolmoskanavalla näytettiin toisinaan myös animaatiota, jossa oli lopputunnuksesta otettu still-kuva. Alareunassa vierittyi teksti KOLMONEN kuvan poikki. Taustaäänenä oli laulu "Kolmonen – koko illan ilo!".

  • Kolmoskanavan alkutunnuksen kuvaa 1986–1990.
    Kolmoskanavan alkutunnuksen kuvaa 1986–1990.
  • Kolmoskanavan lopputunnuksen kuvaa 1986–1990.
    Kolmoskanavan lopputunnuksen kuvaa 1986–1990.
  • Kolmoskanavan vuosina 1990–1992 käytössä olleen tunnuksen alkuun ilmestyi metallinen luku 3.
    Kolmoskanavan vuosina 1990–1992 käytössä olleen tunnuksen alkuun ilmestyi metallinen luku 3.
  • Kolmoskanavan vuosina 1990–1992 käytössä olleen tunnuksen loppuun ilmestyi kolmiologo.
    Kolmoskanavan vuosina 1990–1992 käytössä olleen tunnuksen loppuun ilmestyi kolmiologo.

Kolmoskanavalla esitettyjä ohjelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Kolmoskanavan epävirallinen historia Pasi Ruhanen. Viitattu 14.7.2008.
  2. ↑ Sokala, Hannu: Nokian ja Ollilan historia 23.4.2012. Helsinki: Yle. Viitattu 1.1.2017.
  3. ↑ Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 48; ISBN 978-952-222-339-5
  4. ↑ Jaakko Lyytinen: Kun pöllö sai siivet - MTV:n uutisten historia. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2006, s. 15; ISBN 978-951-31-3793-9
  5. ↑ Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 105-106; ISBN 978-952-222-339-5
  6. ↑ Jaakko Lyytinen: Kun pöllö sai siivet - MTV:n uutisten historia. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2006, s. 145-146; ISBN 978-951-31-3793-9
  7. ↑ a b Lehtinen, Lauri: Kolmoselta se maistui. Suomen Kuvalehti, 20.5.2016, 100. vsk, nro 20, s. 38-45. Otavamedia Oy.
  8. ↑ Salokangas, Raimo: ”II: Suomalaisen television synty ja rakenne”, Television viisi vuosikymmentä, s. 47. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-939-5
  9. ↑ Yle ja MTV hankkivat jo ohjelmaa Kolmoskanavalle. Helsingin Sanomat, 26.11.1985, s. 8.
  10. ↑ Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 174-177; ISBN 978-952-222-339-5
  11. ↑ Wiio, Juhani (toim): Television viisi vuosikymmentä, s. 585. SKS, 2007.
  12. ↑ Sjöberg, Marja: ”Kotimaisuuden korkea veisu. Mitä löytyy Kolmosen kulissien takaa?”, Elävän kuvan vuosikirja 1990, s. 57–64. (Toim. Matti Apunen) Valtion Painatuskeskus, 1990. ISBN 951-861-951-4

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-339-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolmoskanava&oldid=22787575”