Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 25

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Norjan tunnelit

Heips! Mistäköhän voisin löytää tietoa Norjan maantietunneleista, kun vain neljästä tunnelista on omat artikkelit? ---yooshimen_fin- (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 16.28 (EET)

Suomeksi tuskin on muuta kuin satunnaista tietoa. No.wikipediassa on luokka [1], ja en.wikipediassakin on jonkin verran artikkeleita [2]. Tunneleita näkyy olevan yhteensä lähes tuhat. --Abc10 (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 16.40 (EET)

Syyttömänä vankilaan tuomittu

Jos henkilö X tuomitaan vankilaan syyttömänä, niin pitääkö hänen olla vangittuna vähintään puoli vuotta ennen kuin hän on oikeutettu saamaan minkäänlaisia korvauksia valtiolta, jos hänet todetaan jälkeenpäin syyttömäksi? Olen myös kuullut huhun että jos todella tuomitaan syyttömänä vankilaan ja menee möläyttämään oikeudessa "mitä kauemmin olen syyttömänä vangittuna, sitä korkeammat korvaukset saan valtiolta", niin silloin ko henkilöä voidaan lain mukaan syyttää petoksesta ja valehtelusta ja hän ei saakaan minkäänlaisia korvauksia vapauduttuaan tai jos hänet todetaan syyttömäksi. Lisäksi jos oikeudessa sanoo "vetoan Jumalaan", niin voidaanko sitä lain mukaan pitää tunnustuksena vaikka ko henkilö olisikin syytön?--Kruununoksa (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 07.36 (EET)

Vastauksia en tiedä (voisin arvata), mutta mistä olet tämmöistä kuullut? --Harriv (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 11.35 (EET)

Kai Tanner sai 11000€ oltuaan vangittuna 7 päivää ja asian suuren julkisuuden vuoksi: [3]. Eli korvaus ei liene kiveen hakattu, tässä tapauksessa todennäköisesti paljon enemmän kuin keskimäärin. --Harriv (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 11.39 (EET)

Syyttömänä vangitun korvauksista määrätään laissa syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta (laki Finlexissä). Sen mukaan oikeutta korvaukseen ei ole, ellei vapaudenmenetys ole kestänyt yhtä vuorokautta kauemmin (1 §). Ei siis puolta vuotta. Korvauksen voi menettää, mikäli epäilty on omilla teoillaan edesauttanut vangituksi tai tuomituksi joutumistaan, esimerkiksi yrittämällä paeta, muuten karttamalla esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä, hävittämällä todisteita tai antamalla valheellisen tunnustuksen. Korvaukset voidaan evätä myös mikäli asianhaarat ovat sellaiset, että korvauksen maksamista ei olisi pidettävä kohtuullisena (2 §). Näitä kohtuuttomia asianhaaroja ei määritellä laissa sen tarkemmin. Tietääkseni laissa ei määritellä mikä muodostaa tunnustuksen. Tunnustusten aitoudesta joudutaan välillä vääntämään kättä myös oikeudessa. Esimerkkinä Anneli Auerin 'tunnustus', jota hovioikeus ei pitänyt aitona tunnustuksena. -- Shinnin 3. helmikuuta 2013 kello 17.49 (EET)

Montako postimerkkiä

Montako postimerkkiä tarvii kirjeeseen jos sen lähettää New Yorkkiin? Lolanalle  –Kommentin jätti Lolanalle (keskustelu – muokkaukset)

Riippuu postimerkkien arvosta ja kirjeen painosta. Postikortti maksaa kaikkialle maailmaan 0,80€: [4]. Laskurin mukaan 100g kirje Yhdysvaltoihin Economy -luokassa maksaa 1,90€: [5]. Postin verkkokaupasta saa eriarvoisia postimerkkejä. 1,90€ tai kalliimman kun laittaa, niin yksi riittää, ja vastaavasti jos laittaa halvimpiä (0,15€), niin tarvitsee 13 merkkiä. --Harriv (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 20.07 (EET)

Onko vakiintuneita suomenkielisiä termejä: "ancestral home" ja "litre funéraire"

Wikidatassa on tullut vastaan pari juttua, joille ei ole artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa ja en ole löytänyt tietoa muualtakaan. Tietääkö siis joku, onko seuraaville vakiintuneita (tai muuten vain hyviä, jossain ylipäänsä käytettyjä) suomenkielisiä termejä:

• Ancestral home (籍贯) – kiinalaisen henkilön suvun alkuperäpaikkakunta
• Litre funéraire (de/fr) – mm. kirkkoihin kuolleen muistoksi maalattu musta raita (saksaksi myös Trauerband)

Kiitos etukäteen. Enoirdi • keskustelu 9. helmikuuta 2013 kello 19.01 (EET)

• "Suvun alkuperäinen kotipaikka" ilmaisee varmasti asian suomeksi riittävän hyvin.
• "Sururaidasta" en ole koskaan kuullut. Kysymyksen voisi lähettää katoliselle kirkolle Suomessa [6]. Yleensä vastaavat mielellään kaikkeen kirkkoaan koskevaan kyselyyn. --Abc10 (keskustelu) 10. helmikuuta 2013 kello 22.11 (EET)

Voi olla, että tuolle Litre funérairelle ei ole suomalaista nimeä, sillä noiden fr- ja dewikin artikkeleiden mukaan kyseistä raitaa on maalattu kirkkoihin vain Ranskassa tiettynä ajanjaksona. --PtG (keskustelu) 10. helmikuuta 2013 kello 22.22 (EET)

"Ancestral home" voisi olla kotipaikka, sukutila/-talo tai suvun kantatalo/-paikka/-tila. Kulttuurierot S/suomeen ovat niin suuret, ettei tuolla ole vakiintunutta nimitystä. Suosittelisin, että käyt kirjastosta hakemassa Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksen Kiinan kulttuuri. Sieltä löytynee oikea termi. Trauerband on puolestaan tavallisesti surunauha - kirkoissa en tuollaisesta ole aikaisemmin kuullut. fr-wikissä on lista kirkoista, joissa tällainen on, joten jos jostain näistä kirkoista löytyy suomenkielistä materiaalia, sieltä löytynee myös käännös tälle. Tai asiaa voisi kysellä Suomen katoisesta seurakunnasta tai yliopistosta, jossa opetetaan teologiaa.--Nedergard (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 19.10 (EET)

Itselläni tuli ajatus katsoa termejä kiina–suomi- ja ranska–suomi-sanakirjoista. Kiinan sanakirjoja oli pääkirjastossamme vain muutama ohuehko ja niistä ei löytynyt. Ranskan sanakirjoista etsimisen jälkeen WSOY:n ranska–suomi-suursanakirja osoittautui joukon ainoaksi, jossa sanalle litre oli merkitty toinenkin merkitys litran lisäksi: "(vainajan nimellä varustettu) musta surunauha (kirkon ympärillä)". Tässä siis jo litre mainitaan surunauhaksi. Toisaalta osoittanee, että tulisi puhua surunauhasta eikä esimerkiksi sururaidasta. Lisäksi tämän mukaanhan litre funéraire olisi kirjaimellisesti "hautajaissurunauha" tai "hautaussurunauha"? Kummallakaan ei tosin tule Google-osumia ja surunauhan tapauksessa taas tulee vain juttua Surunauha ry:stä ja käsissä pidettävistä surunauhoista. Vinkeistä kiitos, pitänee koettaa. Enoirdi • keskustelu 11. helmikuuta 2013 kello 21.35 (EET)

"Suvun kantakoti"? "Kantapaikka" kuulostaa kapakalta :) --Pitke (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 23.31 (EET)

Miksi miehillä on nännit

Evoluutionaalisesti minua alkoi ihmetyttää se, että miksi miehillä on nännit. Ei kai miehet kuitenkaan ole imettäneet missään lajien vaiheissa?  –Kommentin jätti 188.67.96.195 (keskustelu)

Googlella löytyy vastauksia, vaikka tämä. Nännit kehittyvät sikiölle ennen kuin testosteroni alkaa vaikuttamaan sikiön kehitykseen. --Harriv (keskustelu) 10. helmikuuta 2013 kello 20.49 (EET)

Ainakaan tämä ei rajoitu ihmiseen, koska esim. kissalla esiintyy sama ilmiö, ja ehkä muillakin imettävillä nisäkkäillä. Eli kysymys voitaneen siirtää ihmisestä ja kissasta johonkin näiden kaukaiseen edeltäjään, kenties jopa ensimmäisiin imettäneisiin nisäkkäisiin. EDIT: Ks. alempana. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2013 kello 20.53 (EET)

Ainakin hormoneilla voi saada aikaan maidoneritystä uroksella, en keksi nyt yhtään lajia jolla tämä olisi säännönmukaista. Maito ja hiki, viime kädessä virtsakin ovat verestä siilautuvia eritteitä. --Höyhens (keskustelu) 10. helmikuuta 2013 kello 23.28 (EET)

Kaikilla tapaamillani nisäkkäillä paitsi hevosilla on ollut sukupuolesta riippumatta nännit (koira, kissa, marsu, ihminen, nauta). Aaseilla on. Hevosilla jostain syystä ei näy eikä tunnu mitään... ehkä ne ovat hyvin pienet tai jäävät ihon alle. --Pitke (keskustelu) 10. helmikuuta 2013 kello 23.42 (EET)

Internet tosiaan vahvistaa tämän, joku eläinlääkäriksi tituulerattu arveli että se johtuu siitä että "siellä ei ole tilaa". Myöskään vesinokkaeläimillä ei ilmeisesti ole nännejä, kummallakaan sukupuolella. --Harriv (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 00.20 (EET)

Kaikilla tapailemillani nisäkkäillä on myös ollut nännit. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 00.49 (EET)

Oletko tavannut oreja? Tarkistitko? --Harriv (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 11.30 (EET)

Nokkaeläimet (joihin lasketaan myös nokkasiilit) eroavat kaikista muista nisäkkäistä myös siinä, että ne munivat, ja maidon erittyminen ihon läpi ilman nännejä on samanlainen, vain niillä tavattava ominaisuus. Pussieläimillä taas on nännit, mutta ei istukkaa, ja kolmas ryhmä (eli kaikki muut) ovat istukalliset nisäkkäät, joilla niin ikään kaikilla (ilmeisesti ainakin naarailla) on pussieläinten tapaan, mutta toisin kuin munivilla nisäkkäillä, nännit.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 13.39 (EET)

Miehillä on nännit, koska miesten kehityksen laukaiseva Y-kromosomissa sijaitseva SRY-geenin käynnistyy vasta nännien kehittymisen jälkeen. Kaikilla nisäkäsuroksilla ei kuitenkaan ole nännejä (esimerkiksi hiirillä ei ole). --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 00.51 (EET)

FI-Wikin ensimmäinen muokkaus

Pahoittelut, että aihe ei ole Wikipedian ulkopuolelta, mutta tämä ei kuitenkaan mitenkään liity projektin edistämiseen. Törmäsin sivulla WP:Sanasto#I ikilinkki-termin selitykseen ja siellä oli esimerkkinä suomenkielisen Wikipedian ensimmäisen artikkelin ensimmäinen versio. WAU! Pystyykö joku alkuaikainen wikipedisti vahvistamaan tämän tiedon, että kyseessä todella on ensimmäinen muokkaus? Lähtikö fi-wiki liikkeelle ihan tyhjältä pöydältä vai oliko täällä joku esim. konekäännöksenä syntynyt "pesämuna", niinkuin muokkaus antaisi ymmärtää? Ketkä olivat ensimmäiset 10 rekisteröitynyttä käyttäjää? Vieläkö ovat aktiivisia? --Erantala (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 10.24 (EET)

Tuo on vanhin nykyisessä tietokannassa oleva. Käyttäjä:Cimon Avaro on ollut varsin alusta lähtien mukana, kannattaa lähestyä häntä. Jotain on raapustettu talteenkin: Wikipedia:Aikajana#2002, Suomenkielinen_Wikipedia#Historia. --Harriv (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 11.29 (EET)

Ensimmäinen muokkaus koko sivustolla olisi numero 1, tuo on jo 512... --Pitke (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 17.25 (EET)

Eli täysin puhtaalta pöydältä on lähdetty ja aikajanan perusteella ensimmäinen muokkaus olisi ollut etusivulla. Serveri ja ohjelmistopäivitysten yhteydessä ensimmäisten 511 muokkauksen historia on kadotettu. Tuota "suomenkielisen Wikipedian ensimmäisen artikkelin ensimmäinen versio" pitäisi siis muokata jokseenkin muotoon "tietokannan vanhin säilynyt muokkaus" tjs. jos halutaan olla tarkkoja, niinkuin yleensä halutaan :-) --Erantala (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 17.48 (EET)

Englanninkielisestä Wikipediasta voi myös lukea hankkeen historiasta. Aluksi en-wikissä käytössä oli erilainen wiki-ohjelmisto nimeltä UseModWiki; MediaWikiin edeltäjänä toimineeseen omaan php-skriptiin siirryttiin vasta jonkin aikaa hankkeen käynnistämiseen jälkeen. 20.12.2001 en-wiki näytti tältä (kyseessä on se UseModWiki). Tuon jälkeen käytettiin sitä omaa php-skriptiä about kaksi vuotta. Ilmeisesti fi-wiki aloitettiin myös tuolla MediaWikiä edeltäneellä php-skriptillä. Vuoden lopulla 2003 ilmestyi ensimmäinen MediaWiki versio 1.1, ja fi-wiki päivitettiin tuohon ja tuo päivitys oli suuri, ja ilmaisesti päivityksessä tietokannan sisältö ei siirtynyt saumattomasti. "The speed of development picked up somewhat after the MediaWiki software was upgraded to Phase III in late November, 2003, and continued to increase steadily through 2004."lähde Ensimmäiset suomenkielisen Wikipedian muokkaukset siis tehtiin tuolla MediaWiki 1.1:tä edeltäneellä omalla php-skriptillä. MediaWikin tietokannasta kuitenkin löytyy vain se muokkaushistoria, joka on tallentunut MediaWikiin päivityksen jälkeen (php-skriptillä tehty muokkaushistoria on kadonnut?). Kuitenkin Kaskisen muokkaus on tehty 2002! --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 18.01 (EET)

Luin enemmän historiasta. Fi-wiki siis aloitettiin tuolla UseModWikillä ja lienee niin, että siihen aikoinaan tehtyjen artikkeleiden sivuhistoriat ovat kadonneet, mutta oma php-skripti ja MediaWiki sopivat hyvin yhteen. Tämän vuoksi artikkelista Kaskinen löytyy muokkaus vuodelta 2002, mutta ei sitä aikaisempia muokkauksia (esim. sitä kuka sen artikkelin loi tai muokkasivatko sitä muut ennen tuota yhtä vuoden 2002 muokkausta). Eli UseModWikistä sivuhistoria ei siirtynyt MediaWikiä edeltäneen php-skriptin tietokantaan hankkeen alkuvaiheessa vaan sivuhistoriat katosivat. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 18.21 (EET)

---

Linkki ekaan Kaskisen muutoshistoriamerkintään  –Kommentin jätti Jylöstalo (keskustelu – muokkaukset) 1. huhtikuuta 2013 kello 18.35 (EET)

---

Käyttäjälistan luettelon mukaan tässä ovat käyttäjät, joiden käyttäjänumero tietokannassa on 1–10. Luultavasti he eivät siis yllä olevan tiedon mukaisesti ole ensimmäisiä käyttäjiä vaan ensimmäisiä, jotka ovat rekisteröityneet johonkin säilyneeseen tietokantaan vuonna 2003 ja saaneet ensimmäiset nykyaikaiset tunnukset. On siellä muutamia edelleen muokkaavia käyttäjiä joukossa. Jniemenmaalle ja muille voisi kohtaa antaa kymmenvuotiskakun. --Pxos (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 19.01 (EET)

Onhan täällä tietääkseni muitakin vanhoja käyttäjiä mutta ovat eri syistä vaihtaneet tunnusta. --Satunnainen käyttäjä (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 19.25 (EET)

Virtuaalista kakkua kaikille jotka tuntevat sitä ansainneensa. -Harriv (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 20.16 (EET)

Paavin erottaminen

Paavi Benedictus XVI ilmoitti eroavansa tehtävistään. Joidenkin tietojen mukaan tämä on viides kerta kun paavi luopuu virastaan ennen kuolemaansa. Mutta voiko katolinen kirkko missään oloissa erottaa paavin? Ainakaan sellaista ei liene tapahtunut. --EsaL-74 (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 00.07 (EET)

Sääntökirjaa saa plärätä siitäkin, että saako hän aikanaan paavillisen hautauksen. Kyllä kait? --EsaL-74 (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 00.13 (EET)

Paavi-artikkeli mainitsee, että paavia ei voi erottaa virastaan. Jotkut voisivat nimittää paavia harhaoppiseksi ja täten pätemättömäksi katolisen kirkon päämiehenä, mutta vastapaaveja ei ole nykyaikana nimitetty. Jotkut yksittäiset henkilöt eri puolilla maailmaa ovat julistautuneet paaveiksi. Kirkon kannalta he ovat skismaatikkoja. --Thi (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 01.09 (EET)

Häkä puu-uuneissa?

Mietin tässä vaan että tietääkö kukaan oikein lähteen kanssa että missä vaiheissa puu-uuneista tulee häkää? Tarkennan: silloin kun hiilistä tulee sininen liekki vai silloin kun hiilet palavat ilman liekkiä? --Styroks (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 19.06 (EET)

Häkää syntyy kun ei ole tarpeeksi happea ja lämpöä, eli sytytysvaiheessa tai jos vaikka hiillosvaiheessa lyödään luukut kiinni. Liekin värillä ei liene (arvaus) suoranaista vaikutusta asiaan, koska silloin palaminen on käynnissä ja häkää voi syntyä jos palaminen ei ole täydellistä. --Harriv (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 19.11 (EET)

Näin arvelinkin sen olevan, mutta kun on erinäisiä teorioita siitä että liekki kertoo paljon. Itselleni on kerrottu että kun sininen liekki palaa, siitä muodostuu häkää, itse arvelisin että siinä palaa häkä hiilidioksidiksi. Mutta miten asia mahtaa olla? Kun lämmitän tässä juuri uunia jossa aion ensi yön nukkua, ja en oikein luota vanhan kansan puheisiin. :D --Styroks (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 19.16 (EET)

Ehkä jätän pellit auki yöksi ja luukut kiinni, koska en ole aikomuksissa siirtyä toiselle puolelle tänä yönä... --Styroks (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 19.20 (EET)

Jos aiko useamminkin nukkua uunissa, niin häkävaroitin lienee hyvä hankinta.. :) Liekin värihän riippuu paljon siitä mitä poltetaan ja millä lämpötilalla. Kaasupolttimessa liekki on sininen silloin kun happea on tarjolla (ja palaminen mahdollisimman täydellinen ja tuottaa paljon lämpöä). Tieteen Kuvalehti väittää että sininen liekki on puulla puhdasta palamista. Sinisestä liekistä muodostuu häkää jos lyö pellit kiinni.. --Harriv (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 19.22 (EET)

Suosittelisin kuitenkin nukkumapaikaksi uunin sijaan uunin vierustaa - uunit tapaavat olla usein aika nokisia paikkoja. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 19.29 (EET)

Varminta on pitää peltiä auki koko palamisprosessin aikana. Harakoille menevää lämpöä voi hillitä himmaamalla ilmankiertoa puolestaan suuluukuilla: niistä voi helpommin olla varma, ettei sulje vahingossa koko ilmankiertoa. Suuluukustahan näkee varmasti, että vielä on pari milliä rakoa, toisin kuin piipun puolen sulkupellistä. Jos siis piipun pellissä ei ole varmuudeksi pikkureikää tai poistettua kulmaa, kuten usein uusissa taloissa on. Suuluukun pienelle pistämällä voi myös olla varma, että kaikki uuniin menevä ilma ja siitä puun hiilen kanssa muodostuva häkä menee pihallepäin - siis jos uuni on kunnolla kuuma ja veto on varmasti sinne piippuun päin.

Arinallisessa uunissa kannattaa kekäleet polttaa loppuun päästämällä ilmaa uuniin vain arinan alta. Hieman hiillosta kun kopistelee ja kerää kekäleet arinan päälle, arinan alta annettu ilmavirta hoitaa loppuun polton hetkessä. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 19.29 (EET)

Omasta kokemuksesta sanon, että niin kauan kuin on vähänkin hiillosta, pellin on oltava aavistuksen verran raollaan (ensin työnnetään pelti kiinni ja sitten vähän takaisin, niin on riittävä). Vanhan kansan puheet sinisistä liekeistä voi jättää omaan arvoonsa. Luultavasti ihmisillä oli ennen jatkuva pieni häkämyrkytys. Toisaalta talojen ilmanvaihto oli kyllä vähän parempi, ikkunat harvat, mutta en kesämökilläkään sulkisi peltiä ennen kuin hiillos on pimeä. Kerran nuorena olen ollut tilanteessa, jossa saattoi toiselle puolelle lähtö olla lähellä. Sattuman kautta pelastuttiin. --Abc10 (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 19.34 (EET)

Joo no varmin konsti on ollu pitää pellit auki koko yön että kuitenkin uuni vetää piippuun eikä puhalla kaasuja huoneeseen, näin aion tehdä nytkin, lämmöt pysyy ja piippu on kuin vanhan ajan häkäpiippu uuneissa joka vetää hiilimonoksidit ulos. --Styroks (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 19.58 (EET)

Niin, ja anteeksi sekaannus! Olen hieman humalassa joten kirjoitusvirheitä sattuu, en aio nukkua uunissa vaan huoneessa jossa on uuni! :D --Styroks (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 20.01 (EET)

Kai kuitenkin saunot uunissa? --Anr (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 20.27 (EET)

Uunissa saunotetusta Styroksista olis syytä saada valokuva todisteeksi! Sillä vois sitten kuvittaa mainitun artikkelin. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 20.47 (EET)

Vanhalla kansa neuvoi, että niin kauan kuin hiilloksessa palaa sininen liekki, niin ei saa sulkea savupeltiä. kannattaa kohia hiillosta pranstakalla, jotta kaikki puut palaa eikä mitään jää kytemään. Tuskin tupasi kylmenee, jos annat hiilloksen lakata hehkumasta (musta nukka hiilille) ja laitat vasta sitten pellin kiinni, voit vetää hiukan aukipäin. Yleensä savupellissä on yksi kulma viistetty eli siellä on rako, josta mahdollinen häkä pääsee ulos. Toisaalta ennen vanhaan rakennukset eivät olleet niin kovin tiiviitä. - Htm (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 20.24 (EET)

Etenkään kaikissa vanhoissa taloissa ei ole tuota viistettyä kulmaa (tai pientä reikää) piipun sulkupelleissä - älä luota tuohon asiaan, jos et varmaksi tiedä sellaista olevan käyttämässäsi pellissä! --Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 20.34 (EET)

Noh, halusinkin tietää että miten liekit liittyy tähän? Koska tiedossani on kaksi eri mielipidettä ja halusin laittaa pisteen tälle keskustelulle. Nyt on varmuuden vuoksi hiilet poltettu pois, ja vastavirtauuni ei kylmene vaikka olisikin pellit auki, kerran lämmettyään ei heti kylmene. Tiedän kokemuksesta. Mutta kun en tiedä onko pelleissä häkäkoloja, en halua ottaa riskejä, nyt ei ole enää hiiliä uunissa, mutta vastaisuuden varalle haluaisin lähteen tälle asialle. --Styroks (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 20.30 (EET)

Täs olis yksi melko pätevältä tuntuva: http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/uuninlammitys/

Siinä muuten näyttää olevan tuo edellä kertomani sulkemisen strategiakin: ensin aletaan tukkia ottoilmaa suuluukuista eikä kuristusta tehdä ensisijaisesti poistoluukulla (jonka tarkkaa asentoa ei edes voi nähdä). --Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 20.45 (EET)

Jaahas, kiitoksia paljon! Luen huomenna kunhan tästä oikenen, mutta yöksi jää pellit auki! :D --Styroks (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 20.54 (EET)

Tiedän öljylampuista sen verran, että tavallisessa sydänlangallisessa myrskylyhdyssä palaminen on epätäydellistä ja liekki keltainen. Paineistetuissa voimavalolyhdyissä (Petromax, Tilley) palaminen on täydellistä ja liekki väritön tai aavistuksen sinertävä. Valopetroli tietysti eroaa puusta sillä, että petrolissa on huomattavasti enemmän vetyä. Keltainen liekki kait johtuu palamattomasta hehkuvasta hiilestä. --Erantala (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 20.59 (EET)

Näinhän se tietääkseni menee. --Styroks (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 21.06 (EET)

Tietty keltainen liekki saattaa olla täysin palamatonta hiiltä, eli nokea (C). Epätäydellisessä palamisessa hiili palaa hiilimonoksidiksi (CO) ja täydellisessä palamisessa hiilidioksidiksi (CO2). Sitä en tiedä enkä sano, minkä värinen liekki on silloin kun hiili palaa epätäydellisesti (mutta palaa kuitenkin) hiilimonoksidiksi. Se voi hyvinkin olla sininen liekki. Häkävaroitin olisi kova sana! --Erantala (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 21.25 (EET)

Häkävaroitin on hyvä hankinta, vähentää vahinkojen seurauksia. Näyttää jossain malleissa olevan myös pitoisuusmittari, jolla voi seurata paljonko häkää on oikeasti ilmassa. --Harriv (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 11.35 (EET)

Humalahilpeys

Miksi ihmiselle tulee humalassa niin hilpeä olo? Aiheuttaako humalatila jotakin mielihyvään liittyvän aineen kuten piristeen lisääntymistä aivoissa nousuhumalan aikana?--62.72.230.103 15. helmikuuta 2013 kello 18.41 (EET)

Endorfiini. Myös juoksemisen sanotaan vapauttavan endorfiineja, mutta ei ole varmaa, johtuuko ilo lumevaikutuksesta: liikuntaan voi liittyä sosiaalisia kontakteja ym. onnellisuutta lisääviä seikkoja, alkoholin nauttimiseen liittyy odotus hauskuudesta jne, jolloin olo alkaa tuntua itsestään hyvältä. Iloisuuden sijasta alkoholista voi tulla surulliseksi tai aggressiiviseksi. [7] --Thi (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 19.05 (EET)

Sananparsi: "Sen verran jos sais, et henki haisis, niin loput sit jo konstailiskin." --Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2013 kello 00.37 (EET)

Automaatista 50 markan seteleitä?

Olen jo tyystin unohtanut, saiko suomalaisista pankkiautomaateista ennen euron tuloa 50 markan seteleitä. Varmaankin 50 markan seteleitä sai 1990-luvulla silloisista automaateista, mutta mikä oli tilanne vuonna 2001? Loogisella päättelyllä voisin arvata, että koska euroautomaateissa on kaksi rahasäiliötä (20 e ja 50 e) niin yhtä lailla automaateista sai 50 mk:n ja 100 mk:n seteleitä 31.12.2001 saakka, mutta oliko näin? --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 22.57 (EET)

Ainakin vielä 1990-luvun loppupuolella joistain yksittäisistä automaateista sai viisikymppisiä. Ei sellaisia tosin ainakaan tässä kaupungissa montaa ollut – ei tule mieleenkuin yksi, jolla tuli käytyä juuri tuosta syystä. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 23.01 (EET)

Juu 50 mk:n nostot ovat hyvässä muistissa minullakin, mutta rupesin jotenkin myös muistelemaan, että mahdollisuus nostaa niitä alkoi hävitä jo kauan ennen euron tuloa. Tai en minä kyllä tosiaan siitä hyvästä muististakaan enää sanoisi mitään. Kymmenen vuotta on pitkä aika. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 23.21 (EET)

Minäkin muistan sen, että jossain vaiheessa 1990-lukua viiskymppisiä sai vain joistain tietyistä automaateista, mutta voi silti olla, että vuonna 2001 niitä ei saanut enää mistään. 50 mk oli sentään aika paljon vähemmän kuin 20 e, joten luulisi että noin radikaali muutos pienimmän automaatista saatavan setelin arvossa olisi jäänyt mieleen. Tai ehkä olin silloin niin varoissani, että asia ei enää hetkauttanut.--Tanár 23. helmikuuta 2013 kello 16.27 (EET)

Keinoliha

Kommenttiketju siirretty tähän sivultaKeskustelu:Keinoliha.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2013 kello 14.02 (EET)

Hiljattaisten lehtitietojen mukaan Hollannissa on jo tehdas, joka kasvattaa hyönteistentoukkia ihmisravinnoksi, ja toukkia kehutaan herkullisiksi. Eikö se olisi kätevämpi tapa tuottaa eläinperäistä ravintoa? --Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2013 kello 16.19 (EET)

Tai siis edelleen: onko koko ajatus keinolihasta ruokatabuun perustuvaa irrationaalista mystiikkaa, kun hyönteisentoukkia on syöty iät ja ajat ja nyt on vielä niille jo valmiiksi kehitettynä teollinen kasvatusmenetelmä, mutta siitä huolimatta haaveillaan tällaisesta utopiasta, vaikka en-wikin artikkelinkin mukaan (jos nyt hätäisesti katsoin oikein), 250 kg keinolihaa maksaa nykyään miljoona dollaria, kun taas noita teollisia hyönteisentoukkia kai saa hollannissa kaupasta jo nykyään ja ne ovat halvempia kuin liha jo nyt. --Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2013 kello 13.37 (EET)

Joo, toukkia naamaan vaan. Mutta miten tämä liittyy wikipediaan? --Anr (keskustelu) 23. helmikuuta 2013 kello 13.46 (EET)

Olin ehkä laiska kun en aloittanut keskustelua "kysy vapaasti" -osastossa, mutta voihan tämän siirtää sinne vieläkin.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2013 kello 13.59 (EET)

Näkemykseni mukaan laboratoriossa tuotettavan keinolihan kehittäminen on täysin turhaa ja hölmöä (ilmeisesti lihasta yritetään vain tehdä eettisempää). Esimerkiksi hyönteiset, tai erilaiset toukat, toimisivat paremmin eläinproteiinin lähteenä, mutta tuo proteiini varmaankin rouhittaisiin tai jauhettaisiin tasalaatuiseksi. Hyönteisproteiinilla lienee kuitenkin pieni PR-ongelma ja siksi hyönteisiä muistuttavat katkaravut lienevät parempi eläinproteiinin lähde. Katkarapujen kasvattamiseen on kehitetty teknologiat jo aikoja sitten. Kuitenkin, kaikessa vaihtoehtoisten eläinproteiinien lähteiden tutkimisessa on se pulma, että kasviproteiini pavuista ja siemenistä on halvempaa. Esimerkkeinä soija ja hamppu. Muutenkin ihmisen vuorokautinen proteiinintarve on sen verran matala, että sen saa täytettyä ilman lihaa tai erityisiä kasviproteiineja kunhan ei syö vain mehua, limppareita ja hedelmiä. Esimerkiksi leipä, pasta ja riisi sisältävät melko lailla proteiinia. Kunnollisella ruokavaliolla, riittävästi syöden, proteiinin puutteen ei pitäisi muodostua ongelmaksi. Proteiinin puutteesta kärsitään lähinnä alueilla joilla on nälänhätä. Länsimaissa joku saattaa saada kaloreistaan valtaosan alkoholista, rasvastaa, mehuista ja limppareista, eikä hän ole vieläkään proteiinin puutteesta kärsivä. Kaikille väitteilleni löytyy varmasti lähde, jos näitä asioita halutaan artikkeliin lisätä. --Hartz (keskustelu) 23. helmikuuta 2013 kello 13.49 (EET)

Proteiinin puutos on itse asiassa edelleen yleinen vaiva Keski-Amerikassa. Siellä ei kärsitä nälänhädästä, vaan vääränlaisesta ruoasta. Siellä syödään paljon maissia, jossa proteiinia on niukasti. Proteiinin puutteen ovat huomanneet myös jotkut antropologit, jotka ovat vertailleet lihaa syövien ja sitä karttavien naapurikansojen terveyttä myös Afrikassa ja Aasiassa. --Savir (keskustelu) 23. helmikuuta 2013 kello 14.52 (EET)

Todennäköisesti tekolihasta toivotaan hyvää bisnestä. Tunnetusti maailmassa on riittävästä syötävää, mutta se jakautuu epätasaisesti. Toisaalla hävitetään ylijäänyttä ja pilaantunutta ruokaa autokuormittain, toisaalla ihmiset riipivät ruokaa kaatopaikkojen uumenista. Ongelma on myös se että siellä missä kärsitään nälkää, viljelysmaata on otettu esimerkiksi tupakanviljelykseen. Sellaistakin olen lukenut että joissakin maissa huumekasvien kasvatus vie tilaa ravintokasveilta, mutta kansainvälisen yhteisön ei ole onnistunut tosissaan puuttua siihen, kun huumekasveista maksetaan viljelijälle paremmin kuin ravintokasveista. Tämä on erityinen ongelma Etelä-Amerikassa ja myös Afganistanissa Talebanin kaatumisen jälkeen. (Muuta hyvä Talebanissa ei tainnut olla kuin huumevastaisuus.)

Pasta ja riisi ovat huonoja valkuaisen lähteitä, sillä vaikka niissä on runsaahkosti valkuaista, ne syödään (yleensä) pitkälle jalostetussa muodossa, jossa ravintoainepitoinen kuorikerros on erotettu ja taitaa mennä sianruoaksi. --KoTe (keskustelu) 23. helmikuuta 2013 kello 14.48 (EET)

Omankädenoikeus

Missä voisi jakaa huoletta omankädenoikeutta? --Acingrebussw (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 16.36 (EET)

Niin. Olisikohan tässä haettu sellaista vastausta kuin "jääkiekkokaukalossa".--Tanár 24. helmikuuta 2013 kello 21.27 (EET)

Kakkagate, WTH?

Tämä on ehkä hieman tyhmä kysymys, mutta kysyvähän ei tieltä eksy :) Niin sitä minä vaan, että mikä tämä kakkagate-juttu oikein on, olen ollut aivan alusta asti ihan pihalla koko jutusta ---yooshimen_fin- (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 18.21 (EET)

Kaksi Ylioppilaslehden naispuolista toimittajaa julkaisi lehdessä kummallisen artikkelin, jossa he kertoivat ulostaneensa housuihinsa bussissa matkalla Turkuun. Jutusta, jonka tarkoitus oli oletettavasti provosoida ja saada huomiota lehdelle, nousi yllättävän kova mediakohu.--87.95.33.91 14. helmikuuta 2013 kello 18.29 (EET)

Jaahans, tuota..... ---yooshimen_fin- (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 18.31 (EET)

Et ole ainut kuka on ollut pihalla... itsekin törmäsin koko kakkajuttuun ensimmäisenä täällä, Wikipediassa... eikä paljon kiinnosta kakkauutisten lukeminen, joten enpä paljon asiasta tiedä. --Stryn (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 18.41 (EET)

Itse törmäsin juttuun ensimmäisenä Twitterin puolella, mutta en ruvennut mitään kakkajuttuja lukemaan.... ---yooshimen_fin- (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 19.29 (EET)

Ja tässä kakkien iloksi vielä linkki Ylioppilaslehteen. Keskustelua löytyy mm Hesarista, mutta tärkeimmät uutisotsikot ovat "JSN:n Uimonen: Ylioppilaslehden kakkajuttu pohjanoteeraus" ja "IS: Linja-autoyhtiö harkitsee toimia bussissa housuunsa ulostaneita Ylioppilaslehden toimittajia vastaan". Enjoy! --Erantala (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 20.18 (EET)

Ja liekö tuota oikeasti edes tapahtunut. Varmaan muut autossa matkustaneet olisivat havainneet hajuhaittoja. Idiotismia joka tapauksessa, oli totta eli ei. --EsaL-74 (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 00.28 (EET)

Ei tuota kyllä oikeissa, eli painetuissa, tosissaan otettavissa tietosanakirjoissa mainittaisi. Mutta täällä näköjään halutaan huumoria artikkeleihin (vaikkakin huonoa sellaista). --Stryn (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 08.37 (EET)

Kakkatarinoita --Aulis Eskola (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 00.53 (EET)

Jaahas, vai sillä lailla,turha juttu IMHO ---yooshimen_fin- (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 12.03 (EET)

Oikeenkirjotus

Voisiko joku ylläpitäjistä tsekata vähän artikkelien kieliasua? Esim. Kuuban ohjuskriisi -artikkelissa: "neuvostoohjukset", "sitoutuu olla" 193.167.184.2 25. helmikuuta 2013 kello 17.00 (EET)

Ylläpitäjillä ei ole mitään erityisiä kielenhuoltokykyjä, jos nyt ei välttämättä päinvastoinkaan. Itsekin voit korjata jos osaat. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. helmikuuta 2013 kello 17.39 (EET)

Uppoumat

Onko suomenkielisen Wikipedian artikkeleissa käytetty termi kuivauppouma sama asia kuin englanninkielisten artikkelien standard displacement?--Shaft (keskustelu) 25. helmikuuta 2013 kello 18.49 (EET)

Wikipedian vandalisointi huolestuttavaa

Olen huomannut että useat ip-osoitekäyttäjät vain vandalisoivat wikipediaa tahallaan estoista huolimatta. Estolistan mukaan useat vandaalit käyttävät esim oppilaitosten tai kirjaston tietokoneita voidakseen jatkaa vandalisointiaan eston jälkeenkin. Osa on saanut ikuisen eston, mutta ovat siitäkin huolimatta jatkaneet vandalisointia uusilla ip-osoitteillaan. Eikö wikipedian käyttäjät voi tehdä tälle lain mukaan muuta kuin antaa estoja päivistä kuukausiin tai ikuisesti? Voisiko tulevaisuudessa laittaa sellaisen käytännön että ainoastaan käyttäjätunnuksen luoneet ja todistetusti asialliset käyttäjät saa jatkossa muokata wikipediaa? Eikö pahimmassa tapauksessa voi pyytää viranomaisia selvittämään yksittäisten ip-osoitteiden sijainnit ja määrätä sakkorangaistuksia jos ko henkilö, joka on käyttänyt ip-osoitetta vandalisointiin saadaan selville?--Kruununoksa (keskustelu) 26. helmikuuta 2013 kello 18.47 (EET)

Wikipediassa sotkeminen ei ole laissa kielletty. Samanlaista sotkemista tapahtuu usealla nettisivustolla, Wikipedia ei ole mikään poikkeus. --Stryn (keskustelu) 26. helmikuuta 2013 kello 18.50 (EET)

"Keplo Leutokalma"- kirjan henkilöitä englanniksi

Voisiko joku kertoa Keplo Leutokalma-kirja sarjan hahmojen nimiä englanniksi, kun tuntuu todella tyhmältä kutsua niitä suomenkielellä, suurin osa on vääristetty todella pahasti, kuten "Billy-Ray Sanguin = Suom, Hemo Globiini". Tiedän kyllä jotain kuten Billy-rayn, Springheeled-jackin, Skulduggery Pleasantin itse tietysti, Mutta muutkin olis kiva tietää :)Lolanalle

Englanninkielisessä Wikipediassa on henkilöluettelo. Suosituista sarjoista on usein oma wikinsä Wikiassa. --Thi (keskustelu) 27. helmikuuta 2013 kello 21.12 (EET)

Miten poistan punaisen etusivulta?

Kirjoitin artikkelin Isabelle aragonialainen (1247 – 1271). Ensinnäkin oli vaikeata tietää ketä lukuisista Isabelle aragonialaisista tarkotettiin. Toisekseen kait tuo aragonialaine pitäisi kirjoittaa tässä tapauksessa isolla alkukirjaimella. Mutta keskeistä on miten poistan etusivun kirjoittamattomien artikkeleisen joukosta tuon tekemäni Isabelle aragonialainen? --Elijas Bijur (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 12.56 (EET)

Se löytyy tuolta Malline:Artikkelitoiveet, jos poistat sen tuolta niin laita tilalle viimeiseksi uusi artikkelitoive. Jos noita Isabelleja on useampi, niin täsmennyssivu voisi olla tarpeen. --Anr (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 13.42 (EET)

Kuka laskisi futiskertoimen?

Tunnemmehan toki ystävämme "lätkäkertoimen", jolla voidaan karkeasti arvioida urheilija-artikkelien merkittävyyttä epäselvemmissä tapauksissa. "Noin 0,4 prosenttia lajin vuosittaisesta parhaimmistosta on merkittäviä". Noinhan se menee. Kuka siis laskisi puolestani nykyisten merkittävyyssuuntaviivojen mukaisen futiskertoimen vastaavalla periaatteella? Tuli näin mieleeni kun taidettiin juuri julistaa Helsingin vitosdivari tietosanakirjamerkittäväksi (toivottavasti sentään vain sarjatasona eikä siinä mielessä, että tason kaikki vakipelaajat olisivat merkittäviä?). --Pitke (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 14.51 (EET)

Lätkäkerroin on mulle ihan uusi tuttavuus. Entä miten määritellään ja rajataan vuosittainen parhaimmisto? Jos kyse on suomalaisista pelaajista, on jalkapallossa noudatettu jo pidempään samaa sääntöä kuin jääkiekossa, eli kaikki pääsarjapelaajat ovat merkittäviä ja myös jotkut poikkeuksellisia meriittejä omaavat alemman sarjatason pelaajat. Viitosdivarissa pelaaminen ei riitä merkittävyyteen vaan pitää olla muita meriittejä, kuten esimerkiksi Janne Porkalla, joka aikoinaan pelasi jääkiekkoa neljännessä divisioonassa. --Lax (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 16.07 (EET)

No onhan se aika vanha vitsi. Joskus ammoin vilahtanut esim Kiikun Ihaasta keskusteltaessa. Joukkuelajeissa vuotuinen parhaimmisto määritellään lätkämittarin esimerkin mukaan automaattisen merkittävyyden rajan perusteella, lätkämittari itse lienee laskettu SM-liigan pelaajien lukumäärästä. Siksi kyselenkin täällä kun en tiedä onko näin viiden vuoden jälkeen automaattisesti merkittäväksi sovittu/muodostunut muidenkin sarjatasojen pelaajia (määriteltynä korkeimman pelatun tason, ei nykyisen, mukaan). --Pitke (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 17.03 (EET)

Juu, kaikkiin meriitteihinhän (myös muilla aloilla kuin urheilussa) lasketaan historia mukaan eikä pelkästään nykyisyys. Muiden sarjatasojen pelaajat siis voivat olla merkittäviä mutta eivät edelleenkään ole sitä automaattisesti. Tämä siis ainakin suomalaisten osalta. Monimutkaisempaa ja linjoiltaan vakiintumatonta homma on, kun mennään ulkomaille ja esimerkiksi vaikkapa koripallon NCAA-sarjoihin. --Lax (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 17.44 (EET)

(Ja näköjään lätkämittari ei ollut minulle uusi tuttavuus, ainoastaan onnellisesti unohtunut...) --Lax (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 17.47 (EET)

Edelleen kaipaan laskijaa. Tämä ei siis ollut retorinen kysymys. Joku jalkapalloon edes vähän perehtynyt: mikä tulee kun jaetaan "automaattisesti wikimerkittävien" suomalaisten jalkapalloilijoiden määrä kaikkien lajissa kilpailevien suomalaisten jalkapallonpotkijoiden määrällä? --Pitke (keskustelu) 7. maaliskuuta 2013 kello 21.35 (EET)

En ehkä voi sanoa että olisin jalkapalloon perehtynyt, lähinnä kaikkeen muuhun urheiluun, mutta jos jotain suuntaa antavaa tulosta haluat, niin yritin sellaista laskeskella. Palloliiton nettisivujen mukaan Suomessa on noin 115 000 rekisteröitynyttä pelaajaa. Laskeskelin wikipedian veikkausliigajoukkueartikkeleista joukkueiden pelaajamääriä, ja summaksi sain 223 pelaajaa. Tuolla arvolla futiskerroin olisi noin 0,19 %. Tilanne ei kuitenkaan ole niin simppeli, sillä kauden aikana joukkueiden kokoonpanot tulevat todennäköisesti vielä muuttumaan, ja siten veikkausliigassa pelanneiden pelaajien määrä kasvamaan. Toinen asia, mikä sekoittaa soppaa entisestään on se, että Veikkausliigan pelaajamäärä on vähentynyt viimevuosina reilusti. Kauden 2010 jälkeen liigajoukkueiden määrä pudotettiin 14 joukkueesta 12 joukkueeseen. Samalla yksittäisten joukkueiden pelaajamäärät ovat pienentyneet. Joka tapauksessa futiskerroin jää lätkäkerrointa pienemmäksi, futiskertoimen todellinen arvo on varmaankin jotain 0,2% ja 0,3% välillä. Mutta toinen kysymys on, että tekeekö tuolla arvolla tosiaankaan mitään, varsinkaan kun sen arvo ei ole pysynyt edes suurinpiirtein vakiona, vaan menossa vuosi vuodelta alaspäin. -DragonMaster- (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 09.50 (EET)

Artikkelini?

Hei, olen uusi ja haluaisin tietää että miten tehdään uusi artikkeli niinkuin esimerkiksi "Cameron Boyce WIkipedia" ?  –Kommentin jätti Zendayafani (keskustelu – muokkaukset)

Artikkelin voit luoda klikkaamalla Cameron Boyce tuota linkkiä. Ennen artikkelin luomista suosittelen, että tutustut tuohon: Ohje:Uuden artikkelin luominen. --Unara (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 21.06 (EET)

RuneScape

Siellä on se "kilpi", siellä kehitettävissä. Miten sitä kehitetään, minulla ei ole mitään tietoa. -Kommentin jätti, Lolanalle  –Kommentin jätti 212.226.43.73 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 22.28‎ (EET)

• Siis mikä kilpi?! Mikä on sun RS ukon nimi niin voin neuvoa paremmin?  –Kommentin jätti 88.112.52.162 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2013 kello 23.38 (EET)

puhelimen kehitys

Ottaako Nokia huomioon toivomusaloitteita puhelimen kehittämisestä (käytön parantamisesta ) nykyisin joudun käyttämään kaiutinta puhuessani jonkun kanssa eikä se ole ympärillä olevien eikä omasta puolstakaan kovin iloinen asia. Joskus vuosia sitten Nokialla oli aloite sivut joilla puhelimen käyttäjien toivottiin tekevän ehdotuksia , aloitteita, jos tällainen ,siis toivomus aloite, sopii voitte ottaa yhteyttä heimomikkanen@gmail.com Kiitos  –Kommentin jätti 88.115.68.178 (keskustelu)

Nokian tuki varmaan kirjaa ehdotukset ylös. Et kerro miksi joudut käyttämään kaiutinta, mutta kannattaa tutustua erilaisiin hands free -laitteisiin joilla saa mieleisensä äänentoiston. Niitä on muitakin kuin perinteisiä korvanappeja. --Harriv (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 13.50 (EET)

Ordžonikidzen taistelu toisessa maailmansodassa

Löytyykö kirjallisuudesta tai vieraskielisten wikipedian artikkeleista tietoa siitä, kuinka suuret tappiot saksa ja venäjä kokivat Ordžonikidzen (nyk Vladikavkaz) kaupungin taistelussa marras-joulukuussa 1942?--Kruununoksa (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 21.23 (EET)

Millä perusteella muokkaukseni oli tarpeeton?

Lisäsin tässä hiljattain artikkeliin Tyynenmeren sota toisessa maailmansodassa luettelon taisteluista, joita ei mainittu sivulla olevassa sotamallineessa. Käyttäjä Phiitola kuitenkin poisti luettelon mukamas tarpeettomana. Millä perusteella asiallinen muokkaus voidaan tulkita tarpeettomaksi tai turhaksi? Ehdotankin että kyseiset yksittäiset taistelut, joista mainitsin luettelossani siirretään siihen taistelumallineeseen, mikä on kyseisellä sivulla. Sopiiko tämä?--62.72.230.103 9. maaliskuuta 2013 kello 17.02 (EET)

Löytyvät luokasta Tyynenmeren sota toisessa maailmansodassa. --Abc10 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2013 kello 18.34 (EET)

Lisätessäsi aiheesta muualla osaan artikkeleita tulee niiden täydentää varsinaisen artikkelin sisältöä eikä olla osa siitä eli taistelut tulee linkittää joko artikkeliin tai siihen pääartikkelimallineilla kytkettyihin täydentäviin artikkeleihin. Ne voi lisätä taistelumallineeseen niiden siihen soveltuessa.

Ennen kaikkea kannattaa muistaa, että käyttäjäntoimista keskustellaan käyttäjän keskustelusivulla ja artikkeliin liittyvistä asioista artikkelin keskustelusivulla ei kahvihuoneessa (ainakaan aloiteta keskustelua). Tälle sivulle kirjoitettuna en voi huomata kommenttiasi kuin sattumalta. Nyt sattuma tuli, kun tarkastelin lukuisia lähteettömiä tynkäartikkeleitasi.--Phiitola (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 08.52 (EET)

Näytön puhdistus

Mikä olis hyvä ja halpa aine näytön puhdistamiseen? Kun pelkällä mikrokuituliinalla ei lähde pizzasormien jäljet ja muu töynä, tarvitsis järeämpiä aseita. Jostain luin kerran mitä ammattilaiset käyttää mutta en muista enää. --Tietomanni (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 09.17 (EET)

Tuohon on erilaisia valmiita aineita, vaikka tämä. Mieto astianpesuaineliuos toimii myös, kunhan on varovainen veden kanssa. Yleensähän näyttöjen ohjeet kieltää kaikkien kemikaalien käytön, joten omalla vastuulla.. --11. maaliskuuta 2013 kello 09.29 (EET)

Mainostamasi Kiilto Taulu Tv Liina on kerta käyttöinen puhdistus liina, joten se ole ajan oloon halpa. Tiskiaineet on kokeiltu ja silti jää aina joitakin töhryjä pyörimään näytölle. --Tietomanni (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 09.37 (EET)

Pesuainetta tuossa liinassakin on, mutta ilmeisesti niin ohuessa muodossa että se haihtuu pois. --Harriv (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 09.42 (EET)

Tässä ehdotetaan etikkaa tai isopropyylialkoholia (apteekista) laimennettuna tislattuun veteen. Ei pitäisi jäädä mitään jäämiä. Isopropyylialkoholi ainakin haihtuu nopeasti. --Harriv (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 09.46 (EET)

Isopropanoli varmaan haihtuu nopeasti mutta ei ne rasvat varmaan mukana haihdu? Eli olennaista on myös se pyyhkiminen. Rasvatahrat ensin liuotetaan sopivaan liuotteeseen (isopropanoli?) ja sitten poistetaan mekaanisesti sopivalla liinalla, johon toivon mukaan imeytyy sekä liuote että sen mukana rasvat. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 09.58 (EET)

Etikkaa varmaan löytyy keittiönkaapista. Onkohan toi tislattu vesi vähän liioittelua? Suomalainen vesi on pehmeetä eli siinä ei ole mitään kivennäisiä joista linkissä varoitellaan. Täytyy kokeilla. Kiitos. Sormilla koskettelun väitetään tuhoavan pikseleitä, mites se liina, tuhoaako sekin? --Tietomanni (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 10.08 (EET)

Omalla vastuulla tietenkin, mutta ei kevyt koskettelu tai pyyhkiminen tuhoa pikseleitä. Ainakin tätä läppärin ruutua saa painaa ihan kunnolla ilman että jää mitään pysyvää jälkeä.. :) --Harriv (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 11.02 (EET)

Vanhimmaksi elänyt Paavi + Vatikaanilainen

Kuka on todistetusti vanhimmaksi elänyt Paavi? Ja kun kardinaali valitaan paaviksi niin tuleeko hänestä automaattisesti Vatikaanin kansalainen? Entä kuka on todistetusti tällä hetkellä vanhin tai vanhimmaksi koskaan elänyt vatikaanilainen tai siellä syntynyt henkilö?--62.72.230.103 18. maaliskuuta 2013 kello 09.11 (EET)

Ensimmäinen kysymyshän kai on, mistä lähtien Vatikaani on ollut olemassa, joskushan oli joku alueeltaan laajempi Kirkkovaltio jne.--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 19.27 (EEST)

Artikkelien mukaan Kirkkovaltio lakkasi 1870 ja Vatikaani perustettiin 1929, joten ainakin vanhin vatikaanilainen ja vanhin paavi eivät välttämättä ole sama, ja vanhin vatikaanilainen on voinut olla olemassa joskus vuodesta 1929 alkaen.--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 19.34 (EEST)

Japanilaisten sotamenestys Uudessa-Guineassa Toisessa maailmansodassa

Kuinka suuren osan Uuden-Guinean saaresta japanilaiset saivat vallattua toisessa maailmansodassa vuosina 1942-43 ennen kuin liittoutuneet pääsivät voitolle? Eli montako prosenttia saaren pinta-alasta oli sota-aikana japanilaisten miehittämänä enimmillään? --Kruununoksa (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 21.02 (EET)

Menee arvauksen puolelle mutta jos katsoo sitä maapallon kuvaa en-wikin artikkelissa Empire of Japan, niin sanoisin että noin 80 prosenttia. Ehkä enemmänkin. Laskekoon siitä paremmin joku, joka osaa tulkita kyseistä kuvaa paremmin. --62.72.230.103 30. maaliskuuta 2013 kello 15.14 (EET)

Noin omana päättelynä tulee mieleen myös mahdollisuus, että sen paremmin Japani kuin muut vallat olisivat kenties miehittäneet käytännössä lähinnä rannikkoa ja sisämaassa ei ehkä välttämättä koko sodasta olisi niin paljoa edes tiedetty. Kirjallisuudesta asia epäilemättä selviäisi varmasti suuntaan tai toiseen. Cargo-kultti kai on tuon ajan peruja.--Urjanhai (keskustelu) 30. maaliskuuta 2013 kello 15.43 (EET)

Mustarinda-seura

Satuin huomaamaan, että on olemassa Mustarinda-seura, jonka tarkoitus on edistää kestäviä arvoja muun muassa Martin Heideggerin ajatteluun tukeutuen. Mutta miten ihmessä tuollainen kauniin, vanhan, arvokkaan suomalaisen paikannimen vääntely "vanhan karttanimen" kirjoitusasun mukaan edistää mitään näistä? Sen verran mitä nyt olen Martin Heideggerin ajattelusta lukenut, tällainen sanojen vääntely pikemminkin lyö sitä korvalle. Jokainenhan tietää, että suomen kielessä t-äänne on erilainen kuin naapurikielissä (kun ei tarvitse tehdä eroa t:n ja d:n välillä, tai ei ainkaan tarvinnut ennen nykyaikaa), ja sen takia jonkun naapurikielen puhuja, kuten esimerkiksi kirjuri tai maanmittari, voi merkitä suomen kielen t-äänteen asiakirjoihinsa d-kirjaimella. Mutta eihän tämä tätä suomen kielen sanaa muuksi muuta, eikä tee sitä mitenkään "hienommaksi" tai "vanhemmaksi" tai "alkuperäisemmäksi", vaan se alkuperäinen suomen kielen sana sana on ja on aina ollut se täysin sama sana minkä muotoisena nimi nykyäänkin kirjoitetaan oikein, ja tätä samaa sanaa (mahdollisesti itsekin hyvin suomea osannut) maanmittari tai kirjuri kumminkin on tarkoittanut, vaikka on kirjannut sen papereihinsa nykyisestä poikkeavalla oikeinkirjoituksella. Silloin tällaisen satunnaisesti todellisesta poikkeavan ja aiheettomasti virheellistä ääntämystä tarjoavan kirjoitusasun hienostelevaa käyttöä on vaikea ymmärtää, etenkin jos tarkoitus tukeutua kielifilosofi Heideggerin ajatteluun, jossa sanoja etsittiin "kuuntelemalla hiljaisuutta". Sillä mitään tuollaisia väännöksiä Heideggerin tapaan "hiljaisuutta kuuntelemalla" tuskin syntyy. - Vaikka siis itse toiminnan tavoitteet nimeä käyttäen olisivatkin arvokkaita. --Urjanhai (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 18.29 (EEST)

Filosofiseen puoleen en ota kantaa, mutta totta on, että "Mustarinda" on vain vanha kirjoitusasu, jolla on haettu ääntämystä "Mustarinta". Sitä ei siis ole luettu nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan d-äänteellä. Toisaalta enpä tiedä onko tuo niin vaarallista, onhan meillä esimerkiksi sukunimiä jotka kirjoitetaan vastaavalla tavalla "väärin", kuten Leiwo. Vanhoissa kartoissa on vastaavia paljon.--Tanár 31. maaliskuuta 2013 kello 23.25 (EEST)

No sitä samaahan minäkin tuossa arvelin, mutta esitin asian vain kiemuraisemmin.--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 19.24 (EEST)

Paavi

Haluaisin alkaa uudeksi paaviksi. Miten paaviksi pääsee? Entä paljonko palkka on? --Upontaper (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 10.21 (EET)

Paavin valinnasta katso artikkeli konklaavi. Paaviksi voidaan teoriassa valita kuka tahansa kastettu katolinen mies, mutta käytännössä valinta on suoritettu kardinaalikollegion keskuudesta. Minimivaatimuksena on siis ainakin liittyminen katoliseen kirkkoon ja korkea virka-asemakin olisi avuksi. Palkkaa ei taida herua [8] [9] mutta onhan työssä kohtuulliset luontaisedut kuten asunto Vatikaanissa. --Jmk (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 10.31 (EET)

Pakollisten tai käytännössä pakollisten katolilaisuuden, miespuolisuuden ja korkean pappisaseman/kardinaaliuden (ja katolilaisesta pappeudesta seuraavan selibaattipakon) lisäksi olisi tärkeää osata useita kieliä (mieluusti ainakin espanjaa ja englantia jollei myös ranskaa, lisäksi tietenkin kirkkolatinat) ja olla tarpeeksi vanha eikä näkemyksiltään kardinaalikonsensuksen suhteen liian radikaali (ei kannata puoltaa: raskaudenehkäisyä, naispappeutta, pappien selibaatin purkamista, ei-heterojen liittojen vihkimistä yms.)... --Pitke (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 21.04 (EEST)

Kissa

Kärsiikö pöytätietokone siitä, jos kissa makaa keskusyksikön päällä?--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 14.43 (EET)

Kyllä, jos kone on käynnissä ja kissa makaa tuuletusaukon päällä. --Lax (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 15.28 (EET)

Ei makaa sen päällä, koska tuuletusaukkoja on kyljissä ja takaseinässä, mutta kissa preferoi aukotonta päälipintaa. Päälipinnalla olevan virtanäppäimen päälle teippasin jo aiemmin suojuksen, kun kissa pari kertaa buuttasi koneen.--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 15.37 (EET)

Ei kai, jos kissankarvoja ei mene keskusyksikön kotelon sisälle. --Stryn (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 15.29 (EET)

Tätä mietin itsekin, koska niitähän on kissan jäljiltä joka paikassa muutenkin.--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 15.37 (EET)

Kissa kai tykkää lämpimistä uuninpankoista ja tietokoneenpäällys on nykyajan uuninpankko. Karvaongelman lisäksi se lämmittää konetta ja tuuletin joutuu koville. Itse kasaisin koneen päälle sekalaista pikkuroinaa, ettei kissa menisi sinne. Aurinkoisina päivinä voi kissa viihtyä auringonpuoleisen ikkunan luona jos siinä on mukava tyyny. Meillä kun oli aikoinaan kissa, se viihtyi koiran petissä, kylki kyljessä, mutta jos ei ole koiraa, pitää keksiä muuta. Lämpöpatterin vierus? --Tietomanni (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 16.10 (EET)

Kissa on seurallinen ja tietokone on auringonpuoleisen ikkunan luona, mutta se viihtyy siinä vain lyhyitä aikoja. Siksi todennäköisesti mahdollinen karvaongelma on ensisijaisempi kuin lämmitysvaikutus. --Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2013 kello 17.12 (EET)

Kissasta lähtee karvojen lisäksi myös hilsettä, joka on pahempi kuin karvat ainakin allergikolle. Tiedä sitten miten kissa-allerginen tietokone voi olla. --Höyhens (keskustelu) 26. maaliskuuta 2013 kello 10.21 (EET)

Tuskin kissan hilse on tietokoneelle vaarallisempaa kuin ihmisen. Ihminen istuu keskimäärin enemmän tietokoneen äärellä kuin kissa, luulisin, joten määräkään ei ole ongelma. Abc10 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 20.34 (EEST)

Lähinnähän se voi kirjaimellisesti kaataa tietokoneen. --Urjanhai (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 20.50 (EEST)

Jäniksenpoijjat

Minun kouluaikana opetettiin että jänis tekee (tai siis voi tehdä) kolme poikuetta vuodessa. Huhtikuussa hankipojat ja elokuussa sänkipojat. Mitkä se tekee kesäkuussa? --Höyhens (keskustelu) 26. maaliskuuta 2013 kello 10.20 (EET)

Lehtipojat. --Pitke (keskustelu) 26. maaliskuuta 2013 kello 17.42 (EET)

thx! --Höyhens (keskustelu) 26. maaliskuuta 2013 kello 19.30 (EET)

Ei kai tuo voi olla noin yksinkertaista? Iivarius (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 19.32 (EET)

Perimätieto usein yksinkertaistaa asioita muistamisen helpottamiseksi. --Pitke (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 21.06 (EEST)

Artikkelin nimen vaihtaminen ja parantaminen

Artikkeli Mariaanien taistelu pitäisi vaihtaa uudelle nimelle Mariaanien ja Palaun saarten sotaretki (kuten en-wikissä). Lisäksi artikkeliin pitäisi liittää sama luettelo kuin en-wikin sivuilla, eli se, jossa on selitetty joukkojen määrät ja tappiot. Miten tämä siis tehdään eli nimenvaihto + luettelon siirtäminen?--62.72.230.103 15. helmikuuta 2013 kello 08.25 (EET)

Onko tuolla nimelle jotain lähdettä? --Stryn (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 08.38 (EET)

Ensinnä: Englannin kielen "Campaign" on sanakirjan mukaan "sotaretki". Varmaan sillä tarkoitetaan suurempaa operaatiota, kun taas "battle" on pienemmällä alalla tapahtuva. Mielestäni tuo "sotaretki" on kyuitenkin hieman huonoa kielenkäyttöä, paremman puutteessa sana taistelu lienee ok. En-wikissä näkee pikaisen katsauksen jälkeen molempia + joitan muitakin. Paremman vastauksen antaisi joku joka sotilassanastoa paremmin tuntee. No, se kielestä. Palaun saariryhmä mainitaan artikkelissa, pitäiskö tuo liittää myös nimeen, en ota kantaa. Muuten, ei se Taistelu-mallineen täyttäminen tähän liene vaikeaa. Itse en nyt ehdi.--EsaL-74 (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 11.31 (EET)

Taulukon lisäsin. Nimenvaihto jätettäköön muille. Taulukkoa tehdessä huomasin toisen asian. Onko Fi-Wikissä mallineita jenkkien vanhemmille lipuille. Nyt sielä on nykyinen 50 tähtinen, mutta 1944 se oli toisenlainen. Eipä siinä, tuosta kärpäsenkakasta se ei erotu. Ja pitäisikö Japanin lipu mieluummin olla se sotalippu? --EsaL-74 (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 20.07 (EET)

Nimenmuutokselle täytyy olla lähde. Toisessa maailmansodassa ei kyllä ollut sota"retkiä". Älä usko sanakirjoja. Campaign on suomeksi useimmiten "X:n taistelu" tai jos oli alueellisesti tai ajallisesti vähän isompi juttu niin "Taistelu X:stä" (esim. [[Taistelu Britanniasta]). Samalla linjalla esim. Malay Campaign on Malaijan taistelu. --Nedergard (keskustelu) 15. helmikuuta 2013 kello 21.02 (EET)

Artikkelissa Tyynenmeren sota toisessa maailmansodassa oli KM-osiossa viitattu taisteluihin, joiden artikkelien nimiä oli muuteltu taistelusta tms. sotaretkeksi. Sotaretki-sanan käytöstä on käsilläni olevassa kirjallisuudessa vain yksi konkreettinen esimerkki, Napoleonin sotaretki Venäjälle. Toinen esimerkki oli sanan kuvainnollisesta käytöstä sotaretki alkoholismia vastaan. Esimerkki on kirjassa, jonka nimeä ei voi kirjoittaa koska se on kuulemma vanhentunut, kuten ovat Tyynenmeren taistelutkin. (Vanha) Webster selittää campaignin olevan joko tiettyä tarkoitusta varten oleva operaatio tai sitten yhden armeijan operaatiot yhden seasonin (vuodenaika) aikana. Joka tapauksessa sana sotaretki kuullostaa lounaissuomalaisiin korviini oudolta ja niinpä kumosin muutokset, kun olin tämän keskustelunkin aikaisemmin huomannut. Niiden viitattujen artikkeleiden muiden UO:T pitää keskustella ensin. Ei pidä tuijottaa sokeasti käännösartikkeleissa enkkuwikiin eikä sanakirjaan, jotka voivat olla suppeita ja vailla nyansseja. -Htm (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 08.46 (EET)

Tuo season ei tarkoita tässä yhteydessä vuodenaikaa, vaan sotatoimiin soveltuvaa ajanjaksoa. Aiemmin talvikausina oltiin leireissä ja sotatoimet olivat isoilla joukoilla mahdottomia eli season alkoi joskus keväällä (lumen sulamisen ja teiden kuivumisen jälkeen) ja päättyi syksyllä (sateiden, kylmän alettua ja teiden muututtua kuravelliksi) alueesta ja vuodesta riippuen. Taidan olla ainakin osasyyllinen sotaretki-jupakkaan, kun en hyväksynyt kuukausien taistelua, joka sisälsi useita taisteluita. Toisen maailmansodan osalta ei näiden sotatoimien suomeksi nimieämiseksi taida olla muuta lähdettä kuin Bauerin kuusi osainen toinen maailmansota, jonka kieli on paikoitellen aivan hirveää.--Phiitola (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 19.26 (EEST)

Olisikohan suomennosurakassa tullut kiire. Sen ovat kahteen pekkaan urakoineen Mikko Kilpi ja Antero Valpola. Kilpi oli kustannustoimittaja, jolla pitäisi siis olla suomen kieli hallussa, Valpola on suomentanut kymmeniä teoksia, mutta työn laadusta en mene takuuseen, kun en ole tutustunut. Pannaan syy hirveästä kielestä Valpolan ja kiireen niskaan. Kolme ja puoli tuhatta sivua tekstiä kyllä nujertaa ahkerimmankin tekijän. --Abc10 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 20.57 (EEST)

Juuri näin. Season tarkoittaa sodankäynnissä sotimiseen soveltuvaa aikaa, tyypillisesti Euroopassa keväästä myöhäissyksyyn. Sotaretki on suomenkielisessä tieteellisessä kirjallisuudessa laajasti käytössä toisen maailmansodan sotaretkistä kirjoitettaessa. Käyttäkää mitä sanaa haluatte, mutta sotaretki olisi termillisesti oikea vaihtoehto ja sitä käytetään suomenkielisessä kirjallisuudessa laajasti. Gopase+f (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 16.31 (EEST)

Sotaretki-sanassa on sellainen vanhahtava sävy, joka tuo mieleen että haetaan hevoset pilttuusta, miekat ja keihäät asehuoneesta, ja lähdetään liput liehuen kohti vihollista. Nykyaikaiseen sodankäyntiin se tuo humoristisen vivahteen. --Abc10 (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 08.53 (EET)

Käsittääkseni näin Napoleon I juuri menetteli, ei silloin ollut Paseja. -Htm (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 09.09 (EET)

Mikä väri tulee kun sekoittaa vihreän ja sinisen?

Kiva jos kerrotte?? –Kommentin jätti 212.226.56.252 (keskustelu)

Turkoosia:--RicHard-59 (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 16.52 (EET)

Turkoosi (väri).--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 16.53 (EET)

Sinivihreä, josta turkoosi on eräs sävy. --Pitke (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 00.13 (EEST)

Matka Helsingistä Tallinnaan

Olen heinäkuussa menossa Viroon. Minun pitäisi ehtiä Tallinnan bussiasemalle viimeistään kello 13:00. Luulin ensin että tämä onnistuu ihan helposti Viking Isabellalla, mutta sehän myytiin johonkin ihme Latviaan. Miten siis minä pääsen Helsingistä Tallinnaan saman päivän aikana niin että ehdin Tallinnan bussiasemalle ennen kello 13:00? JIP (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 22.51 (EEST)

M/S Finlandia saapuu Tallinnaan 11.45 ja M/S Star/Superstar 9.30 ja 12.30. --Stryn (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 23.11 (EEST)

OK, kiitos! JIP (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 23.13 (EEST)

Klo 12.30 voi olla vähän stressaava, jos laiva saapuu myöhässä. Bussiasemahan on pienen matkan päässä satamasta. --Pxos (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 23.17 (EEST)

Koirien uittaminen Haunisten altaassa

Venäjänkielisessä ilmaisjakelulehdessä "Suomen kauppatie" tjsp oli joskus kirjoitus, jossa oli kuva Haunisten altaan rannassa olevasta kyltistä, jossa oli muistaakseni kolmella kielellä, suomeksi englanniksi ja venäjäksi kielletty koirien, hevosten yms. uittaminen ym. Kun silloin kun kirjoituksen näin, kellään ei sattunuut olemaan aikaa kääntää kirjoitusta, niin jäi epäselväksi, mitä kirjoituksessa aiheesta sanottiin. Mutta jos joku olisi sattunut näkemään kirjoituksen ja muistaisi mitä siinä aiheesta sanottiin, niin olisi kiinnostavaa kuulla. Eli oliko kirjoittajalla ehkä sama ajatus, jonka itselleni muistan tulleen mieleeni kun joskus näin kyltin, että ruotsinkieliset fiksuina ymmärtävät sanomattakin, mutta muunkielisiä pitää neuvoa.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 14.42 (EEST)

android ≠/= android

Hommasin kiinanpojilta android-tabletin, jossa paljon kieliä muttei suomea ja vino pino kiinankielisiä ohjelmia. käytössä 4.0.3 valmistajan sivulta ladattu päivitys. Kun tämä on ensimmäinen tabletti, olisi kiva tietää, voiko siihen ladata ja päivittää suomenkielisen version tai jopa 4.1 tai 4.2 version?--RicHard-59 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 19.23 (EEST)

Vapaus vai rakkaus?

Kumpi on ihmiselle tärkeämpää. Totaalinen vapaus vai lähimmäisenrakkaus? Ajatelkaa asiaa kaikista näkökulmista.--Kruununoksa (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 20.35 (EEST)

Olettaen että totaalisella vapadella tarkoitetaan riippumattomuutta mm. valtioiden laeista, väittäisin useimpien valitsevan miellyttävän elämän lähimmäisenrakkauden sävyttämänä kuin totaalisen vapauden. --Pitke (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 20.43 (EEST)

Liittyykö keskustelunavaus Käyttäjä:62.72.230.103 saamaan estoon?--Phiitola (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 20.52 (EEST)

Määrittele tarkemmin: rakkaus vai lähimmäisenrakkaus? Jälkimmäinen on nimittäin kristillinen käsite ja sen myötä reilusti yli puolet ihmiskuntaa on kysymyksen ulkopuolella...--Nedergard (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 23.31 (EEST)

Miten voi lähimmäisenrakkaus rajoittua vain kristillisyyteen? Kautta tunnukseni, en voi hyväksyä näkemystäsi. Yli puolet ihmiskuntaa olisi kuollut sukupuuttoon ilman lähimmäisenrakkautta. Se on yleismaailmallinen piirre, joka ihmisellä on täysin riippumatta uskonnosta tai tunnustaako ihminen uskontoa ollenkaan. Monen kristityn itsekäs lähimmäisenrakkaus perustuu siihen, että tekemällä hyvää on Jumalalle otollinen. --Kirkonmies (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 22.55 (EEST)

"Szabadság, szerelem! E kettő kell nekem." --Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 00.01 (EEST)

Lempilausahduksiani unkariksi ^^ Iivarius (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 17.59 (EEST)

Ja voisko joku suomentaa sen?--Nedergard (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 21.03 (EEST)

"Vapaus vai lempi! Kumpi kultaisempi?" ([10]) --Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 22.37 (EEST)

Lentokoneista

Kuinka paljon lentokoneella on nopeutta, kun sen nokkapyörä irtoaa kiitotien pinnasta? Entä onko lentokoneen nousua/laskeutumista sallittua kuvata lentokoneen ikkunasta, kun nousun/laskeutumisen aikana elektroniset laitteet pitäisi olla suljettuna. Tosin tämä käsittääkseni koskee vain laitteita, jotka käyttävät radioyhteyksiä. Voisiko joku siis selventää ettei minulle jäisi epäselväksi? ---yooshimen_fin- (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 19.17 (EET)

Nopeus minun käsittääkseni riippuu lentokonetyypistä ja koneen painosta. Airbus A330-300 -koneen lentoonlähtönopeus näyttää olevan 260 km/h, kun se on täynnä. Kun kone on tyhjä, pienempi vauhti riittää. Pienkoneelle varmaan riittää joku 120 km/h. --Pxos (keskustelu) 23. maaliskuuta 2013 kello 17.00 (EET)

Ja vauhti kuitenkin kiihtyy aika nopeasti. Niillä lennoilla, joilla olen itse ollut, matkalentonopeus on ollut about yli 900km/h ---yooshimen_fin- (keskustelu) 23. maaliskuuta 2013 kello 17.09 (EET)

Kuulemma Luftwaffen Fieseler Fi 156 Storch pystyi käytännössä leijumaan 40 km/h vastatuulessa, joten olisiko sen lentoonlähtönopeus jotain sellaista.--Shaft (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 19.46 (EET)

Ken tietää, en ole ilmailuasiantuntija --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 17.22 (EEST)

Vanhat kunnanrajakyltit

Vieläkö noita vanhoja valkoisenvärisiä kunnanrajakylttejä, kuten esim [11] on vielä pystyssä tien varsilla/luonnossa, vai onko ne jo lopullisesti poistettu kokonaan? --Ville Siliämaa (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.24 (EEST)

En ainakaan muista nähneeni. Kaipa ne on uusittaessa korvattu nykyisillä sinisillä, joiden rintamasuunta tietä vasten kohtisuora eikä tien suuntainen. Paikallisteiden varsillahan oli ennen myös valkoisia metrinpituisia puutollpia, joissa luki kuntien nimet, mutta sellaisiakaan en muista enää nähneeni.--Urjanhai (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.29 (EEST)

Milloinhan nuo uudenmalliset kyltit on otettu käyttöön? Moottoriteillä näyttäs nuo kyltit olevan vihreänvärisiä. --Ville Siliämaa (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.36 (EEST)

Villi arvaus voisi olla, että silloin kun vanhat läänit vaihdettiin maakuntiin, mutta koska tuo olisi tarkasti mahtanut olla. Itse asiassa kyllä noita muuten luultavasti unohtuneina vielä hyvin satunnaisesti joskus näkee, erään tien varrella muistelen hiljan nähneeni.--Urjanhai (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 15.38 (EEST)

On niitä vielä luonnossakin. Esimerkiksi Kirkko & Kaupunki -lehdessä oli noin kuukausi sitten juttu Helsingin ja Vantaan välisen rajan kyltistä, josta tosin puuttuu Vantaan vaakuna ja molempien kaupunkien nimikyltit (linkki: katso täältä). Mutta siis näiden kylttien ylläpito lopetettiin jo noin 20 vuotta sitten. Monet vaihtamattomat kyltit ovatkin rapistuneet, hajotetut tai varastetut. Itse muistan, että vielä pari vuotta sitten näin yhdellä pikkutiellä Tampereen ja Kangasalan välisen vanhanaikaisen kyltin vielä pystyssä, tosin sekin hieman heikossa hapessa. --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 15.48 (EEST)

Hatarien muistikuvieni mukaan vielä niitä on, vähemmän vilkkaiden teiden varsilla ja satunnaisesti muuallakin. – Kävin pitkähköllä ilta-ajelulla tarkaistamassa asiaan liittyvän muistikuvani, joka osoittautui oikeaksi. Paikka on Lahdenväylän ja Kehä III:n risteyksessä. Kun kääntyy Kehältä lännestä tullessa Lahdenväylälle Helsinkiin päin, niin motarille nousevassa rampissa (tien oikealla puolella) on Vantaan-Helsingin vanhanmallinen rajakyltti, vaakunoin. Siinä on myös uudenmallinen kyltti. Merkin näkee myös Lahdenväylältä. Google Street Viewin mukaan vastaava kyltti on myös Lahdenväylältä Kehä III:lle laskautuvalla rampilla. Ja lisää: kun ajaa Lahden motaria pohjoiseen päin, niin tulee kohtaan, jossa oikealta Sipoosta työntyy vasemmalle Vantaaseen kiilamainen maa-alue. Siinä ensin Vantaa vaihtuu Sipooseen ja runsaan puolen kilsan päästä Sipoo Vantaaseen, vanhanmalliset kyltit on kummallakin kunnanrajalla ja molemmin puolin moottoritietä. Muistaakseni Vantaan puolella oli myös vaakuna, Sipoon vaakunaa ei ollut eikä uudenmallisia kylttejä. Ja lopuksi ajelu vanhaa Lahdentietä eli Seututie 140tä kohti etelää: sama Sipoon "kiila" on sielläkin, mutta kunnanraja tekee vielä kiilan pohjoisrajalla yhden ylimääräisen mutkan eli kunnanraja ylittää tien 4 kertaa: etelään ajettaessa tullaan ensin Vantaalta Sipooseen, noin 300 metrin päässä Sipoosta Vantaalle, 100 metrin päästä taas Vantaalta Sipooseen ja lopulta noin 700 metrin päästä Sipoosta Vantaalle. Vanhanmalliset kyltit joka rajalla ja kaikissa myös molempien kuntien vaakunat. Eli Helsingin-Vantaan-Sipoon rajalla olevat vähäliikenteiset tiet ovat oikea vanhanmallisten kunnanrajakylttien Eldorado. Kaiken tämän ajelun voi tehdä myös Googlen kartalla. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2013 kello 22.17 (EEST)

Tulikin mieleen, että muistan nuoruudessa nähneeni Temmeksen ja Kestilän välisellä maantiellä (nykyisellä seututiellä 822) näkyi noita vanhoja kuntakylttejä useitakin, ainakin ensimmäisen 10 kilometrin matkalla kunnanraja vaihtui tiheään tahtiin, taustalla taitaa olla nuo Temmeksen ympäristössä olleet muiden kuntien enklaavialueet, jotka sitten 2001 kunnan lakattua liitettiin naapurikuntiin, ja sen jälkeen taisi nuo kyltitkin kadota suurimmaksi osaksi (ainakin tuossa ylhäällä linkitetyssä sivussa olevassa kuvassa) oleva kyltti on tuolta kyseiseltä tieltä, mutta tiedä sitten onko enään... --Ville Siliämaa (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 21.29 (EEST)

Eiköhän siellä ole joku Lumijoki-Rantsila-kylti. Ei ole pitkä aika kun ajoin sen tien. --Höyhens (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 23.13 (EEST)

Ainakin Espoo-Kauniainen-rajalla on yksi jäljellä vaakunoineen päivineen. 84.249.208.15 5. huhtikuuta 2013 kello 13.47 (EEST)

Alkuräjähdys

Kun näillä uusimmilla avaruusteleskoopeilla pystytään katsomaan yhä kauemmas ja kauemmas ulkoavaruuteen, niin onko mahdollista, että joskus pystymme havaitsemaan jopa alkuräjähdyksen? Tarkoitan siis, kun katsotaan hyvin kauas avaruudessa, esim. 6 miljardin valovuoden päähän, niin näemme kohteet sellaisina, kuin ne olivat 6 miljardia vuotta sitten, koska valo noista kohteista ei ole kerennyt saapua maahan. Eli pystymmekö näkemään alkuräjähdyksen tuota ilmiötä hyväksi käyttäen?

--62.183.154.247 15. huhtikuuta 2013 kello 11.53 (EEST)

Ilmeisesti "big bang" ei ole nähtävissä teleskoopilla kosminen taustasäteilyn "taakse": http://physics.stackexchange.com/questions/26546/is-it-possible-to-look-into-the-beginning-of-the-universe - neutriinoja ja painovoima-aaltoja tarkkailemalla tosin voinee "nähdä" kauemmas. --Harriv (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 15.23 (EEST)

Ei, koska sähkömagneettista säteilyä alkoi syntymään vasta jossain vaiheessa. Kysyjän kannattaa lukea enemmän alkuräjähdyksestä ja alkuräjähdyksen aikajanasta sekä kosmisesta taustasäteilystä ja Planck-avaruustutkimusasemasta, niin hän saa vastauksen kysymykseensä. Lisäksi kannattaa katsoa kahdeksan seuraavan sivun vasemmalta puolelta löytyvää videota: https://www.khanacademy.org/science/cosmology-and-astronomy/universe-scale-topic/big-bang-expansion-topic/v/big-bang-introduction. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 15.38 (EEST)

Rajana ei nyt kylläkään ole se, missä vaiheessa sähkömagneettista säteilyä "alkoi syntymään". Varhaisemmissakin vaiheissa on fotoneita syntynyt, mutta absorboituivat nopeasti siihen plasmaan, joten niitä varhaisia fotoneita ei ole enää olemassa teleskoopilla katsottavaksi. --Jmk (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 16.10 (EEST)

Noh, tästä tarkemmin kertovat artikkelit Fotoniepookki ja Photon epoch jos hieman tonkii. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 17.39 (EEST)

Käänteiset korkeuskäyrät

Oletetaan syvyyskäänteinen Tellus (jatkossa Aam), jossa on muodoiltaan ja jyrkkyyksiltään samat korkeus- ja syvyyskäyrät kuin Maassa, mutta toisin päin. Aamin korkein kohta on siis Mariaanien vuorijonon huippu ja syvin kohta Everestin hauta Himalajan syvänteessä. Maan ja Aamin meriveden tilavuus on sama (1 347 000 000 km²). Mitä Maan korkeustasoa (500 m tarkkuudella) vastaa Aamin merenpinnan taso? Karkeat arviot otetaan huomioon. --Pitke (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

Ohoh. Onpas mielenkiintoinen kysymys, vaikken vastata osaakaan. --Höyhens (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 23.32 (EEST)

Käännetyn korkeuskartan keskikorkeus syvimmästä kohdasta lukien (kk) on kk = maxa - ka jossa maxa on alkuperäisen kartan maksimikorkeus syvimmästä kohdasta lukien (Mt. Everestin korkeus + Challengerin syvänteen syvyys) ja ka alkuperäisen kartan vastaavaa keskikorkeus. Koko näin muodostuneen "astian" tilavuus va on sitten va = kk * maan pinta-ala. Kysytty korkeus on (meriveden tilavuus/va) * maxa. Tämä on nopea hahmotelma ja saattaa sisältää jonkin ajatusvirheen. --ML (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 00.23 (EEST)

Muistan nähneeni jossain, mutta en enää muista oliko se jossain kirjassa vaiko netissä, tuon periaatteen mukaisen maailmankartan, jossa siis oli maan paikalla merta ja päinvastoin, mutta en enää muista, oliko siinä huomioitu myös korkeussuhteita.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 14.50 (EEST)

Paikkatietomenetelmin tuo joka tapauksessa varmasti olisi helppo laskea, eikä tarvittaisi muuta kuin koko maapallon laajuinen korkeus- ja syvyysmalli, jollaisia varmaan on. - Ja tiedä vaikka tuon laskemiseen riitävän tarkkoja karkeita malleja olisi jossain saatavana vapaastikin. Ja varmaan myöskään ei olisi asian osaavalta vaikea pullauttaa malleja käänteisiksi suhteessa merenpintaan. Minkä jälkeen varmaan edelleenkään ei olisi vaikea laskea syntyviin syvänteisiin haluttua vesimäärää.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 14.55 (EEST)

Mutta kun katsotaan wikipediasta (vesikehä) niin: "Maan valtamerien keskisyvyys on 3 794 metriä, mikä on lähes viisinkertainen mannerten keskikorkeuteen nähden." Eli tässä käänteismaassa olisi suuri osa pinta-alasta korkeaa ylänköä, ja mereksi jäisi suhteellisen matalia altaita, joiden pinta-ala ylänköihin nähden olisi pieni. Jolloin siis edelleen veden pinta kenties hyvinkin nousisi yli reaalimaailman nykyisen merenpinnan. Ja kun meillä nyt on mannerjalustat, joita käänteismaailmassa vastaisivat ylänköjä reunustavat matalammat maa-alueet, niin voisi ajatella, että nämä ainakin tällä suuremmalla vesimäärällä helposti tuppaisivat jäämään veden alle. Mutta mihin asti vesi sitten tässä käänteismaailmassa nousisi, vaatisi ehkä laskelmia joko tuolla korkeusmallilla tai muuten.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 15.05 (EEST)

Kysymyksenä on siis hypsografisen käyrän (File:EarthHypso.png) kääntäminen. Vesitilavuus, joka on nyt kuvassa oikealla käyrän ja nollaviivan välissä, halutaan siirtää käyrän vasemmalle alapuolelle. Kuvasta näkee että vain pieni osa mahtuu nykyiseen merenpäälliseen maatilavuuteen. Jos tosta pitää karkeasti arvioida niin menisikö rantaviiva noin 4–5 km nykyisen rantaviivan alapuolelle (tai siis käännettynä yläpuolelle). Jos sen haluaisi tarkasti laskea niin kai netistä löytyy numeerista korkeusdataa ja syvyysdataa. --Jmk (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 16.45 (EEST)

Erinomaista, juuri tuollaista olisin kaivannut jos olisin tiennyt, mitä kaivata! Tulostin käyrän ja manuaaliapproksimoinnista seurasi seuraavanlaista karkeaa suuntaa-antavaa: Aam on vesivaltainen planeetta, jonka pinta-alasta 80 % on merta. Korkein huippu on Marianian vuoristossa sijaitseva Mt. Challenger (2500 m), meren syvin syöveri Himalajan haudassa sijaitseva Everestin syvänne (13 700 m). --Pitke (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 21.20 (EEST)

Jos tämä ei ollut ihan puppua, niin Aam näyttäisi suunnilleen tältä.

Mutta Challengerin ja Everestin korkeuseronhan pitäisi olla lähes 20 kilometriä. Innostuinpa minäkin yrittämään tehdä laskelmia, korjatkaa toki jos olen ihan väärässä: Tuosta Tiedosto:EarthHypso.png:n vasemmanpuoleisesta diagrammista saa näppärästi laskettua, että merenpinnan alle jää 70,8 prosenttia pylväiden yhteenlasketusta pinta-alasta. Jos ruvetaan täyttämään pylväitä vedellä ylhäältä alkaen, vettä riittää aika tarkkaan neljän ja viiden kilometrin välisen pylvään puoleenväliin, mikä merkitsisi että uusi merenpinta tulisi noin 4 500 metrin syvyyteen (ainakin 500 metrin tarkkuudella). --Nuuskamikkonen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 04.34 (EEST)

Oo, hieno kartta, tuollaisen olisin seuraavaksi värkännyt itsekin. Huomautan, että tein arviointini käsin kynän, paperin ja vaaleanpunaisen viivottimen voimin ja vieläpä sangen myöhään :P Aivopieruja lienee sattunut. Tuo kuvan kartta lieneen Afrikka-keskitetty? --Pitke (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 09.26 (EEST)

Joo. Tähän soveltuvia korkeuskäyräkarttoja löytyi kyllä vähän huonosti. Olisi tietysti hauskaa, jos saisi oikeasta korkeusdatasta laskettua käänteisversion ja tehtyä ohjelman, jolla merenpintaa voisi nostaa ja laskea miten haluaa. --Nuuskamikkonen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 12.41 (EEST)

Sitaattikuvat

Miksi jotkut sitaattikuvat näkyvät esim en-wikissä, mutta eivät fi-wikissä, jos niitä yrittää siirtää suomalaisen wikipedian artikkeleihin? Pitääkö joitakin kuva-asetuksia muokata tai jotakin, jotta kuva näkyisi myös fi-wikissä? --62.72.230.103 16. huhtikuuta 2013 kello 06.37 (EEST)

Ne on tallennettu en-wikiin ja ovat käytettävissä vain siellä. Jos niitä fi-wikissä haluaisi käyttää niin ne pitäisi ensin tallentaa tännekin. --Anr (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 06.45 (EEST)

Pitää muistaa että fi.wikissä sitaattikäytäntö on erilainen kuin en.wikissä. --Abc10 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 09.12 (EEST)

Kari Hietalahti Putouksessa 2011

terve:) oon vähän pähkäilyt et missä kari hietalahti on putouksen 2011 kaudella esiintynyt? ainakin hän esiintyi vakiona ekana kautena ja vierailut neljännen kauden alussa. haluasin saada vastauksen kysymykseen.  –Kommentin jätti 80.223.143.170 (keskustelu – muokkaukset)

Ei tainnut olla mukana, katso Putous (2. tuotantokausi) --Höyhens (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 16.16 (EEST)

Ensimmäisessa jaksossa vieraili yhdessä muiden 2. tuotantokaudelta pois jäädeinen kanssa lukuunottamatta Lonkaa. Valtzuli (keskustelu) 18. huhtikuuta 2013 kello 19.14 (EEST)

Haukilahti-Westend

Ranskankielinen artikkeli fr:Haukilahti-Westend väittää että Espoon kaupunginosat Haukilahti ja Westend olisivat nykyään yhdistyneet yhdeksi kaupunginosaksi nimeltään Haukilahti-Westend. Olen aina pitänyt niitä eri kaupunginosina. Onko tämä totta? JIP (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 20.19 (EEST)

Erillisiä ovat virallisesti: [12]. -188.238.206.60 14. huhtikuuta 2013 kello 20.30 (EEST)

Voisiko sitten joku käydä korjaamassa tuon ranskankielisen artikkelin? Oma ranskan kielen taitoni on ikävä kyllä sitä luokkaa, että vaikka sain selvää tuosta artikkelista, en osaisi kirjoittaa erillisiä artikkeleita Haukilahdesta ja Westendistä. JIP (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 20.41 (EEST)

Sekaannus johtuu siitä, että Haukilahti ja Westend muodostavat yhdessä tilastoalueen: [13]. Kannattanee ottaa yhteys artikkelin luojaan. -188.238.233.228 14. huhtikuuta 2013 kello 23.40 (EEST)

Olin yhteydessä kyseiseen käyttäjään, heikolla kouluranskallani. Toisin kuin englantia, ruotsia ja saksaa, pääsen käyttämään ranskaa hyvin harvoin, joten se on vaarassa unohtua. Kuitenkin kyseinen käyttäjä ei koskaan vastannut, mutta joku toinen ranskalainen käyttäjä tajusi saman asian, ja kyseinen artikkeli on nyt poistettu, ja nyt myös ranskankielisessä Wikipediassa Haukilahti on Haukilahti ja Westend on Westend. JIP (keskustelu) 18. huhtikuuta 2013 kello 22.14 (EEST)

Espoosn viralliset kaupunginosat on luettelona myös täällä. -Htm (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 00.39 (EEST)

Valokuvauspalvelukysymys

Toukokuun lopulla pääsen todennäköisesti ottamaan valokuvia enemmän tai vähemmän alastomista naisista ihan luvan kanssa. Ajattelin että näistä kuvista olisi hyvä saada paperikopioitakin. Minullahan ei itselläni ole mitään valokuvatulostinta, joten joudun tulostuttamaan kuvani kaupallisilla palveluilla. Onko näillä palveluilla mitään ongelmaa alastonkuvien kanssa? Kuvat tulevat olemaan ihan luvallisia eivätkä mitenkään pornografisia. JIP (keskustelu) 18. huhtikuuta 2013 kello 22.10 (EEST)

Alastonkuvien ottaminen ei ole kiellettyä, eikä paperikopioita tekevillä firmoilla ole mitään moraalisäännöksiä, mitä tekevät. Korkeintaan kuvalaboratorion työntekijöillä voi olla hauskoja hetkiä, jos ehtivät tutkia mitä sieltä tuutista tulee. Kannattaa kääntyä jonkin vakiintuneen yrityksen puoleen, kun tilaat kuviasi. En tiedä mikä on tilanne verkkomarkkinoilla kun paperikuvia ei juuri tule tehdyksi, mutta vanhat vakiintuneet yritysnimet takaavat kuitenkin etteivät kuvasi leviä minnekään. --Abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 09.19 (EEST)

Kuitenkin elokuvasta Punainen lohikäärme muistetaan, miten kävi kotivideoiden kanssa, joten omalla vastuulla.--Urjanhai (keskustelu) 20. huhtikuuta 2013 kello 15.18 (EEST)

Ajattelin mennä ihan reilusti kertomaan palveluliikeelle, että nämä kuvat ovat sitten alastonkuvia, ja ihan luvalla otettuja, että ei kai se ole heille mikään ongelma. Siten vältytään miltään yllätyksiltä. Niin, ja tuo juttu kotivideoista ei tule pätemään tässä tapauksessa, koska otan kuvat erillisessä studiossa enkä kenenkään kotona. JIP (keskustelu) 21. huhtikuuta 2013 kello 21.54 (EEST)

Tapiolan keskuksen bussiyhteydet

Kävin tänään Tapiolan keskuksessa. Tarkoitus oli palata bussilla Helsinkiin niin kuin olen jo monen vuoden ajan käynyt menemällä Sampokujalta Merituulentielle ja odottamalla mitä tahansa bussia jonka numero on 10x tai 11x. Yllätyksekseni koko Merituulentie Sampokujan kohdalla on suljettu Länsimetron rakennustöiden vuoksi. Menin sitten Tapio(la)naukion bussiterminaalille, josta näytti lähtevän tasan kaksi bussilinjaa Helsinkiin: 194 ja 195. Niitäkin jouduin odottamaan varmaan yli puoli tuntia. Aikasemmin käytännössä jokainen 10x- ja 11x-sarjan bussi on liikennöinyt Kampin keskuksesta Tapiolan keskukseen, paitsi ainakin 102, joka menee Otaniemeen ja Pohjois-Tapiolaan, ja 111, joka menee Haukilahteen ja Matinkylään ohittaen koko Tapiolan. Mutta onko nyt sitten ainoat bussilinjat, jotka kulkevat Helsingistä Tapiolan keskukseen, 194 ja 195? JIP (keskustelu) 21. huhtikuuta 2013 kello 22.54 (EEST)

Nuo reitit muuttuivat tammikuun lopussa. Tapionaukiolta Helsinkiin näyttäisivät todellakin menevän ainoastaan 194 ja 195. [14]. 100-sarjan bussit kulkevat toistaiseksi Etelätuulentien kautta [15] ja niistä lähinnä Tapionaukiota kulkee 106. --MiPe^(wikinät) 21. huhtikuuta 2013 kello 23.09 (EEST)

skype

Tarvitsen kipeästi apua, nimittäin skypen puhelussa ei kuulu äänet, näkyy vain kuva. Ääniasetuksista en löytänyt apua, ja Skypen kaijutin on täysillä, niin kuin tietokoneenkin. Lolanalle 22.4,2013

Voisko olla toisella osapuolella mikrofoni pois? Kokeile myös kuuluuko sulla musiikki vaikka youtubesta, jos kuulu sun kaiutin ei ole rikki. --Tappinen (keskustelu) 22. huhtikuuta 2013 kello 18.45 (EEST)

Kyllä mikrofoni on molemmilla päällä : / Lolanalle18:55 22.4.2013

Kustantaja

Ajattelin lähettää kirjani Otavalle, mutta sen sivulla ei ole mitään apuja, on vain: "Etusivu", "Kirjat", "Kirjailijat, "Oppimismateriaali", ja "Medialle" osiot. Tarvitsen todella apua, joten vastatkaa, kiitos. Käyttäjä:Lolanalle 19:50 22.4.2013

Tällä sivulla on opastusta. --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2013 kello 19.52 (EEST)

Telinevoimistelukisat

Onko Suomessa telinevoimistelukisoja joita pääsee katsomaan koko yleisö, ei vain kilpailjoiden sukulaiset? 91.158.2.99 22. huhtikuuta 2013 kello 20.59 (EEST)

Ainakin ensikuun SM-kisoihin myydään lippuja lippu.fi:n kautta, joten eiköhän tuonne kaikki pääse perhesuhteista riippumatta.. --Harriv (keskustelu) 23. huhtikuuta 2013 kello 00.06 (EEST)

Faunattaren marsut Seinäjoella

Kuinka paljon ne oikein maksavat Faunattaressa? Ja paljon häkki maksaa? --Monkey D. Silver (keskustelu) 23. huhtikuuta 2013 kello 21.42 (EEST)Monkey D. Silver

Kannattanee soittaa ja kysyä. -Ochs (keskustelu) 23. huhtikuuta 2013 kello 21.48 (EEST)

Monet pienyritykset kertovat hoitavansa markkinoinnin sosiaalisessa mediassa. Eiköhän tämä rinnastu siihen, joten kannattaako tällaisia kysymyksiä pitää näkyvillä? --Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 08.37 (EEST)

Ketjusta riippumatta eläinkaupat ja myös yksityiskasvattajat tapaavat noudattaa alan suosituksia eläimen vähimmäishinnaksi. Marsuilla se taisi olla 40 euroa. Marsun saa siis 40-60 eurolla. --Pitke (keskustelu) 24. huhtikuuta 2013 kello 08.41 (EEST)

Oliko saksalaisilla lentotukialuksia toisessa maailmansodassa?

Saksalaisilla ei tiedettävästi ollut omia lentotukialuksia toisessa maailmansodassa, mutta oliko saksalaisten hallussa yhtään Ranskan laivaston tai muilta sodassa mukana olleilta miehitetyiltä valtioilta saatua/kaapattua lentotukialusta?--62.72.230.103 24. huhtikuuta 2013 kello 21.14 (EEST)

Saksalla oli lentotukialuksia rakenteilla tai suunnitteilla, mutta ne eivät valmistuneet. Ranskalaisilla oli yksi lentotukialus sodan puhjetessa - en tiedä mitä sille tapahtui, mutta ei se ainakaan Saksan käytössä ollut. Edit Ranskan ainoa lentotukialus Béarn pysyi liittoutuneiden käsissä sodan loppuun asti, eikä muilla Saksan miehittämillä valtioilla varmaankaan ollut lentotukialuksia.--88.115.202.180 24. huhtikuuta 2013 kello 21.32 (EEST)

Saksa: Graf Zeppelin (vesillelasku 8.12.1938) ja Seydlitz (vesillelasku 19.1.1939). Kummankin työt keskeytettiin vuoden 1940 puolivälissä.

Italia: Aquila (1926 vesillelaskettu matkustaja-alus Roma, muutostyöt aloitettu 1941) saksalaisten haltuun lähes valmiina, tuhoutunut ilmahyökkäyksessä ja sitten ihmistorpedoiskussa sekä Sparviero (1927 vesillelaskettu matkustaja-alus Augustus, muutostyöt aloitettu syyskuussa 1942) ei koskaan valmistunut

Ranska: Béarn internoitu Martiniquelle toukokuussa 1942 (Commandant Teste upotettu Toulonissa) eli lyhyesti vastaus on ei ollut.--91.154.89.72 24. huhtikuuta 2013 kello 22.33 (EEST)

voitteko tehdä sivun kaksoisääni yhtyeestä?

kysyisin vaan että voitteko tehdä divun kaksoisääni yhtyeestä?jos vastaus on kylllä niin tässä vähän tietoja kaksoisäänestä: kaksoisääni bändi perustettiin vuonna 2012.sen perusti aku wall.ville wall oli perustamisesta lähtien mukana mutta erotettiin 20.huhtikuuta 2013. villen tilalle tuli soittamaan elias viljanen.siis aku wall soittaa kitara ja laulaa ja ville soitti rumpuja.nykyään elias soittaa rumpuja. kaksoisääni soittaa englannin kielistä musiikkia ja myöskin suomen.kaksoisäänen musiikki tyyli on rock pop heavy metallia. kaksoisäänen albumit ovat tähän mennessä varoitan 2012 pandemia-single 2012 i love wish 2013 ja mä putoan-single 2013. ainakun yhtye julkaisee uuden julkaisun niin voin käydä laittaan sen. jos vastaus on ei niin harmi  –Kommentin jätti 84.249.68.145 (keskustelu)

Katso myös: Wikipedia:Väärinkäyttösuodatin/Virheet#miksi?. --Lax (keskustelu) 25. huhtikuuta 2013 kello 17.44 (EEST)