Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto9

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Luokka:Ystävyysseurat

Ystävyysseurat-luokan sisältö näyttää hieman kirjavalta. Sieltä löytyy muun muassa Suomi-DDR-Seura, Suomi-Korea-seura, Suomi–Chile-seura ja Suomi–Irlanti-Seura. Tuossahan on melkein kaikki vaihtoehdot miten tuonkaltaisen nimen voi kirjoittaa.. :). Yhtenäistämistä tarvitsisi. "Suomi–Chile-seura" lienee oikea muoto? --Anr 14. huhtikuuta 2008 kello 23.27 (UTC)

Joo, Suomi–Chile-seura olisi kielenhuollon suositusten mukainen muoto. Joskus voi olla järkevää kunnioittaa yhdistyksen itse valitsemaa kirjoitusasua (ainakin isojen alkukirjainten osalta), mutta näissä lienee kyse vain osaamattomuudesta: monen seuran omilta sivuiltakin on helppo löytää ainakin kaksi erilaista kirjoitusasua. --Silvonen 15. huhtikuuta 2008 kello 02.59 (UTC)

Yleisesti ottaenhan järjestöt on nimetty muotoon, joka rekisteriin on merkitty, vaikka nimi siellä olisi kieliopillisesti väärin. Pois on silloin tällöin jätetty mm. suomenkielisen nimen ruotsinkielisiä lisäyksiä ja lyhenteitä. Chile-seura on yhdistysrekisterissä muodossa Suomi-Chile-Seura. DDR-seura on merkitty Suomi-DDR-Seura, mutta esim. sen paikallisjärjestöjä on muodossa Suomi-DDR-seuran... Irlanti-seura on nimellä Finnish-Irish Society ja Korea-seura nimellä Suomi-Korea-Seura. Pitkät viivat maiden nimien väliin voisi lisätä, mutta muut mahdolliset nimien yhtenäistämiset ovat ongelmallisempia ja keskustelun tulisi silloin käsitellä kaikkia muitakin järjestöjä. Mielestäni rekisteröityjen nimien käyttö on varsin toimiva linjaus.--ap4k 16. huhtikuuta 2008 kello 12.29 (UTC)

Eikö "täysin oikeaoppinen" muoto olisi tyyliin ´Suomi-Ulkomaa -seura´? Lyhenne, jos sitä haluttaisiin käyttää, olisi ´SUs´ (tai pidempänä ´SU-seura´). Käytettäköön sitten viivoina tavallisia tavuviivoja, sillä jos käytetään pitkiä väliviivoja, ei tavallinen käyttäjä niitä koneestaan ykskaks löydä, vrt. Sallan–Kuusamon alue (pitkällä väliviivalla) vs. Sallan-Kuusamon alue (tavallisten käyttäjien käyttämällä tavuviivalla).

--PekKos 28. toukokuuta 2008 kello 06.27 (UTC)

Käsittääkseni ei olisi. Ensinnäkin kun tehdään yhdyssana kahdesta "tasa-arvoisesta" osasta, käytetään n-viivaa (–). Toisekseen yhdyssanaa sitovaa väliviivaa edeltää sanaväli vain silloin, kun yhdyssanan ensimmäinen osa koostuu sanavälillä erotetuista sanoista. Kirjoitetaan siis "Tarja-niminen" mutta "Tarja Halonen -niminen". Resepti on siis: Suomi–Ulkomaa-seura. Lyhytviivaisesta muodosta (jonka Wikipedian käyttäjä todennäköisimmin naputtelee hakulaatikkoon) voi tehdä aina uudelleenohjauksen "oikein kirjoitettuun" muotoon. --PeeKoo 15. kesäkuuta 2008 kello 18.45 (UTC)

Ulkomaiset paikannimet

Onkohan täällä ikinä keskusteltu siitä, miten ulkomaiset paikannimet pitäisi Wikipediassa esittää. Tuli mieleen kun selasin uusia sivuja, siellä oli sekä Artturinsola että Delmarvan niemi. Ensimmäinen on mielestäni aika selkeä, sen pitäisi olla Arthurinsola (englanniksi Arthur's Pass). Jälkimmäinen on taas englanniksi Delmarva peninsula, joten se olisi ehkä suomeksi parhaiten Delmarvan niemimaa (vrt. Kamtšatkan niemimaa). Käytäntö on kirjava, sillä vastaavia ongelmatapauksia löytyy helposti jo luokkia selaamalla. Ongelma koskee kahta kolmea eri asiaa:

• Pitääkö nimen jälkiosana oleva yleisnimi kääntää?
• Onko alkuosa nominatiivissa vai genetiivissä?
• Yhteen vai erikseen? (EDIT: kiitos TBone)

En muista mitkä ovat tästä viralliset ohjeet, eikä nyt satu olemaan mitään käsikirjaa saatavilla. Vaikka olenkin itseäni mainostanut kielenhuoltajana :-8 Kotuksen sivuilta löysin tämän ohjeen joka siis koskee saarennimiä.--Tanár 10. kesäkuuta 2008 kello 14.45 (UTC)

Ongelma ei ole todellakaan kovin helposti ratkaistava. Tähän vielä kun ympätään ongelma yhteen vai erikseen ... (Esim. Kotuksen suositukset Yhdysvaltain erillisalueiksi: Baker, Howland, Jarvis, Johnstonin atolli, Kingmanin riutta, Midwaysaaret, Navassa, Palmyran atolli ja Wake.) --TBone 10. kesäkuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

No niinpä. Tuossa Kotuksen linkissäkin sanotaan "Näin [siis yhteen] kirjoitetaan muutkin ulkomaiset paikannimet, joiden jälkiosana ei ole erisnimi tai yhdyssana." Eikö silloin pitäisi olla Johnstoninatolli ja Kingmaninriutta? Eiväthän atolli tai riutta ole erisnimiä... Joku hyvä karttakirja voisi tuoda tässä apua, vaikka kaikkia Wikipedian paikannimiä tuskin löytyy miltään suomenkielisiltä kartoilta.--Tanár 10. kesäkuuta 2008 kello 15.11 (UTC)

En tiedä, onko jossain parempi esitys aiheesta, mutta Kielikellon numerossa 1/2002 käsitellään Helsingin kaupungin ja Korfun saaren kaltaisia ilmauksia ja neuvotaan: ”Tätä satunnaisesti, selvyyden vuoksi, käytettävää genetiivi-ilmausta ei saa sekoittaa vakiintuneisiin paikannimiin, jotka kirjoitetaan yhdeksi sanaksi: ’Reinin joki virtaa Reininlaaksossa.’” Hmm, pitää siis tietää, milloin genetiivialkuinen nimiyhdistelmä on vakiintunut paikannimi. Jukka Korpela on kirjoittanut tästäkin aiheesta.[1]. --Silvonen 10. kesäkuuta 2008 kello 15.46 (UTC)

Korfun saari kirjoitetaan erikseen siksi, että saaren nimi on Korfu, ja se saari siinä lopussa on siis vain "satunnainen" ja "selvyyden vuoksi". Mutta esimerkiksi Arthurinsolan nimi ei ole Arthur, joten se tulee yhteen. Korpelan sivuilla sanotaan, että erikseen kirjoitetaan "Monet ilmaisut, joissa jälkiosa kuvaa paikan lajia: Mariaanien hauta, Volgan mutka, Karpaattien allas, Malaijien saaristo, Kaspian matalikko, Seitsemisen kansallispuisto." Ilmeisesti riutta ja atolli sitten kuvaavat "paikan lajia". Tuo yhteen vai erikseen -kysymys on siis suhteellisen selvä, mutta genetiivialkuisuuteen ei Korpelankaan jutusta saa apua.--Tanár 10. kesäkuuta 2008 kello 16.09 (UTC)

De facto ja de jure

Miksikäs Wikipediassa on hyvin laajassa käytössä nämä kaksi sanaa? Ehdottaisin niiden korvaamista suomenkielisillä vastineilla, sillä 1) ne eivät ole suomea, 2) kyseessä ei ole kovin tunnettu sitaattilaina, mistä kertoo jo sekin että ne on pitänyt linkittää artikkeliin jossa selitetään mitä sana tarkoittaa, 3) ne näyttävät rumilta eivätkä aina sovi suomalaiseen lauserakenteeseen ja niiden taivuttaminen on hankalaa tai mahdotonta. Esimerkki sellaisesta kohdasta, mihin se ei sovi kieliopillisesti on tässä [pahoittelen muuten perin vulgääriä kielenkäyttöäni, Maailman alkuperä -kiista oli silloin juuri meneillään ja oma hermoni pinnassa]. Olenkin siis sitä mieltä että suositeltaisiin niiden käytön sijaan suomenkielisiä sanoja. Vaikka se ei ole kovin iso asia, niin ei ole niiden korjaaminenkaan silloin kun niitä osuu silmään. Olihan pizza/pitsa -termeistäkin mieletön väittely aikanaan :/ --Miihkali ^artikuloi 11. kesäkuuta 2008 kello 10.36 (UTC)

Kannatan termien korvaamista sillä, mitä ne oikeasti tarkoittavat. Lab-oratory 11. kesäkuuta 2008 kello 18.32 (UTC)

Kannatan suomenkielisiä ilmaisuja. Kun kerran asia voidaan ilmaista suomeksi, miksi hienostella latinankielisillä termeillä. Turhat vieraskieliset termit paitsi hidastavat lukemista, myös vaikeuttavat itse asian ymmärtämistä ja omaksumista. Lukijalle kai näitä juttuja tehdään? Välillä miettii, tehdäänkö. --Ulrika 12. kesäkuuta 2008 kello 04.50 (UTC)

Joo, noita ilmauksia kannattaa yleisesti vähentää, mutta esimerkiksi tietotekniikassa termillä de facto -standardi ei taida olla vakiintunutta suomalaisempaa vastinetta, vai tuleeko teille mieleen sellaista? --Silvonen 12. kesäkuuta 2008 kello 05.07 (UTC)

Arvaan että se tarkoittaa standardia, joka ei ole de jure -standardi, mutta on kuitenkin käytännössä livahtanut standardiksi. Olisiko "vakiintunut" mitään? --Ulrika 12. kesäkuuta 2008 kello 05.15 (UTC)

Ei tästä minusta mitään de jure tai edes de facto käytäntöä minusta tarvitse tehdä. Vaikka useissa tapauksissa termien korvaaminen "suomalaisilla vastineilla" on varmaankin ihan perusteltua on tilanteita, joissa noiden latinankielisten käsitteidenkin käyttö on aivan perusteltua. Eli toisin sanoen, tässä voidaan varmaan vain käyttää kaupunkilais- ja/tai maalaisjärkeä eikä termien itsetarkoituksellinen korjaaminen välttämättä ole tarpeellista. Samantakaisia tilanteita on monien muidenkin ns. "sivistyssanojen" kanssa: mielestäni ei ole myöskään tarkoituksenmukaista säännönmukaisesti korvata esim. termiä "autonominen" termillä "(sisäisesti) itsehallinnollinen" vaikka se termin suomenkielinen vastine onkin. Ei lukijoitakaan tarvitse aliarvioida, suurin osa varmasti tietää termien tarkoituksen ja ne jotka eivät tiedä voivat sen helposti tarkistaa kun termi on wikitetty (ja samalla vaikka oppia jotain).--Joonasl (kerro) 12. kesäkuuta 2008 kello 05.40 (UTC)

Eihän tässä itsetarkoituksellisesta korjaamisesta kukaan ole puhunutkaan, vaan lukemisen helpottamisesta, eli jos asia on mahdollista suomenkielisessä Wikipediassa sanoa suomeksi, sanottakoon se suomeksi, eikö? Mehän emme tee tätä esitelläksemme omaa erinomaisuuttamme vaan teemme tietosanakirjaa niille, jotka tietoa tarvitsevat. Ihmisillä (kirjoittajilla) on tietysti erilaisia motiiveja, mutta Wikipedian lähtökohta lienee kuitenkin lukijoiden tarve. --Ulrika 12. kesäkuuta 2008 kello 05.49 (UTC)

Ja kenen mukaan esim. de facto ei olisi suomea? Kaikissa kielissä on suuri määrä sitaattilainoja, joita käytetään yleisesti (englannissa esim. ranskasta lainatut "Rendezvous" tai "Laissez-faire"). En ole täysin vakuuttunut siitä, että vakiintuneiden sitaattilainojen systemaattinen korvaaminen (usein) kömpelöillä ja väkinäisillä suomennoksilla olisi lukijoiden edun mukaista. --Joonasl (kerro) 12. kesäkuuta 2008 kello 05.59 (UTC)

Viiden vuoden latinanopintoni ovat näköjään menneet täysin hukkaan, sillä luulin että se on latinaa ja niin sanoo myös sanakirjani. Mutta Joonas tietää, onneksi. --Ulrika 12. kesäkuuta 2008 kello 06.20 (UTC)

Latinasta tullut sitaattilainapa hyvinkin kuten varmaan kaikki tietävät. Aika vähiin jäävät suomenkieliset sanat, jos kaikki sitaattilainat pitäisi jostain käsittämättömästä syystä poistaa käytöstä. --Joonasl (kerro) 12. kesäkuuta 2008 kello 06.32 (UTC)

Jäähän meille käännöslainat ja merkityslainat. Moönlnrlsnsohi9h5nm 12. kesäkuuta 2008 kello 06.36 (UTC)

Lainaan itseäni: "En puutu yksittäisiin käyttökohteisiin, jokainen miettiköön päässään, milloin on tarpeen, vaan puhun periaatteellisesta asenteesta, ettei lähdettäisi sille tielle, että 'nyt vaan on tapana' tai 'termi ei sisällä samanlaista viestiä'." Ja anteeksi että tein sisäisen linkin kommenttiisi. --Ulrika 12. kesäkuuta 2008 kello 07.18 (UTC)

Oiva periaate: tilaanteen mukaan, järkeä käyttäen. --Joonasl (kerro) 12. kesäkuuta 2008 kello 07.32 (UTC)

Toisaalta näiden termien lukeminen tekstistä silloin tällöin sivistää lukijaa. Jos lukija ei tiedä mitä ne tarkoittavat, hän ottaa selvää ja on taas hieman viisaampi. Tarkoitan että ei pidä viljellä vaikeita termejä tahallaan, mutta ei toisaalta poistaakaan järjästelmällisesti (fennomaanisesti) kaikkia ulkolaisperäisiä termejä. Lisäksi, on asioita joissa "nyt vaan on tapana" käyttää vieraita kieliä; Microsoftin Windows-ohjelmisto on de facto-standardi. Mannsteinin coup de main suuntautui kohti Rosokovsskin sivustaa, jne jne. Tietosanakirjatekstikin voi olla eläväistä. --Tpheiska 12. kesäkuuta 2008 kello 05.58 (UTC)

hear, hear! Tiivistit näkemykseni oivallisesti.--Joonasl (kerro) 12. kesäkuuta 2008 kello 06.00 (UTC)

Politiikassa termi "de facto itsenäinen" (alue tms.) on ainakin syytä säilyttää, sillä sen korvaaminen esim. termillä "käytännössä itsenäinen" on huono idea, koska termi ei sisällä samanlaista viestiä alueen asemasta kansainvälisessä politiikassa. Moönlnrlsnsohi9h5nm 12. kesäkuuta 2008 kello 06.05 (UTC)

En puutu yksittäisiin käyttökohteisiin, jokainen miettiköön päässään, milloin on tarpeen, vaan puhun periaatteellisesta asenteesta, ettei lähdettäisi sille tielle, että "nyt vaan on tapana" tai "termi ei sisällä samanlaista viestiä", jollaista saa usein lukea äsken vieraskielisiä termejä oppineiden selityksistä. Siperia opettaa ymmärtämään, että asioita voidaan yleensä ilmaista suomeksi yhtä täsmällisesti, jos vain on suomen kielen taito hallussa. Enkä nyt tähtää sinuun, vaan tämä oli tarkoitettu yleiseksi höpinäksi kaikille. --Ulrika 12. kesäkuuta 2008 kello 06.26 (UTC)

Wikipediassa nyt on vain käyttäjiä, jotka lukevat tällaisia keskusteluita yksisilmäisesti. Ja lainaankin Ulrikaa: "...vaan puhun periaatteellisesta asenteesta, ettei lähdettäisi sille tielle, että "nyt vaan on tapana"...". Tämä tiehän toimii kumpaankin suuntaan; kummassakin päässä on paikka, johon ei pitäisi mennä. Eli en puutu yleiseen linjaan, vaan yksittäiseen käyttökohteeseen. :) Yksisilmäinen käyttäjähän poistaa tämän keskustelun jälkeen kaikki de factot wikipediasta, "koska keskustelussa sovittiin niin". Ei muuta. Moönlnrlsnsohi9h5nm 12. kesäkuuta 2008 kello 06.35 (UTC)

Toki asiat voi ilmaista tarkasti myös suomeksi. Esimerkiksi tuo de facto-standardi suomennetaan usein tosiasialliseksi standardiksi. Kuitenkin, laki- ja lääketieteissä sekä tekniikassa latinaa on käytetty niin kauan että voidaan katsoa termien vakiintuneen. Esimerkkinä tästä vaikkapa pro bono ja pro gradu. Toinen alalaji on sekakieliset ilmaukset, vaikkapa Post-Punk, näidenkin muuttaminen on hieman hankalaa. Lisäksi lyhenteet, pitäisikö (sic.) suomentaa? Toki on suotavaa kirjoittaa hyvää suomea ja olla käyttämättä vieraskielisiä termejä pätemistarkoituksessa mutta sopivasti käytettynä ne rikastavat tekstiä. --Tpheiska 12. kesäkuuta 2008 kello 06.49 (UTC)

Paperitietosanakirjoja lukiessa ei ole pahemmun tullut törmättyä näihin latinankielisiin hienoseluihin, vaan asiat on kyllä pystytty ilmaisemaan pitkälti suomen kieltä käyttäen. --SM 25. heinäkuuta 2008 kello 16.05 (UTC)

Kolmion pinta-alan kieliasu on epäselvä

Wikipediassa on

  ...B on kannan leveys ja h on ...

Pitäisi olla paremmalla suomella esim.

 ...B on kannan pituus ja h on ...

TAI

 ...B on kanta ja h on ...

Pystyisikö joku korjaamaan. Itse minulla ei ole valitettavasti mahdollisuutta tutkia, mikä on toimiva tapa korjata.

Terv. Jukka Kalleinen, 16.6.08

Korjattu. (Kysehän oli siis tästä: Pinta-ala#Kaavoja) --albval (keskustelu) 17. kesäkuuta 2008 kello 07.44 (UTC)

Kiinalainen Taipei

Wikipediassa ei suvaita omia käännöksiä ("Kiinan Taipei"), vaan vallitsevia termejä (Kiinalainen Taipei), ks. Chinese Taipei: Translation compromise ja Chinese Taipei (Übersetzungs-Kompromiss).
Lähteitä: Kiinan ja Taiwanin historia olympialiikkeessä, Peking-kisasivut: Kisainfoa ja FutisForum.

On totta, että nimi Kiinalainen Taipei ei noudata suomen kielelle tyypillistä genetiivi-etuattribuuttirakennetta (määre genetiivimuodossa sanan edessä) vastakohtana indoeurooppalaisille jälkiattribuuteille ja adjektiiviattribuuteille. Kuitenkin tämä "rike" on tehtävä, kuten on tilanne vuonna 1968 perustetun ja laillistetun Saksalaisen kommunistisen puolueen (saks. Deutsche Kommunistische Partei) tapauksessa, jotta se erottuisi vuonna 1956 kielletystä Saksan kommunistisesta puolueesta (saks. Kommunistische Partei Deutschlands).

--MLH 16. kesäkuuta 2008 kello 15.54 (UTC)

Joo joo Pekkos, kyllä tämä on jo kuultu. Vallitseva termisi antaa jopa 17 googlehittiä, ja Futisforumhan se onkin kielenhuollon auktoriteetti. Virallisestihan mesta on suomeksi Kiinan maakunta Taiwan. --Louhikärmes 16. kesäkuuta 2008 kello 16.03 (UTC)

Kysyin asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (tiedotus@kotus.fi), josta tuli vastaus 16.6.2008:

Olette esittänyt kysymyksen, onko nimi Kiinalainen Taipei täsmällisempi kuin Kiinan Taipei. Näissä nimissä on kyse politiikasta. Myönnetäänkö, että Taiwan on itsenäinen (mitä se faktisesti ei ole) vai onko se Kiinan alainen.

Kiinan Taipei ilmaisee, että alue on Kiinan omistuksessa tai hallinnassa. Kiinalainen Taipei kertoo, että alue on kiinalaista.

Suomen ulkoministeriön nettisivuilla on vain Kiina ja siellä olevistä edustustoista mainitaan, että Taiwanissa ei ole edustustoa. Virallisesti Suomi ei voi pitää Taiwania itsenäisenä.

Wikipediassa käytetään muotoa Kiinan Taipei. Kerkko Hakulinen on kääntänyt kirjassaan Paikannimet (2006) nimen Chinese Taipei sanoilla Kiinalainen Taipei.

Hakulisen mukaan olympialiikkeessä ja Aasian kehityspankissa Taiwanin nimi on kiinaksi Pekingin vaatima Zhongguo Taibei, jonka Hakulinen on kääntänyt Kiinan Taipei. Englanninkielisen nimen Chinese Taipei hän on kääntänyt kuitenkin Kiinalainen Taipei.

Riippuu varmaan asiayhteydestä, mitä nimityksiä käytetään. Virallisesti alue on Taiwan, kuten ulkoministeriökin sitä nimittää. Nimitykset Kiinan Taipei tai Kiinalainen Taipei ovat kompromisseja, kun on haluttu kiertää hankala itsenäisyysongelma.

Taipei käyttäisi mielellään itsestään nimeä Kiinan tasavalta Taiwanissa. Kiina käyttäisi nimeä Kiinan Taiwan tai Kiinan maakunta Taiwan.

Siis ei ole kyse täsmällisyydestä vaan siitä, mitä nimitystä halutaan poliittisesti käyttää.

Pirjo Mikkonen

tutkija

nimistönhuollon vastuuhenkilö

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Kuten alussa tutkija toteaa: "Kiinan Taipei ilmaisee, että alue on Kiinan omistuksessa tai hallinnassa. Kiinalainen Taipei kertoo, että alue on kiinalaista." Koska Taiwan (Kiinan tasavalta) on käytännössä itsenäinen, kiinalainen valtio, jota ei valtaosin mantereella oleva toinen Kiina (Kiinan kansantasavalta) hallinnoi, silloin nimitys Kiinalainen Taipei kuvaa tilannetta parhaiten.

--MLH 16. kesäkuuta 2008 kello 18.35 (UTC)

Venäläisen nimen translitterointi

Николай Семёнович Кардашев on kirjoitettu Nikolai Kardašov. Varmistaisin nyt että erityisesti sukunimi on kirjoitettu oikein translitterointisääntöjen mukaan.--Ulrika 25. kesäkuuta 2008 kello 11.07 (UTC)

Artikkelissa ennen muutostasi ollut venäjänkielinen nimi Кардашёв translitteroitaisiin Kardašov, mutta ru.Wikipedia näköjään kirjoittaakin nimen Кардашев, jolloin Kardašev olisi oikea translitteraatio. En osaa sanoa kumpi on oikea nimi, ja näköjään venäjänkielisen artikkelin keskustelusivullakin on asiaa kysytty. Kyrillisten kirjainten ё ja е välillä on usein sekaannusta (ks. Korpela), mutta ru.Wikipediassa noiden kanssa ollaan kyllä yleensä oltu tarkkana. –Kooma (di algo) 25. kesäkuuta 2008 kello 11.26 (UTC)

Joo, tein muutoksen ru.wikipedian mukaan (sen verran osasin sieltä kaivaa esiin). Eli siis muutetaan se Kardaševiksi. EDIT: Muuten Esko Valtaohja kirjoittaa Tiede-lehden artikkelissa Kardašev, ja jotenkin tuntui että hän ehkä tietää, vaikka eihän tiedemiehet aina tiedä... --Ulrika 25. kesäkuuta 2008 kello 11.35 (UTC)

Artikkeleita vs. artikkeleja

Kumpaakin on näemmä käytetty Wikipediassa. Kumpi on oikein (oma kielikorva ei sano, ehkä artikkeleja on parempi)? Täytyisi varmaan korjata AWB:llä? —kallerna™ 25. kesäkuuta 2008 kello 11.09 (UTC)

Minäkään en oikein tiedä, mutta mielestäni taas artikkeleita, mutta toisaalta taas artikkeleja... Oma mielipiteeni on (55-45) artikkeleita. --Juusomoro 25. kesäkuuta 2008 kello 11.11 (UTC)

Ei tässä ole mielipiteellä väliä. Mitä kielitoimisto sanoo/suosittelee? —kallerna™ 25. kesäkuuta 2008 kello 11.12 (UTC)

-leita on suomea, -leja ei ole --albval (keskustelu) 25. kesäkuuta 2008 kello 11.12 (UTC)

Eikös kummatkin ole oikein? (vrt. esim. omenoiden, omenoitten, omenien, omenain tai enkeleiden, enkeleitten, enkelien. näitä riittää suomessa...) Moönlnrlsnsohi9h5nm 25. kesäkuuta 2008 kello 11.13 (UTC)

Kiitos, albval. Lisätäänkö tänne? —kallerna™ 25. kesäkuuta 2008 kello 11.13 (UTC)

Ei lisätä mutu-periaatteella, vaan tarkistetaan ensin vaikka Kielitoimiston sanakirjasta. Minäkin veikkaan, että se hyväksyy molemmat muodot, vaikka artikkeleita on yleisempi. --Silvonen 25. kesäkuuta 2008 kello 11.17 (UTC)

Juu, niin täytyy siis sanoa vielä sen verran, että vedin tuossa mutkat vähän suoriksi:-) Kuten Möö ja Silvonen sanoo, molemmat ovat kyllä yleisesti käytössä ja siten varmaan hyväksyttäviä, mutta leita-pääte on se oikeakielisempi/yleisempi... --albval (keskustelu) 25. kesäkuuta 2008 kello 11.20 (UTC)

Jos molemmat ovat hyväksyttyjä, niin pitäisikö silti yhteisyyden vuoksi valita jompi kumpi "viralliseksi"? —kallerna™ 25. kesäkuuta 2008 kello 11.21 (UTC)

Mielestäni kyllä. --Juusomoro 25. kesäkuuta 2008 kello 11.23 (UTC)

En kannata kielen köyhdyttämistä väkisin. Korkeintaan sivujen otsikoissa tms. yhteyksissä tuollainen yhdenmukaistus voisi olla paikallaan. --Silvonen 25. kesäkuuta 2008 kello 11.29 (UTC)

Molemmat ovat oikein, eikä Wikipediassa tällaisia kieliasioita päätetä äänestyksellä. Ei haittaa vaikka molempia esiintyy, niinhän on monien muidenkin sanojen kohdalla erilaisia taivutusvaihtoehtoja. Kielitoimiston sanakirjasta:

yks. nom. artikkeli

yks. gen. artikkelin

yks. part. artikkelia

yks. ill. artikkeliin

mon. nom. artikkelit

mon. gen. artikkelien, artikkeleiden, artikkeleitten

mon. part. artikkeleja, artikkeleita

mon. ill. artikkeleihin´--Ulrika 25. kesäkuuta 2008 kello 11.32 (UTC)

”Oikeakielisempi” on liian vahva sana, jollei Kielitoimisto mitenkään hylji harvinaisempia muotoja. --Silvonen 25. kesäkuuta 2008 kello 11.29 (UTC)

MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0: mon. gen. artikkelien, artikkeleiden, artikkeleitten; mon. part. artikkeleja, artikkeleita. -tKahkonen 25. kesäkuuta 2008 kello 11.27 (UTC)

No hitto. Pitäisi näemmä aina tarkistaa kahteen kertaan ennen kuin avaa suunsa:-) --albval (keskustelu) 25. kesäkuuta 2008 kello 11.31 (UTC)

Valinnan vapauden aiheuttamasta ahdistuksesta on kirjoitettu myös Kotuksen sivuilla:

»On yhtä oikein sanoa maiden ja maitten, tai omenien, omenain, omenoiden ja omenoitten. Kielenhuoltaja voi antaa tietoa valintojen tueksi, mutta vastuu valinnoista jää tekstin tekijälle. Tämä aiheuttaa toisille ahdistusta ja nurinaa, että nykyään kaikki on sallittua!»
(Riitta Hyvärinen: Kielenhuoltajana kentällä)

--Silvonen 25. kesäkuuta 2008 kello 11.36 (UTC)

Kun sanoin, että mielestäni pitäisi valita jompikumpi viralliseksi, tarkoitin sitä, että sanaa artikkeleita suositeltaisiin, mutta artikkelejakaan ei ole kielletty, sillä muuten loisimme kymmeniä, ellei jopa satoja virheitä. --Juusomoro 25. kesäkuuta 2008 kello 11.41 (UTC)

Sanaa artikkeleja, missä vaiheessa artikkelien tekeminen ollaan kielletty :D --Juusomoro 25. kesäkuuta 2008 kello 11.42 (UTC)

Kannatan artikkeleita 1 En ole silti sitä mieltä, että artikkeleiden tekeminen tulisi kieltää. 2 Lab-oratory 25. kesäkuuta 2008 kello 11.46 (UTC)

Suuri viivakeskustelu ja sitä seurannut äänestys opetti ainakin sen, että tyyliseikka tai sanamuoto kannattanee yhdenmukaistaa silloin, kun se toistuu artikkelissa. En-wikissäkin sovelletaan tämänkaltaisissa tapauksissa kuka ehti ensin -periaatetta, eli ei korjata jälkikäteen yhden muokkaajan aloittamaa kirjoitustyyliä vaan jatketaan artikkelin yhdenmukaisuuden säilyttämiseksi samalla (oikealla ja hyväksytyllä) tyylillä. --Jaakonam 25. kesäkuuta 2008 kello 12.19 (UTC)

Jaakonam: Eli kannatat äänestystä asiasta? --Juusomoro 25. kesäkuuta 2008 kello 12.26 (UTC)

Turhaa byrokratiaa kun kerran molempia muotoja voi käyttää. Annettakoon muokkaajille vapaus valita tilanteeseen parhaiten sopiva termi. --qWerk 25. kesäkuuta 2008 kello 12.29 (UTC)

En, vaan sitä, että jos yllä näkyvässä keskustelussa on jo todettu, että molemmat muodot ovat oikein, pitäisi niitä vain käyttää sitten yhdenmukaisesti yhden artikkelin sisällä. --Jaakonam 25. kesäkuuta 2008 kello 13.34 (UTC)

Asia selvä. --Juusomoro 25. kesäkuuta 2008 kello 13.46 (UTC)

Tähän ei ole mitään syytä. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin nollamuokkaukset, joilla oikea kirjoitusasu muutetaan toiseksi oikeaksi kirjoitusasuksi. Jos samassa artikkelissa lukee jossain kohtaa "artikkeleja" ja alempana "artikkeleita", ei lukija sitä huomaa! (Ja jos huomaisikin, se ei aiheuttaisi hänessä mitään "ärsytysreaktiota". Eikä hän huomaa.) --PeeKoo 21. heinäkuuta 2008 kello 12.13 (UTC)

Artikkelia voi aina lukea joku pilkunviilaaja. Ja onko siitä haittaa, jos artikkelin kieliasua parannetaan hiukan? Wiki-periaate toimii siten, että artikkelit paranevat nopeammin, kun kaikki saavat muokata niitä. --Juusomoro 21. heinäkuuta 2008 kello 12.22 (UTC)

Näkökantani onkin juuri että koska kirjoittajia on useita, myös kirjoitustapoja on useita. Onko siitä haittaa, jos artikkelin kieliasua parannetaan hiukan? Ensinnäkään oikean kirjoitusasun korvaaminen toisella oikealla kirjoitusasulla ei ole artikkelin kieliasun parantamista. Toiseksi sellainen ärsyttää minua vietävästi. Tulee melkein pakonomainen tarve häiriköidä esittääkseen kantansa :). (Todellinen pilkunviilaaja ei tietenkään häiriinny kahdesta eri kirjoitusasusta, koska hän tietää molempien olevan oikein.) --PeeKoo 21. heinäkuuta 2008 kello 12.31 (UTC)

Samassa artikkelissa ei (mielellään) pitäisi käyttää kahdenlaista taivutusta, vaikka molemmat ovat hyväksyttyjä. Ei myöskään ehkä pitäisi lähteä tekemään niin pientä muutosta, jos ei muuta muuttamista ole. Mutta kuten sanottu, nämä ovat makuasioita ja varsin pieniä sellaisia.--Ulrika 21. heinäkuuta 2008 kello 12.37 (UTC)

Nordiques de Québec

No tehdääs nyt riita tästäkin. Uspin mielestä englanninkielinen nimi on de facto suomenkielinen nimi. Voi olla esimerkiksi tässä yksittäistapauksessa, mutta ei yleisesti, enkä menis vannomaan tämänäkään yksittäistapauksen kanssa. Vaatinee keskustelua kaffella, jonne tämän siirrän. --Höyhens 28. kesäkuuta 2008 kello 21.38 (UTC)

Olen kuullut Québec Nordiquesista, mutta en Nordiques de Québecista, joten mielestäni Usp on oikeassa. --Juusomoro 28. kesäkuuta 2008 kello 21.55 (UTC)

Tyydyn tässä asiassa kiltisti enemmistöpäätökseen, mutta en tietenkään yleisellä tasolla. Tämän yksittäiskysymyksen pointti on se, että vaikka Suomessa käytettäisiinkin yleisemmin englanninkielistä versiota niinkuin kai käytettäneen, on jokin paino asetettava sille mikä on seuran oikea nimi ja sen kotipaikassa yleisimmin käytetty nimi. Enkä ole niitä selvittänyt edes. Tämä voi nimittäin taas johtaa siihen, että Ak Bars Kazan muutetaan johonkin AK Bars Kazan -tyyppiseen muotoon ihankuin AK tarkoittaisi samaa kuin FC tms jne. --Höyhens 28. kesäkuuta 2008 kello 22.19 (UTC)

Ak:ssa toinen kirjain (k tai q) kirjoitetaan pienellä muillakin kielillä. --Juusomoro 28. kesäkuuta 2008 kello 22.21 (UTC)

Moro Juuso. Jos seuraat urheilutoimittajaparkoja, joilta tunnutaan edellyttävän kaikkien kielten oikeinääntämystä, he käyttävät säännönmukaisesti nimitystä "aa koo Bars kasan" ja jos siitä tulee käytäntö niin wikipedian pitäisi kai sitä noudattaa :P --Höyhens 28. kesäkuuta 2008 kello 22.50 (UTC)

P. S. Alas pakkoenglanti (oppii ne sen muutenkin sanoo tuntemani englanninopettaja) :P :P :P --Höyhens 28. kesäkuuta 2008 kello 22.50 (UTC)

Ens Höyh :D. Urheilutoimittajien lausumismuodot eivät ole (ainakaan vielä) virallinen käytäntö, ja nyt pitäisi kai luottaa olemassa olevaan. Vielä sanoisin, että nykymaailmassa suomalaiset tarvitsevat enemmän englantia kuin ruotsia, sillä ruotsissakin pärjää englannilla, jos ei osaa ruotsia, mutta englannissa ei pärjää ruotsilla, jos ei osaa englantia. Lisäksi ainakin 90 % internetin kansainvälisistä keskusteluista käydään englanniksi, joten ruotsinkieliset keskustelut ovat harvinaisempia. --Juusomoro 28. kesäkuuta 2008 kello 22.59 (UTC)

Hei kyllä minä tuosta olen samaa mieltä mutta puhutaan eri asiasta :D --Höyhens 28. kesäkuuta 2008 kello 23.03 (UTC)

Minä ainakin opin ilman ongelmia, mutta jotkut eivät, ja silloin he ovat pulassa maailmalla. --Juusomoro 28. kesäkuuta 2008 kello 23.10 (UTC)

Edelleen samaa mieltä. Mitähän me nyt ajetaan takaa? Kissa häntäänsä vai? --Höyhens 28. kesäkuuta 2008 kello 23.13 (UTC)

Aivan. En oikeastaan tiedä... Varmaan sitä, että onko pakkoenglanti hyvä asia. Tähän pääsimme siitä, että mikä on kanadalaisen entisen jääkiekkoseuran nimi, josta siirryimme A? Bars Kazaniin, josta pakkoenglantiin. Joka tapauksessa, toimittajien ääntämiset kalpenevat muiden wikien kirjoitusmuodoille. Muuten, kello on 2.25 yöllä. Miksi valvot? --Juusomoro 28. kesäkuuta 2008 kello 23.19 (UTC)

Miksikö valvon vielä hetken? Yritän pitkän wikiloman jälkeen pästä jyvälle mitä täällä tapahtuu. Pakkoenglanti kuuluu kahvihuonekeskusteluihin ja on minusta sata vertaa tärkeämpi kuin pakkoruotsijankkaukset. Ak Bars oli perustelu Quebecin nimikysymykselle. Mutta kun tämä alkaa mennä tämmöiseksi niin jätän tämän aiheen toisten arvioitavaksi. Tämmöinen keskustelu kyllä kuuluisi jo johonkin tsättiin tai irkkiin. --Höyhens 28. kesäkuuta 2008 kello 23.30 (UTC)

Kaikki ranskankieliset (ml. Québecin asukkaat) kutsu(i)vat joukkuetta ranskankielisellä nimellä. Perustaisin silti argumenttini lähinnä siihen, että liiga(t), johon Quebecin joukkue kuului(vat) – eli WHA ja NHL – tunnustivat virallisesti ainoastaan nimen Quebec Nordiques logoissa, ottelupöytäkirjoissa, tilastoissa jne. Tällöin voisi sanoa, että kyseessä on de facto suomenkielinenkin nimi. Vrt. "Anaheimin Ankat" voi olla lennokkaassa Ilta-Sanomien artikkelissa käytetty kutsumanimi seurasta, mutta kyllä se virallisesti on "Anaheim Ducks"... Montreal Canadiensin kohdalla konventiot voikin sitten unohtaa, kun NHA ja NHL tulivat vuosisadan alussa jostain syystä vastaan ja käyttivät kaikkialla alusta asti ranskankielistä liikanimeä ("Les Canadiens de Montréal"), eikä oikeaa muotoa "Canadians". --Jaakonam 28. kesäkuuta 2008 kello 22.29 (UTC)

Mahtiankoista on muuten puhuttu. np --Höyhens 28. kesäkuuta 2008 kello 23.14 (UTC)

Se oli sitä aikaa, kun Disney omisti vielä seuran ja sen piti puffata d-luokan perhe-elokuvia (Mighty Ducks) ca. 1993-2006. :-) --Jaakonam 28. kesäkuuta 2008 kello 23.29 (UTC)

Eivätkö Quebec Nordiques ja Nordiques de Québec ole vain seuran toimintaa johtaneen yhtiön (Club de Hockey Les Nordiques, Societe en Commandite?) aputoiminimiä tms, samaan tapaan kuin Montreal Canadiens ja Canadiens de Montréal ovat Club de hockey Canadien, Inc:lle. Molemmat ovat siis virallisia, joten en sekottaisi tätä esim. mainittuun Ak Barsiin. Minäkin vieroksun englannin pakkosyöttöä, mutta Jaakonamin edellä esittämiin argumentteihin yhtyen kallistun tässä Nordiquesin tapauksessa myös englanninkielisen nimen puolelle. Canadiensistä kertova artikkeli meillä muuten jo on englanninkielisellä nimellä. –Kooma (di algo) 29. kesäkuuta 2008 kello 10.28 (UTC)

Ei alkuperäiskielen pakkosyöttöä. -- Usp 29. kesäkuuta 2008 kello 10.58 (UTC)

Otetaan mukaan myös Montreal Canadiens ja Montreal ja Quebec. YSAn mukaan näin. Miksi näissä tapauksissa pitäisi käyttään alkuperäisnimiä, kun selvät suomenkieliset vastineet ovat olemassa ja jopa yleisessä käytössä? -- Usp 1. heinäkuuta 2008 kello 05.57 (UTC)

Eivät ne kyllä suomenkielisiä ole (Kuninkaanvuoren Kanadalaiset?), mutta Suomessa ja suomessa vakiintuneita nimityksiä toki, millä perusteella kannatan niiden käyttöä täällä. –Saruwine 1. heinäkuuta 2008 kello 09.29 (UTC)

Eiköhän kaikessa suomenkielisessä lähdekirjallisuudessa puhuta Montreal Canadiensista ja Quebec Nordiquesista. Ulkomuistista: ensimmäinen pelkästään ranskankielinen pelaajasopimus tehtiin Quebecin ja Michel Gouletin välillä. Eli eipä se Canadienskaan ollut erityisen ranskankielinen firma (huolimatta pelaajamateriaalistaan ja yleisöstään). Palataan asiaan kun jossain suomenkielisessä (painetussa) lähteessä on käytössä nuo ranskankieliset muodot. Moönlnrlsnsohi9h5nm 1. heinäkuuta 2008 kello 09.41 (UTC)

Tämä kertoo lähinnä "lähdekirjallisuuden" tasosta: se perustuu erittäin vahvasti The Hockey Newsin ja muiden angloamerikkalaisten lähteiden kopiointiin. Sitä ei voi kuitenkaan missään tapauksessa pitää asiantuntevana kannanottona, korkeintaan vakiintuneena, mahdollisesti virheellisenä käytäntönä.

Kuitenkin esimerkiksi Québec on vahvan yksikielinen kaupunki, ja Quebec Nordiques on nimenä sekamelska englantia ja ranskaa, siinä missä alkuperäisnimi on ranskankielinen. Sama pätee tietenkin myös Montreal Canadiensiin. En ole täysin vakuuttunut, ettäkö suomenkielisin muoto on omaksua angloamerikkalaisten käyttämä sekamelska alkuperäisnimen sijaan. De:Wikissä onkin päädytty käyttämään alkuperäisiä ranskankielisiä nimiä näistä kahdesta vahvasti ranskankielisestä seurasta. -91.32.204.242 1. heinäkuuta 2008 kello 12.21 (UTC)

Kaupunkien ja alueiden nimiä en lähtisi muuttamaan, vaikka seurojen nimien englanninkielisiä muotoja kannatankin. Ei tarkkeiden poistaminen ole mitään suomentamista, vaan välinpitämättömyyttä, huolimattomuutta ja helppouden tavoittelua. Jos tälle linjalle lähdetään, niin samalla tavalla tarkkeet voisi poistaa lähes mistä tahansa nimestä. Tietysti jos YSA niin sanoo... –Kooma (di algo) 1. heinäkuuta 2008 kello 09.51 (UTC)

Puolestani niminä voisivat olla Montréal Canadiens ja Québec Nordiques, mikäli johdannoissa tehdään hyvin tarkkaan selväksi, että joukkueiden viralliset nimet ovat jotain aivan muuta. Tämän näen silti olevan huomattavasti alkuperäisnimien käyttämistä huonompi vaihtoehto. Tässä tapellaan nyt englannin- tai ranskankielisestä nimestä ranskankieliselle seuralle. Mediakäytäntö tukee ensimmäistä (vieläpä ilman tarkkeita!), terve järki jälkimmäistä. -91.32.204.242 1. heinäkuuta 2008 kello 12.27 (UTC)

Diskografia

Lieneekö yhtyeartikkeleihin pesiytynyt diskografia hyvää suomea? Minusta tuo kuulostaa anglismilta ja olen sanaa silloin tällöin muuttanut muotoon "levyt". Ei täällä kai bibliografiastakaan puhuta, vaan teoksista. Pitäisikö pyytää botti töihin, vai olenko liian vanhasuomalainen? --albval (keskustelu) 30. kesäkuuta 2008 kello 13.23 (UTC)

Levyt on vähän epämääräinen. Diskografia pitää selkeästi sisällään levyt tai albumit, singlet ja mitä niitä onkaan. --Jisis 30. kesäkuuta 2008 kello 13.26 (UTC)

Julkaisut tai levytykset voisi olla muita vaihtoehtoja. Tai sitten kuten diskografia-artikkelissa sanotaan: tuotanto (muusikolla ei yleensä juuri muuta tuotantoa ole kuin musiikki) --qWerk 30. kesäkuuta 2008 kello 13.27 (UTC)

Nämä kuulostaisivat minustakin paremmilta, levy on tosiaan pikkuisen epämääräinen kun joillain on niitä reeveeree-elokuviakin yms. --albval (keskustelu) 30. kesäkuuta 2008 kello 13.30 (UTC)

Hyvin laimea diskografia vs. julkaisut -vääntö vuodelta 2006, joka kaipaa ehkä uudelleen herättelyä. Ei missään tapauksessa "levyt". --Jaakonam 30. kesäkuuta 2008 kello 16.15 (UTC)

Kuten Jaakonam, ei "levyt", itse kannattaisin sanaa "tuotanto". Jos tehnyt tuotantoa monella alalla, laitetaan alaotsikot peliin. --Juusomoro 30. kesäkuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Uskotaan, ei levyt:-) Tuotanto siis kenties... --albval (keskustelu) 30. kesäkuuta 2008 kello 16.27 (UTC)

Täsmennetään vielä omaa mielipidettä. Musiikkiartistihan julkaisee kaikenlaista; kappaleita, singlejä, EP:tä, albumeja, musiikkivideoita, konserttivideoita, jopa kirjoja jne. eli "julkaisut" olisi minusta luonnollinen. Diskografia on ehkä hyväksyttävä ja saattaa olla jopa oikein (Kielitoimiston sanakirja taas esiin, anyone?), mutta se haiskahtaa... liikaa 70-luvulle... :-) --Jaakonam 30. kesäkuuta 2008 kello 16.28 (UTC)

Julkaisut on minunkin mielestäni parempi kuin tuotanto, jonka voi mieltää tuotantoyhtiön tai tuottajan toimiin. Tosin minusta diskografiassakaan ei ole mitään vikaa.--Jisis 30. kesäkuuta 2008 kello 16.32 (UTC)

Julkaisut on myös hyvä idea, se on ensimmäinen ehdotukseni yhdessä tuotannon kanssa. --Juusomoro 30. kesäkuuta 2008 kello 16.33 (UTC)

Julkaisut olisi parempi termi. En ole tuotantoakaan vastaan, mutta kun kerran ei ole tarkoitus alkaa luetteloida pöytälaatikkoon demonauhoille jääneitä tekeleitä, niin julkaisut kuvaa paremmin sitä mitä wikipediassa on tapana tuoda esille: nimenomaan levitykseen asti tuotettua materiaalia. Trainthh 1. heinäkuuta 2008 kello 21.03 (UTC)

Julkaisut paras termi, Trainthh:n perustelu hyvä. --Riisipuuro 1. heinäkuuta 2008 kello 22.22 (UTC)--

Kas, olinkin juuri tulossa tänne aloittamaan keskustelua samasta aiheesta :) Diskografia on kyllä harmittavan vakiintunut nimitys populaarimusiikin puolella. Itse olen käyttänyt tuotantoa, mutta julkaisut on myös varsin hyvä idea. Diskografia on mielestäni ruma sana, ja jättää tiukasti tulkittuna levyt-nimityksen tapaan ulkopuolelle kasetit, internet-julkaisut jne. Kummatkaan jälkimmäisistä eivät tietysti sisällä myöskään videotallenteita tai kirjoja. En tiedä onko tuo ehdottamasi botilla korjaaminen välttämättä tarpeen, mutta en vastustakaan ajatusta. –Neurovelho 7. heinäkuuta 2008 kello 15.13 (UTC)

Kalkuttassa vai Kalkutassa?

Google sanoo Kalkutassa. Mikä on kielenhuoltajien mielipide? Molempia esiintyy Äiti Teresa -artikkelissa iloisen sekaisesti.--Uvainio 3. heinäkuuta 2008 kello 06.51 (UTC)

Kalkutassa on oikein. --Juusomoro 3. heinäkuuta 2008 kello 06.52 (UTC)

Kiitos. Korjasin.--Uvainio 3. heinäkuuta 2008 kello 07.04 (UTC)

Pistetään tuohon vielä varmemmaksi vakuudeksi lähde: Kotus --Ulrika 3. heinäkuuta 2008 kello 07.27 (UTC)

"Pyhä Rooman keisari"

Aina välillä törmään wikipediassa muotoon "Pyhä Rooman keisari" kun viitataan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijaan. Onko nämä kaikki vaan käännetty englannista (Holy Roman Emperor), vai onko jossain joku joskus nähnyt suomenkielessäkin tuota muotoa? Botille töitä? Moönlnrlsnsohi9h5nm 3. heinäkuuta 2008 kello 11.26 (UTC)

En osaa vastata ongelmaan mutta paheksun artikkeleiden kääntäjien tapaa kääntää englannista suomeen sanasta sanaan harkitsematta mitä kääntävät. Luultavasti tässä on kyse kääntäjän laiskuudesta. Luin artikkelia Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista, josta ilmeni että 1500-luvun alussa se pyhyys lakkasi ainakin siltä osin, ettei keisari enää käynyt paavin kruunattavana. Minulla on kuitenkin se käsitys että pyhyys liittyisi itse keisarikuntaan, mutta Wikipedian historianasiantuntijat varmaan osaavat parhaiten sanoa mitkä nimitykset ja muodot ovat suomenkielisessä historiankirjoituksessa vakiintuneet. --Ulrika 6. heinäkuuta 2008 kello 03.51 (UTC)

Vapaaherra ja kreivi vai Freiherr ja Graf

Kysynpä toisenkin itseäni jo jonkun aikaa askarruttaneen asian: välillä wikipediassa näkee muotoja Freiherr ja Graf. Onko meillä joku käytäntö, jonka mukaan arvonimet pitäisi kääntää suomeksi? Tai toisinpäin: pitäisi säilyttää alkukielisinä. Tilanne saksassahan on sikäli erikoinen, että kun aatelisarvot 1919 lakkautettiin, liittivät entiset aateliset nimeensä nuo arvot. Eli vuoden 1919 jälkeen eläneillä saksalaisilla tulee käyttää muotoa Peter Graf von Sperr tai Hans Christian Freiherr von Goten. Mutta omasta mielestäni ennen vuotta 1919 kuolleilla saksalaisilla ei ole mitään syytä käyttää edellä mainittuja muotoja, vaan titteli tulisi lisätä wikin ohjeiden mukaan nimen eteen: eli kreivi Peter von Fotze, ei Peter Graf von Fotze. Tästä tosiaan näkee kahdenlaista muotoa, vaikka tapauksia onkin vasta muutama. Moönlnrlsnsohi9h5nm 3. heinäkuuta 2008 kello 11.36 (UTC)

miten saisimme listan korjattavista sivuista

miten saisimme listan korjattavista sivuista joissa on sivut joissa on lihavointia muualla kuin otsikossa niin voisi niitä korjailla.

eli etsitään lihavointia muualta kuin otsikosta ja jos löytyy niin sivu lisätään työlistaan. Vai olisiko tuollainen lista jo valmiina tehtynä.--Musamies 5. heinäkuuta 2008 kello 20.29 (UTC)

Ainakin on Toiminnot:Lonelypages ja Wikipedia:Huomiota kaipaavat sivut. --Juusomoro 5. heinäkuuta 2008 kello 20.37 (UTC)

Kuulostaa aika tarpeettomalta korjausrupeamalta. Rinnastettavissa vuosilukujen wikittämiseen ja turhien välilyöntien poistamiseen. Varmasti olisi hyödyllisempääkin tekemistä. On myös joitakin tilanteita, joissa lihavointi on paikallaan, vaikkea olekaan määritelmän ensimmäisenä sanana (sitähän kai tarkoitit, etkä otsikkoa?). —B. Nuhanen 5. heinäkuuta 2008 kello 22.33 (UTC)

Jos podet työnpuutetta, yksi hampaita kirskuttava ja kiristävä korjattava olisi toimesta-suomennos englannin by-rakenteelle. Siinä riittää töitä, ja samalla löydät varmaankin turhia lihavointeja, joita ei tietystikään kannata lähteä varta vasten etsimään. Wikipedian haku löysi niitä 2680, joskin osa niistä on ihan muuta kuin tätä rakennetta eikä siis korjattavia, mutta siinä riittäisi puuhaa. Korjailen itse niitä kun kohdalle sattuu, mutta en tajunnut ennen kuin nyt kuinka laajalle syöpä on levinnyt :) --Ulrika 6. heinäkuuta 2008 kello 04.01 (UTC)

Tässä on tekeillä käsintehty lista korjattavista tärkeistä sivuista - joihinkin on merkitty puutteeksi myös kieli. Lähtökohta on niin päin, että katsotaan, mitkä keskeisistä artikkeleista (Wikipedia:Luettelo keskeisistä tietosanakirja-artikkeleista) ovat jotenkin puutteellisia. Aika monet ovat. --Tappinen 6. heinäkuuta 2008 kello 07.23 (UTC)

Kyseistä luetteloakin saisi korjata, koska se painottuu jostain syystä melkoisesti Suomeen. Lab-oratory 6. heinäkuuta 2008 kello 07.47 (UTC)

No enpä tiedä. Kansainväliset aiheet on haettu suoraan enkkuwikin listasta ja sitten siihen on lisätty keskeisiä suomalaisaiheita. --ML 6. heinäkuuta 2008 kello 08.13 (UTC)

Tiedän, mutta yleensä vaan painotetaan, että kyseessä ei ole Suomen tai suomalainen Wikipedia, ainoastaan suomenkielinen. Ei asia minua itseäni mitenkään haittaa. Kunhan otin esille. :) Lab-oratory 6. heinäkuuta 2008 kello 09.54 (UTC)

Bezirk & Ortsteil

Aloitin Berliini-artikkelissa kaupunginosien ja osa-alueiden uudelleennimeämisen ja jatkoin editoimalla muutamaan Bezirkiin myös saman uuden käännöksen. Tästä keskusteltiin Berliinin vertaisarvioinnissa. Ennen kuin muutan sen kaikkialle (tai joku muu tekee sen), haluaisin kuitenkin olla varma, että kukaan ei vastusta tätä muutosurakkaa.--Uvainio 6. heinäkuuta 2008 kello 19.11 (UTC)

Euroopan mestaruuskilpailut

Siirsin joukon otsikoita, jotka sisälsivät "Euroopan-mestaruuskilpailut" muotoon "Euroopan mestaruuskilpailut". Nyt kaipaisin Wikipedian ulkopuolista lähdettä sille, että tuo väliviivallinen versio on oikea. Helsingin sanomat ei sitä ainakaan käytä. --Jisis (keskustelu) 6. heinäkuuta 2008 kello 19.14 (UTC)

Molemmat muodot ovat ilmeisesti oikein samoin kuin euroopanmestaruuskilpailutkin, mutta tätä viivallista muotoa en ole kyllä oikeastaan koskaan nähnyt käytettävän missään muualla kuin Wikipediassa. Saa nähdä tottuuko siihen koskaan, 16 kuukautta Wikipediassa pyörittyäni se näyttää edelleen aivan hirvittävän rumalta. --Quinn 6. heinäkuuta 2008 kello 19.22 (UTC)

Kiinnostaisi tietää, miten tämä sääntö on maan, kaupungin, maailman ja maanosan kohdalla. Lab-oratory 6. heinäkuuta 2008 kello 19.25 (UTC)

Ethän siirtänyt, ethän? Tulee ylimääräistä vaivaa siirtää ne takaisin. Tuo viivallinen muoto on sovittu ja kirjattu käytettäväksi. Viivallinen muoto on aivan oikea, ks:

• http://www.kotus.fi/index.phtml?s=554 "Pohdittiin, voidaanko ilmaustyypin Suomen mestari, Euroopan mestari, Suomen mestaruus (myös Suomen-mestari jne.) rinnalle hyväksyä myös kirjoitusasut suomenmestari, euroopanmestari, suomenmestaruus jne. Hyväksyttiin kyseiset muodot aiemmin mainittujen rinnalle."
• http://www.kotus.fi/index.phtml?s=785 "Tavallisesti Suomen mestari ja Euroopan mestaruus kirjoitetaan erikseen. Sanojen väliin voidaan kuitenkin merkitä myös yhdysmerkki, esimerkiksi Suomen-mestaruus tai Euroopan-mestari."

Taustalla oli halu saada yhtenäinen yhdyssanamuoto kaikkiin, ettei olisi sekaisin Suomen mestaruuksia, SM-kilpailuja, EM-kisoja, maailmanmestaruuskilpailuja yms. -tKahkonen 6. heinäkuuta 2008 kello 19.30 (UTC)

Mutta en kertakaikkiaan ymmärrä sitä, että jos on kolme vaihtoehtoa, niin valitaan se, jota ei ole koskaan käytetty missään. --Quinn 6. heinäkuuta 2008 kello 19.33 (UTC)

Olen toki pahoillani aiheuttamastani työstä, mutta jopa linkkisi kertovat, että tavallisin muoto on kirjoittaminen erikseen. --Jisis (keskustelu) 6. heinäkuuta 2008 kello 19.34 (UTC)

On toki, mutta jos seurasit linkkiä alkuperäiseen keskusteluun, niin näit, että yhteen kirjoitettu muoto on Wikipediassa sovittu muoto. -tKahkonen 6. heinäkuuta 2008 kello 19.37 (UTC)

Ei tuossakaan linkissäsi muotoa kannata kuin sinä ja SM. --Jisis (keskustelu) 6. heinäkuuta 2008 kello 19.42 (UTC)

Siihen aikaan käyttäjiä ei tosiaan paljon ollut... Mutta muutosehdotuksia saa aina antaa. Millaista käytäntöä ehdotat? -tKahkonen 6. heinäkuuta 2008 kello 19.46 (UTC)

Ehdotan viivatonta versiota. Ainakin Hesari käyttää sitä. --Jisis (keskustelu) 6. heinäkuuta 2008 kello 19.48 (UTC)

suomenmestaruus, euroopanmestari, maailmanmestaruuskilpailut? Lab-oratory 6. heinäkuuta 2008 kello 19.48 (UTC)

Joko noin, tai Suomen mestaruus tai Euroopan mestari. Mutta tuo viivallinen muotohan on ihan hirveä. --Jisis (keskustelu) 6. heinäkuuta 2008 kello 19.52 (UTC)

Siis afrikanmestari, eteläamerikanmestaruuskilpailut, lohjanmestaruus, pirkkalanmestari? Kisat vai kilpailut muuten? Varmaan kilpailut. Ja tässä varmaan edelleen olisi vakiintuneet nimitykset kuten Kalevan kisat käytössä (ei siis yleisurheilun suomenmestaruuskilpailut). Muutoksia vuoden sijoittumiseen ei kai ole tulossa? Siis edelleen olisi Kilpailut vuosi (Talviolympialaiset 2006), Laji/maa/muu olympialaisissa vuosi (Suomi talviolympialaisissa 2006), Lajikausi vuodet (NHL-kausi 2005–2006), Mitalitaulukko kesäolympialaisissa 2002? Kannatan tosin edelleen tuota isolla ja yhteen kirjoitettua eli ei tarvita muutosta nykyiseen. Ei sitten mitään kiirettä niiden muuttamisien kanssa, viimeksikin odotettiin pari viikkoa vastalauseita, joita ei tullut. -tKahkonen 6. heinäkuuta 2008 kello 20.21 (UTC)

En ymmärrä, miksi tästä tehdään ongelma. Afrikan mestari on oikein, Afrikan-mestari väärin. Voit vertailla googlella. Mielestäni tässä pitäisi käyttää muotoja, joita on käytetty Wikipedian ulkopuolella.--Jisis (keskustelu) 6. heinäkuuta 2008 kello 20.25 (UTC)

Ei tässä ole mitään ongelmaa tekemässä vaan muutosta käytäntöön, jos nyt muutosta tarvitaan. Mielestäni ei tarvita. Molemmat ovat oikein. Myös Afrikan-mestari. Toissijainen Myöhemmin hyväksytty muoto on vasta afrikanmestari, sanoo Kielitoimisto. -tKahkonen 6. heinäkuuta 2008 kello 20.32 (UTC)

Kannatan muotoa Euroopan-mestaruuskilpailut ja vast. Kahkonen jo perustelikin, mutta se on yhdyssana kuten maailmanmestaruuskilpailut ja sopii myös tapauksiin, jossa koko sanaa ei voi kirjoittaa yhteen ja pienellä (kenianmestaruuskilpailut). HS puhuu sekaisin esim. Euroopan-kiertueesta ja Euroopan kiertueesta, mikä jo osoittaa, että sitä ei kannata kummoisenakaan vertailukohtana pitää, ja Euroopan-mestaruuskilpailuista käytetään selvästi useammin lyhyttä muotoa EM-kilpailut tai -kisat. Ja tämä lyhentäminenhän ei käynyt päinsä kuin muutamissa tapauksissa. Esim. mitkä ovat AM-kilpailut? Ei nyt muuteta hyvää ja oikeakielistä käytäntöä vain siksi, että se näyttää ”hirveältä”. Kyllä siihen tottuu, kuten tottuu shakkiin, pizzaan, ajatusviivoihin, jne. :-) –Kooma (di algo) 6. heinäkuuta 2008 kello 20.26 (UTC)

Kai tähän on tyydyttävä, kun kokeneemmat näin sanovat. Tosin olisin odottanut edes yhtä Wikipedian ulkopuolista esimerkkiä siitä, että väliviivallista versiota on käytetty vakiintuneesti. (Nyt ainoastaan kielitoimiston salliminen)--Jisis (keskustelu) 6. heinäkuuta 2008 kello 20.43 (UTC)

Lisään vielä, että tietenkin EM-kilpailut tai MM-kilpailut ovat oikein. --Jisis (keskustelu) 6. heinäkuuta 2008 kello 20.48 (UTC)

Rumaa ja obskuuria, kahden-kolmen käyttäjän puolivillaisin perustein valitsemaa nimitystapaa on katseltu tarpeeksi kauan. Tarvittaessa äänestykseen, jossa wikikansa saa antaa murskaavan tuomion väliviivalliselle muodolle. :-) --ML 6. heinäkuuta 2008 kello 20.51 (UTC)

Kannatan. Juuri tällaista jälkeä tulee, kun asiasta sovittu jossain kahden ihmisen kesken. Lab-oratory 7. heinäkuuta 2008 kello 07.23 (UTC)

Taisi jäädä Labikselta ML:n ironia huomaamatta:-) Mielestäni viivassa kannattaa pysyä, muuten on helkkarinmoinen nimien ja leipätekstin korjailu edessä. Jos se kelpaa kielitoimistolle, kelvatkoon se myös meille. --albval (keskustelu) 7. heinäkuuta 2008 kello 07.28 (UTC)

Aloittelin jo vähän tuota urakkaa, mutta menköön nyt näin. --Jisis (keskustelu) 7. heinäkuuta 2008 kello 08.03 (UTC)

Joo, käytetään sitten missään käyttämätöntä muotoa, kun sillä on aloitettu. Ehkä on parempi pysyä siinä, kun on niin hankalaa muokata viivat pois. Lab-oratory 7. heinäkuuta 2008 kello 08.05 (UTC)

Artikkelin nimistähän se menisi botilla, mutta leipätekstissä tarvittaisiin myös käsityötä, joten siinä olisi imho se helvetillinen työ. Missään käyttämättömästä muodostahan ei ole kyse, jos meidän virallinen nimistölähteemme sitä käyttää. --albval (keskustelu) 7. heinäkuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

No jos sitä jossain käytetään, niin hyvin on piilossa pysynyt ainakin minulta, vaikka olen lähes 30 vuotta seurannut urheilua erittäin tiiviisti. Miksi muuten tämä omituinen viivamuoto on käytössä vain urheiluartikkeleissa? Siirretään saman tien Suomen vaakuna nimelle Suomen-vaakuna ja Euroopan unioni nimelle Euroopan-unioni ettei käytäntö ole erilainen. :) --Quinn 7. heinäkuuta 2008 kello 08.33 (UTC)

Juuri näin. Lähi-idän-mestaruus Lab-oratory 7. heinäkuuta 2008 kello 09.26 (UTC)

Etelä-Suomen-mestaruus. :P --Jisis (keskustelu) 7. heinäkuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

Suomen-kolmiloikkamestari.--Quinn 7. heinäkuuta 2008 kello 09.34 (UTC)

Puhumattakaan Suomen-nykyaikaisen-viisiottelun-mestari, sillä kai siihenkin viivat tulee, jos käytetään tällaista sanajärjestystä tyylin nykyaikaisen viisiottelun Suomen-mestari sijaan? --Quinn 7. heinäkuuta 2008 kello 09.43 (UTC)

Miten jalkapallon Suomen-mestari eroaa sanasta nykyaikaisen viisiottelun Suomen-mestari? Eihän kirjoiteta myöskään Suomen-jalkapallon-mestari. Juuri tuo jälkimmäisesi on oikea. Myös: kolmiloikan Suomen-mestari. Kaksi ensimmäistä tuossa yllä on oikein (Lähi-idän-mestaruus, Etelä-Suomen-mestaruus). -tKahkonen 7. heinäkuuta 2008 kello 09.47 (UTC)

Olen ainakin itse käyttänyt lukuisia kertoja pyöräilyartikkeleissa muotoa "Veikkanen voitti Suomen maantieajomestaruuden". --Quinn 7. heinäkuuta 2008 kello 10.39 (UTC)

Minusta on ihan hyvä, että tekstissä on välillä vaihteluakin, esimerkiksi saattaisin kirjoittaa artikkeleissa "Hän voitti MM-kisoissa 1999 pronssia ja EM-kisoissa 2002 kultaa sekä SM-kisoissa 1998–2003 kultaa". Yhdysmerkillisenä yhdyssanana tuo olisi sujuvimmin "maantieajon Suomen-mestaruus". Käytäntöhän koskee artikkeleiden otsikoita vain. -tKahkonen 7. heinäkuuta 2008 kello 10.47 (UTC)

Tekstissä voi olla vaihtelua, joten sikäli on turha pelotella sillä, että käytännön muutttaminen pakottaisi mahdottomaan tekstin-muokkaus-rumbaan... Eiköhän olennainen asia tässä ole artikkelien nimien kieliasu. Viime talvena tulin jutelleeksi muutamalla sanalla Suomen urheilukirjaston osastonjohtajan kanssa Wikipediasta, ja hänellä oli kaksi asiaa päällimmäisenä mielessä Wikipedian urheiluartikkeleista: ensinnäkin Wikipedian yksittäisissä tiedoissa on paljon virheitä ja toiseksi arvokisa-artikkelit on nimetty omituisella väliviivallisella muodolla, jota ei käytetä missään muualla. --Lax 7. heinäkuuta 2008 kello 11.22 (UTC)

Ei se noin mene. Ks. [2]. Viivalla kirjoitetaan sellaisissa tapauksissa kuin Lapin-matka eli mentiin Lappiin, mutta Lapin matka taas olisi kenties Arttu Lapin tekemä. Korpela tuolla antaa sellaisenkin esimerkin kuin Tanskan tuonti [= tuonti Tanskaan], Tanskan-tuonti [= tuonti Tanskasta]. Tai: "Onko Englannin-laiva jo lähtenyt?". Siinä kysellään Englantiin lähtevää laivaa. "Onko Englannin laiva jo lähtenyt?" taas voisi tarkoittaa vaikka sota-alusta tai muuten vain Englannin omistuksessa olevaa.

Tätä yhdyssanana kirjoittamista ei ole sovittu kahden käyttäjän kesken vaan Kahvihuoneessa yleisessä keskustelussa, johon ei sovun jälkeen kahteen viikkoon tullut yhtään vastustusta. -tKahkonen 7. heinäkuuta 2008 kello 09.44 (UTC)

Tuossakin linkissäsi Korpela toteaa: "Asiallisesti tämä merkitsee, että ”Suomen mestaruus” voidaan edelleen asettaa etusijalle. Tämä on myös sen yleisperiaatteen mukaista, että sanoja ei kirjoiteta yhteen, ellei yhteen kirjoittamiseen ole selvää syytä." --Jisis (keskustelu) 7. heinäkuuta 2008 kello 10.10 (UTC)

Tosi on. Aiemmassa keskustelussa jo mainittiin syitä, joista tärkein oli yhtenäisyys. Korpelakin kirjoittaa muuten, että Kielitoimiston (Wikipedia:Nimistölähteet) kannan mukaan kaikki kolme ovat oikeakielisiä. -tKahkonen 7. heinäkuuta 2008 kello 10.17 (UTC)

Hesarista poimittuja lauseita: "Espanjalaiset euroopanmestarit repesivät riemuun. Kun Espanja oli edellisen kerran EM-loppuottelussa... Espanjan Torresin maali riitti Euroopan mestaruuteen. Loistava EM-turnaus, loistava Euroopan mestari! Ranskan avoin mestaruuskilpailu. Yhdysvaltain mestaruuskilpailut ja olympiakarsinnat. Tomi Nybäck jakoi toista sijaa Plovdivissa pelatussa Euroopan mestaruuskilpailussa."--Jisis (keskustelu) 7. heinäkuuta 2008 kello 08.55 (UTC)

Muistelisin, että yhtenä merkittävänä syynä nykykäytäntöön päätymiseen oli pyrkimys yhtenäisyyteen nimissä, ts. kirjoitetaan joko kaikki yhteen tai erikseen eikä milloin mitenkin sattuu huvittamaan. Eli jos kirjoitetaan erikseen, niin pitäisi kirjoittaa maailman mestaruus jne. Joka tapauksessa käyttäjä Jisiksen toiminta on melko älytöntä, kun kerran käytäntöön on päädytty niin asiasta olisi hyvä esittää erimielinen näkemys saman tien (mitä kukaan ei tehnyt, joten nykykäytännöstä on melko turha itkeä) eikä vuosien päästä, kun valtava työ artikkelin nimien korjaamiseksi on saatu päätökseen. --SM 8. heinäkuuta 2008 kello 10.19 (UTC)

Myönnän, että aloitin siirtelyn hätäisesti, mutta tein sen täysin vilpittömin mielin. Korpela suosittelee muotoa "Suomen mestaruus" ja se on myös Kielitoimiston ykkösvaihtoehto Korpelan tulkinnan mukaan. Helsingin sanomat käyttää muotoa "Euroopan mestaruus". Samoin Laxin mukaan Suomen urheilukirjaston osastonjohtajan mielestä Wikipedian muoto on outo, eikä sitä käytetä missään muualla. Olen kuitenkin jo tässä keskustelussa todennut, että tyydyn tähän Wikipediassa vakiintuneeseen muotoon, vaikka se ruma onkin. Maailmanmestaruus puolestaan kirjoitetaan yhteen, siinä ei ole mitään epäselvää.--Jisis (keskustelu) 8. heinäkuuta 2008 kello 10.32 (UTC)

Viivamuodon myötä otamme käyttöön muodon: Luettelo shakin Suomen-mestareista, ellen tietenkin ymmärtänyt jotain väärin. Lab-oratory 8. heinäkuuta 2008 kello 10.41 (UTC)

Tietääkseni maailma ei ole erisnimi kuten Eurooppa tai Suomi, joten maailmanmestaruus ei liity tähän asiaan mitenkään. Mitä tulee nykykäytännöstä itkemiseen, niin jos päätös on tehty ennen kuin käyttäjä on rekisteröitynyt Wikipediaan, niin vaikea käyttäjän siihen on ollut sanoa mielipidettään siinä vaiheessa, kun asiasta ensi kertaa päätetään. Ymmärrän kyllä, että yhdysviivallinen versio helpottanee urheiluun perehtymättömän lukukokemusta ja että yhtenäinen käytäntö on syytä olla olemassa, mutta jälkimmäisestä seikasta ei erimielisyyttä ole tainnut ollakaan. Itse olen jo tottunut tuohon viivalliseen muotoon ilmeisesti Quinn:ia paremmin mutta kannatan kuitenkin elämästä tuttua viivatonta muotoa, jos mielipidettä kaivataan. En kuitenkaan rupea mitenkään kampanjoimaan viivattoman version puolesta, koska minulle kyseessä on sangen mitätön pikkuseikka. Tärkeämpää on, että artikkelien faktat ovat oikein. --Lax 8. heinäkuuta 2008 kello 10.53 (UTC)

Mihin lopputulokseen tässä on nyt siis päädytty? Lab-oratory 19. heinäkuuta 2008 kello 07.15 (UTC)

Sveitsin kantonit

Osa Sveitsin kantoneista on nimetty ilman tarkennetta, kuten Vaud. Osa on nimetty sulkeissa olevalla tarkenteella, kuten Geneve (kantoni), lähinnä siksi että varsinaiselle nimelle on muitakin merkityksiä.

Tämä on toisaalta hieman hämmentävää, koska kyseessähän on nimenomaan Geneven kantoni - olkoonkin että Geneven kohdalla ranskankielinen nimi on hieman pidempi historiallisista syistä. Onhan meillä myös Etelä-Suomen lääni, eikä Etelä-Suomi (lääni).

Pitäisikö siirtää kaikki täsmennetyille nimille, vai ainoastaan ne jotka tarvitsevat täsmennettä? Vai onko nykytilanne hyvä?

En-wikissä on käytössä "sekatilanne", de-, fr- ja it-wikissä kaikki ovat täsmennetyllä nimellä ilman sulkeita.

Jos nykytilannetta pidetään hyvänä, toinen kysymys kuuluu, minkäniminen luokka tulisi luoda Geneven kantonille ja muille sen kohtalontovereille. Luokka:Geneve (kantoni) vai Luokka:Geneven kantoni?

Yleiskuvan nykyisestä nimeämisestä saa hyvin täältä. -- Piisamson 7. heinäkuuta 2008 kello 08.42 (UTC)

Kannatan kaikkien kantonien nimeämistä tyyliin Geneven kantoni. Se olisi tosiaan johdonmukainen esim. noihin Suomen lääneihin tai viime aikoina paljon kirjoittamiini Italian maakuntiin verrattuna. --Quinn 7. heinäkuuta 2008 kello 08.51 (UTC)

Mielestäni voisi olla niin, että ne, jotka tarvitsevat täsmenteen, saavat sen (tyyliin Geneven kantoni) ja esim. Vaud saa jäädä Vaudiksi. --Juusomoro 7. heinäkuuta 2008 kello 09.04 (UTC)

Nyt jäi hieman epäselväksi, onko kyseessä siis Zürich- vai Zürichin kantoni -niminen kantoni. Se on ratkaiseva kysymys, kun nimeämisestä keskustellaan. Meillä on esim. Georgia (osavaltio) eikä "Georgian osavaltio", koska osavaltion nimi on Georgia eikä Georgian osavaltio.

Karttakirjoja kaivelemaan, siis. Minulla ei tässä ole kirjaa mistä katsoa. Artikkeli itse on sitä mieltä, että sen nimen on oltava "Zürich (kantoni)": "Zürich on kantoni Sveitsin koillisosassa." --PeeKoo 9. heinäkuuta 2008 kello 14.34 (UTC)

En löytänyt karttakirjaa, jossa Georgia ja Georgia olisivat olleet samalla kartalla siten, että kumpaankaan oltaisi merkitty mitään, mutta erillisillä kartoilla kumpikin oli pelkkä Georgia. Tässä tapauksessa kuitenkin suosittelisin valtion jättämistä Georgiaksi ja osavaltion jäämistä nimelle Georgia (osavaltio). Myös pelkän Georgian tekeminen täsmennyssivuksi olisi mahdollista, kuten soulin kohdalla ollaan tehty. --Juusomoro 10. heinäkuuta 2008 kello 03.45 (UTC)

Itse asiassa viittasin aiemmalla viestilläni ja esimerkilläni käytäntöön, jonka mukaan "Määrittelevää loppuosaa (esimerkiksi Amazon-joki) ei tule liittää suoraan artikkelin nimeen, ellei se kuulu sanan vakiintuneeseen kirjoitusasuun." (Ohje:Artikkelin nimi#Määrittelevät loppuosat) Karttakirjoista pitäisi siis katsoa, lukeeko niissä "Zürichin kantoni" vai "Zürich". --PeeKoo 11. heinäkuuta 2008 kello 15.17 (UTC)

Omista suomenkielisistä karttakirjoistani ei löydy niin tarkkaa karttaa Sveitsistä, että siinä olisi kantonit mainittu. Todennäköisesti pitäisi olla aika suuri kartta, jotta kantonien nimiä yleensäkään kirjoitetaan. Epäilen hieman, onko niillä välttämättä ylipäätään vakiintunutta kirjoitusasua. Toisaalta en usko että näihin kaksimerkityksisiin kantoneihin viitataan juoksevassa tekstissä pelkkänä Zürichina. Kaikilla Sveitsin kotimaisilla kielillä kyse on kuitenkin Zürichin kantoni -nimisestä kantonista, sillä pelkkä Zürich tarkoittaa kaupunkia. Samaan tapaan meilläkin on Oulu ja Oulun lääni.

Toinen Sveitsiin liittyvä ongelma on käsite Genevoise (näitä saattaa olla muitakin), joka viittaa Geneven kantonin asukkaisiin, ei pelkästään Geneven kaupungin asukkaisiin. -- Piisamson 16. heinäkuuta 2008 kello 00.29 (UTC)

Oulu-pointti on hyvä. Jossakin vieraskielisessä Wikipediassa käytettiin Oulun läänistä nimitystä Oulu, mahdollisena täsmennyksenä Oulu (lääni), ja Imatran seutukunnasta nimitystä Imatra. Sanoja Oulu ja Imatra ei tietenkään koskaan käytetä noissa merkityksissä. Jos Zürichin kantonia ei kutsuta nimellä Zürich, meidänkään ei tule niin tehdä, vaan käyttää täsmentävää luonnehdintaa Zürichin kantoni. – Kuohatti 18. heinäkuuta 2008 kello 15.37 (UTC)

Omasta karttakirjastani (Valittujen palojen Suuri maailmankartasto, jostakin 80-luvulta) löytyy tarpeeksi tarkka kartta. Siinä on vain "Zürich", "Genève" "Baselland" jne... J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 18. heinäkuuta 2008 kello 17.31 (UTC)

Genève ei taida olla suomenkielinen kirjoitusasu, joten epäilen ovatko muutkaan. Baselland on puolestaan mielenkiintoinen valinta; artikkeli on tällä hetkellä nimellä Basel-Landschaft, mikä vaikuttaa lyhennetyltä saksankieliseltä nimeltä. Veikkaan kuitenkin, että Basel-Land on oikeampi ja käytetympi kuin Baselland. -- Piisamson 29. heinäkuuta 2008 kello 16.04 (UTC)

Moolimassat versus atomimassat

Määritelmän mukaan yhdessä moolissa on avogadron vakion verran hiukkasia. Avogadron vakio on 6,022 * 10²³ 1/mol. Määritelmän mukaan atomimassayksikkö on 1,661 * 10^-27 kg. Määritelmän mukaan moolimassan yksikkö on g/mol. Artikkelissa typpitetraoksidi on hyvin jännittävä tieto taulukossa: Moolimassa 92,011 amu. Jännittäväksi tämän tekee se, että tuon perusteella 602200000000000000000000 typpitetraoksidimolekyyliä olisi massaltaan yhteensä saman verran kuin 7,6 hiiliatomia. Virhe on ilmeinen, ja helppo korjata, tarkistetaan vain oikeasta lähteestä oikea lukema ja yksikkö ja korvataan virheellinen tieto. Syy miksi meuhkaan täällä kasvihuoneessa enkä suinkaan ko. artikkelin keskustelusivulla on huoli siitä, että tuontapaisia virheellisyyksiä olisi lisääkin. --Krgeqewrjsif 19. heinäkuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Kyllä täällä saattaa olla asiavirheitä, mutta kuka tahansa voi korjata niitä. Kyllä kaikki korjaantuu joskus. --Juusomoro 20. heinäkuuta 2008 kello 06.54 (UTC)

Katolinen kirkko

On niin monessa artikkelissa, niin mikä ihmeen katolinen kirkko, eiks se hajonnu joskus 1054? Laitoin sinne taannoin lisäyksen Roomalaiskatolinen kirkko. --Aadesig 20. heinäkuuta 2008 kello 17.22 (UTC)

Ota tästä nyt selvää. Miksi en-wikissä sanotaan, että roomalaiskatolisen kirkon virallinen nimi on katolinen kirkko? --Uvainio 20. heinäkuuta 2008 kello 17.31 (UTC)

Fi.wikipediassa on näköjään jossakin vaiheessa otettu käytännöksi nimitykset katolinen ja ortodoksinen kirkko, lyhyesti ja ytimekkäästi vaikka juuri katolinen aiheuttaa epäselvyyttä ja herättää kysymyksiä. Totta kai roomalaiskatolinen kirkko on mieluummin pelkästään katolinen ja ihan perusasenteensa vuoksi. Mutta että fi.wikipedia lankeaa siihen, johtuu jostakin mitä minä en tiedä.--Ulrika 20. heinäkuuta 2008 kello 18.29 (UTC)

Oho, en tiedä oliko tuota silloin en-vers. vielä, kun itse sen suomenkieliseen versioon lisäsin. Pääpointtini oli, että roomalaiskatolinen ja katolinen kirkko ovat eri asia. 1054 katolinen kirkko hajosi, jonka jälkeen syntyi kaksi uutta kirkkoa - roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko, vai olenko ihan väärin ymmärtänyt kirkkohistorian. Kaikkea sitä oppiikin, vaikka kyllä siis sen olen ymmärtänyt koko ajan lukemastani, että roomalaiskatolinen kirkko pitää itseään aitona ja alkuperäisenä jne. Eihän Suomikaan ole Venäjä, vaikka täällä paljon venäläisiä onkin (ehkä vähän huono vertaus tähän hätään) .--Aadesig 20. heinäkuuta 2008 kello 18.35 (UTC)

Yleismaailmallisella eli katolisella kirkolla on lähes 1,2 miljardia jäsentä. Esimerkiksi luterilainen lahko on hyvin pieni vähemmistö.

Oikeauskoisen eli ortodoksisen kirkon nimittämiseksi "kreikkalaiskatoliseksi" ei ole erityistä syytä, koska esimerkiksi islamin oikeauskoisia ei tarvitse nimittää ortodokseiksi. Lisäksi "kreikkalaiskatolinen" viittaa erääseen paavin johtamaan katoliseen kirkkoon kuuluuvaan ryhmään, jotka noudattavat itäisen perinteen mukaisia jumalanpalvelusmenoja.

[3] --Thi 20. heinäkuuta 2008 kello 18.56 (UTC)

Varmaan olet ymmärtänyt väärinkin (vähän kuin Ruotsi olisi lakannut olemasta kun Suomi irtosi siitä), mutta oleellista on, että täällä käytetään sanoja joita yleiskielessäkin käytetään. Nykyisin puhutaan ilmeisesti useimmiten katolisesta ja ortodoksisesta kirkosta, joten ne käyvät täälläkin. --ML 20. heinäkuuta 2008 kello 18.57 (UTC)

Yleisimmin yleiskielessä puhutaan kyllä (roomalais-)katollisesta kirkosta. Google ei anna mitään eroa, molempia tulee vähän yli 400. Millähän perusteella esität väitteesi? --Ulrika 20. heinäkuuta 2008 kello 20.34 (UTC)

Katollisesta kirkosta puhuu kyllä ainoastaan Hikipedia :D. (Vakavasti ottaen: kysymyksen ratkaisua voisi auttaa, jos tietäisimme, miten tietosanakirjat yleensä kirkkoa kutsuvat. Tietojätti kertoo roomalaiskatolisesta kirkosta "katolinen kirkko" -hakusanan alla. ML taitaa olla oikeassa, useimmiten käytettäneen nimitystä "katolinen kirkko".) --PeeKoo 21. heinäkuuta 2008 kello 12.00 (UTC)

Mielestäni, katolinen sekä katollinen(täysin väärin) ovat molemmat puhekieltä nykyisessä merkityksessään, mutta katolinen voi olla kirkkohistoriasta puhuttaessa se katolinen kirkko, joka eli vuotee 1054 asti yhtenäisenä. Eli minä lähinnä hain sen oikeellisuutta historiaan nähden enkä niinkään kielellisen kauneuden perusteita. kiitos Thi. --Aadesig 24. heinäkuuta 2008 kello 17.16 (UTC)

Kuten ML. Täsmennys ei mielestäni ole tarpeen, ellei sekaannuksen vaaraa ole. –Muu-karhu 29. heinäkuuta 2008 kello 19.07 (UTC)

Ei täsmennystä, katollinen kirkko on kirkko, jossa on katto. --Juusomoro 29. heinäkuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

Lentopallon maailmanliiga

Pitäisikö Lentopallon maailmanliigojen erilliset kilpailut (Lentopallon maailmanliiga vuosi) nimetä muotoon että sana maailmanliiga kirjoitettaisiin isolla vai pienellä? --ArttuS (k/m) 20. heinäkuuta 2008 kello 19.40 (UTC)

Urheilu on vähän vieras ala, joten en ihan ymmärrä mitä tarkoitat. Anna esimerkki tai linkki. Periaatteessa maailmanliiga kirjoitetaan pienellä. --Ulrika 20. heinäkuuta 2008 kello 20.35 (UTC)

Toki yksittäisen kauden artikkelissa (Lentopallon maailmanliiga 2008) sana maailmanliiga kirjoitetaan pienellä samalla tavalla kuin yleisartikkelissa Lentopallon maailmanliiga. --Quinn 20. heinäkuuta 2008 kello 22.01 (UTC)

Ai. Kysyin vain tätä sen takia että viime vuoden joulukuussa oli tehty artikkeli Lentopallon Maailmanliiga 2007, eikä sitä siirtoa ole kukaan tehnyt :) --ArttuS (k/m) 21. heinäkuuta 2008 kello 07.41 (UTC)

Voit tehdä sen siirron nyt jos et jo tehnyt, niin tulee oikeaan muotoon. --Ulrika 21. heinäkuuta 2008 kello 08.57 (UTC)

P.s. En löydä sellaista, pistäpä linkki tähän missä se on. Löysin vain nämä Luokka:Lentopallokilpailut. --Ulrika 21. heinäkuuta 2008 kello 09.00 (UTC)

En löytänyt minäkään, en isolla enkä pienellä m-kirjaimella. Ehkä se on poistettu. --Juusomoro 21. heinäkuuta 2008 kello 09.05 (UTC)

Tarkoittikohan ArttuS artikkelia Lentopallon Maailmanliiga 2008? Sellainen on luokassa lentopallo ja hän on jo siirtänyt sen oikealle nimelle. Tuossa luokassa on muuten muutama muukin artikkeli, joka sopisi paremmin luokkaan lentopallokilpailut. --Quinn 21. heinäkuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Kyllä, tarkoitin kyseistä artikkelia, vuosilukuun vain lipsahti vuosi 2007. --ArttuS (k/m) 21. heinäkuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Vastaisuuden varalle: Kannattaa aina laittaa linkki siihen asiaan mitä kysyy, niin vastaajien ei tarvitse nähdä vaivaa. Vastaus voi jopa tulla helpommin kun ei tarvitse nähdä vaivaa:) --Ulrika 21. heinäkuuta 2008 kello 09.17 (UTC)

Suomen Cup

Nyt mieleeni tuli uusi asia. Voisiko Cup-artikkeleiden nimi olla esim. Jalkapallon Suomen Cup, kun nyt nimi on Suomen Cup (jalkapallo)? Luulisin kuitenkin, että suurin osa etsii artikkelia nimellä Jalkapallon Suomen Cup. --Juusomoro 21. heinäkuuta 2008 kello 09.34 (UTC)

Jalkapallon Suomen Cup varmaankin olisi nätimpi, mutta ehkä tuossa on päätetty otsikoida artikkeli virallisella nimellä ja sulkeisiin tarkenne. Jalkapallon Suomen Cupin virallinen nimi on käsittääkseni pelkkä Suomen Cup. --Lax 21. heinäkuuta 2008 kello 12.14 (UTC)

Ei kai silloin tulisi myös artikkeli Euroopan-mestaruuskilpailut 2008 (jalkapallo)? --Juusomoro 21. heinäkuuta 2008 kello 12.23 (UTC)

Ei varmasti tulisi. Tuo vasta ruma muoto olisi. --ArttuS (k/m) 21. heinäkuuta 2008 kello 12.42 (UTC)

Jalkapallon EM-kisojen virallisessa nimessä on mainittu jalkapallo, ainakin aiemmissa kisoissa (nykyään UEFA tuntuu haluavan käyttää "iskevää" Euro-nimitystä). --Lax 21. heinäkuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

Lajia sen enempää tuntematta tulee vain mieleen yleisellä tasolla, että kannattaisi harkita sellaista informatiivista nimitystä, joka on yhtenäinen muiden lajien kanssa, riippumatta siitä mitä UEFA haluaa. Eihän Wikipedia muutenkaan välttämättä noudata kohteidensa toivomuksia, määräyksiä ja käytäntöjä, vaan linjaukset vedetään muilla perusteilla.--Ulrika 21. heinäkuuta 2008 kello 13.58 (UTC)

Englannissa on käytetty ainakin kesän -96 EM-kisoista lähtien jalkapallon EM-kisoista nimeä Euro 96, Euro 2000, Euro 2004... Mutta sitä ei kyllä mielestäni pidä apinoida suomen kieleen. Jos Wikipedian artikkelit nimettäisiin tuolla tavalla, niin eihän siitä kukaan ymmärtäisi mitä artikkeli käsittelee. --Quinn 21. heinäkuuta 2008 kello 14.21 (UTC)

Samaa mieltä. Noudattaisi myös yhtenäistä linjaa (vrt. hiihdon maailmancup). --SM 22. heinäkuuta 2008 kello 00.50 (UTC)

Valkovenäläiset nimet

Wikipediassa näkyy vallalla olevan innostus nimetä kaikki valkovenäläiset nimet (kaupungit, henkilöt) valkovenäjänkielisillä nimillä huolimatta siitä, että maan selkeä valtakieli niin hallinnossa kuin kansan pääasialisena käyttökielenä on venäjä. Voisiko joku asiantuntija antaa perustelut moiselle toiminnalle?

Noh, oli miten hyvänsä, olen törmännyt jonkinasteisiin ongelmiin valkovenäläisten nimien kanssa. Varsinkin henkilönnimien kohdalla selkeä ongelma on siinä, etteivät valkovenäläiset vaikuta itsekään oikein hallitsevan "omaa kieltään". Varsin usein henkilönnimien kohdalla esiintyy varsin vaihtelevia kirjoitusasuja valkovenäjänkielisissä lähteissä, kun olen pyrkinyt etsimään oikeaa kirjoitusasua, jonka pohjalta translitteroida nimi suomen kielen mukaiseksi. Esimerkiksi maan presidentin etunimi kirjoitetaan lähteestä riippuen joko Аляксандр (Aljaksandr) tai Аляксандар (Aljaksandar), samaten hiihdon MM-hopeamitalistin sukunimi esiintyy valkovenäläisissä uutisissa joko muodossa Карнеенка (Karnejenka) tai Карніенка (Karnijenka), 100 metrin juoksun olympiavoittajan sukunimi esiintyy muodoissa Несцярэнка sekä Несьцярэнка (millä toki sinänsä ei vaikutusta ole suomenk. kirjoitusasuun) vain muutamia mainitakseni.

Asia ei ole maailman merkittävin, mutta koska Wikipedian käyttäjistä monet ovat kieli-intoilijoita ja osa saattaa jopa oikeasti olla perehtynyt aiheeseen, ei mielestäni järjettömän iso homma olisi hieman keskustella asiasta tai jopa sopia jonkinasteinen käytäntö. Erityisesti seuraavat asiat vaatisivat mielestäni sopimista: milloin henkilön/kaupungin nimi pitää vääntää valkovenäjänkieliseen muotoon (ja miksi?) ja jos niin tehdään niin minkä useista erilaisista eri muodoista mukaan se tehdään. Henkilönnimien kohdalla pitäisin järkevänä käyttää sen kielistä muotoa jota henkilö itse käyttää tai joka esimerkiksi urhelijoiden kohdalla on käytössä erilaisissa tuloslistoissa. Sen sijaan kaupungit minua oudoksuttavat, koska kaupungit ovat pääasiassa venäjänkielisiä, ja ainakin englannin kielessä on Suomen paikannimien kohdalla pitkälti käytäntö, jonka mukaan ne ovat joko suomen- tai ruotsinkielisellä nimellä sen mukaan kumpi kieli on enemmistönä alueella. --SM 22. heinäkuuta 2008 kello 15.57 (UTC)

Ainakin Aljaksand(a)rin kohdalla lienee kyse valkovenäjän kahdesta kilpailevasta standardista, joilla on omat Wikipediansakin (vrt. be:Аляксандр Рыгоравіч Лукашэнка vs. be-x-old:Аляксандар Лукашэнка). --Silvonen 22. heinäkuuta 2008 kello 16.08 (UTC)

Englannin kreivikuntien nimien kääntäminen

Aikaisemmin on ollut keskustelua Englannin hallintoalueiden nimien kääntämisestä. Ajattelin, että olisi hyvä saada keskustelua myös Englannin kreivikuntien nimien kääntämisestä.

Mielestäni kreivikuntien nimet pitäisi kääntää suomeksi jos mahdollista. Tässä joitakin valittuja paloja jotka mielestäni voisi kääntää. Kaikki kreivikunnat löytyvät Englannin kreivikunnat -artikkelista

1. Greater Manchester → Suur-Manchester
2. South Yorkshire → Etelä-Yorkshire
3. Tyne and Wear → Tyne ja Wear
4. West Midlands → Länsi-Midlands
5. West Yorkshire → Länsi-Yorkshire
6. County Durham → Durham
7. East Sussex → Itä-Sussex
8. North Yorkshire → Pohjois-Yorkshire
9. West Sussex → Länsi-Sussex
10. Bath and North East Somerset → Bath ja Koillis-Somerset
11. Blackburn with Darwen → ?
12. Brighton & Hove → Brighton ja Hove
13. East Riding of Yorkshire → ?
14. North East Lincolnshire → Koillis-Lincolnshire
15. North Lincolnshire → Pohjois-Lincolnshire
16. North Somerset → Pohjois-Somerset
17. Redcar and Cleveland → Redcar ja Cleveland
18. South Gloucestershire → Etelä-Gloucestershire
19. Telford and Wrekin → Telford ja Wrekin

-DragonMaster- 28. heinäkuuta 2008 kello 14.48 (UTC)

Pitäisi kääntää suomeksi, kyllä. Sitten vaan etsimään suomenkielisiä nimiä loppuihin näistä :). --Juusomoro 28. heinäkuuta 2008 kello 14.51 (UTC)

Niihin loppuihin tuskin löytyy mitään järkeviä suomennoksia, koska ne ovat suurimmaksi osaksi nimiä tyyliin York, Surrey ja Cornwall. Myös Kingston upon Hull, Stockton-on-Tees ja Stoke-on-Trent on vaikea kääntää. Eli mielestäni vain ylläolevassa listassa olevat nimet kannattaisi kääntää. Numerot 11 ja 13 voivat aiheuttaa ongelmia. -DragonMaster- 28. heinäkuuta 2008 kello 15.08 (UTC)

Jos kyseisille nimille ei löydy suomennosta, niin niille ei löydy suomennosta, mutta olisi tietysti hyvä, jos ne löytyisivät. Jos ei ole suomenkielistä nimeä, on kai pakko tehä vapaa käännös tai laittaa englanninkielinen nimi. --Juusomoro 28. heinäkuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Omasta mielestäni nimiä Kingston upon Hull, Stockton-on-Tees ja Stoke-on-Trent ei tarvitse yrittää kääntää. Mtä mieltä muut ovat? Sen sijaan nimet Blackburn with Darwen ja East Riding of Yorkshire voisi kääntää jos sopivat käännökset keksitään. Onko ehdotuksia? Jälkimmäinen olisi suoraan käännettynä Yorkshiren Itä-Riding, mikä näyttäisi hieman oudolta. -DragonMaster- 28. heinäkuuta 2008 kello 19.03 (UTC)

Nimessä East Riding of Yorkshire sana Riding viittaa ilmeisesti tähän. Onkohan sanalle olemassa minkäänlaista suomennosta? -DragonMaster- 29. heinäkuuta 2008 kello 07.28 (UTC)

Eikö kenelläkään ole tosiaan asiaan mitään sanottavaa? Odotin tästä kyllä hieman isompaa keskustelua, mutta jos ketään ei vastusta, niin alan lähiaikoina siirtämään sivuja. Ainoat ongelmat ovat vain nimien Blackburn with Darwen ja East Riding of Yorkshire kanssa. -DragonMaster- 29. heinäkuuta 2008 kello 13.43 (UTC)

Mitäs olemassaolevat suomenkieliset lähteet sanovat? Käytetäänkö noista suomennoksia? Suur-Manchester kuulostaa tutulta mutta muilta osin tuntuu oudommalta. Minulle ei tulisi mieleenkään puhua suomalaisten kanssa muutaman vuoden takaisesta yöpymiskaupungistani Malton and Nortonista nimellä Malton ja Norton. --Lax 29. heinäkuuta 2008 kello 14.44 (UTC)

Tämä menikin vaikeaksi. Itselläni ei ole mitään aihetta sivuavaa kirjallisuutta, ja tiedon etsiminen netistä tuntuu vaikealta. Päätin kuitenkin hakea tietoa googlella. Osumia löytyi nimille tyyliin ilmansuunta-paikannimi, esim. Etelä-Yorkshire tai Länsi-Sussex. Sen sijaan nimillä tyyliin paikannimi ja paikannimi (esim. Telford ja Wrekin tai Brighton ja Hove) ei löytynyt mitään missä olisi tuo ja-sana välissä. Hakusanoilla Pohjois-Somerset tai Bath ja Koillis-Somerset ei löytynyt yhtään mitään. En usko, että kovinkaan monella kreivikunnan nimellä on mitään suomessa vakiintunutta nimimuotoa. Olisin kuitenkin todella kiitollinen, jos joku voisi yrittää etsiä tarkempaa tietoa asiasta. -DragonMaster- 29. heinäkuuta 2008 kello 15.41 (UTC)

Mahdollisesti jotenkin aihepiiriin liittyen: Britannian ja Englannin paikallishallintojako on sekava eikä kaikilla aluejaoilla ole suomenkielisiä nimiä. Onko esim. termi "Shire-kreivikunta" käytössä jossain muualla kuin Wikipediassa. Sen virallinen nimi on englanniksi "Non-metropolitan county", joita myös nimellä "shire county" kutsutaan, koska useimpien nimet päättyvät -shire. On jokseenkiin tyylitöntä lukea niitä käsittelevistä artikkeleista että "Nottinghamshire on ns. shire-kreivikunta Keski-Englannissa." --Mikko Paananen 28. heinäkuuta 2008 kello 18.31 (UTC)

Oikeastaan asia ei mene aivan niinkään. Artikkelissa Englannin kreivikunnat lukee: Englanti on jaettu 81 kreivikuntaan, joista kuusi on metropolikreivikuntia (metropolitan counties) ja loput 75 muita kreivikuntia (non-metropolitan counties). Jälkimmäiset jaetaan usein shire-kreivikuntiin (shire counties) sekä yhden tason hallintoyksiköihin (unitary authorities). -DragonMaster- 28. heinäkuuta 2008 kello 19.03 (UTC)

Hmmm, näin voisi luulla, koska meidän Shire-kreivikunta linkkaa en.Wikiin artikkeliin en:Non-metropolitan county, jossa sanotaan: A non-metropolitan county or shire county in England, is a county-level entity which is not a metropolitan county. Lieneekö tuo Englannin kreivikunnat ihan oikeassa. Esim. Berkshire on shirekreivikunta ja siihen kuuluva en:West Berkshire on "unitary authority" (governed by a unitary authority (West Berkshire Council).) koska Berkshiren kreivikunnanvaltuusto (Berkshire County Council) on lakkautettu 1998. --Mikko Paananen 29. heinäkuuta 2008 kello 17.14 (UTC)

Englannin kreivikunta -artikkelissa näyttäisi tosiaan olevan jotain väärin. Tuo sinun Berkshire esimerkkisi on ehkä huono valinta, koska sehän on jotenkin muista poikkeava kreivikunta. Silti esim. jos oikein en-wikin artikkelistä ymmärsin niin Buckinghamshire koostuu neljästä ns. kunnasta, ja yhdestä yhden tason hallintoyksiköstä. Myös lähes kaikki muutkin shire-kreivikunnat koostuvat kunnista ja yhden tason hallintoyksiköistä. Voisiko joku selvittää tämän asian nyt perusteellisesti kuntoon? -DragonMaster- 30. heinäkuuta 2008 kello 07.32 (UTC)

Käsittääkseni artikkeleissa ja niiden nimeämisessä tulee käyttää vakiintuneita suomennoksia. Jos sellaisia ei kuitenkaan ole, on omia suomennoksia vältettävä. -- Piisamson 29. heinäkuuta 2008 kello 15.50 (UTC)

Mielestäni tämä ehdotus on varsin huono. Nimien kääntäminen ei voi olla itsetarkoitus, vaan tarkoituksena on pyrkiä palvelemaan tiedon hakijoita mahdollisimman hyvin. Epäilen, että kukaan tulee koskaan hakemaan tietoa esimerkiksi East Riding of Yorkshirestä millään muulla nimellä kuin East Riding of Yorkshire. Mututuntumalla väittäsin, että yleisimmin suomessa käytetään näistä alueista niiden alkukielisiä nimiä - aivan samoin kuin esimerkiksi Ranskan departtementeista tai Italian provinsseista. Tähän on varmasti muutamia poikkeuksia (esimerkiksi Yhdysvaltain osavaltion Pohjois-Carolina, Etelä-Dakota), mutta näissä on hyvä tukeutua luotettaviin nimistölähteisiin. Huomauttaisin myös, että "suomennetuista" nimistä voi aina luoda uudelleenohjauksen itse artikkeliin. Listassa, jonka käyttäjä -DragonMaster- on koonut ylempänä, on useita ongelmakohtia. Esimerkiksi County Durham on eri asia kuin Durham (kaupunki - kts. Durham); Tyne ja Wear, Bath ja Koillis-Somerset sekä Brighton ja Hove kuulostavat varsin keinotekoisilta. --Lendu 31. heinäkuuta 2008 kello 09.22 (UTC)

Taidat olla oikeassa. Ehkä on parempi olla kääntämättä kyseisiä nimiä, mutta entä tuo Suur-Manchester? Ja eikö olisi myös parempi tehdä tuosta Durhamista artikkelit Durham (kaupunki) sekä Durham (kreivikunta), ellei sitten tehdä samalla tyylillä kuin Yhdysvaltain piirikunnista on tehty (esim: Apachen piirikunta) eli tehtäisiin artikkelit Durham ja Durhamin kreivikunta. Ja eikö sitten pitäisi myös nuo Englannin hallintoalueetkin muuttaa takaisin alkuperäiseen muotoon? -DragonMaster- 31. heinäkuuta 2008 kello 09.31 (UTC)

Ainakin Länsi-Midlands ja Itä-Midlands menevät jo huumorin puolelle... --Lax 31. heinäkuuta 2008 kello 09.45 (UTC)

En menisi ihan heti tyrmäämään Länsi-Midlandsia tai Itä-Midlandsia - eivät ne ihan niin pahoja ole. Hallintoalueiden osalta pitäytyisin nykyisissä suomenkielisissä nimissä pitkälti siksi, että ne eivät ole läheskään yhtä vakiintuneita kuin kreivikuntien nimet. Myös hallintoalueiden kanssa voi (ja pitääkin) käyttää uudelleenohjauksia. Kukaan ei ole tainnut vielä tarttua täkyyn aiemminkin peräänkuuluttamani Englannin paikallishallinnon osalta? --Lendu 31. heinäkuuta 2008 kello 09.53 (UTC)

Länsi- ja Itä-Midlandsia on näemmä käytetty mm. tässä virallisessa EU-asiakirjassa, joten ihan pelkkänä huumorina niitä ei voi tyrmätä. Edelleen peräänkuulutan sitä mitä käytäntökin, eli että käytettäisiin vakiintunutta suomennosta, ja jos sellaista ei ole, ei suomenneta lainkaan. -- Piisamson 31. heinäkuuta 2008 kello 09.55 (UTC)

Tarkoittaako se sitten sitä, että hallintoalueiden nimet suomennetaan ja kreivikuntien nimiä ei? -DragonMaster- 31. heinäkuuta 2008 kello 10.16 (UTC)

Ei mitenkään kategorisesti, vaan sen mukaan mille käsitteille/nimille on vakiintunut suomennos. Esimerkiksi osalle Yhdysvaltain osavaltioista on vakiintunut suomennos ja osalle ei. On siis tapauskohtaisesti tutkittava, onko suomennosta yleisessä käytössä vai ei. Näinkin kapealle aihepiirille se voi olla vaikeaa, mutta oletusarvona on kai pidettävä että suomennosta ei ole, ja että suomennosta käytetään vasta kun sen osoitetaan olevan yleisessä käytössä. -- Piisamson 31. heinäkuuta 2008 kello 12.43 (UTC)

Missä on raja yleisessä käytössä olevan nimen ja ei yleisessä käytössä olevan nimen välillä? Esim. hakusanoilla Pohjois-Yorkshire, Etelä-Yorkshire, Suur-Manchester... löytyy googlella joitakin osumia. Ja niistä hallintoalueista: Suur-Lontoota lukuunottamatta ei niilläkään kovin yleisessä käytössä olevia suomenkielisiä nimiä ole. Eli voisi kysyä että mitä voi sanoa vakiintuneeksi muodoksi, jos Suomessa tuskin koskaan käytetään koko nimiä. Yhdysvaltain osavaltioihin verrattuna Englannin hallintoalueet ja kreivikunnat ovat suomalaisille aika tuntemattomia. -DragonMaster- 31. heinäkuuta 2008 kello 12.57 (UTC)

On selvää, että harvemmin käytetyille ilmaisuille ja nimille löytyy vain harvoin vakiintuneita käännöksiä. Milloin käännöstä tai ilmaisua voidaan pitää vakiintuneena on hyvä kysymys. Pelkkien Google-osumien määrän sijaan kannattaa tutkia myös osumien laatua; jos osumia on neljä, joista puolet muutenkin väärin kirjoitettu ja kolme yksityisten henkilöiden sivuilla, ilmaus ei liene vakiintunut. Parastahan olisi tarkistaa mitä suomenkielisissä Englannin paikallishallintoa koskevissa kirjoissa käytetään - jos sellaisia nyt on. Jos sellaisia ei ole, eikä muutakaan varmistusta käännöksen vakiintuneisuudesta, käytetään alkuperäisiä nimiä. -- Piisamson 31. heinäkuuta 2008 kello 21.55 (UTC)

Aihetta jollakin tavalla sivuten, miten pitäisi suomentaa seuraavat käsitteet: district, borough, royal borough ja (civil) parish? -DragonMaster- 31. heinäkuuta 2008 kello 10.56 (UTC)

Mielestäni ei mitenkään. Käytti käännöksenä mitä tahansa termiä, on todennäköisempää, että suomea lukeva tiedonetsijä hämääntyy kuin että käännös auttaisi lukijaa ymmärtämään tekstin paremmin. Sanakirjakäännökset lienevät alue/piiri, kunta, kunta ja seurakunta. Käsitelista on muutenkin erinomainen esimerkki kääntämisen vaikeudesta: borough'lla ja Royal Borough'lla ei ole mitään eroa - paitsi että nykyiset kolme royal borough'ta (Kensington & Chelsea, Windsor & Maidenhead ja Kingston-upon-Thames) olivat tavalla tai toisella merkittäviä kuningatar Viktorian elämässä! District on yleinen paikkalishallinnon yksikkö sekä Englannissa että Pohjois-Irlannissa, mutta ei ole lainkaan käytössä Skotlannissa tai Walesissa. --Lendu 31. heinäkuuta 2008 kello 14.30 (UTC)

Voiko Englannin paikkakuntia kutsua kunniksi? Itse olen pitänyt kuntaa aika suomalaisena juttuna. -DragonMaster- 31. heinäkuuta 2008 kello 16.29 (UTC)

Kannatan mahdollisiman vähäistä nimien suomentamista, jos ei jollekin paikalle ole vakiintunutta nimeä (tai jollekin rakenteelle vakiintunutta kääntämismallia), sillä joku hullu voi vielä kopioida tietoja Wikipediasta. Samulili 3. elokuuta 2008 kello 10.48 (UTC)

IMAX

IMAX:ia käsittelevässä artikkelissa (http://fi.wikipedia.org/wiki/IMAX) on muutamia faktana esitettyjä seikkoja, jotka ovat ainakin kielellisesti omituisia (suurennetaan valkokankaalle lähes 586-kertaiseksi, äänentoisto tapahtuu lähes 44 kaiuttimen avulla). Tekniikkaan liittyvien lähdeviitteiden puuttumisen ja edellä esitetyn kielellisen laadun vuoksi herää epäilys myös faktapohjan todellisesta laadusta. Voisikohan joku tehdä asialle jotakin? Kommentin jätti 81.175.205.46 (keskustelu – muokkaukset).

Tee toki jos osaat, kuka tahansa voi tehdä. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 16.39 (UTC)

Nuo voivat hyvinkin pitää paikkansa. IMAX-teatterit ovat ymmärtääkseni kooltaan valtavia, katsoja on ikäänkuin kolmiulotteisen elokuvan ympäröimä; IMAX-teatterit ovat maailman suurimpia elokuvateattereita. Varustuksiltaan ne ovat luksusluokka, kyllä niihin 44 kaiutinta ainakin mahtuisi. Ja kun filmin leveys on alunperin 35 mm, sen suurentaminen 586-kertaiseksi tekee kuvasta 20 510 mm eli noin 200 metriä leveitä. Koska kuvaa tuskin edes suurennetaan niin isoksi kuin mikä olisi äärimmillään mahdollista, suurennuskerroin ei kuulosta mielestäni mitenkään mahdottomalta. Nopeasti katsottuna artikkeliin ei ole kyllä merkitty lähteitä asianmukaisesti. Kyseenalaiselta tuntuvan tiedon saa poistaa tai sen voi kyseenalaistaa kirjoittamalla perään {{lähde}}. – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 17.09 (UTC)