Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 51

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

IKL:ää käsittelevät artikkelit

Wikipediassa on kolme artikkelia, jotka kaikki koskevat IKL:ää: 1932-1944 toiminut Isänmaallinen Kansanliike (IKL), 1996 perustettu Isänmaallinen Kansallis-Liitto (IKL) ja 1993 perustettu Suomen Isänmaallinen Kansanliike (IKL), joka 2007 vaihtoi nimensä Isänmaalliseksi Kansanliikkeeksi (IKL). Sekä Isänmaallisen Kansallisliiton ja (Suomen) Isänmaallisen Kansanliikkeen puheenjohtajana on Matti Järviharju.

Varmaan on tarvetta yhdistää artikkeleja. --85.76.82.58 5. helmikuuta 2010 kello 02.46 (EET)

Ainakin tuo 1930-luvun IKL ja nykypäivän IKL on syytä pitää erillään. Kahden uudemman yhdistämiseen en ota kantaa. --Lax 5. helmikuuta 2010 kello 17.29 (EET)

Olen samaa mieltä asiasta Samaa aihetta käsittelevät artikklelit pitäisi yhdistää IKL tuskin on niin merkittävä että siitä pitäisi olla useita saman typpisiä artikkelita.D100a 5. helmikuuta 2010 kello 18.00 (EET)

1930-luvun IKL pitää säilyä omana artikkelina. Suomen poliittisessa historiassa sillä on merkittävä (joskin lyhytaikainen asema). Ja nuo kaksi muuta - en osaa sanoa. Käsittääkseni jokainen (entinenkin) puolue ansaitsee oman artikkelin?--Nedergard 5. helmikuuta 2010 kello 18.49 (EET)

Lisäksi on huomattava puolueettomuuden vaatimus. Se, että Järviharjun puolueyritelmät käsitellään samassa artikkelissa vanhan IKL:n kanssa, antaa näille suhteettoman suuren näkyvyyden ja historiallisen perinnön. Tämä olisi myötävaikuttamista Järviharjun projektiin. --M. Porcius Cato 5. helmikuuta 2010 kello 19.03 (EET)

Voit olla hyvinkin oikeassa. Eikö siinä ole kuitenkin haastetta :D D100a 5. helmikuuta 2010 kello 19.11 (EET)

1930-luvun ja 1990-luvun IKL ovat kaksi täysin eri historiallista ilmiötä, jotka tulee käsitellä eri artikkeleissa (vrt. Nuorsuomalainen puolue). Tämän uudemman peräkkäisiä fraktioita voidaan sitten katsoa omana kysymyksenään.--Urjanhai 5. helmikuuta 2010 kello 19.16 (EET)

Näin uumoilinkin, että puolueena "oikeasti" toiminut IKL (1932-1944) on pidettävä erillään myöhemmistä IKL:istä (vaikka uuden Isänmaallisen Kansanliikkeen kotisivuilla ilmoittaudutaankin vanhan IKL:n seuraajaksi).
Voidaankin noudattaa jakoa 1918-1990 toimineen Suomen Kommunistisen Puolueen ja 1994 järjestäytyneen uuden Suomen Kommunistisen Puolueen tapaan eli vanhan IKL:n yliössä lukisi Tämä artikkeli käsittelee historiallista Isänmaallista Kansanliikettä. Nykyisin toimivasta IKL:stä on erillinen artikkeli.
Kuitenkin artikkelit Isänmaallinen Kansallis-Liitto ja Suomen Isänmaallinen Kansanliike olisi yhdistettävä nimellä Isänmaallinen Kansanliike (1993).
--85.76.83.55 5. helmikuuta 2010 kello 21.23 (EET)

Järviharjun IKL:t voidaan yhdistää, mutta järjestöjen suhteesta olisi hyvä saada jokin selventävä lähde. Yhdistysrekisteri siis ilmoittaa Isänmaallinen Kansanliike -nimellä toimivan yhdistyksen perustetuksi vuonna 1993. Se on siis ilmeisesti sama järjestö kuin Isänmaallinen Kansallis-Liitto. Se ei kuitenkaan siten voi olla sama järjestö kuin puoluerekisterissä aiemmin ollut Suomen Isänmaallinen kansanliike, jonka Järviharju valtasi Kuisman kannattajilta? SNKY:n/S-I:n historia voitaisiin ehkä selvyyden vuoksi käsitellä eri artikkelissa.--ap4k 8. helmikuuta 2010 kello 14.05 (EET)

Selvennys (on tuolla alussakin): On olemassa 1996 perustettu Isänmaallinen Kansallis-Liitto (IKL) ja 1993 perustettu Suomen Isänmaallinen Kansanliike (IKL). Jälkimmäinen eli Suomen Isänmaallinen Kansanliike vaihtoi nimensä Isänmaalliseksi Kansanliikkeeksi (IKL) vuonna 2007. Molempien puheenjohtajana Matti Järviharju. --85.77.164.79 8. helmikuuta 2010 kello 15.39 (EET)

Mikä olisi sopiva maksimi kuvien määrä artikkelissa

Mikä olisi sopiva maksimi kuvien määrä artikkelissa, en löytänyt tyylioppaasta enkä vanhoista keskusteluista asiaan mielipiteitä. Esimerkkinä artikkelista olisi Michael Jackson, kun katsoo artikkelin historiaa niin sinne oli laitettu levykansia ja nytkin siellä on kuva joka on tuotu valokuva-mallinteella. Onko meillä jotain sovittua maksimimäärää kuville per artikkeli vai saako artikkeliin tunkea kuvia niin paljon kun löytää.--Musamies 6. helmikuuta 2010 kello 13.18 (EET)

Käsittääkseni "hyvän maun mukaisesti". Eli jokainen artikkelin kappale ei kaipaa kuvaa ja kaikkien kuvien ei tarvitse esittää Michaelia seisomassa eri asennoissa.-Henswick- Sermo? 6. helmikuuta 2010 kello 13.22 (EET)

Kuvilla pitäisi olla joku tarkoitus, niiden on tuettava tekstiä tai tekstin on tuettava kuvaa. Jos kuva ei liity mitenkään erityisesti artikkelin sisältöön (esimerkiksi samankaltaisia henkilökuvia monta), niin aika tarpeettomia ne on. :Jos kuvia on paljon, voi myös tehdä gallerian sen sijaan että ripottelee kuvia tekstin sekaan. --Harriv 6. helmikuuta 2010 kello 13.31 (EET)

Nuo gelleriat eivät kyllä kuulu artikkeleihin ne voi siirtää suoraan commonssiin. Gallerian voi korvata commons-linkillä.Vesteri 6. helmikuuta 2010 kello 13.45 (EET)

Kyllä joku kohtuullisen kokoinen galleria voi olla jos se on perusteltu. Esimerkiksi kunta-artikkelissa useampi kuva keskustasta. --Harriv 6. helmikuuta 2010 kello 15.38 (EET)

Voisi samalla tavalla kysyä, mikä olisi sopiva "maksiimi" sanojen määrälle artikkelissa? Verkkojulkaisujen ongelma on kuvankäytössä tavallisesti se, että kuvia käytetään "dekoratiivisesti" eräänlaisina vinjetteinä. Se johtunee siitä, että kuvien merkitystä ei enää juuri pohdita. Pitäisikö ottaa käyttöön vanha peruskoulun kuva-analyysi? Ei kuvien valintaan akateemista semiotiikkaa tarvita. Kannatan kyllä gallerioita. Commons-linkkejä käytettäessä kuvien ostensiivinen eli osoittava ja havainnollistava merkitys vähenee.--Kulttuurinavigaattori 6. helmikuuta 2010 kello 13.59 (EET)

Niin paljon kuin tarvitaan, muttei liikaa ottaen huomioon artikkelin pituus ja näkyminen suuremmilla resoluutioilla. Esim. Kimonossa on paljon kuvia, mutta varmaan miltei jokainen on tarpeen tekstin kuvituksena. Henkilöartikkeleissa ei tarvita kuvaa joka vuosikymmeneltä, ja kuvia voidaan arvioida esimerkiksi kiinnostavuuden kannalta; esimerkiksi monialaisen esiintyjän eri aloilta olisi mukavaa olla kuvia. Onneksi {{M|Commonscat}-malline on olemassa. Gallerioita tarvitaan tänne siis vain harvoissa tapauksissa, niitä luodaan Commonsiin ihan Wikipedioita varten. Pitke 6. helmikuuta 2010 kello 14.54 (EET)

Ainakin M. Jacksonin tapauksessa vuosikymmenittäinen kuvasarja ulkomuodonmuutoksineen olisi mitä kiinnostavin. Enemmän kuin kuvat haittaa kuitenkin kielen huoltamattomuus sekä uskottavuudeltaan epämääräiset, epämääräisiin lähteisiin perustuvat väitteet, joissa ei ole lähdekritiikistä tietoakaan. Luulisi sentään noin keskeisestä popikonista olevan tarjolla sen verran myös luotettavia lähteitä, että artikkeli voisi perustua niihin, eikä mihin sattuu.--Urjanhai 6. helmikuuta 2010 kello 15.35 (EET)

Esimerkiksi nämä Jacksonin muodonmuutokset nenänsiirtelyineen voi erittäin mielellään koostaa Commonsiin tyypin galleriasivulle omaksi sarjakseen. Näin muutkin Wikipediat hyötyvät "galleristin" työstä. Pitke 6. helmikuuta 2010 kello 21.57 (EET)

Asiaankuulumattomat kuvat käyttäjien keskustelusivuilla

Onko käyttäjillä oikeus lisätä keskustelusivuilleen kuvia (esim. natsismiin viittaavia tai ulostetta esittäviä), jotka suurella todennäköisyydellä saatetaan kokea loukkaaviksi? J.K Nakkilan ei ole annettu pitää keskustelusivullaan mainitunlaisia kuvia (ks. esim. Keskustelu käyttäjästä:J.K Nakkila/Arkisto 3#Asiattomat kuvat keskustelusivulla). Poistin tänään Kompakin keskustelusivulta Hitleriä esittäneen kuvan, mutta Kompak protestoi ja siellä se kuva yhä on. Haluaisin muiden mielipiteitä siitä, voidaanko tällaiset kuvat sallia. --Quadriplegia 6. helmikuuta 2010 kello 21.17 (EET)

Wikipedia:Käyttäjäsivu#Keskustelu käyttäjästä: Keskustelusivulta saa poistaa: viestit jotka on tehty häiriköintimielessä eivätkä liity käyttäjän toimintaan Wikipediassa. Muistaakseni joku tätä aiemmin tulkitsi niin, että myös kuva on viesti, ja sillä perusteella on käyttäjien keskustelusivuja joskus siivoiltu. --Jisis (keskustelu) 6. helmikuuta 2010 kello 21.27 (EET)

Omasta mielestäni kaikki poliittinen ja K-18 -materiaaliksi luokiteltava voidaan poistaa keskustelusivuilta.-Henswick- Sermo? 6. helmikuuta 2010 kello 21.28 (EET)

Joo, nuo kummatkin on aika selvià tapauksia ja mielestàni yllàpitàjàllà pitàisi olla velvollisuus tuollaisten kuvien poistoon. --ILoveDana 6. helmikuuta 2010 kello 21.32 (EET)

Jos asetetaan velvollisuuksia jollekin käyttäjäryhmälle, niin miksi kyseisessä tapauksessa juuri vain ylläpitäjille? Kaikki muokkaajathan pystyvät tuollaset kuvat poistamaan (sinäkin siis), mikäli keskustelusivua ei vain ole suojattu (kuten yleensä tilanne on). –Ejs-80 6. helmikuuta 2010 kello 21.38 (EET)

Niin no siis minullahan ei ole oikeuksia asettaa minkàànlaisia velvollisuuksia kenellekààn, vaan kerroin vaan oman mielipiteeni asiasta. Nimesin kàyttàjàryhmàn yllàpitàjàt siità syystà, ettà tàllàiset tilanteet johtavat usein muokkaussotaan, ja siksi on jàrkevintà ettà yllàpitàjà poistaa kuvan (ja antaa mahdollisesti bannia jos kàyttàjà palauttaa kuvan useaan otteeseen. (Pahoittelen ààkkòsten puuttumista, Suomesta ostamani làppàri on huollossa atm) --ILoveDana 6. helmikuuta 2010 kello 21.53 (EET)-- 6. helmikuuta 2010 kello 21.48 (EET)

OK, ja kaikilla on toki oikeus mielipiteeseensä. Totta on, että vain ylläpitäjien on mahdollista estää häiriköivä käyttäjä, jos hän toistuvasti palauttaa käytäntöjen vastaisina pidettyjä kuvia keskustelusivulleen. Toisaalta Wikipedian kaltaisessa vapaaehtoishankkeessa on hankalaa asettaa velvollisuuksia kenelläkään (jos tämä olisi palkkatyötä, niin Wikimedia Foundation voisi niitä asettaa), ja sivulla Wikipedia:Ylläpitäjät heille ei varsinaisesti sellaisia asetetakaan (oikeudet menettää, jos niitä ei lainkaan käytä tietyllä aikavälillä, mutta se ei ole mikään rangaistus; väärinkäyttötapaukset ovat sitten toinen juttu). –Ejs-80 6. helmikuuta 2010 kello 21.55 (EET)

Ylläpitäjiä koskevat velvollisuudet ovat ihan yhtälailla tavallisten käyttäjien velvollisuuksia. Gopase+f 6. helmikuuta 2010 kello 21.57 (EET)

Nonii, se siità pilkunviilaamisesta. Ejs-80: Ehkà oikeampi tapa olisi sitten suositella, ettà yllàpitàjàt poistaisivat tàmànkaltaisia kuvia, tai ainakin ettà mahdollisia riitoja kuvista ja niiden sisàllòstà tarkkailtaisiin erittàin làheltà. --ILoveDana 6. helmikuuta 2010 kello 21.59 (EET)

Luokka:Indeksointikiellolliset sivut?

Luokka jonka 12sta sivusta suurin osa on käyttäjäsivuja, pari käyttäjän tyhjää keskustelusivua ja sekalaista sälää. Eli mikähän kyseisen luokan varsinainen funktio on, ja ovatko em. asiallisesti luokiteltu siihen?--J 8. helmikuuta 2010 kello 06.49 (EET)

Keskustelua luokitusohjeiden tarkentamisesta

Täällä käydään keskustelua luokitusohjeiden selkeyttämisestä. Linkitin tänne, koska kyseinen sivu on luokiteltu käytäntöihin, vaikka onkin luonteeltaan enemmänkin ohje. --Hrrkrr31 9. helmikuuta 2010 kello 01.38 (EET)

Koulurakennukset

Suomenkielisessä Wikipediassa on osittain luokiteltu kouluja luokkiin kunnan x rakennukset ja rakennelmat. Suurimmaksi osaksi nämä ovat luokissa kunnan x oppilaitokset (tai suoraan kuntaluokassa, jos oppilaitosluokkaa ei ole). Pitäisikö koulut luokitella myös rakennus-luokkiin tai pitäisikö oppilaitokset-luokat siirtää suoraan rakennukset ja rakennelmat -luokkien alaluokaksi?.--IA 28. tammikuuta 2010 kello 23.56 (EET)

Jotkin koulut toimivat useammassa eri rakennuksessa. Yleensä koulut eivät liene rakennuksina merkittäviä, joten laittaisin koulun rakennukset ja rakennelmat -luokkaan vain poikkeustapauksessa. Sen sijaan koulut kuuluisivat aina oppilaitosluokkaan, jos sellainen on. Pitäisin myös oppilaitos- ja toisaalta rakennusluokat erillään toisistaan. --Hrrkrr31 29. tammikuuta 2010 kello 01.22 (EET)

Useimmat koulut toimivat yhdessä rakennuksessa, joten nämä joutunee lisäämään rakennukset-luokkiin. Vaikea määritellä, milloin koulurakennus on rakennuksena merkittävä, rakennuksia ne ovat joka tapauksessa, ja pitäisi sen vuoksi luokitella myös rakennukset-luokkaan. Tietysti jos jokin kouluartikkeli käsittelee lähinnä oppilaitosta eikä rakennusta, jossa oppilaitos toimii, silloin se ei kuuluisi rakennus-luokkaan. --IA 29. tammikuuta 2010 kello 15.24 (EET)

Koulussa on keskeistä sen toiminta, ei itse rakennus, ellei sillä ole erityistä arkkitehtonista tai historiallista merkitystä, jolloin sen voi sijoittaa myös rakennus-luokkaan. --Ulrika 29. tammikuuta 2010 kello 15.29 (EET)

Niin mutta kuka määrittelee sen, milloin sillä rakennuksella on erityistä arkkitehtonista tai historiallista merkitystä. Miten se määritellään. Wikipediassa on esimerkiksi rautateiden seisakkeet (monesti jokin betonikatos) luokiteltu rakennus-luokkiin, eikö sinne kuulu silloin myös käytännössä kaikki koulurakennukset.--IA 29. tammikuuta 2010 kello 15.34 (EET)

Tämä on vaikea kohta. Koulujen nimiä muuteltiin tässä välillä jopa suuremmalla vauhdilla kuin itse rakennuksia. Rakennukset lienevät merkittävĩä vain jos niillä on tosiaan jotain itsenäistä arvoa rakennuksina. Koulut on kaiketi haluttu pitää merkittävinä siitä ja vain siitä syystä että tänne saisi koululaisetkin kirjoitella jotain muuta kuin vandaalimuokkauksia. Kaikki rautateiden liikennepaikat ovat merkittäviä, mutta betonikatokset kyllä kannattaa poistaa rakennus-luokasta. --Höyhens 2. helmikuuta 2010 kello 16.13 (EET)

Ottamatta kantaa luokitteluun, katoskin taitaa sentään olla rakennelma (mutta onko katokseton seisake?). Mutta oikeasti näitä sopii kyllä pohtia.--Urjanhai 2. helmikuuta 2010 kello 17.39 (EET)

Vaikka koulu ei olisikaan merkittävä rakennuksena, se kuitenkin on rakennus silloin kun koulu toimii yhdessä rakennuksessa. Mutta kun kun jotkin oppilaitokset toimivat useissa kiinteistöissä tai jopa useilla paikkakunnilla, niin silloin oppilaitos ei enää ole määriteltävissä rakennukseksi.--Urjanhai 2. helmikuuta 2010 kello 18.05 (EET)

Ainakaan oppilaitokset -luokat eivät varmaan suoraan sovi rakennusten alaluokiksi, koska suuret oppilaitokset kuten esimerkiksi ammattikorkeakoulut ja yliopistot tyypillisesti toimivat lukuisissa rakennuksissa.--Urjanhai 29. tammikuuta 2010 kello 18.40 (EET)

Ongelma tässä on se, että luokkien rakennukset ja rakennelmat kuvauksessa ei määritellä sitä, kuuluuko luokkaan kuuluvien kohteiden olla nimenomaan rakennuksina tai rakennelmina merkittäviä vai riittääkö vain se, että kohde on rakennus tai rakennelma, ja kohteesta on artikkeli "muilla ansioilla" wikipediassa. Koulurakennukset pitäisi siis käydä yksitellen läpi, mikä niistä on merkittävä myös rakennuksena, ja mikä käsittelee rakennusta eikä oppilaitosta. Rautatieliikennepaikoissa on jo nyt liitetty luokka:Suomen rautatieliikennepaikat (mikä sisältää nämä kaikki betonikatokset) suoraan luokka:Suomen rakennukset ja rakennelmat alaluokaksi, minkä seurauksena kaikki betonikatokset ovat automaattisesti rakennus- ja rakennelmaluokassa.--IA 9. helmikuuta 2010 kello 21.24 (EET)

Oma arvioni on, että rittäisi se, että kohde on rakennus tai rakennelma (voihan esimerkiksi jonkun kansanedustajan hyvin luokitella luokkaan suomalaiset lääkärit). Rautatieliikennepaikoissa luokkien sisäkkäisyys ei ymmärtääkseni johda ristiriitaan, sillä vaikka ei esimerkiksi katosta olisikaan, niin on siellä vähintään joku kyltti. Oppilaitoksissa taas voi olla mukana kohteita, joita ei voi luokitella rakennuksiksi (esim. Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, ja näitä voi olla kouluissakin. Siksi luokkien sisäkkäisyys voisi johtaa ristiriitaan. Mutta lajitteluperusteena en siis näkisi rakennuksen merkittävyyttä vaan oman rakennuksen. Silloin esimerkiksi kivijalkakauppa tai muovikassimuseo eivät ole rakennuksia, jos niillä ei ole omaa rakennusta, tai jos jollain koululla on tiloja useammassa osoitteessa, niin tällöinkin muodostuvaa kokonaisuutta on vaikea määritellä rakennukseksi. Mutta määrittelyjä kyllä on syytä pohtia. Toinen vaikea ryhmä ovat teollisuuslaitokset: onko esim jokin tehdas rakennus, jos se a) koostuu useista rakennuksista tai b) siitä on jäljellä vain vähän perustuksia, jokin yksittäinen vaja tai ei sitäkään. Muista wikeistä tietysti voisi verrata koska esim. käsitteillä "buildins and structures" ja "rakennukset ja rakennelmat" ei liene kovin suurta eroa.--Urjanhai 9. helmikuuta 2010 kello 21.55 (EET)

Olen Urjanhain linjoilla. Koulua on tosiaan vaikea luokitella aina rakennukseksi, sillä koulua ei voi välttämättä yhdistää mihinkään rakennukseen tai rakennelmaan. Ja toisaalta, jos koulu sijaitsee merkittävässä rakennuksessa, niin silloin todennäköisesti rakennuksesta voi tehdä erillisen artikkelin. Kotkan Lyseon lukion lisätilat sijaitsevat Kotkan kauppaoppilaitoksen rakennuksessa, jossa on toiminut muitakin oppilaitoksia ja pari museota. Toisaalta sama ongelma on osittain myös esimerkiksi museoilla (rakennukset joissa kokoelmat sijaitsee vaihtelevat yms.). --PtG 10. helmikuuta 2010 kello 16.26 (EET)

Kotkan lyseon lukio olisi varmaan jo rakennuksena merkittävä omaksi artikkeliksi, vaikkei siellä toimisi koulu. Tämä on vähän ongelmallista, että oppilaitoksesta ja rakennuksesta, jossa oppilaitos toimii, pitäisi tehdä erilliset artikkelit. Joskus sekä oppilaitos ja rakennus, jossa oppilaitos toimii (yhdessä ja samassa rakennuksessa) ovat molemmat merkittäviä, siis oppilaitoksena ja rakennuksena, esim. Hovinsaaren koulu. Suomenkielisestä wikipediasta puuttuu luokka Koulurakennukset, jonne sijoitettaisiin arkkitehtonisesti merkittävät koulurakennukset, ja nämä luokkien rakennukset ja rakennelmat alaluokiksi, mutta jos kaikki koulurakennukset kuuluisivat luokkaan, silloin pitäisi tehdä jako niinkuin yllä totesin sen mukaan, mikä käsittelee rakennusta eikä oppilaitosta.--IA 12. helmikuuta 2010 kello 20.29 (EET)

Milloin filmografia omaksi artikkeliksi?

Löytyykä tästä käytäntöä? Milloin filmografia (tai mikä tahansa teosluettelo: kirjat, levyt, TV-sarja jaksot jne.) pitäisi siirtää omalle sivulle? Kun itse luettelo on tarpeeksi pitkä tai pääartikkeli on jo tarpeeksi pitkä? Tai kun Wikipedia ehdottaa sivun pilkkomista, koska se ylittää jonkun tietyn kokorajoituksen?--Nedergard 8. helmikuuta 2010 kello 14.13 (EET)

Vai seurataanko en-wikin mallia?--Nedergard 8. helmikuuta 2010 kello 14.14 (EET)

Luulisin että silloin, kun teosluettelo on tarpeeksi pitkä. Milloin se sitten on tarpeeksi pitkä omaksi artikkeliksi, siitä ei varmaan ole käytäntöä, mutta vertailla voi varmaan esim. en-wikiin. Aiheesta on käyty keskustelua [1]--IA 10. helmikuuta 2010 kello 12.56 (EET)

Olympialaiset

Uutisboksin keskustelusivulla päätettiin, että välttääksemme liiallisen olympiatarjonnan, boksiin lisätään vain avajaiset sekä päättäjäiset, vain alareunaan muoden tekstien joukkoon linkki "Oympialaiset 2010". Linkki veisi kronologiseen luetteloon, jossa olisi tämän tyyliin olympialaisten tapahtumat. Mikäli olisi järkevä nimi tuolle artikkelille? Talviolympialaiset 2010/Tapahtumat? – EtäKärppä⁹⁹ 10. helmikuuta 2010 kello 16.24 (EET)

Artikkeliavaruudessa ei kaiketi sallita tuollaista alasivumaista otsikointia, joten Talviolympialaisten 2010 tapahtumat on parempi. Mutta ootellaan vielä parempia ehdotuksia. --Lax 10. helmikuuta 2010 kello 16.42 (EET)

Mikään ei kaiketi estä tekemästä Olympialaiset 2010:lle omaa teemasivuaan johon voisi vapaammin koota kaikkea mielenkiintoista siitä mitä siellä tapahtuu. Talviolympialaiset 2010 artikkelin alussa voisi olla sitten linkki tuolle teemasivulle (esimerkiksi siitä ajankohtaista laatikosta) ja mahdollisesti etusivulta voisi linkittää tuolle teemasivulle myös. Esimerkiksi sen uutisboksin 2009-linkin voisi vaihtaa osoittamaan olympialaisten teemasivulle. Sitten kun olympialaiset on ohi niin voidaan katsoa, että mitä teemasivulla on sellaista jota kannataa säästää/yhdistää muualle jne. ja arkistoida kyseinen teemasivu. --Zache 10. helmikuuta 2010 kello 17.14 (EET)

En oikein pidä tuosta ideasta. Mielummin joku tyyliin "Luettelo talviolympialaisten 2010 tapahtumista". – EtäKärppä⁹⁹ 10. helmikuuta 2010 kello 17.21 (EET)

Kannatan –—Aku506  10. helmikuuta 2010 kello 17.41 (EET)

Omat kommentit

Voiko omia kommentteja muokata/poistaa vapaasti? JKNKKL 10. helmikuuta 2010 kello 18.54 (EET)

Poistaa ei saa, mutta yliviivata saa :)-Henswick- Sermo? 10. helmikuuta 2010 kello 18.55 (EET)

Jos kukaan ei ole ehtinyt vastata, omaa kommenttia voi kyllä täydentää tai muotoilla. --Hrrkrr31 10. helmikuuta 2010 kello 19.03 (EET)

Joitakin valitettavia poikkeuksia kuitenkin löytyy...-Henswick- Sermo? 10. helmikuuta 2010 kello 19.05 (EET)

Tuossa olisi kyllä pitänyt mieluummin yliviivata kuin poistaa. --Hrrkrr31 10. helmikuuta 2010 kello 19.09 (EET)

Onko siis kyse säänöstä vai suosituksesta? JKNKKL 10. helmikuuta 2010 kello 19.11 (EET)

Jos laitoit kommentin vahingossa jonkin käyttäjän keskustelusivulle, voit sen poistaa heti perään. Jos aikaa kuluu yhtään pidempään, suosittelen yliviivaamaan ja kertomaan ko. henkilölle pahoittelut :)-Henswick- Sermo? 10. helmikuuta 2010 kello 19.15 (EET)

No, ei ole tuosta kyse. Haluaisin tietää onko kyse säänöstä vai tavasta? Onhan se kohteliasta (?) vain yliviivata, mutta saako viestin poistaa ilman seuraamuksia? JKNKKL 10. helmikuuta 2010 kello 19.18 (EET)

Käytäntöjen (eli sääntöjen) mukaan omaa kommenttia ei saa myöhemmin poistaa, mutta yliviivaus on sallittua.-Henswick- Sermo? 10. helmikuuta 2010 kello 19.20 (EET)

Kiitos tiedosta. Osaatko vielä sanoa, mistä tämä ja muut aiheeseen liittyvät säännöt löytyvät? JKNKKL 10. helmikuuta 2010 kello 19.24 (EET)

Käytäntösivulla Wikipedia:Keskustelusivu ei suoraan kielletä oman kommentin poistoa. - Hassu yhteensattuma muuten, että nimimerkissäsi on samat konsonantit kuin J.K Nakkilalla. --Hrrkrr31 10. helmikuuta 2010 kello 19.30 (EET)

Eli käytäntö on keksitty tyhjästä? Mielenkiintoista, kuvaa hyvin wikipedian toimintaa yleensäkkin. JKNKKL 10. helmikuuta 2010 kello 19.33 (EET)

"Poikkeustilanteita (esimerkiksi poistetun artikkelin keskustelusivun poisto) lukuun ottamatta vanhoja kommentteja ei poisteta keskustelusivuilta arkistoimatta. Jos muutat myöhemmin mieltäsi, voit yliviivata aikaisemman kommenttisi sijoittamalla sen <s> ja </s> -elementtien väliin." – EtäKärppä⁹⁹ 10. helmikuuta 2010 kello 19.37 (EET)

Tästä on siis olemassa jotkut säännöt? Onko sinulla antaa linkkiä niihin? Kiitos! JKNKKL 10. helmikuuta 2010 kello 19.42 (EET)

EtäKärppä oli minua tarkkanäköisempi, tuo sääntö kattaa tietysti myös omat kommentit ja löytyy yllä linkittämältäni sivulta. --Hrrkrr31 10. helmikuuta 2010 kello 19.47 (EET)

Osio "Vanhat kommentit", viimeinen kappale. – EtäKärppä⁹⁹ 10. helmikuuta 2010 kello 19.48 (EET)

Löytyihän se sääntö! Outoa vain, että käyttäjä joka löysi sen toimi tuossa aikaisemmin esimerkkinä käytännön rikkomisesta :D JKNKKL 10. helmikuuta 2010 kello 19.53 (EET)

Niin missä? – EtäKärppä⁹⁹ 10. helmikuuta 2010 kello 19.57 (EET)

Tuossa Henswickin esimerkissä, toka vastaus JKNKKL 10. helmikuuta 2010 kello 20.02 (EET)

Tuo nyt oli oman shown'sa, vai eikös sinun mielestäsi omia huolimmattomuuksia saa korjata? – EtäKärppä⁹⁹ 10. helmikuuta 2010 kello 20.04 (EET)

Esimerkilläni pyrin kyllä esittämään, että kaikki eivät jostain kumman syystä hyväksy heti perään poistamistakaan, vaikka tämä onkin yleisesti juurtunut tapa.-Henswick- Sermo? 10. helmikuuta 2010 kello 20.05 (EET)

Ei sinun tarvitse minulle suuttua, en tuominnut tekoasi yhtään mitenkään. JKNKKL 10. helmikuuta 2010 kello 20.08 (EET)

Artikkeleiden keskustelusivu

Mistähän on tarkkaan ottaen tarkoitus keskustella artikkeleiden keskustelusivuilla. Artikkelista keskustelu kun on näemmä kielletty 6 kk eston uhalla. GongolaRage 12. helmikuuta 2010 kello 20.50 (EET)

Ko. käyttäjää (194.89.228.101) on varoitettu Wikipediaan liittymättömien esseiden spämmäämisestä eri puolille Wikipediaa vaikka kuinka monta kertaa useamman vuoden aikana. Lisäksi kyseessä oli eston kierto. Täysin väärin on väittää, että joku olisi saanut artikkelista keskustelusta 6 kk bannia. --Quadriplegia 12. helmikuuta 2010 kello 20.51 (EET)

Eston kierron ymmärrän, mutta miksi estoja annetaan oman mielipiteensä tuomisesta julki keskustelusivulla? Tuo "essee" sivusi kuitenkin artikkelin aihetta. GongolaRage 12. helmikuuta 2010 kello 20.56 (EET)

Wikipedia:Keskustelusivu: "Artikkelin keskustelusivu on tarkoitettu artikkelin kirjoittamista ja kehittämistä koskevaan keskusteluun. Tämä tarkoittaa, että keskustelusivu ei sovellu mielipiteiden vaihtamiseen tai artikkelin käsittelemästä aiheesta väittelemiseen muutoin kuin siinä laajuudessa, mikä on artikkelin kehittämisen kannalta hyödyllistä. Aivan erityisesti keskustelusivuja ei pidä käyttää mielipidepalstana oman maailmankatsomuksensa tai poliittisen mielipiteensä ilmaisemiseen. Tämänkaltaiset kommentit voidaan poistaa keskustelusivuilta." Mielipidetekstit eivät kuulu Wikipediaan. --Quadriplegia 12. helmikuuta 2010 kello 20.58 (EET)

Onpa aivoton käytäntö. Lähes mikä tahansa lähteetön kommentti artikkelin aiheesta voidaan tulkita mielipiteeksi ja sen (mielipiteen) hyödyllisyys artikkelille ei ole määriteltävissä. GongolaRage 12. helmikuuta 2010 kello 21.02 (EET)

Ja sitten kun tuota jatkaa tarpeeksi kauan ja sitkeästi, kyllä siitä estojakin annetaan. --Hrrkrr31 12. helmikuuta 2010 kello 21.03 (EET)

Tuolla IP:llä oli jo ollut 3 kk esto aiemmin ja eräällä toisella saman henkilön käyttämällä IP:llä on vielä 2 kk esto päällä. Muistaakseni IP-osoitteita on ollut enemmänkin. Kyseinen henkilö on vaikuttanut Wikipediassa jo ainakin vuodesta 2007, joten kyllä hänen olisi jo tullut sisäistää se, mihin artikkelien keskustelusivuja käytännön mukaan käytetään: ei julistamiseen vaan artikkelin sisällöstä ja kehittämisestä keskusteluun. --Quadriplegia 12. helmikuuta 2010 kello 21.16 (EET)

"keskustelusivuja käytännön mukaan käytetään: ei julistamiseen vaan artikkelin sisällöstä ja kehittämisestä keskusteluun" ja koska tätä ei ole tarkemmin määritelty (eikä voikkaan), voivat ylläpitäjät iskeä estollaan kaikkia heitä ärsyttäviä artikkelin parannusehdotuksia esittäviä käyttäjiä. GongolaRage 12. helmikuuta 2010 kello 21.21 (EET)

Artikkelien parannusehdotukset eivät tietääkseni ole koskaan johtaneet estoihin. Jos näin on käynyt, on kyse yp-oikeuksien väärinkäytöstä. Omien Wikipediaan mitenkään liittymättömien näkemyksien julistaminen vuodesta toiseen eri puolilla Wikipediaa sen sijaan on kielletty. Wikipedia on tietosanakirja, ei keskustelupalsta. --Quadriplegia 12. helmikuuta 2010 kello 21.24 (EET)

Wikipedia on Natsi-Saksa, ei tietosanakirja. GongolaRage 12. helmikuuta 2010 kello 21.26 (EET)

Toisin kuin Natsi-Saksasta, Wikipediasta kuka tahansa pääsee helposti pois siirtymällä muille sivustoille tai vaikka sulkemalla selaimen. Pitke 12. helmikuuta 2010 kello 23.07 (EET)

Sääntöjen noudattamisen vaatiminen ei nähdäkseni ole natsismia. --Quadriplegia 12. helmikuuta 2010 kello 23.08 (EET)

Haa! Ei olekaan pitkään aikaan tullut nähtyä Hitler-korttia livenä. Tässähän vanha nyyssimies ihan herkistyy:-) --albval (keskustelu) 13. helmikuuta 2010 kello 17.38 (EET)

Niin pitäisi jotenkin uudistua. Kun jää alakynteen niin voisi vilautella Stalin korttia. Estot voisi nimetä Koveriksi..D100a 13. helmikuuta 2010 kello 17.51 (EET)

Täällähän noita sopivia ehdokkaita olisi vaikka kuinka paljon. Miten olisi vaikka Rafael Leónidas Trujillo -kortti? --albval (keskustelu) 13. helmikuuta 2010 kello 17.56 (EET)

Kaiken huippu on tietenkin se, että Godwinin lain keksijä Mike Godwin työskentelee nykyisin Wikimedia Foundationin lakiasioiden johtajana (ks. General Counsel). –Ejs-80 13. helmikuuta 2010 kello 22.21 (EET)

Apropoo, saako keskustelusivulta poistaa artikkeliin liittymättömiä "keskusteluja" tyyppiä "Hei kaikki paikkakunnan X asukkaat, miten menee?" tai kilometrinpituiset omasta päästä vedetyt esseet ja pohdinnat? --Esamatti1 14. helmikuuta 2010 kello 19.30 (EET)

Saa ja vielä erittäin mielellään. Artikkelien keskustelusivut eivät ole keskustelupalstoja. --albval (keskustelu) 14. helmikuuta 2010 kello 21.53 (EET)

Normaali vuosi

Hivenen huvittavan oloinen on vuosiartikkelien (esim. 2001) aloitus: Vuosi 2001 oli normaali vuosi. Normaalilla tarkoitetaan tuossa, että vuosi ei ollut karkausvuosi, mutta se tarkoitus ei artikkelista selviä. --Lax 10. helmikuuta 2010 kello 17.00 (EET)

Joo, ja jatkossa näyttää monissa artikkeleissa olevan imperfektin sijasta preesens "alkaa maanantaista" tms. Koko alkulauseen voisi melkein poistaa, mitä merkitystä tuolla viikonpäivällä on? Jos vuosi oli karkausvuosi, maininta siitä riittäisi (ja senkin osaa jokainen yleissivistyksellä ja päässälaskulla päätellä). --Hrrkrr31 12. helmikuuta 2010 kello 23.24 (EET)

"Normaali vuosi" lienee jonkun oma suomennos englantilaisesta termistä common year, joka todellakin tarkoittaa juuri sitä, että kyseessä ei ole karkausvuosi. -KLS 15. helmikuuta 2010 kello 10.39 (EET)

Yhdysvallat-syrjintä

Mistä on tullut tämä uusi trendi, jonka mukaan kaikkien Yhdysvallat-aiheisten artikkelien merkittävyys tulee kyseenalaistaa ja aiheesta aloitetaan muutaman kuukauden keskustelu? Syrjintälistalla on ollut kaikkea aina lumipyryistä,kouluammuskeluihin. Perustelut artikkelin poistolle ovat olleet yleensä luokkaa "Ameriikan Yhdysvaltoihin tupsahtanut lumi ei tällä kertaa merkittävä vaikka liikenne meni hetkeksi solmuun", "Ihanko ameriiikoissa kuollut viisi?" tms. Wikipediaa on useaan otteeseen kutsuttu monikieliseksi hankkeeksi, joka ei ole alueellinen. Silti Yhdysvaltoja koskevat artikkelit halutaan ajaan poistoäänestyksiin suhteellisen kovista lukijamääristä huolimatta.-Henswick- Sermo? 14. helmikuuta 2010 kello 20.29 (EET)

Omat artikkeliaiheeni ovat olleet aika lailla Yhdysvalta-painotteisia, enkä ole minkäänlaista syrjintää havainnut. Johtunee siitä, että en valitse artikkeliaiheita päivän uutisten joukosta. --Otrfan 14. helmikuuta 2010 kello 20.33 (EET)

Heitäs esimerkkejä?-Henswick- Sermo? 14. helmikuuta 2010 kello 20.35 (EET)

No, esim. tämän luokan artikkelit taitavat olla kaikki minun aloittamiani: Luokka:Yhdysvaltalaiset radiokuunnelmat. --Otrfan 14. helmikuuta 2010 kello 20.38 (EET)

Pieni argumentaatiovirhe, lukijamäärillä ei mielestäni saa perustella luotettavaksi tarkoitetun tietosanakirjan sisällön linjauksia. Ja on toki luonnollista että tuoreille "uutisaiheille" löytyy lukijoita. --Harriv 14. helmikuuta 2010 kello 20.53 (EET)

Kyseessähän ei ole pelkkä yhdysvaltalaisuusvastaisuus, vaan ihan puhdas suomalaisuuteen kohdistuva positiivinen syrjintä. --Mpadowadierf 14. helmikuuta 2010 kello 20.40 (EET)

Silti välillä tuntuu, että useiden mielestä Yhdysvallat on "hyvä" syrjittävä kohde, sillä "ketäänhän ei kiinnosta mitä rapakon takana tapahtuu".-Henswick- Sermo? 14. helmikuuta 2010 kello 20.42 (EET)

Isoa ja pahaa on aina hyvä syyttää. USA:lla taitaa olla samankaltainen ilmiö kuin Microsoftilla tietokonemaailmassa. --Mpadowadierf 14. helmikuuta 2010 kello 21.01 (EET)

Ei ole mitään Yhdysvallat syrjintää. On täysin asiallinen resentisen näkökulman vastaisuus ja ongelmallinen Suomi-näkökulman painotus. Näistä ei saa yhdistämällä mitään uutta "Yhdysvallat-aiheisten artikkeleiden vastaista trendiä". Gopase+f 14. helmikuuta 2010 kello 21.03 (EET)

Eipä ole paljoa poistoäänestyksiä näkynyt euroopassa tapahtuneista massamurhista ja luonnonmullistuksista...-Henswick- Sermo? 14. helmikuuta 2010 kello 21.13 (EET)

Wikipedia:Poistettavat sivut/Maastopalot Välimeren maissa 2009. Gopase+f 14. helmikuuta 2010 kello 21.31 (EET)

Onko niistä näkynyt artikkeleita? Etelä-Suomen lumisateet 2010? --Harriv 14. helmikuuta 2010 kello 21.34 (EET)

Ainakin Winnendenin koulusurmat löytyy. Suomessa taas, kun lumeen on totuttu, pitäisi kai olla Suomen vanhoja ämmiä äkeet selässä -sateet 2010.--Urjanhai 15. helmikuuta 2010 kello 12.15 (EET)

Olisin myös vedonnut noihin välimeren maastopaloartikkeleihin (joita vastaavia oli kai myös Australiasta), enkä panisi pahakseni, jos joku aloittaisi merkittävyyskeskustelun Ulvilan surmasta tai ainakin muokkaisi artikkelia radikaalisti (tavallinen perherikos, jossa ei lopulta ole mitään kiinnostavaa, paitsi ehkä tutkinnan mahdolliset harhapolut, jos jotain merkittävää aiheeseen sisältyy). Niinpä näissä ei liene nähtävissä mitään erityistä piikkiä juuri Yhdysvaltoja kohtaan (enkä itse ole ollut kannattamassa maastopalo- tai lumipyryartikkelien poistoa, ja ammuskelutkin ovat kansainvälisiä uutisia muiden joukossa, vaikka tietysti myös muita perusteltuja näkökantoja voi olla).--Urjanhai 15. helmikuuta 2010 kello 12.15 (EET)

Joskin toinen asia sitten on, että fi-wikipedian Suomi-keskeisyydestä ei voi puhua puhumatta samalla sen englannin kielialue -keskeisyydestä (joita kuitenkin kumpaakin ahkerat ja kyseisest ongelmat hyvin tiedostavat muokkajat jatkuvasti muokkaavat neutraalimpaan suuntaan, niin että kummankin kohdalla fi-wikipedia kehittyy hyvin). Eli jos on vaikkapa Internet-ilmiöitä ja Luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä, niin mitään erikoisasemaa ei pitäisi olla (ja kiitos ahkerien muokkaajien, ei enää niin paljoa olekaan) sillä että jokin ilmiö esiintyy juuri englannin kielialueella (varsinkin kun laajat internetin käyttäjäyhteisöt ovat myös esimerkiksi Aasiassa ja Venäjällä) tai jokin nimi tarkoittaa jotain hassua juuri englanniksi (sehän on en-wikin heiniä, ei fi-wikin). Tai jos jostain ihmeellisestä syystä fi-wikissä on huomattavasti vähemmän artikkeleita europarlamentaarikoista kuin yhdysvaltain edustajainhuoneen rivijäsenistä (puhumattakaan ammottavista aukoista tietämyksessämme esimerkiksi Venäjän ja Japanin kansanedustajista). --Urjanhai 15. helmikuuta 2010 kello 12.28 (EET)

Aiheesta toiseen, olisiko ideaa tehdä botilla "standardiartikkelit" sopivien tietolähteiden pohjalta puuttuvista europarlamentaarikoista? --Harriv 15. helmikuuta 2010 kello 15.15 (EET)

Voisihan se jotakuta innostaa sikäli kuin aiheen harrastajia löytyy. Harrastusten tiet vain ovat tutkimattomat.--Urjanhai 15. helmikuuta 2010 kello 15.28 (EET)

En-wikiinhän on vastaavia tehty Suomen joista järvistä, ja taisi olla Helsingin kaupunginosistakin, ja ainakin osaan niistä on näköjään tartuttu laajennusmielessä.--Urjanhai 15. helmikuuta 2010 kello 15.36 (EET)

Katsopas, Henswick: nyt minä, joka kuulutin kriittisyyttä englannin kielialueen hegemoniaa kohtaan, kannatan Alabaman ampumavälikohtauksen säilyttämistä, ja Otrfan, joka on yhdysvaltalaisen kulttuurin spesialisti, kannattaa sen poistoa. Kun eri käyttäjät perusteluissaan painottavat eri näkökohtia, niin voisi ainakin toivoa, että syntyy hyviä päätöksiä (mikäli vain saadaan kokon ns. kriittinen massa, eri asia saadaanko).--Urjanhai 15. helmikuuta 2010 kello 15.36 (EET)

Poistoäänestys - uusinta mahdolliseksi?

Olisiko mitenkään mahdollista tehdä käytäntö, joka sallisi poistoäänestyksen uusimisen vaikkapa 2 vuoden välein? Nykyisellään käytäntö on vähintäänkin epäselvä; uudelleenäänestäminen ei ole "suotavaa", mutta merkittävyyskriteerit muuttuvat jatkuvasti. Samaa voisi soveltaa myös mahdollisesti palautusäänestyksiin.-Henswick- Sermo? 15. helmikuuta 2010 kello 19.14 (EET)

Kyllähän uudelleenäänestäminen nytkin on sallittua. Käytännössä rajana on ollut se, että kuinka usein on kehdattu artikkeli uudelleenäänestykseen pistää ja about vuosi lienee ollut minimi. --Zache 15. helmikuuta 2010 kello 20.11 (EET)

Ite olen pitänyt sopivana välinä 8 kk. Käyttäjän tulee arvioida tilannetta itse. Ajan kuluminen ja uudet äänestykset ristiriitaisilla tuloksilla ovat "merkittäviä muutoksia olosuhteissa". Olosuhteiden merkittävän muuttumisen jälkeen on ihan ok äänestää uudelleen. Gopase+f 15. helmikuuta 2010 kello 20.19 (EET)

Kahteen kertaan on äänestetty monestakin aiheesta, kolmesti ainakin ohmimakkarasta ja MC Vittumeitsistä. Johanna Tukiaisen poistosta on äänestetty kerran ja palautuksesta kaksi kertaa jne.. --Harriv 15. helmikuuta 2010 kello 20.26 (EET)

Jos perustelut on kunnossa, niin äänestäähän voidaan vaikka miten usein. Jos uusintaäänestys on huonosti perusteltu, niin se yleensä näkyy ihmisten äänestyskäyttäytymisessä. --Otrfan 15. helmikuuta 2010 kello 20.28 (EET)

Kyllähän tuo nykyäänkin on mahdollista (Itsekkin kerran tehty), mutta asiaan olisi hyvä saada selvä käytäntö.-Henswick- Sermo? 15. helmikuuta 2010 kello 20.29 (EET)

Ohmimakkara-nimisestä artikkelista äänestettiin kaksi kertaa. Kolmas äänestys keskeytettiin, vaikka MC Vittumeitsi -nimisestä artikkelista äänestettiin kolme kertaa. Jälkimmäinen on nyt poissa, ensin mainittu jostakin syystä ei. --Thi 15. helmikuuta 2010 kello 21.14 (EET)

Ohmimakkaran toisen ja kolmannen, keskeytetyn äänestyksen välillä vain 5 kuukautta. Gopase+f 15. helmikuuta 2010 kello 21.19 (EET)

Kuten Otrfan, uutta käytäntöä ei tarvita. Äänestyksessä kuitenkin katsotaan mieluummin perusteluja kuin kelloa. --albval (keskustelu) 15. helmikuuta 2010 kello 22.11 (EET)

Kaikesta voi äänestää uudestaan. Mielestäni missään ei määritellä, kuinka usein. Jos koet, että viestiäsi ei ole kuultu oikein tai sinulla on uusia perusteita äänestykseen, sen voi aina toistaa. Jos sinua pyydetään kärsivällisesti odottamaan jokin määrä kuukausia, sinun ei tarvitse uskoa sitä, (ellei sitä voida osoittaa käytäntöjen mukaan todeksi) vaan voit olla kunnianhimoinen ja yrittää aiemmin. Äänestykseen kannattaa valmistautua. Usein joku kirjoittaja viittaa edellisiin äänestyksiin ja sen perusteisiin. Yrittämistä ja hyvin esitettyjä perusteluja arvostetaan. Jos näkökantasi ei saa kannatusta, se ei tarkoita että työtäsi ja yrittämistäsi arvostettaisi tai ettei asiaa voisi tehdä toisella tavalla. Joskus kolmas vaihtoehto voi olla paras. Kokoa äänestykseen: Mistä äänestetään ja miksi kannatat näkökantaasi? Kannattaa tutkia edellisen äänestyksen perusteluita. Mielestäni äänestyksiä tulisi käyttää harkiten, koska kysymyksenasettelun reiluus voi olla kiistanalainen, äänestykset ruokkivat vastakkainasettelua ja äänestykset kannustavat laumasieluisuuteen. Katso esseet:

1. Äänestäminen ei korvaa keskustelua Polling is not a substitute for discussion
2. Äänestäminen on pahasta: Voting is evil
3. Äänestäminen kaikesta ei kannata Don't vote on everything

--Watti 17. helmikuuta 2010 kello 19.54 (EET)

Poistettavat tiedostot -äänestys

Suomenkielisessä wikipediassa on erikseen äänestyssivu poistettaville poistettaville tiedostoille johon linkitetään esimerkiksi ajankohtaista sivulta. Säännöiltään poistettavat sivut ja poistettavat tiedostot-äänestykset eivät AFAIK eroa toisistaan. Kummassakin on esimerkiksi sama prosenttiraja jne. Teknisinä eroina poistettavat tiedostot sivun automaattinen sivupohja luo suoraan toimivan linkin tiedostosivun otsikkoon, mutta se linkin pystyy normikäyttäjä päättelemään muutenkin. Äänestyksiä poistettavat tiedostot sivulla on ollut viime vuosina vain muutamia.

Ehdotus: Poistetaan erillinen poistettavat tiedostot -äänestys ja äänestellään tiedostoistakin poistettavat sivut -äänestyksellä. Näin, koska yksi äänestyspaikka on helpommin löydettävissä ja ainoastaan yksipoistoäänestys olisi muutenkin paljon selkeämpi. Lisäksi tiedostoäänestyksiä ei taideta arkistoida tällä hetkellä mitenkään joten sille joka tapauksessa pitäisi tehdä jotain ja vaivattomampaa olisi jos eri äänestykset vain yhdistettäisiin. --Zache 18. helmikuuta 2010 kello 09.06 (EET)

Ehdottamasti ei. Tiedostot ovat paljon vähäpäteisempiä ja se sotkisi artikkeleiden poistoäänestyksiä. --Sfoma10 18. helmikuuta 2010 kello 10.40 (EET)

Tuossa on se käsitteellinen ongelma, että tiedostoja poistetaan poistoäänestysten kautta lähinnä heikon laadun tai tarpeettomuuden takia, artikkeleja puolestaan ainoastaan epämerkittävyyden vuoksi (näin siis ainakin periaatteessa). Asia aiheuttaa toisinaan sekaannuksia nykyäänkin (artikkelin laatu saattaa vaikuttaa ääniin artikkelien poistoäänestyksissä), ja pelkään, että ehdotettu muutos ei parantaisi tilannetta. –Ejs-80 18. helmikuuta 2010 kello 10.51 (EET)

Ollaan me poistoäänestelty luokista ja mallineistakin ilman, että se olisi äänestäjiä sen suuremmin hämännyt. --Zache 18. helmikuuta 2010 kello 11.57 (EET)

Joo, totta. Noissa tapauksissahan ei sinällään ole laadusta kysymys vaan tarpeettomuudesta, mutta voi olla, että pelkoni on aiheeton ja tiedosto- ja artikkeliavaruus osattaisiin pitää erillään samasta äänestyssivusta huolimatta. En sano juuta enkä jaata. –Ejs-80 18. helmikuuta 2010 kello 12.59 (EET)

Nykyinen tilanne ei tuota kohtuuttoman suuria haittoja. --Mpadowadierf 18. helmikuuta 2010 kello 17.33 (EET)

Itse kannatan—Aku506  19. helmikuuta 2010 kello 16.17 (EET)

Hmm, koska vastustusta oli ja kuten Mpadowadierf totesi; nykytilanne ei tuota haittaakaan, niin voidaan minun puolestani pohtia asiaa vaikka muutaman vuoden päästä uudestaan. Ei nuo äänestykset tuosta mihinkään karkaa. Case closed. --Zache 19. helmikuuta 2010 kello 16.31 (EET)

Muutosehdotus poistokäytäntöön

Viimeaikaisten poistoäänestysten innoittamana ehdotan yksinkertaista muutosta poistokäytäntöön: poistoäänestyksen saa aloittaa vain, jos aiheesta on ensin käyty vähintään kolmen vuorokauden merkittävyyskeskustelu ja jos keskustelussa ei ole syntynyt selvää konsensusta. --Hrrkrr31 20. helmikuuta 2010 kello 13.56 (EET)

Ei tarvetta tällaiselle. Mennään vanhoilla tavoilla. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 13.59 (EET)

Kannatan –Otrfan 20. helmikuuta 2010 kello 14.00 (EET)

 Kannatan. Lisäksi joiltakin käyttäjiltä voitaisiin evätä mahdollisuus aloittaa äänestyksiä, mikäli ko. henkilö on viime aikoina tehnyt useita turhia äänestyksiä? :)-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.02 (EET)

– EtäKärppä⁹⁹ 20. helmikuuta 2010 kello 14.02 (EET)

Kumpi näistä "turhista" äänestyksistä olisi johtanut poistoäänestysten aloittamisoikeuden poistamiseen?

• Wikipedia:Poistettavat sivut/Siivoustyön mitoitus
• Wikipedia:Poistettavat sivut/Maa, meri, laiva

Ihan vaan että saadaan jotain konkreettista ongelman laajuudesta. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 14.43 (EET)

Ei kumpikaan. Uusi käytäntö koskee vain tarkoin valittua osaa käyttäjistä. --Mpadowadierf 20. helmikuuta 2010 kello 14.45 (EET)

Kummastakin käytiin merkittävyyskeskustelu.-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.47 (EET)

Maa meri laivasta käytiin merkittävyyskeskustelua 26 tuntia. Keskustelussa oli useita käyttäjiä, jotka pitivät aihetta merkittänä. -> todennäköisesti säilyy. Silti aloitettiin äänestys. Hyvä esimerkki ihan turhasta äänestyksestä. Eli ehdotuksen mukaan äänestyksen aloittajaa olisi pitänyt uhata estolla muotoseikkojen vuoksi? Gopase+f 21. helmikuuta 2010 kello 17.09 (EET)

Yhteisöllä on vanhat tavat poistoäänestyshäiriöiden käsittelyyn. Niitä vaan ei ole tarvittu pitkään aikaan. Esim. nyt häiriöt ovat poistuneet poistoäänestyksistä, vai onko siellä vielä joku ongelmallinen? Muokkaa rohkeasti on parempi tapa toimia, kuin uusien käytäntöjen tehtailu. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 14.04 (EET)

Wikipedian innokkuus byrokratiassa ja täydellinen apaattisuus sisällön suhteen on hämmästyttävää. --Thi 20. helmikuuta 2010 kello 14.05 (EET)

Ja turhien äänestysten aloittaminenko ei sitten ole byrokratiaa? --Otrfan 20. helmikuuta 2010 kello 14.07 (EET)

Miten niin turhan? Itse voin kannattaa äänestyksen jatkamista. Siitä voisi todella olla hyötyä. Kohteena olevaa artikkelia ei ole vieläkään saatu sellaiseen kuntoon, että kelpaisi. --Thi 20. helmikuuta 2010 kello 14.13 (EET)

WP:Vertaisarviointi.-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.14 (EET)

Miksi vertaisarviointiin kannattaisi laittaa artikkelia, joka on poistumassa Wikipediasta? --Thi 20. helmikuuta 2010 kello 14.15 (EET)

Mikäli puhumme kumpikin Ruotsin ihmisoikeuksista, oli artikkelilla äänestyksessä melko vahva tuki säilytyksen puolesta.Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.17 (EET)

Sittenhän äänestys ei ollut turha. En muista, että Wikipediassa olisi Tämä artikkeli kaipaa asiantuntijan apua -malline, jollaisen muistan olleen en-wikissä. Ja jos sellainen olisi, sen vaihtaminen artikkelin olisi mahdollista vasta 2-3 vuorokauden kuluttua. --Thi 20. helmikuuta 2010 kello 14.24 (EET)

Äänet ovat silti reilusti poistamista vastaan. Ei sillä ole väliä, päättyykö se äänin 20-0 vai 20-19. Mikäli ennen äänestystä oltaisiin käyty merkittävyyskeskustelu, olisi kumpikin osapuoli (Poistoa kannattaneet & vastustaneet) voinut perustella miksi artikkeli tulisi säilyttää/poistaa.-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.29 (EET)

Miksi vasta 2-3 vuorokauden kuluttua? Jos sellainen malline (Tämä artikkeli kaipaa asiantuntijan apua) olisi olemassa, kyllä kai sen voisi laittaa mihin tahansa heikkolaatuiseen, esimerkiksi liian suppeaan, yksipuoliseen tai paikkansapitävyydeltään kyseenalaiseen artikkeliin merkitä ilman merkittävyyskeskustelua tai poistoäänestystäkin. Toisaalta suunnilleen näitä ongelmia vartenhan täällä on jo kauan ollutkin olemassa esimerkiksi {{Tynkä}}-. {{Korjattava/painotus}} ja {{Tarkistettava}}-mallineet, joita on myös paljon käytetty. Ehkä niitä on käytetty jo liikaakin, niin että ne ovat kärsineet inflaation ja nekin, jotka osaisivat artikkeleja parannella, ovat jo tottuneet olemaan kiinnittämättä näihin mallineisiin mitään huomiota. -KLS 20. helmikuuta 2010 kello 14.37 (EET)

Miksi laittaa poistoäänestykseen jotain muita kuin sellaisia artikkeleita, joihin tulisi saada yhteisön arvio merkittävyydestä. Ehkä pitäisi perustaa Wikipedia:Hei, haluan että muut käyttäjät osallistuvat tämän artikkelin kehittämiseen! Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 14.26 (EET)

En tarkoittanut mitään tiettyä yksittäistä äänestystä. Viime aikoina on äänestyksiin tuotu jatkuvasti artikkeleita, joiden merkittävyys olisi selvinnyt muutamassa minuutissa, kun joku olisi aiheen ensin kyseenalaistanut. Merkittävyyskeskustelun muuttaminen pakolliseksi vähentäisi byrokratiaa, ei lisäisi - ainakin minusta äänestäminen on keskustelua byrokraattisempaa. --Otrfan 20. helmikuuta 2010 kello 14.17 (EET)

Silloin ei tarvita kolmea vuorokautta, jos muutama minuutti riittää. Tuoreet muutokset -sivun Huomiota kaipaavat – Poistettavat – Roskat – Uudet sivut -listan jatkona ei ole Merkittävyyskeskustelua. --Thi 20. helmikuuta 2010 kello 14.20 (EET)

Kouluammuskelutkin on todettu merkittäviksi, mutta silti joillakin on hirveä hinku aloitella äänestyksiä ennen kuin kukaan on poistamista varsinaisesti kannattanutkaan.-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.19 (EET)

Kaikkia kouluammuskeluja ei ole todettu merkittäviksi. --Otrfan 20. helmikuuta 2010 kello 14.21 (EET)

Äänestyksessä on mielestäni perusteltu säilyttämistä ja poistoa ihan mielekkäästi. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 14.23 (EET)

Pointtina oli se, että ennen äänestystä Peekoo oli ainoa, joka edes ehdotti artikkelin poistamista Wikipediasta.-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.25 (EET)

Mä lasken tilanteeksi äänestyksen aloitushetkellä 4 säilyttää 2 poistaa (korkki74 Peekoon lisäksi). Ei konsensusta säilyttämisestä -> voi viedä äänestykseen. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 14.33 (EET)

Muutaman ongelmatapauksen takia ei ole syytä ruveta luomaan uusia käytäntöjä. Yhteisöllä on keinot jo nyt poistaa poistoäänestysten häiriöt. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 14.23 (EET)

 Kannatan --A333 K 20. helmikuuta 2010 kello 14.18 (EET)

Lisätään poiston ohjesivulle kehotus käyttää ensin merkittävyys-mallinetta, mikäli halutaan saada artikkelin suhteen keskustelua. Jos vanha malline ei ole sopiva, tehdään Merkittävyys2-malline tai Korjattava-mallineen alalaji, jonka tarkoitus on olla pelkkä keskustelunavaaja. Ehkä sillä saataisiin lopullinen tieto ohmimakkarastakin, joka kiinnostaa Wikipediassa kaikkia kun taas ihmisoikeuksien Ruotsissa kaltainen sekalainen tieto yhtä paljon kuin kiviä. --Thi 20. helmikuuta 2010 kello 14.35 (EET)

Tämmönenhän löytyy jo ohjeista tuolta Wikipedia:Poistokäytäntö. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 14.43 (EET)

Ei sivulla Wikipedia:Poistettavat sivut. --Thi 20. helmikuuta 2010 kello 14.48 (EET)

Ehdotettu pieni täsmennys on erittäin ongelmallinen. Nykytilanne poistoäänestyshäiriöiden suhteen on siedettävä. Häiriöitä on harvoin, ne käsitellään nopeasti ja artikkeliavaruuteen ei tule juurikaan häiriötä. Yhteisö on tuskastunut vain jos turhia äänestyksiä on samaan aikaan useampi. Jos merkittävyyskeskustelu säädetään pakolliseksi, uudeksi häiriöksi tulee merkittävyysmallineen muokkaussodat artikkeliavaruuteen. Nythän tällaisia käydään aina välillä, ja niissä on yleensä ollut ratkaisuna "ennenaikainen" poistoäänestyksen aloittaminen. Jos merkittävyyskeskustelu säädetään pakolliseksi kiistanalaisiin artikkeleihin syntyy muokkaussotia. Nykytilanne on ihan ok, mutta jos merkittävyyskeskustelu säädetään pakolliseksi joudutaan ojasta allikkoon. Tässä on taas hyvä esimerkki ihan hyvästä ajatuksesta, mutta todellisuudessa ehdotettu parannus olisi takapakkia. Näillä perusteilla on pakko vastustaa. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 15.02 (EET)

Ojassa on oltu jo sen verran aikaa, että allikko kuulostaa houkuttelevalle vaihtoehdolle. Eikä pidä unohtaa, että merkittävyyskeskustelun aikana artikkelia voidaan parantaa ja siihen etsiä lähteitä. Äänestyksissä ensimmäiset parikymmentä ääntä tulevat, ennen kuin kukaan säilytystä puoltava ehtii tehdä artikkelille yhtään mitään. --Otrfan 20. helmikuuta 2010 kello 15.10 (EET)

Kuinka laajasta ongelmasta tässä nyt oikein on kysymys? Onko ongelma tullut akuutiksi sen vuoksi että poistoäänestykseen sattui samanaikaisesti kaksi turhaa/tarpeetonta äänestystä (eka oli auki 12 tuntia, yöllä suurimmaksi osaksi ja toka tunnin. Eli oltiinko siellä ojassa 1 tunti?) Mielestäni tässä koetetaan korjata jotain joka ei edes ole rikki. Lisäksi korjaus on huonoa purkkaa, jota todennäköisesti joudutaan jatkossa korjaamaan lisää. Eli korjausehdotus on kokonaisuudessaan tarpeeton ja huono. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 15.19 (EET)

Haulla voi yrittää hakea keskeytettyjä äänestyksiä:[2]. Useimpia niistä ei ole tainnut edeltää merkittävyyskeskustelu. Ja läheskään kaikkia turhia äänestyksiä ei ole keskeytetty. --Otrfan 20. helmikuuta 2010 kello 17.49 (EET)

Tällä hetkellä avoinna olevia kolmea äänestystä ei yhtäkään edeltänyt merkittävyyskeskustelu, ja kaikki kolme artikkelia näyttävät säilyvän, joten kaikki kolme ovat oikeastaan turhia äänestyksiä. --Hrrkrr31 20. helmikuuta 2010 kello 17.58 (EET)

Kyllä säilyttämispäätökset ovat ihan yhtä arvokkaita kuin poistopäätöksetkin äänestyksen turhuuden kannalta. --Zache 21. helmikuuta 2010 kello 09.38 (EET)

Yhdessä on käyty laajahko merkittävyyskeskustelu ilman merkittävyys-mallinetta (älä palvo sääntöjä) ja toisen on aloittanut käyttäjä, jolla on alle 400 muokkausta [3] (älä pure uusia tulokkaita). Täsmennetäänkö tässä ihan hyvää, toimivaa käytäntöä, jotta siitä saadaan paremmin "päähän lyöntiin sopiva"? Gopase+f 21. helmikuuta 2010 kello 14.17 (EET)

En kai minä ole ketään purrut? Kyseinen tuore käyttäjä on muuten kahdesti jo tätä ennen aloittanut poistoäänestyksen ilman merkittävyyskeskustelua ja hänelle on siitä huomautettu, joten ehkä olisikin jo nyt kolmannella kerralla ollut syytä vähän näykkäistä. Olet oikeassa siinä, että Alabaman ampumisista on keskusteltu, mutta ilman merkittävyysmallinetta keskustelu jää helposti huomaamatta suurelta yhteisöltä. --Hrrkrr31 21. helmikuuta 2010 kello 16.32 (EET)

Kyseisen käyttäjän ongelmia on parempi käsitellä esim. hänen keskustelusivullaan. Gopase+f 21. helmikuuta 2010 kello 17.02 (EET)

Totta, ja harhaudumme muutenkin jo aiheesta. Alkuperäinen ehdotukseni ei johtunut mistään yksittäisestä äänestyksestä, olin vain vainuavinani yhteisössä turhautumista. Mutta näyttää siltä, että konsensusta ei synny, joten ei aihetta enempään. --Hrrkrr31 21. helmikuuta 2010 kello 17.13 (EET)

Tämä osoittautui nyt niin monimutkaiseksi, ettei taida olla resursseja sanoa mitään, paitsi että ehkä sen verran, että jos on toisaalta suosituksia ja toisaalta määräyksiä, niin suosituksia on varmaan helpompi soveltaa kuin määräyksiä, korka määräysten pitää sitten jo olla todella hyvin suunniteltuja ja koeteltuja, että niiden tarkka noudattaminen johtaa haluttuun tulokseen. --Urjanhai 20. helmikuuta 2010 kello 15.55 (EET) EDIT: En sano yhtikäs mitään. Pääsäännön pitää olla, että ensin käydään merkittävyyskeskustelu, mutta aina voi olla erityistilanteita. Ja aina varmaan on myös säännöillä kikkailua ja vedätystä, olivatpa säännöt mitkä tahansa; silloin voi porsaanreiän ilmaantuessa olla tarvetta estää kikkailu ja vedätys, mutta tapauskohtaisesti lienee ratkaistava mikä tähän on milloinkin paras keino. --Urjanhai 21. helmikuuta 2010 kello 00.02 (EET)

Ehdotukseni perustui havaintoon, että yleinen mielipide tuntuisi pitävän merkittävyyskeskustelua aina suotavana ennen äänestystä. Voihan turhan äänestyksen nykyisinkin toki keskeyttää tietyillä perusteilla, mutta jos vaatimus olisi kirjattu käytäntöön, äänestykset ilman edeltävää keskustelua voitaisiin heti suoraan poistaa roskana. Aikaa ja energiaa säästyisi siihen sisältöihin keskittymiseen. Gopase+f: merkittävyysmallineilla muokkaussotimista voidaan suitsia ylläpidon keinoin kuten muitakin muokkaussotia. Tietenkin ehdotustani voi täydentää siten, että poistoäänestyksen saisi kuitenkin aloittaa kesken keskustelun mahdollisen tällaisen pattitilanteen ratkaisemiseksi. Urjanhai: olisi ihanne, jos suositukset riittäisivät ja sitovia määräyksiä ei tarvittaisi, mutta aina löytyy niitä, jotka viittaavat kintaalla suosituksille. (Ja määräyksiä on kyllä helpompi soveltaa kuin suosituksia.) --Hrrkrr31 20. helmikuuta 2010 kello 17.44 (EET)

 Vastustan. Häiriköt, jotka käyttävät poistoäänestyskäytäntöä häiriköintiin voidaan estää nykyisten käytäntöjen perusteella. Jos ongelma on sietämättömän laaja, se johtuu siitä, että ylläpitäjät – ja muutkin käyttäjät – eivät puutu häiriköintiin riittävän tiukalla otteella. --Pentti Repo 20. helmikuuta 2010 kello 18.59 (EET)

Poistoäänestystä ei tarvitse kiristää nykyisten äänestysten takia ja on minusta ihan hyvä, että voidaan äänestyksellä koska tahansa testata yhteisön linja eri aiheiden merkittävyydestä. Lisäksi ongelmaksi mainitut äänestykset ovat olleet nähdäkseni sellaisten käyttäjien aloittamia jotka ilman sääntöjäkin AFAIK kunnioittavat yleistä näkemystä siitä mikä täällä on sopivaa ja mikä ei.--Zache 21. helmikuuta 2010 kello 09.38 (EET)

Poistoäänestyksistä tiedotettava artikkelin aloittajalle?

Eli olisiko mahdollista luoda {{Merkittävyys kyseenalaistettu}} -mallineen tapainen ilmoitusmalline artikkelin aloittajalle, jos ko. artikkeli on poistoäänestyksessä?-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.31 (EET)

Ja nimeksi vaikka Artikkeli poistettavana? --Mpadowadierf 20. helmikuuta 2010 kello 14.33 (EET)

..ja sisältö kutakuinkin tyyliin "Lisäämäsi artikkeli XX on [[WP:Poistokäytäntö|poistoäänestyksessä]]. Käythän perustelemassa artikkelin merkittävyyden [[WP:Poistettavat sivut/XX|artikkelin äänestyssivulla]]?"-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.35 (EET)

Malline:Artikkeli poistettavana. --Nironen 20. helmikuuta 2010 kello 14.36 (EET)

Siinä tapauksessa mallineen käytöstä tulisi tehdä "pakollista"?-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.37 (EET) E: Siis omia artikkelejanikin ollut kahdesti poistoäänestyksessä eikä koskaan ole tiedotetty.-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.38 (EET)

Miksi pitäisi? Varsinkin vanhempien artikkelien kohdalla on hassua ilmoittaa aloittajalle, joka ei välttämättä enää käy Wikipediassa. --ML 20. helmikuuta 2010 kello 14.39 (EET)

Miksiköhän sitten "sukulaismallineen" {{merkittävyys}} alalaitaan on lätkäisty selvästi esille tuo "ilmoita aiheen aloittajalle" -pyyntö?-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 14.41 (EET)

Joillain saattaa olla päällä sähköposti-ilmoitus keskustelusivun muokkauksesta. --Otrfan 20. helmikuuta 2010 kello 14.41 (EET)

Sehän on vähän niin kuin ilmoitus Virallisessa lehdessä: vaikkei sitä kukaan lukisikaan, niin lain kirjain tulee täytettyä. Ja suuressa osassa tapauksista aloittaja kuitenkin on edelleen aktiivinen ja voi hyvinkin olla kiinnostunut asiasta.--Urjanhai 20. helmikuuta 2010 kello 14.46 (EET)

Poistoäänestykseen yhteisö harvemmin tarvitsee artikkelin aloittajan perusteluita/näkemyksiä ja äänioikeuttakaan aloittajalla ei aina ole. (paljon keskustelua, paljon käyttäjiä. Voi olla loukkaavaa jos kutsutaan osallistumaan johonkin, mihin ei kuitenkaan saa osallistua) Merkittävyyskeskusteluun aloittajan näkemykset/perustelut ovat usein tervetulleita ja hyödyllisiä, koska keskustelu on vähäisempää ja osa aiheista on marginaalisia. -> Artikkelin aloittajan mielipide/perustelut tarpeellisia. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 15.09 (EET)

Tämä tietysti vaatisi sitä, että merkittävyyskeskustelu käytäisiin aina ennen äänestyksiä...-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 15.12 (EET)

Ei vaatisi. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 15.20 (EET)

Jos artikkeli poistetaan roskana, siitä ilmoitetaan artikkelin aloittajalle yleisesti {{test}} -mallineella. Jos artikkeli poistetaan merkittävyyskeskustelun tuloksena, siitä ilmoitetaan ensin artikkelin aloittajalle {{merkittävyys kyseenalaistettu}} -mallineella. Jos artikkeli poistetaan poistoäänestyksessä, siitä ei viitsitä ilmoittaa artikkelin aloittajalle lainkaan.-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 15.22 (EET)

Koska sille ei ole varsinaisesti tarvetta? Roskana poistosta ilmoitetaan, koska toiveena, on että "älä luo lisää roskaa." Merkittävyyskeskustelusta ilmoitetaan koska halutaan, että "käytkö kertomassa miksi artikkelisi on merkittävä." Mutta miksi poistoäänestyksen aloittamisesta pitäisi ilmoittaa artikkelin aloittajalle? "Artikkelisi on tuomiolla, et enää pysty vaikuttamaan asiaan, mutta toivomme, että alistut wikipedian valtaan. Jos et alistu voi poistua wikipediasta." eli älä pure uusia tulokkaita. Gopase+f 20. helmikuuta 2010 kello 15.37 (EET)

Miksen esimerkiksi minä, jonka tekemiä artikkeleita on myös ollut poistoäänestyksissä, voisi vaikuttaa asiaan mitenkään? Hyvillä perusteluilla saa aina ohjattua pari kolme ääntä paremmalle puolelle.-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 17.50 (EET)

Siis jos joku panee aloittamani artikkelin merkittävyyskeskusteluun, niin siitä on kohteliasta ilmoittaa, mutta jos joku päättää panna mutkat suoriksi ja pystyttää suoraan poistoäänestyksen, niin sen saisikin (ja se jopa pitäisi?) jättää kertomatta? Ja tuo "tuomiokin" voi olla täysin satunnainen, joko perusteltu tai vailla perusteita. Jos poistoäänestys seuraa merkittävyyskeskustelua, niin silloin poistoäänestyksen mahdollisuus on jo artikkelin aloittajan tiedossa, mutta jos noin ajatellaan, niin silloinhan suoraan poistoäänestykseen vienti olisi vain tapa päästä ilmoittamasta poistoharkinnasta artikkelin aloittajalle, mikä kai ei voi olla tarkoitus. Kun se kerran on johonkin kirjattu, että äänestys ei ole hyvä, niin pääsäännön pitäisi olla, että ilman erityistä syytä ei äänestystä tulisi aloittaa suoraan. Mutta jos se kuitenkin poikkeuksellisesti jostain syystä aloitettaisiin suoraan, niin miksi tämä tulisi pimittää artikkelin aloittajalta sen enempää kuin tieto merkittävyyskeskustelun avaamisesta? --Urjanhai 20. helmikuuta 2010 kello 23.26 (EET)

Poistoäänestykset ja niihin liittyvät keskustelut ovat huomattavasti näkyvämmin esillä, kuin merkittävyyskeskustelut. -> pienempi tarve ilmoittaa vakikäyttäjille. Gopase+f 21. helmikuuta 2010 kello 14.21 (EET)

Kyllä minusta poistoäänestyksestä ilmoittaminen artikkelin aloittajalle tai niitä suuresti muokanneille ihmisille on ihan kohteliasta samalla tavalla kuin merkittävyysarvioinnissakin. Mutta ei tästä sen kummempaa sääntöä tarvitse olla kuin, että se on kohteliasta ja sen voi tehdä jos haluaa. --Zache 21. helmikuuta 2010 kello 09.45 (EET)

Nykyinen käytäntö on hyvä. Merkittävyysmallineestakaan ei aina muisteta kertoa artikkelin luojalle. Eikä siitä ole kaikissa tapauksissa välttämätöntäkään kertoa. Poistoäänestyksestä voi kertoa tarvittaessa artikkelin luoneelle käyttäjälle vapaamuotoisesti. Jos tällainen yleistyy, voidaan malline luoda tarpeeseen. --Pentti Repo 20. helmikuuta 2010 kello 19.08 (EET)

Tällöinhän mitään ongelmaa ei enää olisi ja malline olisi täysin turha?-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 22.29 (EET)

Käyttäjätunnuksesta

Eikös tunnettujen elävien ihmisten nimien käyttäminen tunnuksena ole käytäntöjen vastaista? artikkelia Adam Małysz on muokannut käyttäjä Adam Malysz.--Kalmo 21. helmikuuta 2010 kello 12.23 (EET)

Kyllä näin on. Ks. Wikipedia:Käyttäjätunnus. --Nro92 21. helmikuuta 2010 kello 12.27 (EET)

Estetty. --Hrrkrr31 21. helmikuuta 2010 kello 16.04 (EET)

Olympialaisten tulokset

<siirretty käyttäjän EtäKärppä keskustelusivulta, – EtäKärppä⁹⁹ 15. helmikuuta 2010 kello 22.13 (EET)>

Miksi laitettaisiin sijojen 4-6 tuloksia olympialaisten joka kilpailuun mukaan? Mikä on niiden kiinnostavuus tai hyödyllisyys? Ennemmin suomalaisten tulokset; luulisi niiden olevan kiinnostavampia nyt ja tulevaisuudessa. Pikaisella katsannolla mistään muusta wikistä löydy kuin mitalistit. --Samuli 15. helmikuuta 2010 kello 21.33 (EET)

OK, toimitaan seuraavasti: joko vain mitalistit tai niiden mukana sijat 4–6, mutta ei missään tapauksessa mitalistit+suomalaiset. – EtäKärppä⁹⁹ 15. helmikuuta 2010 kello 21.35 (EET)

Mihin nämä vaihtoehdot perustuvat? --Samuli 15. helmikuuta 2010 kello 21.38 (EET)

Ne ovat vain Etäkärpän ehdotuksia mahdolliseksi konsensukseksi. Gopase+f 15. helmikuuta 2010 kello 21.40 (EET)

Miksi niitä ei voisi mainita? Jo pelkkä osallistuminen olympialaisiin on todettu Wikipedia-artikkelin oikeuttavaksi meriitiksi, joten olisi myös ihan hyvä viitata näihin mitaleitta jääneisiin urheilijoihin jostain. --Quadriplegia 15. helmikuuta 2010 kello 21.40 (EET)

Ainoisiin oikeisiin :D. Eli jos on suomalaiset, pitäisi mukana olla sitten myös tšekit, slovakit yms. Lisäksi tulevaisuudessa yritän tehdä jokaisesta kilpailusta oman artikkelin, jolloin sieltä löytyy sitten suomalaisten sijoitukset. Mutta minulla pätkii netti, joten voitko kumoata noi muokkaukseni (sijat 4 5 6) ja yhteenvedossa sitten ohjata tähän keskusteluun? Kiitos. – EtäKärppä⁹⁹ 15. helmikuuta 2010 kello 21.41 (EET)

Itseäni kiinnosti tänään suomalaisnaisten huono menestys edellisissä Olympialaisissa, mutta aika vähän löytyi tietoa. Yksi parisprintin pronssi osui heti silmiini ja sitten kympin perinteiseltä löytyi tekstistä ennakkosuosikki Virpi Kuitusen yhdeksäs sija jne. Keitä muita suomalaisia oli mukana milläkin matkalla ja jäikö mitalit kuinka monen sekunnin päähän. --Samuli 15. helmikuuta 2010 kello 21.45 (EET)

Eikö ole suorastaan rasismia suosia suomalaisia ja syrjiä tšekkejä? – EtäKärppä⁹⁹ 15. helmikuuta 2010 kello 21.49 (EET)

Ei, heidän sijoittuminen mitalisijojen ulkopuolelle ei ole yleisesti ottaen mielenkiintoista. --Samuli 15. helmikuuta 2010 kello 21.51 (EET)

Wikipedia:Neutraalius. Ei suosita suomalaisia. Asiasta on turha keskustella (taas). --Mpadowadierf 15. helmikuuta 2010 kello 21.53 (EET)

Kiitos Mpadowadierf :) – EtäKärppä⁹⁹ 15. helmikuuta 2010 kello 21.54 (EET)

"Yleisestiottaen" ei ole myöskään suomalaisten. – EtäKärppä⁹⁹ 15. helmikuuta 2010 kello 21.52 (EET)

Pitää taas muistaa, että tämä on suomenkielinen, ei suomalainen Wikipedia. --Quadriplegia 15. helmikuuta 2010 kello 21.53 (EET)

Juuri näin. Suomalaisten tulokset löytyvät omasta artikkelistaan, tai ainakin pitäisi löytyä. Esim. Suomi talviolympialaisissa 2010. --Anr 15. helmikuuta 2010 kello 21.56 (EET)

Samalla lailla sitten muutkin mitaleitta jääneet. 69 artikkelia vain tarvis vielä tehdä. --junafani ^(?!) 15. helmikuuta 2010 kello 22.02 (EET)

Eipä ole kovinkaan havainnollisia ollut ainakaan aiemmissa kisoissa nuo Suomi xxx-kisoissa. Esim kuinka kauas Kuitunen jäi kympin perinteisen mitaleista vuonna 2006? Tai muut suomalaiset, keitä kaikkia oli mukana? Menee muutama hetki, kun käy taulukkoa läpi. Ongelmana on, että suomalaisten tulokset löytyvät yleensä per henkilö, mutta kolmen kärjen tuloksineen saa kaivaa jostain muualta, jos löytyy. --Samuli 15. helmikuuta 2010 kello 22.04 (EET)

"tämä on suomenkielinen, ei suomalainen Wikipedia" tarkoittaa, että kaikki talviolympialaiset artikkelit 1960-2002 tulisi pistää remonttiin, kun niissä on asiaankuulumaton 'Suomen menestys' -osio, joka sotii neutraalisuutta vastaan? --Samuli 15. helmikuuta 2010 kello 22.10 (EET)

Kyllä. --Mpadowadierf 15. helmikuuta 2010 kello 22.11 (EET)

Samaa mieltä. --Quadriplegia 15. helmikuuta 2010 kello 22.18 (EET)

Allekirjoitan tuon ajatuksen, ei mitään kotimaalisää! --Anna v. F. 15. helmikuuta 2010 kello 23.10 (EET)

Tarvitaan "Ruotsin menestys", "Norjan menestys", "Italian menestys" jne. --Harriv 15. helmikuuta 2010 kello 23.39 (EET)

Toivon varovaisuutta näkemyksissä. NPOV viittaa kiistanalaisiin asioihin jota alaotsikko tai oma artikkeli ei käsittääkseni tällaisessa yhteydessä tarkoita. Hyvin monessa muunkin aihepiirin artikkelissa on myös alaotsikko "xxx suomessa" tai vastaava "xxx:n historia suomessa" joka tämän ketjun perusteella tulisi poistaa koska "xxx historia eestissä" puuttuu. Vaikka olemme suomenkielinen wikipedia, väistämättä suomenkieliset lähteet meillä ovat suomisuuntautuneita ja suomalaisten lukijoiden (loppukäyttäjien) kiinnostus kohdistuu enemmän suomeen ( lähteetön arvaus ). Rakentavasti, Opa1974 16. helmikuuta 2010 kello 13.03 (EET)

Piilotettu pointtini oli tuossa että kukaan ei estä kirjoittamasta myös muiden maiden menestyksestä. Se ei ole syy lähteä poistamaan asioita jos kukaan ei ole jaksanut kirjoittaa jokaisesta mahdollisesta näkökulmasta, kunhan ei kirjoiteta pelkästään joltain tietyltä kantilta. --Harriv 16. helmikuuta 2010 kello 13.14 (EET)

Tämä on suomenkielinen wikipedia enkä näe mitää syytä, ettei noita huonosti sijoittuneita suomalaisia mainittaisi. Samaa tekee mm. de-wiki saksankielisen alueen osalta. Miksei myös Suomi?--Nedergard 16. helmikuuta 2010 kello 13.52 (EET)

Niin - suomenkielinen, ei suomalaisten. Muiden "huonoon käytökseen" vetoaminen ei ole kunnollinen perustelu. En tosin vastusta erillisiä X-maa Y olympialaisissa -artikkeleita, mutta niiden tulee olla omia artikkeleitaan, ei alaosioita Y-olympialaisten omassa artikkelissa. Pitke 16. helmikuuta 2010 kello 16.49 (EET)

Kiinnitän vielä huomion siihen, poistetaanko myös artikkelista Shetlanninponi osio "Rotu Suomessa"? Itse en pidä ajatuksesta.--Opa1974 17. helmikuuta 2010 kello 08.19 (EET)

Ei poisteta, mutta muutetaan artikkelia niin että rodun merkittävyys Suomessa (huomattava) ja muualla maailmassa (huomattava) käsitellään laajemmin rajatussa alaosiossa, ja jos aiheesta halutaan Suomen kannalta kertoilla laajemmin, sille tehdään osio artikkeliin Luettelo Suomen hevosroduista. Pitke 17. helmikuuta 2010 kello 10.01 (EET)

"Niin - suomenkielinen, ei suomalaisten." Eiköhän tosiasia ole, että tätä wikipediaa lukee yli 99%:sti suomalaiset ja meitä kiinnostaa aika monet asiat suomalaisesta näkokulmasta, suomalaisten menestyksestä tai menestyksettömyydestä ja miten asia x Suomessa on. Ymmärrettävää on, että enkku-wikipediassa ei voi kirjoittaa yhdestä näkökulmasta oikeastaan mistään asiasta, kun se on se suurin ja luetuin wiki kautta maailman. Sama on ymmärrettävää suomi-wikissä esim politiikan ja kaikkien ismien kohdalla. Sen sijaan miten suomalaiset urheilijat ovat menestyneet, miten shetlannin ponilla menee Suomessa tai minkälainen on suomalaisen kranaatinheittimistön kokoonpano on, ovat aika monen mielestä kiinnostavia asioita ja voivat ihan hyvin olla mukana pääartikkeissa. Sakumakkaroiden Wikissä (anteeksi saksankielisessä Wikipediassa) on aivan ymmärrettävästi mukana huonommin menestyneiden saksalaisten, itävaltalaisten ja sveitsiläisten tulokset - laitettu sinne missä tieto on helpoiten löydettävissä ja verrattavissa menestyjiin. Heillä ei kenties on samanlaista kilttityttö-syndroomaa kuin fi-wikissä, jossa pitää profeetta Jimmy Walesin sanaa noudattaa. Jimmyllä on ihan fiksut ajatukset, jotka toimivat esim en-wikissä, mutta näissä marginaalikieliryhmien wikeissä toivoisi enemmän lokaalisuutta kuin puupäistä wiki-ideologian farisealaista noudattamista. --82.181.195.123 17. helmikuuta 2010 kello 20.03 (EET)

"tätä wikipediaa lukee yli 99%:sti suomalaiset ja meitä kiinnostaa aika monet asiat suomalaisesta näkokulmasta, suomalaisten menestyksestä tai menestyksettömyydestä ja miten asia x Suomessa on." - tekisi kovasti mieleni lyödä käytännöllä päähän. Pitke 17. helmikuuta 2010 kello 23.03 (EET)

Eiköhän tämä keskustelu liene yksi turhimmista, sillä ei sieltä mitään tuloksia tulee, selityksiä tietty riittää! --Anna v. F. 18. helmikuuta 2010 kello 05.01 (EET)

Täysin turha ja kuvastaa Wikipedian sisäpiirin linjattomuutta. Suomalaisuutta tai suomalaisten saavutuksia ei saa laittaa mukaan esim. tulosluetteloihin ja on tulkittu suorastaan rasistiseksi toimia näin, koska samalla syrjitään muita. Saksankieliset tekevät niin, mutta sallitaan se heille; onhan heillä muutenkin historiassaan muutakin synkkää ja huonotapaista toimintaa. Erottaudutaan vihdoinkin saksalaisista, Suomihan on ollut "huono Saksa" useita vuosikymmeniä. Ollaan ylikorrekteja. Mukamas. Vastaavasti suomi-spesifisyys on ihan OK seuraavissa artikkeleissa eikä vaadi omaa artikkeliaan: Taitoluistelu, Shetlanninponi, Tulipalo, Puistokatu, Muodostelmaluistelu (käytännössä koko artikkeli), Stasi (Stasi ja Suomi), Jalkapallo (vain suomalaiset stadionit, miksei tsekkiläisiä, rasismiako?), Kranaatinheitin (artikkelissa Suomalaisen kranaatinheitinjoukkueen kokoonpano, missä slovakkien vastaava, rasismiako? vai ei vaan olla tarpeeksi NPOV). Aiemmin mainituissa talviolympialaisartikkeleista kehotettiin vastaavasti poistamaan 'Suomen menestys'. Miksi näin, mutta yllämainitut ovat jostain syystä OK? Kritiikkiä ei suvaiita, epäkohtiin ei saa puuttua, huonolaatuisia artikkeleita hyväksytään, koska artikkelimäärää halutaan sairaalloisesti kasvattaa. Koko toimintaa kuvaa yksi sana: linjattomuus - jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. --82.181.195.123 18. helmikuuta 2010 kello 23.44 (EET)

Kokeilin "huvikseni" google-hakua [4], joka antoi 84000 vastausta :) Toki varmasti paljon tuossa on mukana virheellisiä tuloksia, mutta paljon noita uusia artikkeleita ja muokkauksia kuitenkin tulee, tällä taktiikalla. Itse tuumin että alaotsikko "xxx suomessa" ei oleelliseti huononna tai tee puolueelliseksi artikkelia, päinvastoin kerää suomi-keskeisen tiedon yhteen paikkaan ja tuo suoraan esille mahdollisen artikkelin puutteen, eli puuttuvan tiedon muusta maailmasta siistimmin kuin erillinen malline. Esimerkiksi luonto-, eläin- ja kasviaiheisissa artikkeleissä suomen korostuminen on tällä hetkellä lähes sääntö (pienellä kurkkauksella). Rajalliset resurssit pienessä suomiwikissä eivät ehkä mahdollista tässä mielessä täydellisiä artikkeleita vielä vähään aikaan? Yhdistäminen on myös jossakin määrin ollut toive/tapa muista asioista kertovissa lyhyissä artikkeleissa, joita tällä tavoin väkisinkin syntyy. Toki tyydyn konsensuksen päätökseen, ihmettelen vain linjanvetoa kun en tähän ole aiemmin törmännyt täällä, enkä jauha enempää ellei ajatukseni ole järkevä. Rakentavasti, Opa1974 19. helmikuuta 2010 kello 11.46 (EET)

No miksei muka vois olla suomen sijoitusta mitalitaulukoissa kyllä varmaan monia kiinnostais suomenki sijotus ku minkää DDR:n. --Zunter 19. helmikuuta 2010 kello 21.20 (EET)

Ei voi, ajattelutapasi on rasistinen. Suomilisää ei hyväksytä ja suomalaisuutta ei saa korostaa... Tämä on suomenkielinen ei suomalainen Wikipedia. Tai ilmeisesti suomilisää hyväksytään ja suomalaisuutta saa korostaa riippuen jostain tuntemattomasta muuttujasta Esim. 1972 kesäolympialaisten mitalitaulukko. Linjattomuutta siis, tyydy kohtaloosi ja tukehdu pienen sisäpiirin konsensukseen. --82.181.195.123 20. helmikuuta 2010 kello 01.29 (EET)

82.181.195.123 kirjoittaa hyvin. Onhan tämä aika naurettavaa! Että suomalaisia ei saa suosia.. huh huh. 153.1.30.147 21. helmikuuta 2010 kello 14.41 (EET)

82.181.195.123 on sittemmin muuttanut mieltään:[5] --Otrfan 21. helmikuuta 2010 kello 14.49 (EET)

(Pahoittelut, että tämä lainaus sisennyksineen ei ole kaikkien wiki-sääntöjen mukainen). Minä (82.181.195.123) olen muuttanut mielipidettäni ja toimintaani sekä luopunut kaikenlaisesta suomalaisuuden suosimisesta ja suomalaisuuden korostamisesta fi-wikissä. Aiemmin tämä oli loistava suomalaisten - anteeksi suomenkielisten - yhteisprojekti, joka on näin sivustakatsojan mielestä kääntynyt farisealaiseksi toiminnaksi, jossa käyttäjien tarpeet on täysin unohdettu. Jotenkin tuntuu, että muutamat tahot saavat suurta mielihyvää omaa oikeassa olemistaan todistellessa ja kansainvälisten sääntöjen mukaisti toimiessaan. Samalla on unohdettu kenelle tätä yhteisprojektia ollaan tekemässä. Lisäksi ymmärrykseni rajoja hipoo linjattomuus mm. kotimaisuus-/suomalaisuusasioissa. Viitteitä edelliseen lauseeseen löydätte aiemmista kommenteistani. Tähän oman mielipiteeni ja toimintani muutokseen minua ovat kannustaneet seuraavat käyttäjät ohjeistuksineen:

• EtäKärppä⁹⁹: Ainoisiin oikeisiin :D. Eli jos on suomalaiset, pitäisi mukana olla sitten myös tšekit, slovakit yms.
• EtäKärppä⁹⁹: Eikö ole suorastaan rasismia suosia suomalaisia ja syrjiä tšekkejä?
• Mpadowadierf: Wikipedia:Neutraalius. Ei suosita suomalaisia. Asiasta on turha keskustella (taas).
• Quadriplegia: Pitää taas muistaa, että tämä on suomenkielinen, ei suomalainen Wikipedia.
• Anna v. F.: Allekirjoitan tuon ajatuksen, ei mitään kotimaalisää!
• Harriv: Tarvitaan "Ruotsin menestys", "Norjan menestys", "Italian menestys" jne.
• Pitke: Niin - suomenkielinen, ei suomalaisten. Muiden "huonoon käytökseen" vetoaminen ei ole kunnollinen perustelu. En tosin vastusta erillisiä X-maa Y olympialaisissa -artikkeleita, mutta niiden tulee olla omia artikkeleitaan, ei alaosioita Y-olympialaisten omassa artikkelissa.
• Pitke: "tätä wikipediaa lukee yli 99%:sti suomalaiset ja meitä kiinnostaa aika monet asiat suomalaisesta näkokulmasta, suomalaisten menestyksestä tai menestyksettömyydestä ja miten asia x Suomessa on." - tekisi kovasti mieleni lyödä käytännöllä päähän.

Kiitos kaikille yllämainituille käyttäjille. Tehdään yhdessä täysin neutraali fi-wikipedia, josta muodostuu ajan kuluessa en-wikin miniatyyriversio. Ehkä itsekin jaksan jossain vaiheessa luoda käytäjätunuksen ja alan tekemään suurempia muutoksia, kunhan aikaa löytyy. --82.181.195.123 21. helmikuuta 2010 kello 21.16 (EET)

Ehdotan että tehdään kuten en-wikissä: mainitaan mitalistit lajin "pääsivulla" eli Laji x kisoissa y, ja sitten erikseen sivu kilpailutapahtumalle jossa voidaan mainita täydelliset tulokset. --SM 21. helmikuuta 2010 kello 22.08 (EET)

Tuo menestys maittain voidaan kertoa omilla sivuillaan, joita on jo, kuten Suomi talviolympialaisissa 2010 --SM 21. helmikuuta 2010 kello 22.11 (EET)

Ehdotan, että tehdään kuten de-wikissä [6]. Mitalistit lajin "pääsivulla" ja samalla sivulla myös osallistuneiden suomalaisten tulokset. Lisäksi menestys maittain voidaan kertoa omilla sivuillaan, joita on jo, kuten Suomi talviolympialaisissa 2010. Tämä tapa palvelisi käyttäjiä eniten tällaisessa marginaaalikielen wikissä. --82.181.195.123 22. helmikuuta 2010 kello 13.20 (EET)

Eikös tuo juuri olisi suomalaisuuden suosimista ja korostamista, josta ilmoitit luopuneesi? Mielipide tuntuu vaihtuvan joka päivä. --Otrfan 22. helmikuuta 2010 kello 13.29 (EET)

Pakko puolustaa ip:tä, se että alkaa noudattaa sääntöjä, ei ole mielipieen vaihtoa, mielipide voi yhä olla toinen. Älä kiusaa tahallasi, jooko. Kannatan ip:n ehdotusta.--Opa1974 22. helmikuuta 2010 kello 13.47 (EET)

Kyllä käyttäjä ilmoitti nimenomaan muuttaneensa sekä mielipidettään että toimintaansa, kuten tuosta vähän ylempää voit lukea. Mistä se mielipide muuttui mihinkä alkaa kyllä olla jo vaikea selvittää. --Otrfan 22. helmikuuta 2010 kello 13.55 (EET)

Onpas vaikeaa. Mielestäni olisi parempi, jos toimittaisiin ylläolevan de-wiki:n tyyliin, jossa tuloksiin laitetaan mukaan suomalaisten tulokset ja lisäksi olisi erillinen esim. Suomi talviolympialaisissa 2010 -artikkeli. Tämä on siis minun mielipiteeni, mutta ei siis fi-wikin sisäpiirin konsensus. Koska sisäpiiri määrittelee fi-wikin ei-rasistiseksi, yhtä kieltä tai kansallisuutta korostattomaksi, niin tällöin suuren vähemmistön tulee toimia sen mukaan, muutoin heidän tekemä työ menee hukkaan. Minulle "sovitun" toimintamallin noudattaminen ei ole mitenkään ongelmallista, typerä linjaus tuo kuitenkin on. Mistä mielipiteeni muuttui? Ei se muuttunut (vaikka yllä niin kirjoitinkin), mutta ylle olen listannut sisäpiiriläisten ohjeistusta, joten sieltähän se toimintamallin (ei aiemmin virheellisesti mainitsamani mielipiteen) ohjeistus tuli; turha tehdä muutoksia, joita aktiivit kilpaa juoksevat kumoamaan neutraalisuus-käsitteen vastaisena tai rasistisina tai käytäntöjen vastaisina. Lyhyesti: Ei mielipide ole mihinkään muuttunut toimintatapa on. --82.181.195.123 22. helmikuuta 2010 kello 14.47 (EET)

Keskustelusivuni

Käyttäjä Zunter kirjoitti kommentin keskustelusivulleni ([7]). Käyttäjä Quadriplegia oli käyttäjää huomauttanut sanasta ennenkin ([8]), joten kumosin muokkauksen ([9]). Käyttäjä Mpadowadierf kumosi hh-merkintäni ([10]). Eli kumman näkemys on oikea: Quadriplegian vai Mpadowadierin, itse olen Quadriplegian kannalla, mutta ehkä oppineet osaavat sanoa paremmin. – EtäKärppä⁹⁹ 26. helmikuuta 2010 kello 15.15 (EET)

Keskustellaan asiasta ao. keskustelusivulla. Tullaan käytäntöjen kahvihuoneeseen vasta kun on jotain käytäntöjä koskevaa keskustelua yleisen kohinan sijaan. Gopase+f 26. helmikuuta 2010 kello 16.01 (EET)

Tuodaan tämä pelleily yleisön eteen. – EtäKärppä⁹⁹ 26. helmikuuta 2010 kello 16.02 (EET)

Quadriplegia teki oikein. –Crimson Cherry Blossom™ 26. helmikuuta 2010 kello 16.06 (EET)

Tein aiheesta muutosehdotuksen käytäntöön. --Hrrkrr31 26. helmikuuta 2010 kello 16.18 (EET)

Lähdeviitteiden muotoilu ajankohtaisartikkeleissa

Mielestäni on aika turhaa alkaa oikeaoppisesti muotoilla viitteitä Chilen maanjäristys 2010 -tyyppisissä ajankohtaisartikkeleissa. Suuri osa tiedoista vanhenee ja poistetaan, ja isot lähdeviitehäkkyrät haittaavat muokkaamista. Pelkkä <ref> </ref> riittäisi näissä. --ML 27. helmikuuta 2010 kello 17.16 (EET)

Jos viitteessä käytetään vain välttämättömiä parametreja, viitteestä ei tule juuri pitempää kuin mallineettomasta viitteestä. Ylimääräiset tiedot voi lisätä myöhemmin. Jos viite osoittaa esimerkiksi Helsingin sanomiin, sitä voi käyttää pohjana uusille viitteille. Sekalaisimmille ulkomaalaisille lähteille mallineella ei välttämättä ole samanlaita käyttöä. --Thi 27. helmikuuta 2010 kello 18.05 (EET)

Lähdekäytäntö mahdollistaa oman harkinnan käyttämisen viitteitä muotoillessa: "On tärkeää, että lähteet merkitään mahdollisimman täydellisinä, mutta jos on tarvetta vain merkitä lähde/lähteet mahdollisimman nopeasti, voi verkkolähteen tapauksessa tehdä pikalinkin; URL sijoitetaan hakasulkeiden sisään ... Muotoilulliset yksityiskohdat voidaan aina korjata myöhemminkin; muiden lukijoiden tulisi kuitenkin olla selvillä käyttämistäsi lähteistä." Eli lähdeviitehäkkyrät voi jättää pois jos katsoo sen tarpeelliseksi. Gopase+f 27. helmikuuta 2010 kello 18.25 (EET)

Mallineista on ajankohtaisissa artikkeleissa se hyöty, että mukaan tulee viittauspäivämäärä. Nettiarkistoista (esim. Wayback machine) voi etsiä päivämäärän avulla jos sivun sisältö muuttuu tai se poistuu. Jos käyttää muokkauspainikkeita, viittauspäivämäärä tulee automaattisesti. Mielestäni molemmat tavat tulee sallia. Lähinnä kyse on muokkaajan viitseliäisyydestä. --Jisis (keskustelu) 27. helmikuuta 2010 kello 18.31 (EET)

Merkittävyys kyseenalaistettiin -malline?

Eli olisiko mahdollista luoda {{säilytetty}} -mallineen tapaista mallinetta merkittävyyskeskustelulle? Eli siis tyyliin "Tämän artikkelin merkittävyys kyseenalaistettiin, mutta poisto ei saanut kannatusta." tms.? Selkeyttäisi aika paljon, kun nykyään pitää arvailla onko merkittävyyskeskustelu käyty vai ei...-Henswick- Sermo? 28. helmikuuta 2010 kello 18.20 (EET)

Eikös tuon näe aika suoraan katsomalla artikkelin keskustelusivulle? Ja jos keskustelusivulla on ylenmäärin keskustelua, niin silloin todennäköisesti myös merkittävyydestä on keskusteltu. Gopase+f 28. helmikuuta 2010 kello 18.29 (EET)

Suositellut sivut loppuvat

Meillä on viikon päästä tilanne, jossa ei ole uutta suositeltavaa sivua etusivulle. Aloitin jo keskustelun etusivun keskustelusivulla, jossa tuumattiin, että äänestettäisiin suoraan viidelle seuraavalle viikolle uusi etusivun artikkeli. Keskusteluun ei kuitenkaan osallistunut montaakaan henkilöä, eikä meillä varmaankaan ole käytäntöä tällaisesta tilanteesta. Periaatteessa olisin sen kannalla, että aloitettaisiin SS-sykli alusta, mutta useimpien varhaisten SS-sivujen taso ei aivan vastaa nykyisiä kriitereitä. Tämän takia äänestättäisiin seuraavista etusivun laatuartikkeleista. Lisäksi olisi mahdollista nostaa äänestyksessä mukaan myös HA-artikkeleita, joita voitaisiin esitellä etusivulla, mutta tällöin etusivun boksin nimeä pitäisi muuttaa. Olin jo aloittamassa äänestystä, jossa ehdokkaana olisi ollut valitsemani 9 SS- ja 11 HA-artikkelia, mutta kun en ollut varma äänestyskäytännöistä, niin toin keskustelun vielä tänne. Asialla on kuitenkin suhteellisen kova kiire, sillä aikaa on vain muutamaa tuntia yli viikko. SS-artikkeleita ei kehity nykyään kovinkaan vauhdikkaasti, joten viiden viikon rauhoitusaika olisi siksi tarpeen, ja tämän jälkeen palattaisiin uusien SS-artikkelien esittelyyn (ja toivottavasti niitä olisi muutama uusi tässä vaiheessa). --PtG 28. helmikuuta 2010 kello 20.12 (EET)

Miten tästäkin on saatu näin vaikeaa? Laittakaa joku, ihan mikä tahansa. Arpokaa vaikka. --Otrfan 28. helmikuuta 2010 kello 20.15 (EET)

Nojoo. Tottakai voin näinkin tehdä sitten viikon päästä. Ottaa varhaisista SS-aritekkeleista vain joku artikkeli ja sijoittaa se etusivulle. --PtG 28. helmikuuta 2010 kello 20.18 (EET)

Tuskin niitä varhaisia kannattaa uudelleen kaivella, voi olla vaarana, että ne eivät vastaa enää nykyisiä kriteerejä. Jos vain vaihtaisi pokkana siksi aikaa otsikoksi "Hyvä artikkeli" kunnes löytyy taas uusia suositeltuja. Tai toki aina parempi, jos jostain alle viikossa polkaistaan pari uutta suositeltua.--Urjanhai 28. helmikuuta 2010 kello 20.51 (EET)

Äänestysaika on 2 viikkoa joten ei niitä taivaasta tipu. --Tappinen 28. helmikuuta 2010 kello 20.56 (EET)

Totta (luin nyt vasta tuon keskustelun). Ehkä sitten pitää valita vain vanhoista sopivia niin kuin tuolla ehdotettiin.--Urjanhai 28. helmikuuta 2010 kello 21.01 (EET)

Otrfanin (ja Urjanhain) linjoilla: valitkaa vanhoista SS:ta ensimmäinen joka ei näytä kököltä ja mennään siitä uudempaan päin. Kevyin ja helpoin ratkaisu, eikä sillä lopulta ole väliä mikä sieltä tulee kunhan on päällisin puolin viitteet ja muu ulkomuoto kunnossa --albval (keskustelu) 28. helmikuuta 2010 kello 21.14 (EET)

Tein työtä käskettyä ja valitsin seuraavalle kolmelle viikolla vanhat suositellut. Homma rokkaa toivottavasti reilun kolmen viikon kuluttua jälleen uusilla suositelluilla. Kaikki vaan tekemään SS-artikkeleita ;) --PtG 28. helmikuuta 2010 kello 22.05 (EET)

Oulun Kärpät on muuten valmis, tilastot vähän kesken ja pari vuosilukua täytyy tarkistaa. Valitettavasti ehkä äänestyksen jälkeen viikolle vaasta viikkoa 12–15 välille... – EtäKärppä⁹⁹ 28. helmikuuta 2010 kello 23.25 (EET)

Ihan sama miten ratkaisette ongelman. Parasta kai laittaa vanhoja suositeltuja sivuja uudestaan, jos vastaavat nykyisiä standardeja. --Pentti Repo 1. maaliskuuta 2010 kello 17.45 (EET)

Olisin kyllä itse laittanut mielummin hyviä artikkeleita esille kuin uudelleen suositeltuja. Parhaimmat hyvät ovat hyvin lähellä ss-tasoa ja monet aiheet ovat mielenkiintoisia. —kallerna™ 1. maaliskuuta 2010 kello 17.49 (EET)

Mielummin uusia, keskiarvoa parempia hyviä artikkeleita kuin vanhoja, jo nähtyjä suositeltuja. – EtäKärppä⁹⁹ 1. maaliskuuta 2010 kello 17.52 (EET)

Toisaalta, monet hyvät hyvät saattavat lähiaikoina kehittyä suositellulle tasolle. Ikävä jos ne jätetään silloin esittelemättä sillä perusteella että olivat juur puoliraakileina etusivulla.. --Tappinen 1. maaliskuuta 2010 kello 18.30 (EET)

Hyvä pointti. Turha laittaa keskeneräisiä artikkeleita etusivulle. --Jisis (keskustelu) 1. maaliskuuta 2010 kello 18.45 (EET)

Tappisen pointti on järkevä. Lisäksi nämä vanhimmat ss-sivut ovat olleet joskus useita vuosia sitten etusivulla. Tuskin kellekään tulee sellaista oloa, että taas tää. --PtG 2. maaliskuuta 2010 kello 00.25 (EET)

Nimiartikkelit suojaukseen?

Joku (Qua? Otrfan?) ehdotteli joskus, että kaikki nimiartikkelit tulisi suojata IP:iden muokkauksilta jatkuvien tämän kaltaisten muokkausten takia. IP:istä tulee nimiartikkeleihin enimmäkseen sisältöä tyyliin "Mauri on pertutlan ala astee kovin jäktä", jotka eivät auta ketään. Suojaus voitaisiin toteuttaa joko ylläpito-oikeudet omaavalla botilla tai suojaamalla nimiartikkeleita aina sitä mukaan kun niissä joudutaan kumoamaan IP:n vandalismia.-Henswick- Sermo? 28. helmikuuta 2010 kello 21.08 (EET)

Minä muistaakseni ehdotin, ettei punaisia linkkejä hyväksyttäisi nimiluetteloihin. Menee pirusti aikaa hukkaan googletellessa, että "kukas tämä oikein on?". --Otrfan 28. helmikuuta 2010 kello 21.11 (EET)

Jep. Yleensä niiden nimien takaa löytyy joku innokas ala-asteen kingi, joka nostattaa valta-asemaansa alfauroksena käymällä koulun koneella Wikipediassa.-Henswick- Sermo? 28. helmikuuta 2010 kello 21.14 (EET)

Puolessa tapauksissa annetun nimen takana oleva kuuluisa jalkapalloilija, jääkiekkoilija, muusikko jne. löytyy korkeintaan jonkun ala-asteen hiihtokilpailujen tuloslistalta. --Otrfan 28. helmikuuta 2010 kello 21.16 (EET)

Tuo on hyvä idea, ei punaisia linkkejä (ellei esim. muokkausyhteenvedossa ole vakuuttavaa perustelua). Olen itsekin usein noita googlaillut turhaan ja joskus poistanut perstuntumalla googlaamattakin. --Hrrkrr31 28. helmikuuta 2010 kello 21.27 (EET)

Joo. Kannatan sekä puinaisia linkkejä, että osittaissuojausta.—Aku506  1. maaliskuuta 2010 kello 19.13 (EET) Jos ne osittaissuojattaisiin, tarvisi samalla perusteella suojata kaikki paikat.(Paikassa asuvia heppuja–lista) Siinä menee jo wikin idea.—Aku506  2. maaliskuuta 2010 kello 15.17 (EET)

Minisuojaus päälle kaikkiin vaan nimiartikkeleihin--Musamies 1. maaliskuuta 2010 kello 20.50 (EET)

Uusi kahvihuone?

Olisiko järkevää tehdä uusi kahvihuone, nimeltään Kahvihuone (kääntäminen tai käännökset)? Itse kyselen apua englanninkielisiin teksteihin tuolta kielenhuollon kahvihuoneesta, joka on mielestäni se vähiten väärä paikka niille kysymyksille. Lisäksi tuossa uudessa kahvihuoneessa voitaisiin keskustella käännöksien oikeisuudesta. Mitä mieltä? – EtäKärppä⁹⁹ 24. helmikuuta 2010 kello 16.53 (EET)

Onhan se sujuvaksi suomeksi kääntäminenkin kielenhuoltoa:-) Olisin uutta kahvihuonetta vastaan, sillä tuon tyyppistä keskustelua on kuitenkin tällä hetkellä niin vähän, että se kyllä mahtuu muihinkin kahvihuoneisiin. Toisin sanoen käännöskysymyksiä on mielestäni liian vähän, jotta niistä saisi elinkelpoisen kahvihuoneen. --albval (keskustelu) 24. helmikuuta 2010 kello 21.21 (EET)

Eli jatkan kielenhuoltajien kiusaamista? OK, mielestäni englanninkieli ei vain sovi sinne. – EtäKärppä⁹⁹ 24. helmikuuta 2010 kello 21.39 (EET)

Ehkä kielenhuoltokahvariin voisi lisätä avattavan listan vapaaehtoisista Wikiediassa paljon oleilevista henkilöistä, jotka uskaltavat tarjoutua auttamaan hyvin/mainiosti osaamiensa kielten kääntämisessä.Lista olisi kielittäin ja siinä pidettäisiin Babelmallineen N- tai 4-tason osaajia tai jos niitä ei löydy tarpeeksi niin sitten alempia jos vain uskallusta löytyy. Tai pidetään kielenhuollossa vakituista käännösapuotsikkoa. Pitke 25. helmikuuta 2010 kello 13.06 (EET)

Wikipedia: Kahvihuone (kielenhuolto)/Käännösapu? Eli tehtäisiin tullain alasivu, johon käännösapu tarvitsevat (minä minä minä...) ohjataan. – EtäKärppä⁹⁹ 26. helmikuuta 2010 kello 16.22 (EET)

Meniskö ohi aiheen, mutta tässä vois olla wikiprojektinkin paikka. Toisekseen eri kieliä taitavathan pitäis olla listattuna. Varjelkoon jos mulle tulee joku kiinankielinen, siinä menee aikaa. Ja romanian luvusta saan selvää mutta osannenko kirjoittaa. Nehän on enempi välkkyilyä mulla, mutta sanotaan että hätätilaa varten en ole ihan avuton. ––Höyhens 7. maaliskuuta 2010 kello 21.16 (EET)

Mielekäs tynkämalline kirjastoille?

Mikä mahtaisi olla järkevin tynkämalline kirjastotyngille? Esimerkiksi museoille on oma mallineensa. Kirjastoja on tynkämallitetty mm. yhteiskuntatynkien ja kaupunkeja koskevien tynkien alle. --Vesa Linja-aho 27. helmikuuta 2010 kello 18.41 (EET)

Onko niitä aivan pakollista tynkäluokitella? Erilaisia tynkäluokkia on aivan liian paljon ja muutenkin se on turhaa. --Tiluslaa 27. helmikuuta 2010 kello 18.46 (EET)

Ei todellakaan ole pakko. Kunhan vaan kysyin. --Vesa Linja-aho 27. helmikuuta 2010 kello 20.44 (EET)

Mä laittaisin kaupunki-tyngän aina kun sellainen on. Joihinkin tilanteisiin sopii myös arkktehtuuri-tynkä, loput voi tunkea sinne yhteiskunta-tynkiin. --Velma 1. maaliskuuta 2010 kello 13.29 (EET)

Kaupunkikohtaisia tynkäluokkia muuten ei sitten enää kauaa ole, ne poistuvat tynkäyuudistuksen myötä. Törmäsin niitä tyhjentäessäni samaan ongelmaan; mihin kirjastot, koulut ja muut sellaiset rakennukset? Parempi kertoa kaikki oleellinen ettei tarvitse merkitä tyngäksi. Toinen vaihtoehto on luokitella kaupunki- tai maakuntatynkämallineella, jolloin Joku Muu joutuu miettimään asiaa sitten myöhemmin :P Pitke 3. maaliskuuta 2010 kello 08.29 (EET)

Tynkämallineet

Viitaten Keskustelu käyttäjästä:Pitke#Tyngät. Halutaanko että tynkäluokkien vähentämistä kompensoidaan artikkeleissa tynkämallinepinolla? Toivottavasti ei. --Otrfan 4. maaliskuuta 2010 kello 13.38 (EET)

Vain yksi tynkämalline per artikkeli. Tynkien merkintä on haluttu huomaamattomammaksi, mistä äänestyksessä saatiin konsensus. --Jisis (keskustelu) 4. maaliskuuta 2010 kello 13.42 (EET)

Yksi tynkämalline artikkelia kohden. Malline joutaisi (minusta) kokonaan pois, mutta koska päätettiin säilyttää, on kiinnitettävä huomiota siihen, että ei liioitella.--Khaosaming 4. maaliskuuta 2010 kello 13.45 (EET)

Yksi riittää. --Jmk 4. maaliskuuta 2010 kello 15.29 (EET)

Tynkämerkinnän pienentäminen/uudistaminen II

Omassa käyttäjäkeskustelussani tuli esille vanha, kirjoittamaton mutta mustasukkaisesti vartioitu sääntö/suositus, jonka mukaan artikkelissa tulisi olla korkeintaan yksi tynkämerkintä. Tämä on kuitenkin ajalta, jolloin uutta tynkäluokkaa pidettiin tarpeeksi suurena, jos siihen kuului kolmisenkymmentä artikkelia. Lisäksi kyse on visuaalisen ilmeen sovittamisesta mallineeseen, johon kuuluu suhteellisen suuri kuva ja useita rivejä tekstejä. Tynkämallineita on päätetty sekä pienentää merkittävästi (muuttaa vähemmän huomattaviksi) että vähentää (ainakin) kolmannekseen, joten kaikille aihealueille ei tule löytymään "räätälöityjä" tynkämallineita. Keskustelussani otin esille Biokemia-tyngät, jotka ovat yhtä tärkeästi kemian ja biologian aihepiireihin kuuluvia. Tästä syystä ehdotan, että tynkämerkintäsysteemiä muutetaan vielä siten, että malline on muotoa {{Tynkä|Avainsana 1|Avainsana 2}}, mutta tulostaa vain yhden, nykyisenkaltaisen "raidan" teksteineen "Tämä [Avainsana 1-taivutus] ja [Avainsaja 2-taivutus] liittyvä artikkeli on tynkä" ja niin edelleen. Tällöin yhdellä tynkämallineella voidaan tyydyttää tarve luokitella artikkeli useampiin tynkäluokkiin milloin tarpeen. Tällöin myös erillisten mallineuiden tarve lakkaa kun yksi malline muotoutuu avainsanojen perusteella. Nykyisten {{Tynkä/Avainsana}}-mallineiden korvaaminen käy kätevästi muokkaamalla näiden mallineiden sivuja siten, että vanhan sisällön paikalle siirretään uuden tynkämallineen vastaava koodi. Malline:Tynkä/Avainsana -sivulla olisi siis koodi {{Tynkä|Avainsana}}. Tällainen uudistus vaatisi taitavaa mallinekoodaajaa. Pitke 4. maaliskuuta 2010 kello 13.42 (EET)

Tällöin täyttyy siis vanha periaate "yksi tynkämalline per artikkeli", mutta tynkäkoodi on vanhaa joustavampi ja soveltuu tarvittaessa moninkertaiseen tynkäluokitteluun. Pitke 4. maaliskuuta 2010 kello 13.44 (EET)

Tee ehdotus uudesta tynkämallineesta. Joka tapauksessa mallinepinot poistetaan. --Jisis (keskustelu) 4. maaliskuuta 2010 kello 13.47 (EET)

Minne teen ehdotuksen ja onko jokin olemassaoleva ehdotus malliksi? Pitke 4. maaliskuuta 2010 kello 15.38 (EET)

Täällä on aikaisempia hahmotelmia. Mallineen voisi varmaan tehdä jollekin tilapäiselle nimelle ensin. Zache tuossa alla kyllä lupasi tehdä mallineen, mutta ihan kuinka vain. --Jisis (keskustelu) 4. maaliskuuta 2010 kello 15.45 (EET)

Alkuperäisen ehdotuksen mukainen malline siis on jo olemassa (ks. pari riviä alaspäin) --albval (keskustelu) 4. maaliskuuta 2010 kello 17.29 (EET)

Tein ehdotelman albvalin linkittämän mallineen mukaisesti tänne. Valitettavasti en osaa koodata ihan noin monimutkaisia mallineita vielä. Pitke 4. maaliskuuta 2010 kello 20.56 (EET)

Voin kyllä toteuttaa mallineen sitten kun tiedätte mitä haluatte. --Zache 4. maaliskuuta 2010 kello 14.25 (EET)

Mielestäni tuo Pitken ehdottama toiminnallisuus vaikuttaa ihan hyvältä. --Jisis (keskustelu) 4. maaliskuuta 2010 kello 14.50 (EET)

Arkistoidun keskustelun mukainen mallinehan on jo tehty, kuten tuosta arkistoidusta keskustelusta käy ilmi. Tein silloin {{Tynkäpohja}} tuota layouttia varten ja kopioin siihen mielestäni parhaan ulkonäön ja tekstin. Mallineen näkee tynkäkäytössä tällä hetkellä täällä: {{Tynkä/Lintu}} --albval (keskustelu) 4. maaliskuuta 2010 kello 17.29 (EET)

Yksi kysymys tähän väliin. Voidaanko siis uusia tynkämallineita luoda sitämukaa, kun aihepiiriin kuuluu yli 250 tynkäartikkelia?-Henswick- Sermo? 4. maaliskuuta 2010 kello 14.30 (EET)

Ei kannata tehdä vielä uusia; nyt ollaan vasta pääsemässä eroon alle 250 artikkelin luokista, sen jälkeen on vielä luvattu katsoa poistetaanko lisää. Saattaa olla että lopulta yhteisö päättää uuden tynkäluokan vähimmäiskooksi esimerkiksi 300 tai 500 artikkelia. Saatetaan jopa päätyä siihen, että toistaiseksi riittää jokin tietty määrä tynkäluokkia, jolloin uusia ei enää luoda ellei asiasta keskustella ensin vakavasti. Sitten kun koko mullistus on jotenkin saatu valmiimmalle puolelle, voi sitten varmaankin tehdä taas uusia tynkäluokkia niiden ehtojen mukaan kuin sitten on hyväksi katsottu. Ajattelitko jotain tiettyä aihetta? Pitke 4. maaliskuuta 2010 kello 14.48 (EET)

En vielä, mutta koska {{tynkä/Kalifornia}} on mitä ilmeisemmin poistolinjalla, niin saatan saada tuon 250 tynkää täyteen loppuvuoteen mennessä ;P-Henswick- Sermo? 4. maaliskuuta 2010 kello 16.00 (EET)

Älä paahda liian lujaa, saattaa olla että tulee vielä vaikka sellainen päätös että maantiedetyngissä ei mennä valtiotasoa pienempiin luokkiin... Pitke 4. maaliskuuta 2010 kello 17.18 (EET)

Tuntuu menevän tynkäluokittelu jatkossa entistä sekavammaksi, vaikka toisin piti. Alkaa tulla jo ikävä poistettuja tynkäluokkia. --Otrfan 4. maaliskuuta 2010 kello 21.01 (EET)

Jostain syystä sama nostalgia. --Höyhens 4. maaliskuuta 2010 kello 21.04 (EET)

Mjoo. Menee monimutkaiseksi. Mieluummin yksi tynkäluokka per artikkeli. Jos luokkaa on vaikea päättää niin sitten arvotaan. Mitä tulee alkuperäiseen kommenttiin, niin biologina sanoisin, että biokemia on lähempänä biologiaa kuin kemiaa... --albval (keskustelu) 4. maaliskuuta 2010 kello 21.30 (EET)

Samaa mieltä, nyt kun tuota ehdotettua mallinetta katselen. Mitä tulee koko tynkäuudistukseen, valitettava kompromissihan tämä on, mutta minkäs teet. --Jisis (keskustelu) 4. maaliskuuta 2010 kello 21.47 (EET)

Kyllähän tämä vähän outoa on, että äänestyksessä enemmistö äänin 33-22 kannatti tynkäluokittelusta luopumista kokonaan. Tämän ehdotuksen mukaan näkyvin äänestyksen seuraus on artikkeleiden luokitteleminen useampaan tynkäluokkaan. --Otrfan 4. maaliskuuta 2010 kello 21.57 (EET)

Eikö 2/3 tynkäluokista poistuminen käytöstä ole muka tuota näkyvämpää? Eihän missään ole vielä kirjoitettu hyväksytäänkö malline-ehdotusta eikä ainakaan sitä, mitkä otetaan suuntaviivoiksi. Mallineen monitoimintoisuudesta huolimatta sen käyttö voidaan moraalisella ohjeella (malliin nykyinen yhden tynkämerkinnän epävirallinen käytäntö) rajoittaa yhteen parametriin ellei ole jokin erityisen painava syy. Pitke 5. maaliskuuta 2010 kello 10.41 (EET)

Jos tynkäluokkien "merkittävän" vähentämisen jälkeen luokkia jää yli 200, niin ei se kovin näkyvää ole. En myöskään näe mikä voisi olla niin painava syy, että yksi artikkeli koskaan tarvitsisi useita tynkäluokkia. Ja jos aikaisemmin on joskus ollut epäselvyyksiä mihinkä tynkäluokkaan joku tietty artikkeli kuuluu, niin jatkossa sitten varmaan mietitään minkälaiseen 200 tynkäluokasta koottuun kombinaation artikkeli laitetaan. --Otrfan 5. maaliskuuta 2010 kello 10.51 (EET)

Muistutan vielä että 200 tynkäluokkaa jää vasta poiston ensimmäisen vaiheen jälkeen. Sen jälkeen keskustellaan vielä vähennetäänkö yhä lisää ja millä logiikalla. Tällä vauhdilla siis joskus vuoden 2012 tai 2013 puolella aikaisintaan. *köhbottiajuritapuunkiitosköh* Pitke 5. maaliskuuta 2010 kello 12.20 (EET)

Muistutan, että itse ehdotit tällaista lähestymistapaa. :) Jos homma on nyt osottautunut mahdottomaksi tai liian hitaaksi, niin sitten mietitään yhdessä muita ratkaisuja. Eli koitetaan ratkaista ensi ongelma bottien käytöllä. Gopase+f 5. maaliskuuta 2010 kello 12.47 (EET)

Muistetaan, mutta ehdotukseeni ei sisältynyt mitään sellaista kuin "Pitke tyhjentää poistettavat tynkäluokat" ;> Bottipyyntöjä on esitetty ja vieläpä hieman mainostettu, mutta toistaiseksi olen saanut omin pikku kätösin aikaan kuin botit yhteensä. Luulisin. Ei silti hätää. Aion jatkaa talvisodan tynkämuutoksen hengellä vaikka mottia tynkäsarkaa onkin sanoisinko jopa... Runsaahkosti. Tämä on melkein lupaus, tuunasin käyttäjäsivuanikin kannustamaan :) Pitke 5. maaliskuuta 2010 kello 13.17 (EET)

heh :) Gopase+f 5. maaliskuuta 2010 kello 13.23 (EET)

Ei perkele. Jos jotkut poistettavat tynkäluokat ovat oikeasti sellaisia, että niistä on vaikea päättää mihin tynkäluokkaan ne yhdistettäisiin, niin silloin yhdistämisen voi jättää tekemättä. Ei mitään uusia virityksiä moninkertaisen tynkäluokittelun sallimiseksi. Gopase+f 5. maaliskuuta 2010 kello 12.47 (EET)

Kelpaa hyvin. Tervetuloa ehdottamaan säilytettäviä luokkia tuonne ylemmäs tähän keskusteluun. Muistaakseni otsikko on Tynkäuudistuksen toimeenpano tms. Pitke 5. maaliskuuta 2010 kello 13.17 (EET)