Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 48
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta. |
Äänestys Wikiuutisten otsikoiden nostamisesta etusivulle
[muokkaa wikitekstiä]Äänestys käydään täällä ja aiheesta käyty kahvihuonekeskustelu löytyy täältä. Ennen kuin äänestys alkaa niin käydään keskustelu sopivasta prosenttiosuudesta. Ota osaa ja kerro mielipiteesi. --Zache 8. tammikuuta 2010 kello 12.46 (EET)
Lähteiden merkitsemisestä - osa N+1
[muokkaa wikitekstiä]Kysymyksen herätti lähteiden merkintätapa artikkelissa Wilhelm Laqua. Wikipediassa on siis kaksi tapaa lähdeviiteiden sijoittamisiin. 1) <ref>-tägien sisään 2) {{Kirjaviite}} - ja muut lähdeviitteet omaan osioon ja <ref>-tägeihin pelkkä kirjoittajan nimi, vuosi ja sivunumero.
Itse sovelsin ensimmäistä tapaa artikkelin tässä vanhassa versiossa. Riisipuurio jakoi lähteet vaihtoehdon 2 mukaiseksi. (Muutoksen yhteydessä yksi lähteistä hukkui matkalla.) Tämä jälkimmäinen vaihtoehto on mielestäni huono, koska samaa tietoa toistetaan nyt tarpeettomasti kahteen kertaan.
Itse soveltaisi seuraavaa ohjetta:
- Erilliseen lähdeluetteloon sijoitetaan vain painettu kirjallisuus, erityisesti se, johon viitataan useita kertoja ja usealle eri sivulle.
- {{Verkkoviite}} ja muut kertaalleen käyteyt lähdeviitteet sijoitetaan suoraan <ref>-tagien sisälle.
Tämän vaihtoehdon vikana on kyllä se, että {{Viitteet}}-osion elementit tulevat eri pituisisksi. -- Petri Krohn 9. tammikuuta 2010 kello 05.24 (EET)
- Pahoittelen muokatessa vahingossa pois tiputtamaani yhtä lähdettä: selvä mokani. Puuttuvan lähtenhän olisi huomannut viite- ja lähdeluetteloa vertaamalla mutta enpä huomannut.
- Mitä tulee nykyisen käytännön sallimiin lähdeviittaustapoihin 1) ja 2) katson että viimeksimainitulla Harvard-tyylillä on useita etuja:
- Muokkaustilan teksti pysyy selkeänä ja lyhyt viittaus on nopea tehdä:
<ref>Tekijä, vuosi, sivunro</ref>
. Havainnollisempi teksti vähentää virheitä ja helpottaa esimerkiksi kielenhuoltoa muiden muokkausten ohessa. - Viittaukset saman opuksen useampaan kohtaan eivät vaadi koko pitkää mallinetta jokaiseen viittaukseen, vaan pelkkä uusi
<ref>Tekijä, vuosi, sivunro2</ref>
riittää. - Lähteet-otsikon alta lukija saa selkeän ja täydellisen lähdeluettelon artikkelitekstistä kopioimalla.
- Mielestäni tapa rohkaisee täyttämään varsinaisen lähdeluettelon lähdetiedot mahdollisimman täydellisenä ja mallineella. Kun kirjoittaja joutuu leipätekstin sekaan sijoittamaan pitkät lähdetiedot helposti puolestaan mennään siitä missä aita on matalin.
- Muokkaustilan teksti pysyy selkeänä ja lyhyt viittaus on nopea tehdä:
- Tarkoitat "saman toistolla" ilmeisesti sitä että viitteessä toistuu lähteen tekijä ja vuosi? Pidän ongelmaa varsin pienenä saavutettuihin hyötyihin verrattuna, erityisestikin mikäli tapaa käytetään artikkelissa johdonmukaisesti kaikissa viitteissä. Ehdotuksen ongelmaksi näen pienoisen epäjohdonmukaisuuden, sillä kyllä myös nettisivustoon voidaan viitata useita kertoja, ja siihen voidaan viitata eri sivuille. Saman lähteen eri kohtaan voi tulla viittauksia myös myöhemmissä muokkauksissa. Lähdeviittausten kannalta en näe erityisempää eroa kirja-, artikkeli- ja verkkoviitemallineiden käytössä, jokaiseen voidaan viitata artikkelissa useampaan kertaan ja useampaan kohtaan, eli ongelma (ja myös ratkaisu) voi olla sama. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 08.35 (EET)--
- Riippuu tapauksesta. Wilhelm Laqua -artikkelissa alkuperäinen järjestely (vrt. muutoksen jälkeinen) oli minun mielestäni lukijan näkökulmasta verkkoviitteiden osalta parempi: niiden tarkistaminen on helpompaa, kun lähteisiin osoittaviin linkkeihin pääsee käsiksi suoraan klikkaamalla leipätekstin yläindekseissä olevia linkkejä (eli kun ne ovat ref-tagien sisällä) eikä niitä tarvitse onkia erillisestä lähdeluettelosta. Toki saman nettisivuston eri sivuille voidaan viitata useita kertoja, mutta tällöinhän linkitkin useimmiten vaihtuvat. Tilanne on tietysti erilainen, jos esimerkiksi pitkän verkkosivun moniin eri kohtiin viitataan samassa artikkelissa ja kohdat eritellään selitteen avulla. Lähteet-otsikon alle voidaan muuten kerätä kaikki lähteet, vaikka niihin viitattaisiinkiin ref-tagien avulla osiossa Viitteet. –Ejs-80 9. tammikuuta 2010 kello 09.10 (EET)
- Mainitsemani ongelma tietysti vältettäisiin kokonaan, jos ref-tageissa olevissa viitteissä linkitettäisiin aina kyseessä olevaan verkkosivuun, vaikka se olisi myös lähdeluettelossa mainittu (ts. ei <ref>FBI Records Declassified under the Disclosure Acts</ref> vaan <ref>FBI Records Declassified under the Disclosure Acts (englanniksi)</ref>). –Ejs-80 9. tammikuuta 2010 kello 09.18 (EET)
- Verkkoviitehuomiosi ja korjausesityksesi täytyy allekirjoittaa. Mitä tulee tuohon viitteiden kopioimiseen lähdeluetteloon se varmaankin olisi sitä toistoa josta ehdotuksessa halutaan päästä eroon. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 09.42 (EET)--
Riisipuuro tuo esiin sinäänsä vakavan ongelman wiki-alustassa, kokonaisten {{Lehtiviite}} ja muiden lähdemallineniden sijoitamien leipätekstin sisään on ongelmallista. Toisalta sekä <ref>Tekijä, vuosi, sivunro2</ref>
että <ref name="New York Times" />
tyyppisten viitteiden sijoittaminen leipätekstiin on yhtä helppoa. Ratkaisu olisi, jos johonkin kohtaan artikkelia, joko alkuun tai vaikka Lähteet-osion sisälle voisi sijoittaa näkymättömän piilojakson, johon nuo <ref name="???">
viitemääritykset voisi sijoittaa, ilman että yläviite-numero piirtyy näkyviin. -- Petri Krohn 9. tammikuuta 2010 kello 18.32 (EET)
- Käytettiinpä minkälaista viitteistystä hyvänsä tuo ref name-piilojakso olisi hyvä idea. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 18.56 (EET)--
- Jossain artikkelissa olen nähnyt tällaisen ratkaisun ihan käytännössäkin fi-wikissä. Helpottaa paljon, jos yleistyy. Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 03.20 (EET)
Mun mielestä muokkaajien tulee saada käyttää omaa harkintaansa tässä lähteiden/viitteiden merkinnässä. Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 03.20 (EET)
Läänit pois kunta-artikkeleista
[muokkaa wikitekstiä]Esimerkki kunta-artikkelista:
- "Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä".
Ehdotan jatkossa muotoilua:
- "Ilmajoki (ruots. Ilmola) on vuonna 1865 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla."
Näin siksi, että Suomen läänit lakkasivat olemasta vuonna 2009 ja osittain niiden tehtäviä jatkavat aluehallintovirastot eivät ole maantieteellisiä, vaan viranomaisia, joiden toimialueet määräytyvät maakuntien mukaan. Esimerkin mukainen muutos on tehtävä jokaiseen, lähes 350 kuntaa käsittelevään artikkeliin. --80.186.51.213 9. tammikuuta 2010 kello 16.38 (EET)
- Esitän, että käytetään kuitenkin muotoa "Etelä-Pohjanmaan maakunnassa", koska monien maakuntien rajat ovat muuttuneet eri aikoina, ja on hyvä täsmentää, että tarkoitetaan nimenomaan nykyistä maakuntaa hallinnollisena tosiasiana. Aluehallintoavirastoa ei tässä alkurimpsussa varmaan ole tarpeen mainita, koska kuten toteat, ne määräytyvät maakunnan mukaan. Sen sijaan historiaosuuksissa on hyvä olla (niin kuin monessa kunnassa onkin) maininnat myös entisistä lääneistä, ja näin, jos maininta entisestä läänistä luontevasti on siirrettävissä johonkin sopivaan kohtaan, se on aivan hyödyllistä tietoa yhdessä esimerkiksi sitä edellisen läänin (Vaasan lääni ym.) kanssa. Ja oikeastaan siis parempi kuin tiedon poisto (samoin kuin kuntaliitoksissakin) on tiedon ilmaiseminen historiatietona sopivassa kohdassa.--Urjanhai 9. tammikuuta 2010 kello 17.01 (EET)
- Toki sopivassa kohdassa. Kuitenkaan ensimmäisessä lauseessa ei ole aiheellista mainita 'läänivainajaa'. --80.186.23.34 10. tammikuuta 2010 kello 14.56 (EET)
- Juu. Tämä kai kuitenkin koskee vain nykyisiä kuntia? Entiset kunnat, jotka vielä lakatessaankin kuuluivat johonkin lääniin, on kai jatkossakin luontevaa esitelläkin siten ("sijaitsi Uudenmaan läänissä" tai "Etelä-Suomen läänissä" tai "Viipurin läänissä"). --Jmk 10. tammikuuta 2010 kello 22.39 (EET)
- Ilman muuta "vain" nykyisiä kuntia koskee. --84.231.95.88 11. tammikuuta 2010 kello 02.38 (EET)
Milloin diskografiat omalle sivulleen?
[muokkaa wikitekstiä]Tässä mietiskelin, että millainen käytäntö on siitä, että koska artistin tai yhtyeen tuotanto olisi paikallaan siirtää kokonaan omalle sivulleen? Esim. Tom Waitsin ja Neil Youngin kohdalla suuren osan artikkelista vie listattu tuotanto. Olisiko esim. näiden kahden kohdalla paikallaan viedä tiedot omalle sivulleen, ja milloin yleisesti ottaen näin kannattaa toimia? --Duluz 10. tammikuuta 2010 kello 12.01 (EET)
- Varmaankin silloin kun diskografia on hyvin laaja sisältäen albumien lisäksi sinkkuja, DVD:itä yms.. Näin se näyttäisi menevän ainakin en.wikissä. --TBone 11. tammikuuta 2010 kello 09.02 (EET)
- Ok, eli ainakin yllä mainitsemissani kahdessa esimerkissä saattaisi jo olla paikallaan moinen muutos. --Duluz 11. tammikuuta 2010 kello 20.12 (EET)
Äänestyskäyttäytyminen
[muokkaa wikitekstiä]Käyttäjä Mpadowadierfilla on ollut varsin erikoisia ja paheksuttaviakin vastustusperusteita viime äänestyksissä: [1], [2]. Mitkä ovat Wikipedian mahdollisuudet kitkeä tälläistä käyttäytymistä, joka ei hyödytä ketään? Yst. terv. – EtäKärppäkhihi 11. tammikuuta 2010 kello 07.30 (EET)
- Puhuttelu, ylilyöntien poistot, ignorointi, äänestysten välttäminen (minimiin, keskustelun sijaan) päätöksenteossa? Muutin ketjun otsikkoa hieman. Tarkoitus on kai puhua yleisemmällä tasolla äänestyskäyttäytymisestä. Ainakaan henkilöimällä ei asioista saa yleishyödyllisiä.--Khaosaming 11. tammikuuta 2010 kello 07.39 (EET)
- Näin on. Ei tämä mikään eston paikka ole - ainakaan vielä - mutta huomautus käyttäjän keskustelusivulla on paikallaan - siltä joka huomaa. No mä en nyt ota tätä niskaani mutta Etäkärppä voisi huomauttaa itse mainitussa 1. tapauksessa. Toisesta onkin maininta näköjään. --Höyhens 11. tammikuuta 2010 kello 07.49 (EET)
- Jaa, tuostakin oli Henswiskin maininta (puusilmä vauhdissa) Kai tästä voisi varoitella jatkuessaan noin yleisemminkin. Toi ei ole kaunis tapa joten mahdollisuudet on seuranta, lyhyt esto tai kommenttipyyntö. Tässä tapauksessa seuraisin vielä josko kieli alkaa pysyä asiallisena. Mainitsen tästä ao:n sivulla. --Höyhens 11. tammikuuta 2010 kello 07.57 (EET)
- Huomautuksissakin on pidettävä kieli kurissa[3]. Vastineessa käyttäjän viestiin viitataan hyvin sopimattomasti, mikä tuskin katkaisee kovan kielenkäytön kierrettä. Huomautus on siis kolmannen osapuolen tekemä, ei Höyhensin.--Khaosaming 11. tammikuuta 2010 kello 08.02 (EET)
- Jep, tässä tapauksessa huomautus on asiattomampi kuin kommentit, joista huomautetaan. --albval (keskustelu) 11. tammikuuta 2010 kello 10.39 (EET)
- Ensimmäisessä tapauksessa äänestyskommenttiin provosoitiin aliarvioimalla mahdollisia vastustajia ja heidän esittämiään perusteluita: [4]. Toistaiseksi käyttäjän toiminta on aiheuttanut niin vähän ylimääräistä kohinaa, että en kannata ylimääräisiä toimenpiteitä. Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 09.16 (EET)
- Jepujee. Mä olen ottanut nuo kommentit vitsin kannalta. Äänestyskommentti ja äänen todelliset perusteet voi useinkin olla eri asia. --albval (keskustelu) 11. tammikuuta 2010 kello 10.39 (EET)
Sanavalinnat (nyt jo poistetut) joita käyttäjät J ja Lenitha käyttivät meneillään olevassa äänestyksessä äänestyksen kohteena olevasta henkilöstä, olivat täysin käsittämättömiä. Huomautuksen annoin kummallekin, mutta kumpikin piti käytöstään asiallisena... --Ulrika 11. tammikuuta 2010 kello 09.32 (EET)
- Wikipediaa tuskin on tarkoitettu B-sarjalaisten seiska/hymy "julkkujen" ihmissuhdesotkujen selvittely/nokitteluareenaksi...--J 11. tammikuuta 2010 kello 11.02 (EET)
- Muutama muka hauska äänestyskommentti ei ole vielä häiriköintiä. Väärät äänestyskommentit ovat yhtä hyödyllisiä kuin äänet ilman kommentteja. Palataan asiaan jos äänestyskommentit säädetään pakollisiksi. --Pentti Repo 11. tammikuuta 2010 kello 15.52 (EET)
- Menee vähän spämmin puolelle, mutta väärät tai tyhmät kommentit ovat ***** (Paitsi jos kertoo kekkosvitsin =). Siis jos on jotain sellaista, mitä ei erehdykkään luulemaan oikeaksi se on sama, mutta jos on tyhjä niin ei se huonompi voi olla. Kommentin jätti Aku506 (keskustelu – muokkaukset)
Läänirajat pois kunta-artikkeleista
[muokkaa wikitekstiä]Kunta-artikkeleissa kyseinen kunta on punaisella, mutta edelleen maakuntien rajojen ohella on merkitty vuonna 2009 lakkautuneiden läänien rajat. Tältä osin siis karttapohja on uusittava eli läänirajat pois. --84.231.31.13 11. tammikuuta 2010 kello 14.43 (EET)
- Onhan ne poistettu karttapohjasta jo joulukuussa. Siitä vain tekemään uusia kuntakarttoja. --Care 12. tammikuuta 2010 kello 00.56 (EET)
Ehdotus uudeksi käytösohjeeksi: Wikipedia:Etiketti/Ehdotus2
[muokkaa wikitekstiä]Koen Wikipedia:Etiketti/Ehdotus2 käytösohjeet keskeiseksi yhteisön toimivuuden kannalta. Laajensin edellistä ansiokasta ja hyvin tehtyä ehdotusta Wikipedia:Etiketti1 tammikuulta 2008. Wikipedian käyttäjien taustat, kokemukset, elämäntavat ja ajattelutavat voivat olla hyvin erilaisia. Näkökulmamme, mielipiteemme ja maailmankuvamme poikkeavat joskus merkittävästi toisistaan. Siksi kunnioitus muita käyttäjiä kohtaan on mielestäni peruspilari. Ongelmatilanteissa ja uusille käyttäjille on mielestäni tärkeää, että ohjeissa tuetaan tätä seikkaa. Wikipediahan on monikansallisuuden ja monikulttuurisuuden suhteen ainutlaatuinen, joten on selvää että ohjeita tarvitaan sujuvaan tietosanakirjatyöhön. Wikipedia:Etiketti/Ehdotus2 vastaa näihin haasteisiin. --Watti 28. joulukuuta 2009 kello 17.54 (EET)
- Teksti näköjään siirretty entiseen hylättyyn ehdotukseen Wikipedia:Etiketti. Poistin wikilinkit essee kohteliaisuuteen, nimeämisongelma jatkuu (linkistä tulisi näkyä essee status). Itse en kannata ainakaan ehdotuksessa mainittua [5] yhteenveto ehdotusta enkä [6] sähköpostin käyttö-ehdotusta enkä "vältä muiden muokkaajien kommenttien muokkaamista" lauseen sanamuotoa --Opa1974 13. tammikuuta 2010 kello 10.40 (EET)
- Vastustan ehdotusta, eritoten Opan mainitsemia sekä kohtaa jota käyttäen selkeästi voi nojata siihen, että jos joku tekee "riittämättömän muokkauksen" voi sen etikettiin vedoten sälyttää muiden korjattavaksi ja siirtää pois omalta vastuultaan. Lisäksi etiketissä on sinne selkeästi kuulumatonta tavaraa, kuten "artikkelien tulisi esittää kaikki näkemykset" (tarkoituksena ei ole tunkea artikkeliin kaikkia hiirenpapanan risauksiakin) sekä "artikkeleista voi keskustella halutessaan omalla käyttäjäsivullaan". Artikkeleista ja niiden ongelmista keskustellaan artikkelin keskustelusivulla, eikä niitä levitellä muualle. Keskustelujen levittelemisen kielto tuolta puuttuu kokonaan. En pysty kannattamaan ehdotusta muutenkaan, sillä se on periaatteessa jo olemassa olevien käytäntöjen kanssa päällekkäinen. –—Tve4 (Gblk) 13. tammikuuta 2010 kello 10.56 (EET)
jos uusi tunnus on sopimaton
[muokkaa wikitekstiä]Oletetaan tilanne että jossain kieliversiossa on käyttäjä jonka tunnus ei sovi meille ja hän perustaa samalla nimellä tunnuksen meille niin saako hän eston sen takia että hänen tunnus ei sovi meidän sääntöihin. Esimerkkinä venäjän ja latvian wikipediassa on tunnus Homo, saisiko hän esimerkiksi käyttää samaa tunnusta meillä kun hän tuskin tajuaa mikä merkitys sanalla on.--Musamies 1. tammikuuta 2010 kello 00.30 (EET)
- Jos SUL-tunnus sattuu olemaan suomeksi "sopimaton", ei sitä ole mielestäni syytä estää. --Jisis (keskustelu) 1. tammikuuta 2010 kello 00.41 (EET)
- Olettaen, että sillä on tehty joitain asiallisia muokkauksia muissa wikeissä? —Aku506  1. tammikuuta 2010 kello 20.01 (EET)
- Niin juuri. Ongelma on kyllä melko teoreettinen. --Jisis (keskustelu) 2. tammikuuta 2010 kello 00.07 (EET)
- Tästä on jossain tämänsuuntaista sovittukn, muistaakseni peräti hylättiin semmoinen ehdotus että botilla torpattaisiin kaikki sopimattomat tunnukset ja syyksi se että samaa tunnusta voisi käyttää monissa kieliversioissa. --Höyhens 13. tammikuuta 2010 kello 12.15 (EET)
Yliopistoluokitteluista
[muokkaa wikitekstiä]Miten tehdään näiden lakkautettujen ja uusien yliopistojen kanssa? Listataanko siirtyvät professorit sekä vanhan että uuden yliopiston professoriluokkaan (esim. Luokka:Itä-Suomen yliopiston professorit ja Luokka:Kuopion yliopiston professorit)? Entä mitä tehdään entiseen yliopistoluokkaan (esim. Luokka:Kuopion yliopisto) ahdetulle sisällölle? Minusta näyttäisi siltä, että proffille pitäisi olla tuplaluokitus, sillä varsinkin ajan myötä henkilö voi kuulua molempiin luokkiin ilman että olisi siirtynyt tässä vuodenvaihteessa hallinnollisesti paikasta toiseen. Sen sijaan minulla ei ole kantaa tuosta yliopistoluokasta. Eli mielipiteitä kaivataan. --Ras 3. tammikuuta 2010 kello 07.40 (EET)
- Ainakin varmaan professoreille tuplaluokat vaikuttaisivat luontevilta, rinnasteisesti esim. Helsingin yliopiston professorien ajallisille luokille. Mutta tulisiko vanhojen yliopistojen luokkien sitten olla uuden alaluokkina, samaan tapaan kuin esim. Helsingin yliopisto on Turun akatemian seuraaja? (Samoin kuin joskus olen miettinyt, tulisiko esim. Yhteiskunnallisen korkeakoulun olla Tampereen yliopiston alaluokkana.)--Urjanhai 3. tammikuuta 2010 kello 09.36 (EET)
- Professoreille tuplaluokat ovat järkeviä, sillä nykyiset, sekä Kuopion että Itä-Suomen yliopistoissa palvelleet ja työskennelleet professorit ovat ohimenevä siirtymäkauden ilmiö. Yliopistoluokat sopivat Itä-Suomen yliopiston alaluokiksi. Niihin tulisi sijoittaa lähinnä historiallista materiaalia, joka ei koske tätä vuotta ja tulevaisuutta. --M. Porcius Cato 3. tammikuuta 2010 kello 12.21 (EET)
- Vaikuttaa hyvältä. --Ras 4. tammikuuta 2010 kello 05.16 (EET)
- Ihän käytännön kannalta on hyvä, että professorit voi sijoittaa useaan luokaan. On useita tapauksia että yliopisto on muuttanut nimeään tai sitten proffa on seilannut yliopistosta toiseen ja joskus vielä palannut takaisin nimensä muuttaneeseen ylipistoon. Annetaa kummien kukkia! --Anna v. F. 13. tammikuuta 2010 kello 16.46 (EET)
Roskamerkintä & Y7
[muokkaa wikitekstiä]Mitähän tuo poistoperusteen Y7 ("Aloittajan tai käyttäjän poistettavaksi pyytämä") -selitteessä oleva sana "Aloittajan" mahtaa tarkoittaa? Aiheen aloittajahan ei saa Wikipediasta artikkeliaan millään pois vaikka olisi ainoa muokkaaja. Missään ei viitsitä mainita selkokielellä, että Wikipediaan kirjoitettaessa menettää kaikki oikeudet työhönsä. Roskan perusteluissa kyllä viitataan aivan selvästi siihen, että artikkelin aloittaja voisi tekstinsä myöhemmin poistaa, mutta käytännössä tämä on Wikipedian kirjoittamattomien lakien listalla.-Henswick- Sermo? 11. tammikuuta 2010 kello 22.02 (EET)
- Olisiko se olemassa ei-artikkeleita kuten vertaisarviointeja [olettaen että niille tehtäisiin omat sivvut kuten eräissä wikipedioissa] ja käytäntöehdotuksia varten? Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 23.53 (EET)
- Eniten olen nähnyt sitä käytettävän käyttäjäsivun alasivuissa, noissa omissa hiekkalaatikoissa jne. --Tappinen 12. tammikuuta 2010 kello 00.05 (EET)
- Artikkeliavaruudessa tuolla perusteella voidaan poistaa esim. roskan rajamailla olevia räpellyksiä. Jos käyttäjä aikansa sähellettyään tyhjentää sivun, niin se voidaan tulkita poistopyynnöksi. --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 00.18 (EET)
- Olen myös joskus poistanut tällä perusteella, kun artikkelin luonut käyttäjä on kertonut yhdistävänsä sisällön muihin artikkeleihin. --Jisis (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 00.24 (EET)
- Miksei sitten siellä voida sanoa, että omaa artikkeliaan ei saa millään pois Wikipediasta ja sen tekijänoikeudet menettää pysyvästi?-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 15.40 (EET)
- Itse asiassa artikkelien muokkaustilassa sanotaan kyllä - mutta ainoastaan silloin, kun et ole kirjautunut sisään. Silloin ruudun alareunaan nimittäin lävähtää teksti "Lisäämäsi sisältö ei saa rikkoa tekijänoikeuksia, ja sen pitää olla tarkistettavissa. Tallentamalla julkaiset muokkauksesi peruuttamattomasti Creative Commons Attribution/Share-Alike 3.0- ja GFDL-lisensseillä. Aineiston myöhemmät käyttäjät saattavat mainita käyttäjätunnuksesi, vähintään linkin tai osoitteen kautta muokkaamaasi artikkeliin. Lisätietoja löytyy käyttöehdoista." Eri asia on pitäisikö tuon näkyä myös kirjautuneille käyttäjille. --MiPe (wikinät) 12. tammikuuta 2010 kello 17.59 (EET)
- Olisihan se ihan mukavaa, että ne kirjautuneet käyttäjät, jotka hoitavat sen 98% kirjoittamisesta, myös näkisivät mihin heidän tekstejään voidaan käyttää.-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 18.01 (EET)
- Mutta vaikka artikkelin poistaa, se on edelleen lisennoitu ties millä lisenssillä =). Se on myös palautettavissa wikimedian palvelimelta. Ja mulla näkyy ainakin tuolla merkkilaatikon alla tekijänoikeushuomautus. Betalla ja Vectorilla menen. —Aku506  12. tammikuuta 2010 kello 18.07 (EET)
- Kyllähän tuo sama huomautus näkyy oletuksena myös kirjautuneille käyttäjille, kuten pitääkin. Sen voi kuitenkin itse määritellä piilotettavaksi omassa CSS-tyylitiedostossaan. –Ejs-80 13. tammikuuta 2010 kello 01.08 (EET)
Poistoäänestysten arkistoinnista
[muokkaa wikitekstiä]En ole ihan varma tarviiko tätä täällä ilmoittaa, mutta pistän varmuudeksi ja on ihan hyödyllistä tiedottamista joka tapauksessa.
Lisäsin poistoehdotus-mallinepohjaan (esimerkki) kaksi automaattista luokkaa. Vuoden XXXX poistoäänestykset ja Poistoäänestykset aiheen mukaan. Ensimmäisessä oikea vuosi tulee automaattisesti, mutta jälkimmäinen luokka on tarkoitus muuttaa käsin arkistoinnin yhteydessä tarkemmaksi luokaksi. Lisäsin myös tuohon mallinepohjaan kommentiksi myös muutaman valmiin vaihtoehdon siitä mitä tarkempia luokkia on olemassa. Noiden suuntaviivoista poimittujen alaluokkien tarkoitus ei ole olla kiveen hakattuja vaan niitä voi lisäillä tai poistaa sen mukaan mikä niiden todellinen tarve on. Uudet luokat lisättiin sen takia, että nykyisissä vuonna 2007-perustetuissa säilytetyt ja poistetut luokissa on yhteensä reippaat 700 poistoäänestystä ja niistä asioiden löytäminen on hankalaa. Aiheesta käyty keskustelu on täällä. --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 09.30 (EET)
- Mielestäni asiasta ei tartte keskustella täällä. Jos jollakin on asiaan jotan lisättävää, kommentit vanhan keskustelun yhteyteen. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 01.34 (EET)
Asteroidit
[muokkaa wikitekstiä]Kannattaako kirjoittaa artikkeleita yksittäisistä asteroideista, joista mikään ei tee erityisen merkittävää, vai tulisiko asteroideja käsitellä esim. luetteloissa? --Quadriplegia 13. tammikuuta 2010 kello 16.12 (EET)
- Ehkä ennemmin luettelossa, josta voisi sitten olla linkkejä mahdollisiin merkittävyyskynnyksen ylittäviin asteroideihin (siis linkki artikkeliin). Mahd. artikkelissa olisi sitten lisätietoa. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 16.36 (EET)
- Aika pitkä luettelo tulisi? —kallerna™ 14. tammikuuta 2010 kello 00.23 (EET)
- Huom. monikko ;). --Quadriplegia 14. tammikuuta 2010 kello 00.24 (EET)
- No joo :). Mutta mutta, lainaus asteroidivyöhyke-artikkelista: "Numeroituja asteroideja, joiden rata tunnetaan tarkasti on noin 120 000." Kaikki eivät kuitenkaan ole merkittäviä... Laittaisin kuitenkin isoimmat asteroidit omiin artikkeleihin, muttei luettelostakaan silti haittaa olisi. Ehkä kaikki asteroidit, joilla on kunnollinen nimi, voitaisiin katsoa myös merkittäviksi artikkelinaiheiksi Wikipediaan? —kallerna™ 14. tammikuuta 2010 kello 00.30 (EET)
- No ei ehkä kaikkia... [7] --Hrrkrr31 14. tammikuuta 2010 kello 01.36 (EET)
- No joo :). Mutta mutta, lainaus asteroidivyöhyke-artikkelista: "Numeroituja asteroideja, joiden rata tunnetaan tarkasti on noin 120 000." Kaikki eivät kuitenkaan ole merkittäviä... Laittaisin kuitenkin isoimmat asteroidit omiin artikkeleihin, muttei luettelostakaan silti haittaa olisi. Ehkä kaikki asteroidit, joilla on kunnollinen nimi, voitaisiin katsoa myös merkittäviksi artikkelinaiheiksi Wikipediaan? —kallerna™ 14. tammikuuta 2010 kello 00.30 (EET)
- Jos niistä saa jollakin tapaa järkeviä kokooma-artikkeleita, esimerkiksi asteroidiperheittäin, tämä voisi olla järkevää. Jos yksittäisestä asteroidista löytyy enemmänkin lähteellistä kerrottavaa, se lienee merkittävä. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 01.52 (EET)
Ehdotus: Suositellut kuvat
[muokkaa wikitekstiä]En ole varma, onko tämä oikea paikka tähän keskusteluun (saa siirtää), mutta kysyisin seuraavaa: törmäsin englanninkielisessä wikipediassa tähän sivuun ja huomasin, että tuollainen mahdollisuus on myös muun muassa ruotsinkielisessäkin wikipediassa. Mieleeni tuli, voisiko vastaavan statuksen perustaa myös suomenkieliseen wikipediaan? Omasta mielestäni, kun kerron on Suositeltuja sivuja ja Suositeltuja luetteloita, miksei olisi myös Suositeltuja kuvia? 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 17.29 (EET)
- Siis eikö meillä olekkaan tätä? Jos ei ole, niin ehdottomasti Kannatan. Jotain kiitosta on annettava hyvien kuvien ottajillekkin.-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 17.36 (EET)
- Kyllä. --Thi 12. tammikuuta 2010 kello 17.43 (EET)
- Juu, hyvä idea. --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 17.45 (EET)
- Eikös tätä joku aika sitten ehdotettu, mutta johonkin kai se kaatui? Edit: vai oliko se joku etusivun kuva hommeli? --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 17.46 (EET)
- Täällä on jotain vanhaa keskustelua. Muistan kyllä jonkun muunkin keskustelun, muttei nyt löydy. --Jisis (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 17.55 (EET)
- En kannata, huono idea. -Dasc12345 12. tammikuuta 2010 kello 23.07 (EET)
- Saisiko lisää perusteluita, kunhan estosi loppuu? 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 23.15 (EET)
- Nuo kuvathan tulevat enwikiinkin pääosin Commonsista, jossa on myös oma suositteluprosessinsa. Fiwikissä tuskin kannattaa pystyttää mitään omaa suositellut kuvat -valintaprosessia, sillä fiwikissä olevat vapaat kuvat tulisi siirtää commonsiin ja sitaattikuvia taas tuskin voi suositelluiksi äänestää. Toki vastaavan suositeltuja Commons-kuvia esittelevän sivun voi tehdä. --albval (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 17.47 (EET)
- Niin minäkin luulin, mutta esim. tämä [8] on featured picture nimen omaan de-wikissä, mutta ei commonsissa. --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 17.51 (EET)
- Muokkasin kommenttiani tajuttuani sen, että mm. enwikissäkin on tosiaan oma äänestysprosessinsa. Tuntuu vain oudolta äänestää täällä fiwikissä siitä, mikä on hyvä commons-kuva. --albval (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 17.55 (EET)
- Ei tässä mielestäni ole kyse siitä. Commonsissäkin kuvan alla näkyy, että se on jonkunkielisessä wikipediassa suositeltu. Se ei automaattisesti tarkoita, että se olisi sitä Commonsissä. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.00 (EET)
- Eri wikeillä on omat kriteerinsä suositelluiksi kuviksi. Päällekkäisiä noista statuksistahan usein tulee, monet Commonsin kuvat on suositeltuja useissa wikeissä. EDIT: Esim. tämä Richardin kuva on suositeltu neljässä erikielisessä Wikipediassa + Commonsissa (lisäksi VI ja QI). —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 17.59 (EET)
- Tuohan voi olla vain osoitus, että useammassa wikissä on samankaltaisia perusteita statukselle. Näin ei tarvitse olla. Lisäksi kolmesta wikistä oli jostain syystä poistettu kyseinen äänestyssivu. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.48 (EET)
- Tai siis Commonsiin sijoitettu kuva. Commonsin featured statuksesta äänestetään sitten siellä halutessa erikseen. Vähän outo systeemihän tuo on, eikä kovin mielekkäältä vaikuta. --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 18.00 (EET)
- Albval: täällä ainakin lukee seuraavaa: "If you nominate an image here, please consider also uploading and nominating it at Commons, to help ensure that the pictures can be used not just in the English Wikipedia but on all other Wikimedia projects as well." 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 17.54 (EET)
- Niin. Periaatteessa fiwikiin ei kuuluisi tallentaa yhtään vapaata kuvaa, vaan ne pitäisi kaikki laittaa commonsiin. Siksi tuntuu hölmöltä äänestää täällä toisessa projektissa olevasta sisällöstä. --albval (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 17.57 (EET)
- Tästä pidettiin äskettäin äänestys, joka kaatui. Olisiko yhteisö nyt valmis suositelluille kuville? —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.00 (EET)
- Kallerna, löytyykö linkkiä? :)-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 18.02 (EET)
- Löytyy, itsehän äänestyksen aloitin: Keskustelu Wikipediasta:Etusivu/Arkisto 2#Äänestys etusivun päivän kuvasta (lue koko juttu, kyse ei ole vain etusivun kuvasta). —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.03 (EET)
- Jokainen ehdotus, mikäli luin oikein, sisälsi ajatuksen päivän kuvasta. Siitä ei nyt ole kyse. Myös keksustelu mielestäni käsitteli etusivun päivän kuvaa. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.09 (EET)
- Miten olisi otsikko "Kannatan, että suomenkieliseen Wikipediaan luodaan järjestelmä suositelluille kuville, ja että kukin niistä pääsee vuorollaan etusivulle"? —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.10 (EET)
- Sisältää ajatuksen päivän kuvasta "ja että kukin niistä pääsee vuorollaan etusivulle" 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.13 (EET)
- Jep, mutta jos tuo suositellut kuvat -systeemi luotaisiin, sen olisi päästävä etusivulle, tai siinä ei olisi mitään mieltä, koska kukaan lukija ei löytäisi sitä. Kannattajia itse äänestyksessä ei montaa ollut. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.16 (EET)
- Eihän suositeltuja luetteloitakiaan muistaakseni ole esitelty etusivulla. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.19 (EET)
- Mutta ne saavat statuksen ja ovat suomenkielisen Wikipedian sisältöä. Commonsin sisältöä on tuskin järkevää äänestellä moneen kertaan, ellei kuvia saada esille. No tämä on vain oma mielipiteeni. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.21 (EET)
- En-wikissä nuo oletusarvoisesti tuntuvat olevan siine tallennettuja kuvia, ei Commonsin. Jos Suositellut kuvat -status saadaan, sitten voidaan keskustella etusivusta. "Mutta ne saavat statuksen ja ovat suomenkielisen Wikipedian sisältöä", kirjoitat. Vastaan: niin ovat myös Suositellut sivut. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.25 (EET)
- Kyllä ne enkkuwikin suositellut kuvat ovat Commonsista. Suositellut sivut ovat esillä etusivulla. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.29 (EET)
- Ne on voitu siirtää sinne statuksen saannin jälkeen, ainakin osa. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.33 (EET)
- Juuri sehän on suositeltujen sivujen idea, esitellä Wikipedian parhaimmistoa (ainakin osa=kaikki äänestysjärjestyksessä). —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.37 (EET)
Sen paremmin tietämättä uskaalan sanoa, ettei ehkä kaikkia en-wikin featured -kuvia ole kuitenkaan siirretty Commonsiin. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.41 (EET)
- Paremmin tietämällä tiedän, että kaikki kuvat, joiden lisenssi sen sallii, on siirretty Commonsiin. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.43 (EET)
- Mistä tiedät? 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.48 (EET)
- Satun olemaan mm. Commonsin ylläpitäjä ja osallistun aktiivisesti Commonsin FP-äänestyksiin. Sen kautta olen tutustunut myös muiden Wikipedioiden FP-käytäntöihin sekä yleensä kuvien lisäämisen ohjeistukseen. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.50 (EET)
- Ok. Mikä on muuten mielipiteesi, pitäisikö fi-wikiin tulla suositellut kuvat? (Mielestäni olet keskustelussa antanut ristiriitaisia signaaleja asian suhteen, ja siksi kysyn). 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.55 (EET)
- Suositellut kuvat olisi mukava piristys suomenkieliselle Wikipedialle. Mitään järkeä ei ole kopioida esim. Commonsin kriteerejä ja äänestyttää samoista kuvista suositeltuja. Jos keksimme omat kriteerit, jotka ovat järkeviä (esim. Suomessa otetut kuvat voisivat olla suositeltuja täällä, mutta kun tämän pitäisi olla universaali tietosanakirja suomeksi, ei Suomen Wikipedia) kannatan systeemiä. Lisäksi kuvien pitäisi saada tilaa etusivulta, jotta systeemi olisi järkevä. Näiden ehtojen täyttyessä kannatan systeemiä "täysin rinnoin"! :) —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.59 (EET)
- Mites olisi, jos yksi kriteeri olisi "suomenkielisen wikipedian käyttäjän ottama kuva" (mahdollistaa myös commons -kuvien äänestämisen) tai "Suomalaisen henkilön ottama kuva (mahdollistta Commons -kuvat, mutta suomalaisuutta hankala todentaa). 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 19.06 (EET)
- Yksi mahdollisuus on valita Commonsin suositeltuja kuvia, jotka esiintyvät jossakin fi-wikin artikkelissa. --Jisis (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 19.08 (EET)
- Tämä ehdotus toteuttaa jossain mielessä en-wikinkin kriteereissä mainitut kaksi seikkaa: 1. "Kuva on parempi kuin tuhat sanaa" 2. Kuva parhaimmillaan saa lukijan kiinnostumaan jostain artikkelista. Kannatan. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 19.22 (EET)
- Ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa fiksulta. Tästä täytyisi järjestää äänestys. Ps. kaikki kuvathan ovat Commonsista, elleivät ne ole sitaattikuvia. —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 19.09 (EET)
- Ai niin, ainakin yleensä. Mutta esimerkiksi [[Tiedosto:N evankWeissen ja Holtzmannin kaksilähdeteoria synoptiste evankeliumien synnystä.jpg|tämä tekemäni kaavio]] ei ole. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 19.22 (EET)
- Tai sitten kriteerinä pitäisi olla, että arvioidaan kuvia joita fi.wikipedian käyttäjät ovat uppineet Commonsiin vaikka kyseisen vuoden aikana, joka motivoisi ihmisiä ottamaan ja/tai etsimään uusia hyviä kuvia. --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 19.12 (EET)
- Tuota mietin minäkin, mutta näin SUL-tunnusten aikana on vaikea määritellä, että kuka on fi-wikin käyttäjä. --Otrfan 12. tammikuuta 2010 kello 19.14 (EET)
- Äänioikeus tai tosi hyvä kuva joka on lisätty fi.wikipediaan :) --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 19.16 (EET)
- Käytännön mukaan ne kuvat tulee lisätä Commonsiin :/. Mutta jos siis lähdetään siitä sadasta muokkauksesta suomenkieliseen Wikipediaan (ei pelkkiä iw-linkityksiä)? —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 19.19 (EET)
- Ajattelin, mutten näemmä kirjoittanut, että kuvat toki commonsiin, mutta niitä pitäisi olla käytetty fi.wikipedian artikkelissa. --Zache 12. tammikuuta 2010 kello 19.25 (EET)
- Hyvä että mainitsit tuon lataamisen, eli voisin ehdottaa tätä suositelluksi? Hyvä idea. Kriteerinä voisi olla myös se, että kuva on esillä fi-wikissä jossain artikkelissa – EtäKärppäkhihi 12. tammikuuta 2010 kello 19.17 (EET)
Tämä kuva näkyy olevan suositeltu de-wikissä, mutta ei taitaisi mennä läpi fi-wikissä ennen korjauksia. (Ja virheestä on tuloksetta huomautettu useaan otteeseen parin vuoden aikana useamman kerran.) Eli suositelluimmuus lienee ainakin jossain määrin wikispefiä, koska fi-wikissä tuskin tuolla saisi suositellun kuvan statusta.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 18.28 (EET)
- Eihän täällä ole edes äänestetty kriteereistä :). —kallerna™ 12. tammikuuta 2010 kello 18.30 (EET)
- Urjanhaille: aivan! Kallernalle: ei, mutta "ei taitaisi". 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 18.33 (EET)
Vastustan: Omissa suositelluissa olisi liikaa tekemistä, liian vähän hyötyä siihen nähden. Commonsista nappaaminen olisi taas saman sisällön hyödytöntä monistamista useampaan paikkaan, ja taaskin hyötyihin nähden liian aikaavievää. --Mpadowadierf 12. tammikuuta 2010 kello 21.44 (EET)
- Uskallan väittää vastaan: mielestäni omissa suositelluissa ei olisi liikaa tekemistä. Kunhan saadaan sovittua perusteista, jolla Suositellut kuvat valitaan, itse äänestäminen ei vaatisi sen enempää tekemistä kun Suositellun sivun tai -luettelon. Lisäksi kuvat jäävät fi-wikissä usein huomiotta, vaikka hyvä ja mielenkiintoinen kuva auttaa saamaan lukijan kiinnostumaan artikkelista. Mitä tulee Commons -väitteesesi: ei se mielestäni ole hyödytöntä monistamista, vaan pikemminkin laadukkaiden kuvien esiintuomista. Commons -kuvat ovat jo yleensäkin hyviä ja useissa artikkeleissa eri wikeissä, eli yksi paikka lisää ei paljon hetkauta. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 22.20 (EET)
- Jopa suositellut artikkelit ovat tällä hetkellä loppumassa, mikä on sinänsä aika harmillista. Uutta kierrosta tulossa. --Mpadowadierf 12. tammikuuta 2010 kello 22.25 (EET)
- Suositeltujen artikkelien loppuminen ei mielestäni liity siihen, että siinä olisi "liikaa tekemistä." 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 22.46 (EET)
- Liittyy huterasti. Yhteisö ei kykene tuottamaan rajatonta määrää suositeltavaa materiaalia. --Mpadowadierf 12. tammikuuta 2010 kello 22.50 (EET)
- Commons on kuitenkin paljon suurempi kuin fi-wiki. Uskoisin, että sieltä löytyy paljon hyviä ehdokkaita, vaikka sallitut rajattaisiinkin vain niihin, jotka on fi -wikin käyttäjän ottamia ja/tai commonsiin siirtämiä. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 23.04 (EET)
Tve4: häslinki vähenee, kunhan prosessi saadaan toimimaan ja siihen totutaan. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 23.04 (EET)
Mielipidetiedustelu
[muokkaa wikitekstiä]Edellä olevan keskustelun mielipiteiden selventämiseksi järjestän mielipidetiedustelun. Selkeyden vuoksi pyydän niitä, jotka kannattavat Suositellut kuvat -statusta, mutta esimerkiksi vain jos etusivulle laitetaan päivän kuva, laittamaan äänensä "kannatan" -osioon, mutta kuitenkin ilmoittavan ehdoista. Mielipidetiedustelu ei velvoita mihinkään, mutta ainakin itse tulen toimimaan sen mukaisesti. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 22.20 (EET)
Mielipidetiedustelu päättyy 26. tammikuuta 2010 kello 22.20
EDIT: Tämä ei siis ole äänestys. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 22.42 (EET)
EDIT2: Mielipidetiedustelun tehtävänä on siis selventää edelläolevassa keskustelussa esitettyjen mielipiteiden jakautuminen. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 23.26 (EET)
Mielipidetiedustelu on päättynyt Tulos: Suositellut kuvat statusta ei oteta esitetyllä tavalla käyttöön (41% kannatti ehdotusta) --albval (keskustelu) 29. tammikuuta 2010 kello 21.02 (EET)
Kannatan
[muokkaa wikitekstiä]- – EtäKärppäkhihi 12. tammikuuta 2010 kello 22.32 (EET)
- Mikäs siinä. Kunhan näkyvyys etsivulla jää samanlaiseksi kuin suositelluilla luetteloilla. Gopase+f 12. tammikuuta 2010 kello 22.55 (EET)
- Kuvat jäävät mielestäni liian vähälle huomiolle suomenkielisessä Wikipediassa. Lisäksi kunhan asia saadaan rullaamaan, ei ainakaan äänestäminen tule olemaan erityisen hankalaa. --101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 12.25 (EET)
- Kivat kuvat on aina kivoja. Tarvitaan vain hyvät vaatimukset. Pitke 13. tammikuuta 2010 kello 12.38 (EET)
- Kuvan ottajillekkin jotain kiitosta.-Henswick- Sermo? 13. tammikuuta 2010 kello 14.51 (EET)
- Ehkä olisi vielä kannattanut jatkaa keskustelua. Tarvitaan Commonsin suositeltujen kuvien kriteereistä poikkeavat omat kriteerit, esim. että kuvan on ottanut suomenkielisen Wikipedian käyttäjä. Lisäksi status on hyödyllinen vain, mikäli kuvat pääsevät etusivulle. Äänestyssysteemistä voidaan tehdä kevyt, eikä se mielestäni vaadi paljon panoksia yhteisöltä muutenkaan. Mukava kuva herättää lukijan kiinnostuksen etusivulla ja saattaa johdattaa tämän lukemaan Wikipedian artikkeleita kuvan kohteesta. —kallerna™ 13. tammikuuta 2010 kello 17.48 (EET)
- Samoilla linjoilla kuin Kallerna. Kuvista ei tarvitsisi välttämättä äänestää, ennemmin vaikka muokkaussotia. --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 17.57 (EET)
- Kuvituksiin pitää kiinnittää enemmän huomiota (ei pelkästään vaatia kuvia HA/SS-äänestyksissä). Tämä on parhaita esille tulleita keinoja. --Ras 13. tammikuuta 2010 kello 19.16 (EET)
- J.K Nakkila 14. tammikuuta 2010 kello 14.47 (EET)
- Kannatan. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.38 (EET)
Vastustan
[muokkaa wikitekstiä]- Nopeastipa täällä lähdettiin äänestämään. Perusteluni olen sanonut jo yllä, yhdyn myös Mpadowadierfin kommentteihin hyödyn ja vaivan sekä päällekkäisyyden suhteesta. --albval (keskustelu) 12. tammikuuta 2010 kello 22.37 (EET)
- Suositellut kuvat "kyllä", niiden valitsemisesta aiheutuva häslinki "ei kiitos". —Tve4 (Gblk) 12. tammikuuta 2010 kello 22.50 (EET)
- per Mpadowadierf ja Albval. --Tappinen 12. tammikuuta 2010 kello 22.55 (EET)
- Kuten arvon kollegat yllä. Terv. --Riisipuuro 13. tammikuuta 2010 kello 12.53 (EET)--
- Turhaa showta. Ei kaikkea kannata äänestyttää. Commonsissa on oma systeeminsä, ja ideat suomalaisten ottamista tai Suomea käsittelevistä kuvista sotivat suomenkielisen Wikipedian periaatetta vastaan. Suositelluissa luetteloissakin on tosi hiljaista.--Tanár 13. tammikuuta 2010 kello 19.19 (EET)
- Vähän harmittaa vastustaa, mutten ymmärrä miksi pitää luoda päällekkäisiä järjestelmiä. En-wikissä se voi toimia, mutta täällä ei ole tarpeeksi volyymiä. Parempi olisi nostaa commonsia enemmän esille mm. päivän kuvan kautta (oli hölmöä, että ehdotus kaatui). --Epiq 13. tammikuuta 2010 kello 20.02 (EET)
- --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 21.25 (EET)
- Per Tanár. –Ppntori (kerro) 15. tammikuuta 2010 kello 23.10 (EET)
- Per Tanár. --A333 K 15. tammikuuta 2010 kello 23.51 (EET)
- Saattaa joissain oloissa hidastaa etusivun latautumista. Mutta en mitenkään jyrkästi vastusta kun toisaalta kuvitus voi lisätä kiinnostusta. Tanár perustelee hyvin. --Höyhens 16. tammikuuta 2010 kello 12.22 (EET)
- Antaa commonsin hoitaa tää kuvapuoli. Tosin commonsia tai sen suositeltuja kuvia voisi kyllä jollain tavalla vähän nostaa esille täällä. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.27 (EET)
- Ihan kuin olisin tällaiseen joskus jo vastannut. --TBone 18. tammikuuta 2010 kello 12.39 (EET)
- Harvinaisen turha. --Sovereign92 (Keskustelu) (Muokkaukset) 22. tammikuuta 2010 kello 21.26 (EET)
Tyhjää
[muokkaa wikitekstiä]- Itse kannatan päivän kuvan lisäämistä etusivulle, mutten omaa järjestelmää suositelluille kuville. Joko suoraan Commonssin päivän kuvat, tai sitten Commossin suositelluista kuvista arpomalla, tai muuten vaan etusivusysteemi. —Aku506  14. tammikuuta 2010 kello 21.19 (EET)
Keskustelu
[muokkaa wikitekstiä]Minkä takia tästäkin pitää äänestää mielipidetiedustella? Käsittääkseni kannattajat voisivat ihan rauhassa perustaa Teemasivu:Kuvat, Teemasivu:Suositellut kuvat, Wikiprojekti:Kuvitus tai jsp. Siellä voisivat sitten valita keskenään niin paljon kuvia suositelluiksi kun haluavat. Asiasta pitäisi keskustella (ja tarvittaessa äänestää/mielipidetiedustella) vasta sitten kun "suositeltuja" kuvia aletaan tunkea etusivulle tai johonkin muualle näkyviin. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 12.59 (EET)
- Kyseessä ei ole äänestys, vaan mielipidetiedustelu, kuten edellä mainitaan. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 13.50 (EET)
- korjasin kysymystäni. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 13.55 (EET)
- Vastaus: halusin saada laajemman käyttäjäkunnan mielipiteen selville, ennen kuin asiassa mahdollisesti edettäisiin. Edelläolevassa keskustelussa osa kommenteista oli mielestäni sellaisia, joista en osannut sanoa kannattaako vai vastustaako käyttäjä ehdotusta. Siksi loin mielipidetiedustelun, koska siitä on helpompi sanoa, että "X määrä vastustaa ja X määrä kannattaa ehdotusta. Mitä tulee kommenttiisi "Asiasta pitäisi keskustella (ja tarvittaessa äänestää/mielipidetiedustella) vasta sitten kun "suositeltuja" kuvia aletaan tunkea etusivulle tai johonkin muualle näkyviin": näin ei voida tehdä, ennen kuin yhteisö kannattaa Suositellut kuvat -statusta. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 14.07 (EET)
- Ei yhteisön hyväksyntää/mielipidettä tarvita kaikkeen. Vain laajoihin muutoksiin sellaista on syytä kysyä. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 14.13 (EET)
- Mielestäni Suositellut kuvat -statuksen "perustaminen" on (ainakin melko) laaja muutos. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 14.19 (EET)
- Se, että jossain takavasemmalla aletaan valita suositeltuja kuvia ei todellakaan ole laaja muutos. Muutenhan uusien wikiprojektien ja teemasivujen perustaminen olisi yhtälailla laaja muutos. Eri asia on sitten se missä muualla suositelluiksi valittujen kuvien status näkyy tai mihin kuvia käytetään jne. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 14.27 (EET)
- No joka tapauksessa halusin saada Wikipedian käyttäjien mielipiteen asiasta ja koska keskusteluissa mielestäni jotkut kommentit voidaan tulkita monella tavalla, pidin mielipidetiedustelun perustamista perusteltuna ratkaisuna. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 15.02 (EET)
Kallerna: ei keskustelua ole lopetettu, päinvastoin. Kommentoida saa, mutta avasin mielipidetiedustelun selkeyttääkseni mielipidejakauman näkymistä. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 18.01 (EET)
Jisis: mitä tarkoitat muokkaussota -kommentillasi? 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 18.08 (EET)
- Kommentti oli tosiaan hieman epäselvä. Tarkoitin, että jos valitaan päivän kuva, jokaisesta sellaisesta ei kannata järjestää äänestystä. Ennemmin voitaisiin muokata jotain listaa kuvista, ja valinta tapahtuisi konsensusperiaatteella. --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 18.26 (EET)
- Itselleni tuli ajatus, joka perustuu samanlaiseen systeemiin kuin mikä on Suositeltujen sivujen kanssa, eli että Suositellut kuvat esiteltäisiin kronologisessa järjestyksessä (mahdollisin poikkeuksin, kuten esimerkiksi Charles Darwin -suositellun sivun kanssa tapahtui, eli että mahdollisina juhlapäivinä olisi aiheeseen liittyvä kuva etusivulla). 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 20.05 (EET)
- Suosittelen tutustumaan Commonsin sivuun, jossa "äänestetään" laatukuvista: commons:Commons:QIC. Tuon tyylinen systeemi ei vaadi suurta vaivaa, on tehokas ja kuvat saadaan silti täyttämään kriteerit, ts. kukaan ei voi antaa statusta suoraan omalle kuvalleen. —kallerna™ 14. tammikuuta 2010 kello 00.25 (EET)
Epiq: uskoisin, että jos saadaan tännekin suosotellut kuvat -status, etusivulle voidaan laittaa päivän/viikon kuva. Tästä ei tule en-wikin tai Commonsin apinointia, jos vain statuksen ehdot kirjataan sellaisiksi, ettei niin tapahdu. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 20.10 (EET)
Tanár: ideana on myös ollut, että ehtona olisi se, että kuvan on ottanut tai sen on ladannut Commonsiin fiwikin käyttäjä. Tämä ei mielestäni sodi projektin tarkoitusta vastaan, koska fiwikiläisiä asuu myös ulkomailla. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 20.13 (EET)
- No mutta kuvathan ovat Commonsista kuitenkin ja yhteistä omaisuutta, mitä väliä sillä on, kuka ne on sinne ladannut. Ja mitä tarkoittaa "fiwikin käyttäjä"? Hei user zzz, oletpas ladannut kivan kuvan commonsiin, ota käyttäjätunnuksesi käyttöön myös fiwikissä niin saadaan se äänestettyä täällä suositelluksi sivuksi.--Tanár 13. tammikuuta 2010 kello 20.54 (EET)
- Tämä mielipidetiedustelu on kyllä melko turha, koska jokainen muodostaa ensin käsityksen mistä "äänestetään" ja sen jälkeen päättää kannattaako vai vastustaako omaa mielikuvaansa. --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 21.13 (EET)
- Tanár: mielestäni tämä status osaltaan innostaa suomenkielisen Wikipedian (eli "fiwikin") käyttäjiä lataamaan kuvia Commonsiin. Sillä tulisi mielestäni olla väliä, kuka ne on sinne ladannut, en nimittäin usko en-wikin käyttäjän lataavan kuvia Commonsiin suomenkielisestä Wikipediasta. Jisis: olen ainakin yrittänyt kirjoittaa mielipidetiedustelun alustuksen alustuksen niin, että siitä selviää mistä "äänestetään", kuten asian muotoilit. Mielipidetiedustelu koskee sitä, "perustetaanko" tänne fiwikiin Suositellut kuvat -status. Siksi olen pyytänyt, että jos kannattajilla on jotain ehtoja (esim. päivän kuva etusivulle), he ilmaisisivat sen. Mielestäni järkevintä on ensin tiedustella yhteisön kantaa Suositeltuihin kuviin, ja myöhemmin mahdollisesti keskustella Etusivun kuvasta. Mielestäni on nimittäin turhaa keskustella Etusivun kuvasta, jos fiwikissä ei ole mitään systeemiä niiden valitsemiseksi. Näin ollen mielestäni on parempi keskustella ensin statuksesta. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 22.28 (EET)
- Ok, nyt ymmärrän hieman paremmin, vaikka avoimia kysymyksiä jää. Mitä statuksen saaneille kuville tehtäisiin jos ne eivät pääse etusivulle? --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 22.52 (EET)
- En-wikissä on nyt joitain vastauksia: [9]. 101090ABC 14. tammikuuta 2010 kello 19.52 (EET)
- Ok, nyt ymmärrän hieman paremmin, vaikka avoimia kysymyksiä jää. Mitä statuksen saaneille kuville tehtäisiin jos ne eivät pääse etusivulle? --Jisis (keskustelu) 13. tammikuuta 2010 kello 22.52 (EET)
- Kysyn englanninkielisestä Wikipediasta kohta tarkemmmin, mutta siellä Featured picturesien ja Picture of the Day -juttujen perustamisen välillä oli yli vuosi – Pic of the Day perustettu aiemmin mallinemuodolla 14.5.2004 ja muutettu nykyisenkaltaiseksi sivuksi 17.6. 2004, Featured pictures perustettu 10.5.2003. Mallinemuotoisen pic of the dayn muokkauksista huomasin, että luoja oli miettinyt sen käyttöä vain käyttäjäsivuilla. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 23.48 (EET)
- Lisäys Tanárille: lisäksi, vaikka täällä ollaan tekemässä tietosanakirjaa eikä ystävystymässä, mielestäni jonkinlainen "kaverihenki" on projektin säilymisen kannalta tärkeää. Näin ollen hyvien kuvien ottajia ja/tai Commonsiin lataajia tulisi mielestäni palkita ja näin luoda eräänlaisia esimerkkejä. Uskon, että jos status perustetaan, se on hyvä esimerkinnäyttäjä myös uusillekin käyttäjille ("Ahaa, kuvat tulisi ladata Commonsiin" tjsp -tyyliin). 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 22.48 (EET)
Uusi ajatus: voisiko olla suositellut kuvat-projekti, joka varmistaisi, että commonsin suositeltuihin kuviin liittyy tynkää parempi lähteistetty suomenkielinen artikkeli, ja yhden rivin esittelyteksti ? Sit kun näitä olisi jonkinlainen varasto, niitä voisi alkaa nostaa etusivulle, sitä ennen vaikka projektin sivulle kuten Teemasivu:Akvaario jossa kuva vaihtuu kuukausittain. . Tällä rohkaistaisiin myös kuvaajia viemään kuviaan commonsiin ja hankkimaan kenties siellä sen suositellun statuksen. (Onhan äänestysohjeet siellä suomeksi ?) --Tappinen 14. tammikuuta 2010 kello 00.10 (EET)
- "Tällä rohkaistaisiin myös kuvaajia viemään kuviaan commonsiin ja hankkimaan kenties siellä sen suositellun statuksen". Itse miellän tähän paremmin toimivaksi ratkaisuksi ehdotetun suositut kuvat -statuksen, koska se on jossain määrin wikikohtaisempi ja siinä voidaan kohdentaa tiettyyn wikiin. Mutta toisaalta suositellut kuvat -projekti voi toimia myös statuksen lisäksi. Projekti ja status eivät mielestäni ole toisiaan poissulkevia, onhan olemassa Suositellut sivut -wikiprojekti. 101090ABC 14. tammikuuta 2010 kello 00.32 (EET)
Sovereign92: miten niin? 101090ABC 23. tammikuuta 2010 kello 18.47 (EET)
Filmografiat
[muokkaa wikitekstiä]Wikipedian artikkeleissa on todella ärsyttävää, että filmografia ja ym. muut elokuva- ja sarjalistaukset ovat artikkeleissa miten sattuu, joissakin on laskeva ja joissakin nouseva järjestys. Itse ehdottaisin, että listat olisivat aina nousevassa järjestyksessä. Tuoreimmat siis ensin ja näin edelleen. --Wikkkii 7. tammikuuta 2010 kello 02.01 (EET)
- Tästä ollaan jo sovittu, että mennään kronologisessa järjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan. Noita "väärinpäin" olevia filmografioita on vaan työlästä kääntää toisinpäin. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 02.08 (EET)
- Jep, vanhimmasta nuorimpaan on käytäntö, eikä sitä ole syytä muuttaa. --albval (keskustelu) 7. tammikuuta 2010 kello 10.17 (EET)
- Jeps, ja tämä pätee myös kaikkiin muihin kronologisiin luetteloihin: vanhemmasta uusimpaan. --PtG 7. tammikuuta 2010 kello 12.19 (EET)
- Vielä tuosta listojen oikein päin kääntämisestä sen verran, että se onnistuu helposti muutamassa sekunnissa esimerkiksi TED Notepad -ohjelmalla; kopioit tekstin tuohon, maalaat tekstin, Tools → Reverse → Lines tai näppäinyhdistelmä Ctrl+Shift+K. --Groovenstein 8. tammikuuta 2010 kello 09.17 (EET)
- Emacsissa / XEmacsissa saman saa aikaan funktiolla reverse-region. –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 11.33 (EET)
- Unta odotellessani (hyvä nukahtamiskeino) mietin että voisiko näille tehdä jonkin mallineen joka aina lajittelisi ne vuosiluvun mukaan? Ejs-80 on ahkerasti niitä kääntänyt oikein päin, mallineen voisi lisätä "samalla vaivalla". Mallineen toteutuksesta en osaa sanoa juuta enkä jaata... —Tve4 (Gblk) 15. tammikuuta 2010 kello 11.39 (EET)
Käytäntömuutosehdotus: Käytäntöjen muutos- ja laatimiskeskustelujen paikka
[muokkaa wikitekstiä]Erotuomari kun olen niin puusilmä saatan olla ja korjatkaa jos olen väärässä, mutta mielestäni WP:Käytännöt-sivulla ei käytännön syntyprosessin kuvauksessa määritellä paikkaa jossa käytäntökeskustelut tulee käydä. Olisi kuitenkin kaikille tasapuolinen ratkaisu päättää ja kirjata selkeästi käytäntöön, että jatkossa käytännöistä ja niiden muutoksista keskustellaan ainoastaan ja tasan yhdessä määrätyssä paikassa eli täällä käytäntökahvihuoneessa, Ja että siitä eteenpäin muualla käytyjä keskusteluja ei hyväksytä. Tämä ehdotus on tehty siksi, että osa käyttäjistä vastustaa muualla sovittujen käytäntöjen kirjaamista. —Tve4 (Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.07 (EET)
- Musta käytäntöjen keskustelusivut on myös ihan pätevä paikka käydä keskustelua niistä, mutta tiedottaa kuuluu kahvihuoneessa. Lisäksi yksittäiset keskustelusivut eivät sovellu kovinkaan hyvin useisiin yhtäaikaisiin keskusteluihin. --Zache 8. tammikuuta 2010 kello 12.21 (EET)
- Pointtina ehdotuksessa onkin ettei tarvitse seurata/tarkkailla kuin yhtä keskustelusivua eli käytäntökahvihuonetta, ja se yksi keskustelusivu näkyy silloin tuoreissa muutoksissa huomattavasti useammin kuin jotkin satunnaiset sivut. Kyse on siis näkyvyyden lisäämisestä ja sen maksimoinnista. —Tve4 (Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.23 (EET)
- Käytäntömuutoksista käytäviä keskusteluja ei mielestäni pääsääntöisesti kannata käydä täällä kahdesta syystä: ensinnäkin ne saattavat venyä kovinkin pitkiksi ja "tukkia" kahvihuoneen ja toiseksi, tulevaisuudessa jotain tiettyä käytäntömuutosta käsittelevän keskustelun löytäminen kahvihuoneen arkistoista on varsin vaikeaa. Nykyinen de facto käyttäntö on ollut jo jonkin aikaa, että keskustelut käydään käytäntösivun keskustelusivulla ja ehdotuksista tiedotetaan täällä ja/tai ajankohtaista sivulla. Tämän voisi ihan hyvin kirjata tuonne WP:Käytännöt-sivulle. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 12.27 (EET)
- Kyllä käytäntömuutoksia on tehty paljon täällä käytäntökahvihuoneenkin puolella, joten ainakin tuosta de facto -asemasta olen kyllä eri mieltä. –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 12.29 (EET)
- On käyty täälläkin, en minä sitä suinkaan ole kieltämässä, mutta useammin ehkä kuitenkin käytäntöjen keskustelusivuilla niin, että ehdotuksesta on tiedotettu täällä. Koska, kuten yllä totea, käytäntömuutoksista käyty keskustelu on helpommin löydettävissä käytäntöjen keskustelusivuilta kuin täältä kahvihuoneen valtavasta arkistosta, pitäisin kuitenkin tätä mallia parempana. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 12.34 (EET)
- Käytäntömuutoskeskustelut voidaan ja tulisi mielestäni arkistoida samaan tapaan kuin äänestykset. Se ei olisi suuri vaiva. —Tve4 (Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.37 (EET)
- Äänestykset toteutetaan omina alasivuinaan sivun Wikipedia:Äänestys alla (esim. Wikipedia:Äänestys/Uskomuslääkintä_vai_vaihtoehtolääkintä) ja siksi niiden arkistointi tuolla tavalla onnistuu. Kahvihuonekeskustelujen arkistoiminen samalla tavoin on hankalaa ja ainakaan muutoshistoriaa ei saa talteen.. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 12.42 (EET)
- Käytäntökahvihuoneen joitakin kertoja ennen HarrivBOTin mukaantuloa arkistoineena sanoisin, että jos kaikki käytäntömuutoskeskustelut arkistoitaisiin erillisille sivuille, olisi siitä aikamoinen työ, jota kukaan ei luultavasta kovin pitkää aikaa jaksaisi tehdä. –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 12.46 (EET)
- Arkistoinnin voi suorittaa se, joka tulkitsee keskustelun päättyneeksi ja kirjaa sen käytäntöön -- jamainitsee myös mistä arkisto löytyy. —Tve4 (Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.50 (EET)
- OK. Käsitin ensin, että halusit kaikki käytäntömuutoskeskustelut arkistoiduksi tuolla tavalla, mutta tarkoititkin, että vain ne keskustelut, jotka johtaisivat varsinaisiin käytäntömuutoksiin, arkistoitaisiin noin. –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 12.58 (EET)
- Kyllä. Juuri näin. Pitäisikö se ottaa uudeksi alaotsikoksi tähän? —Tve4 (Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 13.01 (EET)
- Tämä sopii minulle.--Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 13.04 (EET)
- Kyllä se minun puolestani käy. Tuossa mahdollisessa alasivulle arkistoinnissa kannattaa ottaa huomioon, että jos keskustelu on ollut käytäntökahvihuoneessa koskemattomana yli kaksi viikkoa, botti on saattanut arkistoida sen automaattisesti kahvihuoneen arkistosivulle, jolloin keskustelu pitäisi hakea sieltä (tai kahvihuoneen muutoshistoriasta). –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 13.06 (EET)
- Yksi mahdollisuus on ilmoittaa yhteenvedossa, mistä keskustelu löytyy. Tuon lisäksi voisi linkin lisätä keskustelusivulle. Jos tuo tehdään ennen kahvihuonekeskustelun arkistointia, linkki tietysti pitäisi päivittää arkistoinnin jälkeen, mutta toisaalta arkistohakemistosta se löytyisi muutenkin otsikon perusteella (tai kaikkien kahvihuoneiden alussa olevan ”Hae kaikista kahvihuoneista ja niiden arkistoista” -haun avulla). –Ejs-80 8. tammikuuta 2010 kello 12.43 (EET)
- Yksi ongelmahan on (siis oma mielipiteeni) että arkistoidaan vain siirtämällä teksti, ei muutoshistoriaa. Mieluummin näkisin sen, että muutoskeskustelut ovat jopa omilla sivuillaan, jolloin niihin olisi helppo linkittää tarvitsematta kaivaa muutoshistorioita. —Tve4 (Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 12.47 (EET)
- Sama se, missä niistä keskustellaan, mutta täällä tiedottamisen tulisi olla pakollista keskusteluun ohjaavien linkkien kera, jos keskustelu käydään muualla. --Mpadowadierf 8. tammikuuta 2010 kello 12.30 (EET)
- Voi sanoa ytimekkäästi että tiedotus epäonnistui tämän(kin) muutoksenteon yhteydessä. Kannatan keskustelua täällä Kahvihuoneessa. Olisiko myös paikallaan, että jos keskustelijoiden määrä on kovin vähäinen, muutosta ei voi kirjata, eli tarvittaisiin vähimmäismäärä keskustelijoita. Muuten voi käydä niin että yksi hämärästi tehty muutosehdotus kirjautuu kenenkään huomaamatta.--Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 12.36 (EET)
- Periaatteessa hyvä idea, mutta vaikea soveltaa: käytännössä pitäisi olla jokin alaraja keskustelijoiden määrälle, ettei pykälä jäisi niin tulkinnanvaraiseksi. Mutta käytäntöihin tehdään hyvin eritasoisia muutoksia. Pieneen viilaukseen on turha lähteä vaatimaan montaa hyväksyjää. Eiköhän nykykäytäntö tältä osin ole ok, koska jos soraääniä tulee myöhemmin, käytäntöä voi aina muuttaa takaisin. --217.140.234.115 8. tammikuuta 2010 kello 12.41 (EET)
- Kuka se IP:n takana taas luuraakaan... ettes uskalla tunnuksellas kirjottaa. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 15.25 (EET)
- Periaatteessa hyvä idea, mutta vaikea soveltaa: käytännössä pitäisi olla jokin alaraja keskustelijoiden määrälle, ettei pykälä jäisi niin tulkinnanvaraiseksi. Mutta käytäntöihin tehdään hyvin eritasoisia muutoksia. Pieneen viilaukseen on turha lähteä vaatimaan montaa hyväksyjää. Eiköhän nykykäytäntö tältä osin ole ok, koska jos soraääniä tulee myöhemmin, käytäntöä voi aina muuttaa takaisin. --217.140.234.115 8. tammikuuta 2010 kello 12.41 (EET)
Meillä on Ajankohtaista -sivu jonka on tarkoitus olla se paikka josta ajankohtaiset jutut, kuten käytäntömuutokset, löytyy. --Zache 8. tammikuuta 2010 kello 12.50 (EET)
- Käytäntömuutosehdotusten tulisikin aivan ehdottomasti löytyä Ajankohtaista-sivulta.Terv. --Riisipuuro 8. tammikuuta 2010 kello 15.58 (EET)--
- Viikko ilman uusia kommentteja eikä ehdotus saanut kannatusta, joten käytäntökeskustelut voidaan käydä muuallakin kuin tässä kahvihuoneessa. Jatkokehittelyä alempana. —Tve4 (Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)
Kanadan energiapolitiikka - ohjaus
[muokkaa wikitekstiä]Käyttäjä:Otrfan, poisti Energiapolitiikka Kanadassa ohjauksen artikkeliin Kanadan energiapolitiikka. Olen lisännyt ohjauksia "#ohjaus Kanadan energiapolitiikka" artikkeleihin Energiapolitiikka maittain, ympäristöpolitiikka maittain, Ihmisoikeudet maittain ja Korruptio maittain, koska nimille on synonyymejä. Ohjauksia voisi lisätä kaikki halukkaat. Mikäköhän oli Ortfan poiston ajatuksena? Voisiko ohjauksen tehdä yksinkertaisemminkin? --Watti 11. tammikuuta 2010 kello 19.48 (EET)
- Jospa vain tekisit sen uudelleen etkä itkisi täällä? Ja lopettaisit myös tuollaiset Ohjauksia voisi lisätä kaikki halukkaat -puheet koska se(kin) on hommien sälyttämistä muille. --85.23.69.182 11. tammikuuta 2010 kello 19.53 (EET)
- Ohjauksen oli roskaksi merkinnyt Käyttäjä:Jmk. Koska Jmk on muokkauksiasi viime aikoina aktiivisesti selvitellyt, niin en asiaa sen kummemmin jäänyt miettimään. --Otrfan 11. tammikuuta 2010 kello 19.56 (EET)
- Oikeastaan kysymys pitää kääntää toisin päin: Mikäköhän oli Watti ohjauksen ajatuksena? Artikkeli löytyy aivan riittävän hyvin omalla nimellään – ei yleensä ole tarpeen keksiä lukuisia vaihtoehtoisia nimiä. Ohjaukset ovat tarpeen, jos on todennäköistä, että joku lukija tosiaan etsii asiaa hakusanalla X, mutta se löytyykin artikkelista Y. Esim. jos X on oikeasti tunnettu rinnakkaisnimi. Itse keksityt sanojen permutoinnit tuskin ovat tarpeellisia ohjauksia. – Mitä ihmettä tämä kysymys muuten tekee käytäntökahvihuoneessa? Onko tarkoituksena tehdä jokin uusi käytäntöehdotus? --Jmk 11. tammikuuta 2010 kello 20.09 (EET)
- Kysymyksellä tarkoitin, voisiko botti tehdä ohjaukset automaattisesti? --Watti 14. tammikuuta 2010 kello 21.37 (EET)
- Palautin ohjauksen, sillä vastaavia on pilvin pimein, eikä artikkelin nykytila ole peruste poistaa ohjauksia. --Jisis (keskustelu) 14. tammikuuta 2010 kello 21.49 (EET)
- Kiitos palautuksesta. --Watti 15. tammikuuta 2010 kello 17.26 (EET)
Miksi artikkeleita poistetaan?
[muokkaa wikitekstiä]Varmaan tyhmä kysymys ja väärä foorumi, mutta en löytänyt tähän vastausta. Siis jotain syitä on mainittu, mutta mitä järkeä on poistaa artikkeli? Esim. pääsarjasssa pelaava jalkapalloilija oli äänestykseällä poistettu, ei ollut sitten tarpeeksi merkittävä. Levytilaako yritetään säästää vai mikä on siis oikea syy poistaa? Äänestyskeskustelu oli jätetty, vienee enemmän tilaa kuin itse artikkeli. Uusi käytäntö:Jos poistokeskustelu vei enemmän tilaa kuin itse artikkeli, niin jätetään artikkeli ja poistetaan se tuhanpäiväinen poistokeskustelu ja äänestys. Monet ihmiset lähtevät usein ennimmäiseksi katsomaan tietoa Wikipediasta sitten saat vastauksen, että artikkeli on ollut, mutta poistettu. Mitä järkeä siinä on, että joku on tehnyt artikkelin ja sitten se poistetaan? Jos ollaan rehellisiä, niin suomenkielistä Wikipediaa ei tosiaankaan vaivaa liika tarjonta vaan materiaalin puute. 88.114.29.138 12. tammikuuta 2010 kello 23.59 (EET)
- Kannattaa lukea poistokäytäntö ja Poistokäytännön suuntaviivoja. Ne ehkä auttavat vastaamaan kysymykseesi. 101090ABC 13. tammikuuta 2010 kello 00.27 (EET)
- Määrän lisäksi pyritään pitämään myös laatu sellaisena että sisältöön voi luottaa. Sisältöä on jo ainakin artikkelien määrän suhteen enemmän kuin yhdessäkään suomenkielisessä tietosanakirjassa, joten ei tarjonta nyt sentään ihan surkea ole vaikka parannettavaa loputtomasti. --Harriv 13. tammikuuta 2010 kello 00.31 (EET)
- Yksittäisten artikkelien poistossa punnitaan aiheen merkittävyyttä suhteessa alansa muihin edustajiin. Joskus rajanveto on hankalaa. Yleisellä tasolla voi todeta, että kaikkia tietosanakirjoja toimitetaan, myös Wikipediaa. Toimitustyön olennainen osa on karsinta. Ilman sisällölle annettuja kriteereitä lopputuloksena on jäsentelemätön kokoelma tietoa. On lukijan ja tiedonhakijan etujen mukaista, että ensyklopediaan ei laiteta kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä. Nykytilassaankin suomenkielinen Wikipedia on lajissaan laajin esitys, ja hanke on jo saavuttanut tason, jossa pääpainon siirtämistä laadun parantamiseen, säilyttämiseen ja lähteistykseen on pidettävä ensiarvoisena.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 07.25 (EET)
- Ketä poistettua pääsarjapelaajaa mahdat tarkoittaa? Vähäinenkin pelaaminen aikuisten pääsarjassa on tavallisesti riittänyt... --Quinn 13. tammikuuta 2010 kello 07.33 (EET)
- Hmm. ehkä Wikipedian esseet Deletionismi ja Inklusionismi selventää ihmisten näkemyksiä. Yleisellä tasolla Deletionistien poistoperusteet tuntuvat menevän kahteen kategoriaan. Yksi on ideologiset ja imagolliset perusteet; Wikipedia on tietosanakirja ja tietosanakirjan malli tulee paperisesta Encyclopedia Britannicasta jossa oli vain valikoitua tärkeää tietoa. (inklusionistisempi näkemyös on, että Wikipedian tulisi olla Linnunradan käsikirjasta liftareille-tyyppinen kokoelma kaikesta elämän kannalta olennaisesta tiedosta). Toinen poistoperuste käytännöllisyys. Wikipedia pyörii vapaaehtoisten kirjoittajien varassa jolloin artikkelien korjaamiseen, ajan tasalla pitämiseen jne. on rajallinen määrä työvoimaa eikä varsinkaan huonoimpia artikkeleita ei kannata täällä pitää (koska kukaan ei ehdi niitä millään aikavälillä korjaamaan. tilastoja ja linkit korjattavat-luokkiin ). Se miksi KANNATTAA poistaa epämerkittävinä artikkeleita jotka ovat kunnossa (eikä siten vaadi työtä) ja joille on lukijoita on kuitenkin jäänyt minulle epäselväksi. Oma näkemykseni on, että niiden poistamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 07.52 (EET)
- Arvokeskustelussa ääripäät, kuten tässä esille ottamasi deletionismi ja inklusionismi, ovat hypoteettisia esimerkkejä ajattelusta, mutta käytännössä vaaka asettuu jonnekin välimaastoon. Tämä ei silti poista sitä käytännöissäkin mainittua perusajatusta, että tietosanakirjatyö edellyttää aina toimituksellista näkökulmaa. Kukaan ei halua lukea kokoelmaa jäsentymätöntä sekamelskaa. Tällaiselle on jo olemassa muut forumit, kuten Suomi24.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 08.01 (EET)
- Niin no, meidän toimituksellinen linja on esimerkiksi, että korkeimmalla sarjatasolla pelaavat urheiluseurat ovat merkittäviä, mutta alemmat eivät. Sekä ylemmistä, että alempien sarjatasojen urheiluseuroista pystytään tekemään muodoltaan samanlaiset artikkelit. Useimmissa tapauksissa sekä ylemmän, että alemman tason urheiluseurat pystytään pätevästi lähteistämään joten sikälikin alemman sarjatason urheiluseurat voitaisiin ottaa tänne. Pointti tuossa esimerkissä on, että rajanveto ainoastaan korkeimmalla sarjatasolla pelaaviin urheiluseuroihin on arvovalinta eikä jäsentelyongelma. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 08.20 (EET)
- Toimituksellisen linjan peruskivi on merkittävyys, ei tarkistettavuus. Hyvä esimerkki käytännöstä on artikkeli henkilöstä Annika Väisänen, joka on lähteistetty ja siltä osin kunnossa. Henkilöstä ei kuitenkaan löydy juuri ollenkaan sekundääriä aineistoa, muiden hänestä kirjoittamaa materiaalia, siksi artikkeli on poistumassa. Urheilun ja kulttuurin ikuisen tasapainottelun väliaikatilanne Wikipediassa riippuu muokkaajien mielenkiinnon kohdistumisesta. Onko urheilu aihepiirinä ollut jossakin yksittäisessä artikkelissa ratkaisevana poistoperusteena? Tuskinpa, vaan epämerkittävyys oman alansa edustajien joukossa.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 08.35 (EET)
- Se että on jonkinlainen merkittävyysraja myös urheilussa, pitää tason yleisesti järkevänä, jotta Wikipedia ei täyttyisi yksityisten, yritysten, poliitikkojen, artistien ym. mainosartikkeleista. Jos urheilussa lähdetään entistä alemmaksi, se liu'uttaa tason muuallakin alamäkeen. Vai haluatko että vain urheilussa alarajaa lasketaan? --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 08.36 (EET)
- Haen sitä, että ihan yleisellä tasolla merkittävyysrima voisi olla alempana eikä pelkästään urheilussa. Sinänsähän se, että Wikipedia täyttyy artikkeleista ei ole ongelma kunhan ne artikkelit ovat laadullisesti hyviä. Esimerkiksi minulle on ihan sama mikä motiivi kirjoittajalla on kunhan lopputulos on aiheestaan totuudenmukaisesti ja neutraalisti kertova artikkeli. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 09.07 (EET)
- Jos kirjoittajan motiivin voi päätellä artikkelin asusta, on artikkelissa oltava näkökulmavinouma, joka on korjattava pikaisesti. Mikä sinun motiivisi on peräänkuuluttamaasi vapaamielisyyteen karvoihin katsomatta? Tietosanakirjan parantaminen? Lukijoiden palveleminen? Kokeilunhalu? Linjattomuus? Minä en ole jäänyt kaipaamaan montakaan poistetuista artikkeleista. Useimmat niistä ovat olleet yritysten mainoksia, yksityishenkilöiden egonpönkitystä tai triviaalia luettelointia vailla yhteiskunnallista, historiallista, taiteellista tai tieteellistä merkittävyyttä. Resentismi on yhteinen nimittäjä kaikkein turhimmille.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 09.26 (EET)
- Sinun ja minun ero on se, että toisin kuin sinä, minä en halua poistaa sitä sisältöä joka ei satu minua henkilökohtaisesti kiinnostamaan. :) --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 09.46 (EET)
- Jos kirjoittajan motiivin voi päätellä artikkelin asusta, on artikkelissa oltava näkökulmavinouma, joka on korjattava pikaisesti. Mikä sinun motiivisi on peräänkuuluttamaasi vapaamielisyyteen karvoihin katsomatta? Tietosanakirjan parantaminen? Lukijoiden palveleminen? Kokeilunhalu? Linjattomuus? Minä en ole jäänyt kaipaamaan montakaan poistetuista artikkeleista. Useimmat niistä ovat olleet yritysten mainoksia, yksityishenkilöiden egonpönkitystä tai triviaalia luettelointia vailla yhteiskunnallista, historiallista, taiteellista tai tieteellistä merkittävyyttä. Resentismi on yhteinen nimittäjä kaikkein turhimmille.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 09.26 (EET)
- Voimme yhdessä olla hyödyllisiä Wikipedialle, vaikka olemme niin kaukana toisistamme tehtävänasettelussa. Wikipediassa on paljon artikkeleita, joista en ole sanottavasti kiinnostunut, ja hyvä niin. Muokkaajien kirjo ja heidän toisiaan täydentävät kiinnostuksen kohteensa ovat valtava rikkaus, jota saamme kiittää hankkeen menestyksestä. En ikimaailmassa haluaisi kyseenalaistaa tätä. Käytänkin poistoperusteinani vallan muita kriteereitä, joista muutamia olen jo tuonutkin julki edellä. Merkittävyys on suureena mitattavissa. Se määrittyy ulkoisten, Wikipediasta riippumattomien seikkojen perusteella. Merkittävyys on yhtä kuin aiheesta käydyn yhteiskunnallisen keskustelun summa. Mitä tulee inklusionismiin, aiemmin mainitsemasi suora vertaus Encyclopedia Britannicaan ontuu siinä hieman, sillä täällä on aiheiden kirjo huomattavasti suurempi jo nyt.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 10.22 (EET)
- Ja aina voi kirjoittaa muihin wikeihin. Vaikkapa Runewikin artikkeleita ei tarvita Wikipediaan, mutta sinne on hyvä linkittää täältä (pelin artikkelissa ja wikilistauksessa). -tKahkonen 13. tammikuuta 2010 kello 10.54 (EET)
- Sitä Wikilistaustakaan ei muuten säilytetty ilman äänestystä ja draamaa kun se puristien mielestä oli mainostusta joka ei sopinut edes Wikipedia-avaruuteen. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 23.37 (EET)
- Ja aina voi kirjoittaa muihin wikeihin. Vaikkapa Runewikin artikkeleita ei tarvita Wikipediaan, mutta sinne on hyvä linkittää täältä (pelin artikkelissa ja wikilistauksessa). -tKahkonen 13. tammikuuta 2010 kello 10.54 (EET)
- Mainoksiakin täältä on poistettu, mutta vielä suurempi osa poistetuista "artikkeleista" on ollut silkkaa hölynpölyä. Monet niistä ovat olleet selvästi kiusantekomielessä kirjoitettuja ja niissä on vain solvattu jotakuta. Toiset taas ovat olleet pelkkää näppäimiä umpimähkään painelemalla kirjoitettua siansaksaa, tai sitten vain toimintojen kokeilemiseksi kirjoitettuja. -KLS 13. tammikuuta 2010 kello 10.36 (EET)
- Palataksemme itse aiheeseen eli merkittävyyteen ja siihen miksi asioita poistetaan. Oletaan, että tänne sallittaisiin vaikka satunnaisista nettisarjakuvista kertovat artikkelit. Niin suurin osa niistä kertoisi sarjakuvista joilla ei ole mitään sen suurempaa historiallista merkitystä ja olisi varmaakin Ulrikan tarkoittamaa mainostusta. Kuitenkin väistämättä osasta niistä tulee isoja ja niiden piirtäjistä merkittäviä. Esimerkkinä vaikka Milla Paloniemi ja Kiroileva siili. Tällöin meillä olisi valmiiksi näistä aiheista jo artikkelit eikä niitä kirjoitettaisi ajankohtaisuuden aikana tai joskus sen jälkeen. Tämä on olennainen seikka siinä, että miksi Wikipedian reagointikyky aiheisiin on hidastunut viimevuosina. Se ei ehkä ole ongelma tuhatvuotiselle sanakirjalle, mutta tämän päivän käyttäjän kannalta se lienee aika iso juttu. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 10.10 (EET)
- Melkein kaikesta/kaikista voi tulla suurta, ja aika monilla on usko tai ainakin toivo siitä, ja siksi he haluavat edistää sitä suureksi tulemista Wikipedian kautta. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus tehdä todellista konkreettista työtä suureksi tulemisen edistämiseksi ja myös perustaa omat kotisivut, joilla edistää omaa suuruuttaan. Ensyklopedian tehtävä ei ole suureksi tulemisen edistäminen, vaan sen tehtävä on todeta, että tästä ja tästä on tullut merkittävää sen ja sen vuoksi. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 10.17 (EET)
- Tai pelkästään todeta, että asia Z on sitä ja tätä. Merkittävyys-vaatimus on tarpeellinen ainoastaan jos siitä on jotain hyötyä. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 10.24 (EET)
- Kommenttiesi perusteella et ole tekemässä tietosanakirjaa, vaan verkostoitumassa, mukana jossakin trendikkäässä, joka yhdistää sukupolvesi jäsenet. Minusta tehtävämme on tarkkailla, olla passiivisia muistiin merkitsijöitä. Suuret historian linjat ja kehityssuunnat eivät näy lööpeissä, mutta niiden paikka on täällä. Avainsanana on etäisyyden otto aikaamme. Asettuminen ulkopuoliseksi havainnoitsijaksi.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 10.32 (EET)
- Rohkeasti uskallan sanoa, että olet väärässä projektissa, jos ajattelet tuon ensyklopedian tehtäväksi. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 10.36 (EET)
- Itseasiassa ajattelen sen encyclopedian tehtäväksi. Määritelmällisesti encyclopedia on vain jollain kriteereillä valikoitua tietoa yleensä aakkosjärjestykseen järjestettynä. Valintakriteerit puolestaan ovat tietosanakirjakohtaiset eli encyclopedia suomalaisista levyttämättömistä indiebändeistä on määritelmällisesti ihan yhtä pätevä encyclopedia kuin vaikka Encyclopedia Britannicakin. Wikipedian tehtävä puolestaan ei välttämättä ole minun näkemykseni mukainen, mutta mitään yksittäisiä sisältökriteerejä ei voi perustella argumentilla, että Wikipedia on encyclopedia. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 11.09 (EET)
- Määritelmäsi ensyklopediasta on omasi, tosiasissa esimerkiksi Wikipedian artikkelissa ensyklopediasta sanotaan näin: "Ensyklopedia tarkoittaa tietosanakirjaa, jonka artikkelit on tarkoitettu pitkiksi ja kuvaaviksi. Se tulee kreikan sanoista enkyklios (”kehämäinen”) ja paideia (”opetus”). Ensyklopedian oli määrä kattaa vapaalle miehelle tarpeellinen yleissivistys." (Kursivointi minun, tuon vapaan miehen voit nykyaikana korvata sanalla ihminen). --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 11.19 (EET)
- Ihan itse Googlesta lunttasin. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 23.07 (EET)
- Määritelmäsi ensyklopediasta on omasi, tosiasissa esimerkiksi Wikipedian artikkelissa ensyklopediasta sanotaan näin: "Ensyklopedia tarkoittaa tietosanakirjaa, jonka artikkelit on tarkoitettu pitkiksi ja kuvaaviksi. Se tulee kreikan sanoista enkyklios (”kehämäinen”) ja paideia (”opetus”). Ensyklopedian oli määrä kattaa vapaalle miehelle tarpeellinen yleissivistys." (Kursivointi minun, tuon vapaan miehen voit nykyaikana korvata sanalla ihminen). --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 11.19 (EET)
- Itseasiassa ajattelen sen encyclopedian tehtäväksi. Määritelmällisesti encyclopedia on vain jollain kriteereillä valikoitua tietoa yleensä aakkosjärjestykseen järjestettynä. Valintakriteerit puolestaan ovat tietosanakirjakohtaiset eli encyclopedia suomalaisista levyttämättömistä indiebändeistä on määritelmällisesti ihan yhtä pätevä encyclopedia kuin vaikka Encyclopedia Britannicakin. Wikipedian tehtävä puolestaan ei välttämättä ole minun näkemykseni mukainen, mutta mitään yksittäisiä sisältökriteerejä ei voi perustella argumentilla, että Wikipedia on encyclopedia. --Zache 13. tammikuuta 2010 kello 11.09 (EET)
- Tähän korjaus: Korkeimmalla sarjatasolla pelanneet pelaajat ovat merkittäviä, kun taas vain alemmissa sarjoissa pelanneet pääasiallisesti eivät (poikkeuksiakin toki on; en esim. usko, että ammattilaissarja Englannin mestaruussarjassa vakituisesti pelaavista pelaajista kertovia artikkeleita kovin herkästi poistettaisiin). Urheiluseurojen kohdalla raja ei ole yhtä kova. --Nironen 13. tammikuuta 2010 kello 08.57 (EET)
- Artikkeleiden nykytila ei voi olla säilytysperuste, sillä niiden tila ei ole pysyvä. Asialliseenkin artikkelinaloitukseen voidaan myöhemmin lisätä kaikenlaista, joka vaatii pientä tai suurta korjaamista. Mitättömille aiheille näitä korjaajia ei vain tahdo riittää. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 01.40 (EET)
- Ei meillä riitä tärkeisiinkään asioihin korjaajia eikä niitä silti poisteta. Mutta ehkä olisi pitänyt ilmaista asia näin. Ongelmattoman artikkelin poistaminen siksi, että se VOI joskus myöhemmin aiheuttaa ongelmia on hölmöläisten hommaa. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 01.56 (EET)
- Eli jos korjaajia on jo nykyisellään liian vähän, kannattaa hankkia lisää parsittavaa? -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 14.29 (EET)
- Kyllä jos se lisää ehjän kankaan määrää ja jos se lisää myös parsijoiden määrää niin sitä parempi. Lisäksi kun työvoimaa vapautuu ehjän kankaan irtileikkaamisesta niin sitä riittää paremmin parsimaan tärkeämpiä asioita. Pisimpään rikkinäisenä olleita osia voitaisiin poistella myös automatisoidusti. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 18.38 (EET)
- Jos ja jos. Mitä enemmän artikkeleita, sitä enemmän ylläpitotyötä. Yleensä nämä ei-niin-merkittävien artikkeleiden ympärillä touhuavat eivät jää korjaustöihin osallistumaan, vaikka heidän artikkeliaan ei poistettaisi. Parhaassa tapauksessa pitävät huolta siitä omasta artikkelista, yleensä eivät sitäkään. -- Piisamson 15. tammikuuta 2010 kello 13.25 (EET)
- No ihan faktana. Vuonna 2006 suomenkielinen Wikipedia oli paljon inklusionistisempi kuin nyt. Samaan aikaan se oli myös yhteisönä kaikin tavoin isompi. Artikkeleita tuli enemmän, tynkiä laajennettiin nopeammin, uusia ihmisiä tuli tuplaten enemmän kuin nyt. jne. --Zache 15. tammikuuta 2010 kello 19.51 (EET)
- Jos ja jos. Mitä enemmän artikkeleita, sitä enemmän ylläpitotyötä. Yleensä nämä ei-niin-merkittävien artikkeleiden ympärillä touhuavat eivät jää korjaustöihin osallistumaan, vaikka heidän artikkeliaan ei poistettaisi. Parhaassa tapauksessa pitävät huolta siitä omasta artikkelista, yleensä eivät sitäkään. -- Piisamson 15. tammikuuta 2010 kello 13.25 (EET)
- Kyllä jos se lisää ehjän kankaan määrää ja jos se lisää myös parsijoiden määrää niin sitä parempi. Lisäksi kun työvoimaa vapautuu ehjän kankaan irtileikkaamisesta niin sitä riittää paremmin parsimaan tärkeämpiä asioita. Pisimpään rikkinäisenä olleita osia voitaisiin poistella myös automatisoidusti. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 18.38 (EET)
- Eli jos korjaajia on jo nykyisellään liian vähän, kannattaa hankkia lisää parsittavaa? -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 14.29 (EET)
- Ei meillä riitä tärkeisiinkään asioihin korjaajia eikä niitä silti poisteta. Mutta ehkä olisi pitänyt ilmaista asia näin. Ongelmattoman artikkelin poistaminen siksi, että se VOI joskus myöhemmin aiheuttaa ongelmia on hölmöläisten hommaa. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 01.56 (EET)
- Artikkeleiden nykytila ei voi olla säilytysperuste, sillä niiden tila ei ole pysyvä. Asialliseenkin artikkelinaloitukseen voidaan myöhemmin lisätä kaikenlaista, joka vaatii pientä tai suurta korjaamista. Mitättömille aiheille näitä korjaajia ei vain tahdo riittää. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 01.40 (EET)
- Törmäsin tähän keskusteluun vähän sattumalta kaverin linkittämänä. Olen itsekin ihmetellyt tätä jatkuvaa artikkeleiden poistoa. Wikipedian ehdottomasti merkittävin etu verrattuna vaikkapa Encyclopedia Britannicaan on se, että epämääräisistäkin aiheista löytyy tietoa. Vaikka tieto ei olisikaan luotettavaa (se nyt on tiedon luonne) niin sitä ainakin löytyy. EBstä ei löydy tietoa juuri mistään eikä se siksi ketään kiinnostakaan.
- Ehkä vähän kökkö esimerkki, mutta muistan miten jenkkiwikipediasta poistettiin kaikki vähemmän tunnettuja pornotähtiä käsittelevät jutut. Eli ts. joku on käynyt valtavan listan pornotähtiä läpi ja päättänyt kuka on tehnyt tarpeeksi pornoa ollakseen säilytettävien listalla ja kuka ei. Hivenen absurdia. Silti ehkä cooleinta wikipediassa on (tai ollut) se, että voi syöttää minkä vaan nimen hakukenttään ja löytää ainakin jotain tietoa. Mutta kukapa pornotähtiä puolustelisi?
- Tämä keskustelu eri liigatasojen merkittävyydestä tuntuu myös vähän oudolta ja sisältää samoja piirteitä. Kannattaa myös huomioida, että mitä jos kyseinen kaveri nousee liigatasolla, hänestä puuttuu kaikki tieto aikaisemmilta vuosilta, vaikka wikipedia tulee nimenomaan omiinsa tiedon keräämispaikkana? Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta jalkapallofanin (tai vaikkapa pornofanin) näkökulmasta asia voi olla todella olennaista. Kuvitellaan tilanne "kuka tämä uskomattoman hyvin pelaava juniori on? Katsotaas netistä..." Miksi wikipdia ei tähän tarpeeseen voi vastata?
- Enkä viitsi edes puuttua puuttua kysymykseen wikipedian toimittajien ammattitaidosta näissä asioissa, mutta aivan varmasti jonkun artikkelin poistamista vaativa editori jaksaa/ehtii nähdä paljon enemmän vaivaa vängätä asian eteen kuin satunnainen lukija, joka ei välttämättä viitsi yhtä kommenttia enempää asiaan panostaa, kuten vaikkapa minä juuri nyt tässä. Tai sattuu ehkä paikalle satunnaisesti ja huomaakin yhtäkkiä jutun kadonneen netistä.Kommentin jätti 85.131.48.105 (keskustelu – muokkaukset)
- Argumenttisi on kumottavissa, koska emme ole tiedon keruupaikka, vaan sen jäsentelypaikka. Lisäksi pornotähti, jonka tunnettuus on sidoksissa Wikipedian artikkeliin, ei ole merkittävä pornotähti. Kaikesta oikeasti merkittävästä on saatavilla tietoa muualla verkossa, ja usein tällainen tieto kuuluukin muille areenoille.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 10.52 (EET)
- Anteeksi, voisitko vielä selventää, että miten tiedon kerääminen eroaa tiedon jäsentelystä käyttämissäni esimerkeissäni? Pornoteollisuuden tai urheiluteollisuuden toimijoiden nimien ja saavutusten merkitseminen wikipediaan nyt kuulostaa tiedon jäsentelyltä nimenomaan. Totta puhuen, argumenttisi on vähän outo, kai wikipediaan kerätään tietoakin? Miten se voi jäsentää tietoa jos siihen ei myöskään kerätä tietoa jota sitten jäsennellä? Missä menee tiedon keräämisen ja tiedon jäsentelyn raja? Eikö argumenttisi päde oikeastaan mihin vaan asiaan. Ts. taas palataan siihen, että wikipediaa editoiva saa kyllä tahtonsa läpi asian poistamisen suhteen pelkästään sillä, että hän jaksaa istua koneensa ääressä vaikka päivätolkulla ja vängätä asian eri esoteerisiä puolia.
- Itse pitäisin junioriliigaa tai pornoteollisuutta tiiviisti seuraavan näkökulmaa asiaan liittyvän artikkelin merkittävyydestä paljon arvokkaampana kuin "some guyn". Ehkä tyttö X, joka on tehnyt yhden elokuvan onkin isoin juttu alalla ikinä? Mistä minä sen voin tietää? Ehkä joku junioritason pelaaja on seuraava Ronaldo ja asia on päivänselvää jo nyt vaikka kaveri ei muualla pelaakaan.
- Eikö tämä nyt ole tietoa, joka olisi syytä jäsentää keräämisen lisäksi? Kommentin jätti 85.131.48.105 (keskustelu – muokkaukset)
- Jos alasarjaurheilija on merkittävä, puolet suomalaisista on jollain kriteerillä merkittäviä --> Wikipedia muuttuu kotisivuhotelliksi. --ML 13. tammikuuta 2010 kello 11.23 (EET)
- Onko kotisivuhotelliksi muuttuminen isokin uhka? Onko pelkoa, että Suomen wikipediaan tulee 2,5 miljoonaa uutta juttua yön yli, mikäli alasarjalaisten jalkapalloilijoiden kohdalla ei vedetä tiukkaa linjaa? Onko liioittelu ja argumentointivirheet yleinenkin tapa keskustella täällä?
- Kaikkiin kolmeen vastaus: on. Tosin ML:n kommentti ei ollut liiioittelua eikä argumentointivirhe. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 11.42 (EET)
- Merkittävät pornotähdet ovat tervetulleita aiheita. Itse asiassa etusivulla on nytkin yksi kuolinpalstalla. Emme kuitenkaan voi ennustaa, kenestä tulee seuraava nimi. Tarkoitin tiedon "keruupaikalla" varastoa. Emme ole varastohuone rojulle, vaan arkisto, jota moderoidaan ja huolletaan, pidetään järjestyksessä ja siivotaan. Kannattamasi malli on basaari, kun minusta tietosanakirjaa pitäisi rakentaa kuin katedraalia: pitkään ja hartaasti, lujasti vankalle pohjalle ajan hammasta vastustavasta materiaalista. Ja kyllä, osallistumalla projektiin voit vaikuttaa, sitä enemmän kuta istut päätteen ja näppiksen ääressä.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 11.30 (EET)
- Olet oikeassa siinä että wikipediassa pitäisi ennenmän kiinnittää lähihistorian taphtumiin mutta samalla laittaa nykyisiäkin tapahtumia talteen mutta silloin tämä tarkoittasi sitä nykyinen tuntemamme iso kasa artikkeleita pitäisi järjestellä The Beatles historia ja "salatutelämät" eli viihde osioihin D100a 13. tammikuuta 2010 kello 15.09 (EET)
- Merkittävät pornotähdet ovat tervetulleita aiheita. Itse asiassa etusivulla on nytkin yksi kuolinpalstalla. Emme kuitenkaan voi ennustaa, kenestä tulee seuraava nimi. Tarkoitin tiedon "keruupaikalla" varastoa. Emme ole varastohuone rojulle, vaan arkisto, jota moderoidaan ja huolletaan, pidetään järjestyksessä ja siivotaan. Kannattamasi malli on basaari, kun minusta tietosanakirjaa pitäisi rakentaa kuin katedraalia: pitkään ja hartaasti, lujasti vankalle pohjalle ajan hammasta vastustavasta materiaalista. Ja kyllä, osallistumalla projektiin voit vaikuttaa, sitä enemmän kuta istut päätteen ja näppiksen ääressä.--Khaosaming 13. tammikuuta 2010 kello 11.30 (EET)
- "Naapurin Pekalla on kissa. Se on minusta hauska ja erikoinen ja ajattelin kirjoittaa siitä jotain. Menen wikipediaan ja kirjoitan. Naapurin Pekan kissasta voi tulla maailman kuuluisin kissa. Ainakin minun mielestäni se on jo nyt maailman ihanin, kaunein ja kuuluisin kissa." Pitääkö kyseinen artikkeli säilyttää wikipediassa, koska voihan olla että Pekan kissasta todellakin tulee maailman kuuluisin kissa? Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 11.46 (EET)
- Hieman vähemmän kärjistettynä, G+f:ää mukaillen: "Naapurin Pekalla on rokkibändi nimeltä Pekan pumppu. Pekan pumppu on minusta hauska ja erikoinen ja ajattelin kirjoittaa siitä jotain. Menen Wikipediaan ja kirjoitan. Pekan pumpusta voi tulla vaikka seuraava The Rasmus. Ainakin minun mielestäni se on jo nyt maailman rokkaavin, kovin ja paras bändi. Sitä paitsi ne ehkä julkaisee levyn ensi keväänä." Pitke 13. tammikuuta 2010 kello 12.06 (EET)
- Vielä hivenen kärjistäen. "Wikipediaeditori X ei tiedä mitään bändiskenestä ja ehdottaa Pekan pumppu -nimisen bändin entryn poistamista, vaikka sivulla joku ohikulkija huomauttaa, että Bändi on suosittu omassa kaupungissaan, millään ei ole mitään väliä, sillä editori on päättänyt, ettei bändillä ole merkitystä. Artikkeli poistetaan."
- Asiahan riippuu tämän jälkeen ihan siitä onko kyseessä Pyhäranta vai Helsinki ja mitä tarkoittaa tässä yhteydessä "suosittu". Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 13.01 (EET)
- Kärjistetään lisää... :) "Jatkuvat kiistat siitä, säilytetäänkö albumeita julkaisemattomien yhtyeiden artikkelit mikäli levyn julkaisun ajankohdasta on jonkinlainen arvio, tai jos yhtyettä suitsutetaan Katajakosken Rypsiriehassa, johtavat vastaaviin kiistoihin esimerkiksi urheilijoita koskevissa artikkeleissa, ja joitakin junnujen vilttisarjan urheilunharrastajia käsitteleviä artikkeleita säilytetään sillä perusteella, että Usko "Totuudentorvi" Urheiluntuntija uskoo Kotkalan Maijun tai Eeron voittavan suomenmestaruuden syyskaudella 2013 ja olympiapronssia viimeistään vuonna 2018." Pitke 13. tammikuuta 2010 kello 13.27 (EET)
- Me voitaisiin vaikkapa määrittää merkittäviksi kaikki todistetusti keikkailevat bändit ja katsoa vaikka 10 vuoden päästä artikkelin luomisajankohdan jälkeen mistä niistä tuli merkittäviä. Sama juttu ihmisten harrasteprojekteihin. Jos ahdistaa, että wikipedia muuttuu triviapediaksi niin voidaan määrittää, että kirjoittaakseen artikkelin youtube-tähdestä, kellaribändistä, harrastepelistä pitää kirjoittaa ensin vähintään lyhyt artikkeli presidentistä. Kun presidentit loppuvat, niin voidaan siirtyä perhosiin. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 01.23 (EET)
- Kaikesta omassa lajissaan merkittävästä on hyvä saada artikkelit Wikipediaan. Suuntaviivat ja kriteerit on kirjattu käytäntöihin sitä varten, jottei tarvitse lähteä kuvailemasi kaltaiseen korvausmuokkaamiseen.--Khaosaming 14. tammikuuta 2010 kello 09.17 (EET)
- Mutta tuo ratkaisee ongelman siitä, että Wikipedia painottuu Annika Väisäsiin Murray McCullyjen sijaan ihan yhtä lailla kuin sekin, että hilataan merkittävyysrima korkealle. Lopputuloksen kannalta merkitsee ainoastaan se, että mikä tuottaa parhaiten kattavaa tietosanakirjaa. Jos esimerkiksi ylläoleva tapa valikoida sisältöä tuottaisi merkittävyysarviointia tehokkaammin hyviä artikkeleita niin se on silloin parempi. Nykyisen merkittävyysarvioinnin ja korkean merkittävyysriman me tiedetään olevan huono useammallakin eri tapaa. Se tuottaa jatkuvia tappeluita. Korkeamerkittävyysraja puolestaan tuo meille imagoa hieman kärjistäen mulkkuna elitistisenä kusipäänä, joka tuskin on myöskään hyväksi vapaaehtoistyöhön perustualle projektille. Tilastoista nähdään, että uusien artikkelien lukumäärä, jota on perinteisesti pidetty indikaattorina sille miten projektilla menee, on tippunut jonnekkin vuoden 2005 tasolle. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 11.09 (EET)
- Uusien artikkeleiden määrä on surkea indikaattori projektin tilalle, sillä artikkelimäärän lisääntyessä löytyy entistä vähemmän merkittäviä ja helposti ymmärrettäviä aiheita, joista kirjoittaa. -- Piisamson 15. tammikuuta 2010 kello 13.25 (EET)
- Mikä olisi parempi ? --Zache 15. tammikuuta 2010 kello 19.51 (EET)
- Jokin laatua mittaava muuttuja. -- Piisamson 16. tammikuuta 2010 kello 03.01 (EET)
- Mikä olisi parempi ? --Zache 15. tammikuuta 2010 kello 19.51 (EET)
- Uusien artikkeleiden määrä on surkea indikaattori projektin tilalle, sillä artikkelimäärän lisääntyessä löytyy entistä vähemmän merkittäviä ja helposti ymmärrettäviä aiheita, joista kirjoittaa. -- Piisamson 15. tammikuuta 2010 kello 13.25 (EET)
- Mutta tuo ratkaisee ongelman siitä, että Wikipedia painottuu Annika Väisäsiin Murray McCullyjen sijaan ihan yhtä lailla kuin sekin, että hilataan merkittävyysrima korkealle. Lopputuloksen kannalta merkitsee ainoastaan se, että mikä tuottaa parhaiten kattavaa tietosanakirjaa. Jos esimerkiksi ylläoleva tapa valikoida sisältöä tuottaisi merkittävyysarviointia tehokkaammin hyviä artikkeleita niin se on silloin parempi. Nykyisen merkittävyysarvioinnin ja korkean merkittävyysriman me tiedetään olevan huono useammallakin eri tapaa. Se tuottaa jatkuvia tappeluita. Korkeamerkittävyysraja puolestaan tuo meille imagoa hieman kärjistäen mulkkuna elitistisenä kusipäänä, joka tuskin on myöskään hyväksi vapaaehtoistyöhön perustualle projektille. Tilastoista nähdään, että uusien artikkelien lukumäärä, jota on perinteisesti pidetty indikaattorina sille miten projektilla menee, on tippunut jonnekkin vuoden 2005 tasolle. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 11.09 (EET)
- Kaikesta omassa lajissaan merkittävästä on hyvä saada artikkelit Wikipediaan. Suuntaviivat ja kriteerit on kirjattu käytäntöihin sitä varten, jottei tarvitse lähteä kuvailemasi kaltaiseen korvausmuokkaamiseen.--Khaosaming 14. tammikuuta 2010 kello 09.17 (EET)
- Tuolla ylempänä oli puhetta Wikipedian maineenrakentamis ja -säilyttämisprojektista artikkelin herkän poistamisen perusteena. Arvostus sekä todellisten että potentiaalisten lukijoiden silmissä on toki erittäin tärkeää. Mutta myös Wikipedian muokkaamisesta kiinnostuneiden henkilöiden silmissä Wikipedian olisi hyvä olla helposti lähestyttävä. Wikipedia:Älä pure uusia tulokkaita jne. Tiedän muutaman tapauksen, jossa hyvää tarkoittavat ihmiset ovat aloittaneet artikkelin ja pelästyneet kun artikkeli on ollut poistoäänestyksessä. Riippumatta siitä onko artikkeli oikeasti poistettu vai ei, he ovat harmistuneet ja tieto poistoäänestyksestä on levinnyt tuttavapiiriin. Sellaisella ei voi olla olematta vaikutusta. Lisäksi todettakoot että jokainen artikkeli on aluksi huono, mutta voi parantua ajan myötä. XmaceX 13. tammikuuta 2010 kello 13.17 (EET)
- Siksi välillä pitääkin aina muistaa muistuttaa että merkittävyyttä tms ei ratkaise artikkelin nykyinen tila. Näin teoriassa. Prosessi on tosin sellainen että ihmiset saavat äänestää ihan miten haluavat.. :) --Harriv 13. tammikuuta 2010 kello 13.23 (EET)
- Jossain näkymättömissä kulkee raja välillä "uskottava koska kattaa paljon aiheita" ja "epäuskottava koska triviaalitason aiheita on niin paljon ja niin triviaaleja". Lisäksi olisi hyvä muistaa, että vaikka paperi ei lopu, ei artikkeleiden viemä tilakaan ole ilmaista. Pitke 13. tammikuuta 2010 kello 13.27 (EET)
- Tylsytit ensimmäisen hyvän argumentin toisella huonolla. Tila on käytännössä ilmaista. Liikenne on kalliimpaa, mutta silti mitätöntä suhteessa WMF:n henkilöstökuluihin. Sen sijaan tuo ensimmäinen argumentti on sellaisenaan hyvä. Kaiken maailman pokemonlistoista on hirnuttu kenties jopa enemmän kuin herkästä liipasinsormesta poistojen suhteen. Vapaa tietosanakirja ymmärretään monella tavalla väärin. Se että pystyy kirjoittamaan jostain, ei tarkoita että pitäisi. Laajentaminen triviaan on silloin ongelmallista, jos artikkelia ei jakseta jatkossa ylläpitää. Tällöin laatuvaikutelma huononee. --Ras 13. tammikuuta 2010 kello 14.52 (EET)
- Suomiwikin maine on aika nollassa ainakin omassa lähipiirissäni, ylenpalttisen "en tunne aihetta -> poistoon" -käytännön takia kaikki suuntaavat mieluummin energiansa muun kielisiin wikeihin, joissa artikkelien annetaan kasvaa ennen päätöstä ja pienemmillekin aihealueille löytyy 24/7 koneen edessä istuva puolustaja tasapuolisuuden vuoksi. Suomiwikissä tuntuu olevan poistopuolella enemmän vääntövoimaa. Ja Pitkeen kommenttiin tilan ilmaisuudesta: pitäisikö ylipitkiä artikkeleita turhista aiheista karsia jos tila maksaa? Vaikkapa järkyttävän pitkä ja syvällinen tutkielma katuvaloista olisi hyvä kohde näin aluksi. Siitä säästyneellä tilalla saadaan iso kasa pornotähtiä ja urheilijoita Wikiin. Lepinkainen 13. tammikuuta 2010 kello 14.45 (EET)
- Äläpäs sano. Enkkuwikissä urheilijoiden merkittävyysrajana on ammattilaisuus, mikä on paljon tiukempi kuin täkäläinen pääsarjaraja (äskettäin Suomen pääsarjan jalkapalloilijat laitettiin poistoon, koska sarja ei ole ammattimainen...). Ammattilaisuus olisi hyvä ottaa täälläkin kriteeriksi urheilijoille ja taiteilijoille - pelkän harrastuksen ei pitäisi ylittää kynnystä. --ML 13. tammikuuta 2010 kello 14.50 (EET)
- Kannatan Kannatan Kannatan --Thi 13. tammikuuta 2010 kello 14.59 (EET)
- Tämmöset ilmoittelut ovat vähän turhia kun yhteisön linjanveto tapahtuu kuitenkin vasta poistoäänestyksessä. Tietysti jos tuntuu siltä, että yhteisön kanta voisi muuttua niin ainahan sitä uutta linjaa voi koettaa luoda. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 15.26 (EET)
- Kyllä käytännöistä voidaan sopia Kahvihuoneessa, myös poistokäytännöstä. Uutta linjaa voi ehdottaa siellä. Sellaisia keskusteluja on aloitettukin monta. Esimerkkinä: [10]. -tKahkonen 13. tammikuuta 2010 kello 15.42 (EET)
- Hahaa, mutta kukaan ei sitten voisi estää kirjoittamasta Englannin neljännellä sarjatasolla pelaavista jalkapalloilijoista, koska ovat ammattilaisia. :p --Quinn 13. tammikuuta 2010 kello 15.12 (EET)
- Mielenkiintoista. Nolla muokkausta tätä ennen tehneen tunnuksen kannattaa miettiä, nuristessaan päivystävien wikipedistien vähäisyyttä täällä, että potentiaalinen kirjoittajamäärä on täällä enintään 5-6 miljoonaa, kun taas en.wikipedian potentiaalinen kirjoittajamäärä voi lähennellä miljardia. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 15.29 (EET)
- Ammattilaisuus rajaisi urheiluartikkelit muutamiin suuriin, kaupallisesti merkittäviin urheilulajeihin, joissa ammattilaisuus on mahdollista. Kaikissa olympialajeissakaan tämä ei ole mahdollista. Esimerkiksi juuri kukaan miekkailun olympiavoittaja ei ole ainakaan aivan täysammattilainen. --Joonasl (kerro) 13. tammikuuta 2010 kello 15.41 (EET)
- Sitten vaan miekkailijat pois, jos kerran ovat niin epämerkittäviä, etteivät kelpaa edes en.wikipediaan. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 15.42 (EET)
- Ammattilaisuus rajaisi urheiluartikkelit muutamiin suuriin, kaupallisesti merkittäviin urheilulajeihin, joissa ammattilaisuus on mahdollista. Kaikissa olympialajeissakaan tämä ei ole mahdollista. Esimerkiksi juuri kukaan miekkailun olympiavoittaja ei ole ainakaan aivan täysammattilainen. --Joonasl (kerro) 13. tammikuuta 2010 kello 15.41 (EET)
- Tänä takia olenkin kannattanut linjaa jonka mukaan pääsääntöisesti vain ammattilais- ja olympiaurheilijat olisivat merkittäviä. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 15.58 (EET)
- Toki erityisen menestyneet tai tunnetut ei-ammattilaiset ovat merkittäviä. --ML 13. tammikuuta 2010 kello 17.44 (EET)
- Vastustan tiukkaa professiovaatimusta, koska monialadiletantit kuten Sallamaari Repo eivät välttämättä ylittäisi rimaa yhdellä suorituspaikalla, mutta tekevät kulttuuris-yhteiskunnalisina moniottelijoina muuten niin vakuuttavaa jälkeä, että mukanaolo on perusteltu. Eikä niin tavattoman kaukana ole se aika, jolloin tieteen ja taiteen tekeminen oli suurelta osin muiden kuin ammattilaisten käsissä. --Crash 14. tammikuuta 2010 kello 01.58 (EET)
- olen samaa mieltä muutaman aloittajan kanssa siitä, että suomalaisen wikin poistokäytännöt ovat aika outoja. on epäloogisuuksia ynnä muuta. Miksi esimerkiksi seppo lehto ei ole esillä, vaikka hän on taatusti enemmän esillä netissä ja eri medioissa kuin joku tamperelainen professori, ja aihe olisi siten tavalliselle kaduntallaajalle tärkeämpi. Samoin on turha pitää täällä sivua sosdemien ruotsinkielisestä piirijärjestöstä, sen voi mainita sosdemien jutun yhteydessä. Samaan aikaan on esillä eri luonnonsuojelujärjestöjä, vaikka niiden jäsenmäärä on pienempi kuin esimerkiksi sananvapauden puolesta ry:n, josta ei ole täällä artikkelia, vain viite sananvapaudesta kertovan sivun yhteydessä.
- höyryvetureista ja vanhoista laivoista on kymmeniä sivuja, joita ei kyseenalaista kukaan/mikään, mutta tärkeät järjestöt, joilla on sekä netti että medianäkyvyyttä, ja nimekkäitä jäseniä, saavat jäädä vain äänestyskäytännön kautta. Ei alkuperäinen englanninkielinen wiki ole näin vaikea. Onko suomenkielisen wikipedian vallanneet elämästä vieraantuneet nörtit, jotka puuhaavat omissa pienissä ympyröissä, ja elävä munkin elämään (töihin, kotiin ja käännetään ilta ja yö wikin artikkeleita suomeksi, ja aamulla töihin, ei perhettä, ei sosiaalista elämään) ja joiden todellisuus ja sen myötä kyky arvioida tänne kirjoitettujen aiheiden tärkeyttä on heikentynyt tai kadonnut? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 11.58 (EET)
- Yhden asian liikkeet ja ry:t ovat hankalia Wikipedian kannalta. Edustavatko ne laajemman piirin näkemyksiä asioista, vai ajetaanko niiden kautta äänekkään vähemmistön asiaa on varmasti tärkeää päätettäessä merkittävyydestä. Wikipedian on varottava joutumasta maailmankatsomuksellisen toiminnan äänitorveksi. Edustaako käyttäjän puheenvuorokaan muuta kuin satunnaisen kirjoittajan näkemyksiä. Ehkä voisit ottaa osaa Wikipedian kehitystyöhön ja ehdottaa käytäntöihin muutoksia, jos ne tuntuvat sinusta ahtailta.--Khaosaming 14. tammikuuta 2010 kello 12.18 (EET)
- tällä aloituksella on tarkoitus muuttaakin käytäntöjä. Miten esimerkiksi yhden asian liikkeet määritellään? Tällä linjalla mitä wikissä nykyään on, taitaa suurin osa tännekin rekisteröityneistä olla vain "satunnaisia" kävijöitäUku 14. tammikuuta 2010 kello 12.27 (EET)
- Älä kuitenkaan yritä todistaa merkittävyyskäytännön tulkintaa virheelliseksi kyseenalaistamalla muita artikkeleita[11]. Oikea tapa on aloittaa asiallinen keskustelu ja perustella kantansa hyvin.--Khaosaming 14. tammikuuta 2010 kello 12.40 (EET)
- niin olen tehnytkin. (kts. ylempää)Ehdotin kyseistä artikkelia poistettavaksi, koska se on mielestäni turha. Sehän on jokaisen käyttäjän oikeus. Jos yhden artikkelin esittäminen poistettavaksi on häiriköintiä, niin kuinka moni täällä häiriköi jatkuvasti?Uku 14. tammikuuta 2010 kello 12.45 (EET)
- Lue vielä kerran edellinen viestini. Toimimalla sen mukaan ajat asiaasi parhaiten.--Khaosaming 14. tammikuuta 2010 kello 12.49 (EET)
- Tässähän nyt keskustellaan. Perustelut näkyvät ylempänä. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 12.52 (EET)
- Yhden asian liikkeiden kukoistus on usein verrattain lyhytaikaista. Ne voivat olla hetken otsikoissa, minkä jälkeen painuvat unohduksen suohon, siksi niistä ei välttämättä kannata tehdä artikkelia samana päivänä kun ne saavat sen 15 minuuttiaan julkisuudessa. Pilkkaamasi höyryveturit ja vanhat laivat kiinnostavat ihmisiä vuosikymmenestä toiseen. Sekin on tietysti totta että perheettömillä elämälle vieraantuneilla nörteillä on enemmän aikaa kirjoitella artikkeleita (katso vaikka minun listaani) kuin suurperheen työssä käyvällä äidillä. Ylipäänsä miehiset aiheet korostuvat Wikipediassa, valitettavasti ()vaikka en mies olekaan). Sämpylänpaisto-ohjeetkin on karsittu pois. --Ulrika 14. tammikuuta 2010 kello 12.59 (EET)
- Pois vaan tarpeeton soopa.Merkittävyys pitäisi olla ensisijalla kirjoittaessa, tosiaan yhden asian poliittiset ohjelmajulistukset, toissijaiset artikkelit jostakin mainosmielessä tehdyistä henkilöistä ja yrityksistä poistoon vaan.Tietokirjan tekeminen tai mikä tämä on? netti projektin pitäisi olla tärkeintä.--Hannu 14. tammikuuta 2010 kello 13.15 (EET)
- nyt päästään asiaan. eli miksi toiset yhden asian liikkeet, kuten tämä:
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_yst%C3%A4v%C3%A4t
- ovat olevinaan niin merkittäviä, että niiden poistoehdotus saattaa poikia vandalisointisyytteen, kun taas toiset, kuten tämä:
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_kielivalinta
- joutuvat poistolistalle.
- samaan aikaan tämä on vain linkkinä ilmastonmuutoskeskustelun sivuilla:
- http://www.ilmastofoorumi.fi/
- vaikka jäseniä saattaa olla enemmän kuin maan ystävissä ja medianäkyvyyttäkin on.
- Onko kyseessä vain ylläpito-oikeudet saaneiden henkilöiden tarve estää sellaisten järjestöjen, joiden mielipiteistä he eivät pidä, pääsy listalle?
- vastaavia esimerkkejä on muitakin.
- minun tekemässä jutun keskustelussa vaaditaan,
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Svenska.nu
- jotta juttu olisi merkittävä, tekstin muutakin tekstiä kuin mitä järjestö itse on kirjoittanut. Eli linkkejä eri medioihin. Miksei samaa vaaditaan joltakin maan ystäviltä? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.33 (EET)
- a) Opettele muotoilemaan kommenttisi: sisennys kaksoispisteillä, joka kappaleen alussa. b) En tiedä onko hyötyä vastailla yksittäisten artikkelien poistoihin ja säilytyksiin, mutta vakavasti otettava peruste ei ole "jäseniä saattaa olla enemmän kuin...". Svenska.nu:n perusteita voit lukea keskustelusivulta. Maan ystävien merkitys pitäisi tulla selväksi kun lukee artikkelin ensimmäisen kappaleen. Minulla ei ole ylläpito-oikeuksia, mutta voin lausua mielipiteeni, painavankin.--Ulrika 14. tammikuuta 2010 kello 13.46 (EET)
- MIKÄ siitä tekee merkittävän? maininta kansainvälisyydestä? Sama pätee sananvapauden puolesta ry:hyn ja ilmastofoorumiin. Molemmat järjestöt ovat linkittyneet myös ulkomaille. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.54 (EET)
- Vilkaisin maan ystävien juttua, kyllä tämä on juuri sellainen epäilyttävä juttu, mutta tietenkin kansainvälisyyden takia kuuluu tänne. Aina pitää löytyä puolueettomat lähteet, pelkkä linkki jonkun yhden asian sivustolle ei riitä. Tietenkin joku juttu saattaa olla kiusallinen rahoittajille. Ainahan lopuksi raha ratkaisee?--Hannu 14. tammikuuta 2010 kello 14.32 (EET)
- eli uskallan laittaa siihen poistettava-merkinnän ilman pelkoa, että minua syytetään vandalisoinnista? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.47 (EET)
- Kyllä poistettava-merkinnän lisääminen ko. artikkeliin olisi selvää häiriköintiä. Aiheen merkittävyys on kiistaton. Poistoäänestystä ei järjestetä artikkelin nykytilan takia --Quadriplegia 14. tammikuuta 2010 kello 13.48 (EET)
- Siksi en laitakaan siihen merkintää. Kerro miksi kyseisien artikkelin poistoehdotus on häiriköintiä? Miksi sitä koskee eri säännöt kuin muita? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.53 (EET)
- Kyllä poistettava-merkinnän lisääminen ko. artikkeliin olisi selvää häiriköintiä. Aiheen merkittävyys on kiistaton. Poistoäänestystä ei järjestetä artikkelin nykytilan takia --Quadriplegia 14. tammikuuta 2010 kello 13.48 (EET)
- Eikö sen Maan ystävät voi vain laittaa poistoäänestykseen? Sillähän tämä selviäisi. En kyllä käsitä, miten suomalaisesta nettifoorumista voi vääntää merkittävyydeltään 70 maassa toimivaan järjestöön verrattavan, mutta... --ML 14. tammikuuta 2010 kello 13.51 (EET)
- Kyllä poistoäänestykseen voi laittaa minkä tahansa artikkelin jos siihen vain on perusteita myöhemminkin. Mutta vain siinä tapauksessa jos muissa vastaavissa äänestyksissä on päädytty että vastaavat ovat olleet merkityksettömiä ja niitä on poistettu äänestyksen jälkeen.D100a 14. tammikuuta 2010 kello 13.57 (EET)
- samoin voi perustella täältä puuttuvan sananvapauden puolesta ry:n toimintaa, eli miksi järjestöstä, jolla on sisarjärjestöjä ympäri eurooppaa, merkittävyydestä voidaan vääntää suomalaisessa nettifoorumissa? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 13.58 (EET)
- Eikö sen Maan ystävät voi vain laittaa poistoäänestykseen? Sillähän tämä selviäisi. En kyllä käsitä, miten suomalaisesta nettifoorumista voi vääntää merkittävyydeltään 70 maassa toimivaan järjestöön verrattavan, mutta... --ML 14. tammikuuta 2010 kello 13.51 (EET)
- Ennen kuin kukaan lähtee Maan ystävien poistoäänestystä järjestämään, kannattaa kuitenkin tutustua Hesarin digiarkiston mainintojen määrään kyseisestä järjestöstä: [12]. Ehkä se avaa merkittävyyttä sille joka ei ole siitä ennen kuullut. Wikipedistien aikaa ei kannata haaskata turhiin äänestyksiin. --Ulrika 14. tammikuuta 2010 kello 14.23 (EET)
- Nyt se sitten selvisi: asian merkittävyys on siis sitä kiinni, monta kertaa se mainitaan hesarin arkistossa? entäpä me jotka asumme muualla suomessa, emmekä lue helsingin paikallislehteä? Tasapuolisuuden vuoksi riittänee jatkossa että järjestö mainitaan tarpeeksi monta kertaa myös muissa paikallislehdissä, kuten Ilkka, Keski-suomalainen, Turun sanomat...
- Esityksesi ontuu muutenkin. Kokeilin, "ihan piruuttani" sellaisen henkilön nimen jota koskeva artikkeli poistettiin, koska hän ei ole "merkittävä" hakua.
- http://www.hs.fi/arkisto/haku?pageNumber=1&free=seppo+lehto&date=1990&advancedSearch=
- ollaanko siis tehty virhe, kun tuolla nimellä löytyy enemmän merkintöjä, mitä arkisto voi näyttää? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 14.38 (EET)
- Tuossa haussa on ainakin tehty virhe, kun ei ole käytetty lainausmerkkejä:[13] --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 14.43 (EET)
- voi sen tehdä lainausmerkeilläkin: tulos oli silti 86 osumaa. hieman vertailua: täällä oleva turkulainen professori urpo :::::::rinne sai vain 60 osumaa.
- Jussi.S.Jauhiainen ei taas saanut yhtään osumaa, vaikka hänestä on artikkeli.
- http://www.hs.fi/arkisto/haku?pageNumber=1&free=%22Jussi.S.Jauhiainen%22&date=1990&advancedSearch=
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_S._Jauhiainen
- eli kritiikkini nörttien epätodellisen maailman tuomisesta wkipediaan ja oikean todellisuuden unohtaminen ja tasapuolisuuden huutava puute, osuu kaikilla mittareilla? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 14.54 (EET)
- Julkisuus on yksi kriteeri, mutta on muitakin, kuten vaikkapa tieteelliset saavutukset. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 15.03 (EET)
- miksei nämä "saavutukset" käy ilmi sivuilta? sivuilla kerrotaan ainoastaan, että mies on ollut tutkijana. Kaveri on rsokakuski. saanko tehdä siitä artikkelin, koska hän on ollut roskakuskina ja hänetkin "löytää" hesarin haulla? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.26 (EET)
- Tuossa haussa on ainakin tehty virhe, kun ei ole käytetty lainausmerkkejä:[13] --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 14.43 (EET)
- Niin sitä minäkin olen ihmetellyt tätä poistoäänestyksissä säästettäviksi äänestettyjen artikkeleiden linjaa. Olen säännöllisesti ollut sitä mieltä täällä säylilytetään tai keskityttään aivan toisarvoisiin artikkeleihin, kun pitäsi olla hieman tasollisesti korkeampi päämäärä mitä nyt on. Eli tämän tyyppisiä artikkeleita voisi harrastaa vähemmän pyrkiä Fi wikin alkuaikoina tehtyihin artikkeleihden parantamiseen D100a 14. tammikuuta 2010 kello 15.11 (EET)
- Jussi.S.Jauhiaisella ei varmasti löydy osumia. Jussi Jauhiaisella löytyy. --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 15.01 (EET)
- Kokonaista 4. minunkin nimelle löytyy enemmän tuloksia. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.20 (EET)
- Tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei Suomen Wikipedia. Siitä johtuen kansainvälisellä järjestöllä - jolla oletettavasti on näkyvyyttä kaikissa niissä 70 maassa, joissa se toimii, on lähtökohtaisesti merkittävämpi kuin pieni kansallinen porukka - riippumatta kuinka menestyksekäs Suomen osasto on ollut. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 14.47 (EET)
- Sananvapauden puolesta ty:n sisarjärjestöt, kuten civilliberty toimivat menestyneesti myös lähtmaissa. kannattaa huomata, että kyseisestä järjestöstä on oma maininta järjestön kotimaan (britannian) wikipediassa. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.00 (EET)
- Kansainvälisestä kattojärjestöstä voi varmasti kirjoittaa artikkelin. En-wiki ei muuten ole Britannian Wikipedia. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 15.03 (EET)
- En nyt ota kantaa itse asiaan, mutta sen verran korjaan, että Civilliberty tai mikään muukaan ei ole Sananvapauden puolesta ry:n kattojärjestö. Sananvapauden puolesta ry on perustettu Suomessa tyhjästä, eikä sillä virallisesti ole mitään tekemistä muiden järjestöjen kanssa kotimaassa eikä ulkomailla - vaikka sinänsä samoja asioita ajaisivatkin. Mahdollista yhteistyötä tämä seikka ei tietenkään poissulje. --Oami 17. tammikuuta 2010 kello 07.18 (EET)
- Eli teemme siis saman maan ystävät ry:n kanssa, teemme artikkelin vain sen kansainvälisestä järjestöstä, emme suomalaisesta. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.20 (EET)
- Artikkelin aihe ei ole "Maan ystävät ry", vaan kansainvälinen järjestö Maan ystävät. Kuten niin moni muukin artikkeli, se on vinoutunut kertomaan enimmäkseen Suomeen liittyvistä asioista. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 15.44 (EET)
- Kansainvälisestä kattojärjestöstä voi varmasti kirjoittaa artikkelin. En-wiki ei muuten ole Britannian Wikipedia. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 15.03 (EET)
- Sananvapauden puolesta ty:n sisarjärjestöt, kuten civilliberty toimivat menestyneesti myös lähtmaissa. kannattaa huomata, että kyseisestä järjestöstä on oma maininta järjestön kotimaan (britannian) wikipediassa. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.00 (EET)
- Tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei Suomen Wikipedia. Siitä johtuen kansainvälisellä järjestöllä - jolla oletettavasti on näkyvyyttä kaikissa niissä 70 maassa, joissa se toimii, on lähtökohtaisesti merkittävämpi kuin pieni kansallinen porukka - riippumatta kuinka menestyksekäs Suomen osasto on ollut. -- Piisamson 14. tammikuuta 2010 kello 14.47 (EET)
- "Vinoutunut" on vähän leimaava sana. Paremminkin voisi sanoa, että se kertoo siitä, mikä suomalaisia eniten kiinnostaa - tai siis suomenkielisiä... --Ulrika 14. tammikuuta 2010 kello 16.05 (EET)
- Merkittävyys on määritelty seuraavasti: "Mikäli aihetta on käsitelty huomattavassa laajuudessa aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä". Helsingin Sanomat ja muutkin sanomalehdet ovat luotettavia lähteitä. Mainitsemasi Seppo Lehto on ollut rajatapaus ja ainakin aikasemmin yhteisö katsoi, ettei tuo kriteeri täyttynyt. Jos olet eri mieltä, artikkelin palauttamista voi ehdottaa.--Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2010 kello 15.11 (EET)
- no niin, miksi siis järjestöistä kuten vapaa kielivalinta järjestetään äänestyksiä, jos se kerran on ollut esillä "huomattavassa laajuudessa aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä". sinäkin olet kannattanut sen poistoa: Keskustelu:Vapaa_kielivalinta --Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.20 (EET)
- Ensiksikin, tuosta ei ole järjestetty ainakaan vielä äänestystä, vaan keskustelusivulla pohditaan onko aihe merkittävä vai ei. Toiseksi, käytännön mukaista "huomattavaa laajuutta" viime kädessä tulkitaan poistoäänestysten perusteella. Jos nämä käytännöt eivät miellytä, voit ehdottaa niihin konkreettisia muutoksia. Jos yhteisön äänestyksessä muodostama näkemys ei miellytä, voi perustaa oman yhteisön. Tällä hetkellä on hieman epäselvää mihin olet pyrkimässä. --Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2010 kello 15.27 (EET)
- pyrin vaikuttamaan yhteisän käyttäytymiseen keskustelun kautta. Tuottako se sinulle ongelmia? Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.28 (EET)
- Lähinnä tämä on ajan haaskausta niin kauan kun sinulla ei ole esittää mitään konkreettisia ehdotuksia. Pitääkö Seppo Lehto palauttaa? Aloita äänestys. Pitääkö merkittävyys tai poistokäytäntöä muutta? Kerro miten, niin keskustellaan sitten siitä. Pitääkö yhteisö vaihtaa, koska nykyinen koostuu elämästä vieraantuneista nörteistä? Tämä voi olla vähän vaikeammin toteutettavissa, mutta aina kannattaa yrittää: miten käytännössä tämä voisi tapahtua? Eikö Wikipedia ole tasapuolinen? No voi voi, elämä on.--Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2010 kello 15.33 (EET)
- poistokäytäntöä pitää muuttaa, niin että aiheet ovat tasa-arvoisia. Käytännössä se tarkoittaa sitä että joko uusien artikkeleiden aloitusta katsotaan enemmän sormien läpi, tai aletaan purkaa vanhoja. Nyt wikipediaa koottaessa korostuu liikaa joidenkin ylläpitäjien mielipide. Tämä on johtanut wikin "nörttiintymiseen". samoin täällä on paljon sellaisia turhia aiheita, joita voi esitellä yhdellä sivulla ja vain laittaa linkin kohteeseen. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.42 (EET)
- Höpsis, poistamisesta (ellei siitä synny keskustelussa konsensusta) jokaisella käyttäjällä on (ylläpitäjä tai ei) on yksi ääni. Jos demokraattisten poistoäänestysten tulokset ei miellytä, niin turha siitä on ylläpitäjille kiukutella. Aiheiden merkittävyys tai turhuus on osoittain aina subjektiivinen näkemys ja nyt tuntuu että yrität ajaa omaa näkemystäsi yhteisön näkemyksen yli.--Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2010 kello 15.46 (EET)
- Myös ylläpitäjillä on äänestyksissä vain yksi ääni, eli tuskin ylläpitäjien mielipiteet ovat mitenkään korostuneet. --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 15.47 (EET)
- Vastaus molemmille: ylläpidolla on valtaa, joka tavalliselta puuttuu. esimerkiksi minä en voi nyt ehdottaa maan ystävien sivuja poistettavaksi, vaikka näkisin sen aiheelliseksi, kun vertaan sivuja muiden vastaavien yhden asian liikkeistä tehtyihin artikkeleihin. Eli ylläpitäjä voi vaikuttaa omalla käyttäytymisellään (uhkaamalla bannilla, jne...) siihen, mitkä artikkelit tlevat äänestykseen, ja mitkä ei.Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.51 (EET)
- poistokäytäntöä pitää muuttaa, niin että aiheet ovat tasa-arvoisia. Käytännössä se tarkoittaa sitä että joko uusien artikkeleiden aloitusta katsotaan enemmän sormien läpi, tai aletaan purkaa vanhoja. Nyt wikipediaa koottaessa korostuu liikaa joidenkin ylläpitäjien mielipide. Tämä on johtanut wikin "nörttiintymiseen". samoin täällä on paljon sellaisia turhia aiheita, joita voi esitellä yhdellä sivulla ja vain laittaa linkin kohteeseen. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.42 (EET)
- Lähinnä tämä on ajan haaskausta niin kauan kun sinulla ei ole esittää mitään konkreettisia ehdotuksia. Pitääkö Seppo Lehto palauttaa? Aloita äänestys. Pitääkö merkittävyys tai poistokäytäntöä muutta? Kerro miten, niin keskustellaan sitten siitä. Pitääkö yhteisö vaihtaa, koska nykyinen koostuu elämästä vieraantuneista nörteistä? Tämä voi olla vähän vaikeammin toteutettavissa, mutta aina kannattaa yrittää: miten käytännössä tämä voisi tapahtua? Eikö Wikipedia ole tasapuolinen? No voi voi, elämä on.--Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2010 kello 15.33 (EET)
- Miten niin et voi? Mikä estää? --Harriv 14. tammikuuta 2010 kello 17.00 (EET)
- Katso ylempää "Kyllä poistettava-merkinnän lisääminen ko. artikkeliin olisi selvää häiriköintiä. Aiheen merkittävyys on kiistaton. Poistoäänestystä ei järjestetä artikkelin nykytilan takia --Quadriplegia 14. tammikuuta 2010 kello 13.48 (EET) " Uku 15. tammikuuta 2010 kello 08.47 (EET)
- Miten niin et voi? Mikä estää? --Harriv 14. tammikuuta 2010 kello 17.00 (EET)
- Korjataan vähän: Wikipediaa koottaessa korostuu liikaa yhteisön jäsenien mielipide. Tämä on voinut johtaa wikin "nörttiintymiseen". Ylläpitäjät eivät ole yksin vastuussa "nörttiintymisestä". Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 16.14 (EET)
- Noinkin. Monella arkisella kaduntallaajalla ei ole aikaa olla päivittäin tuntikausia netissä jonkin projektin kimpussa. Tuntuu että artikkelitehtailijat eivät enää erota sitä, mikä on tavallisen ihmisen mielestä tärkeää, ja mikä ei. Uku 15. tammikuuta 2010 kello 08.47 (EET)
- Kenen luulet tekevän valtaosan Wikipedian toimitustyöstä? Kunpa meillä olisikin käytettävissä muitakin kuin tavallisia kaduntallaajia. Alansa asiantuntijoista ja tutkijoista on nähdäkseni ollut suuri pula aina. Artikkelitehtailijat ovat minusta kaikki tervetulleita kasvattamaan projektin sisältöä. Sisällöllä on kuitenkin oltava kriteerit. Taidat tarkoittaa tavallisen ihmisen mielipiteellä omaasi.--Khaosaming 15. tammikuuta 2010 kello 09.01 (EET)
- Täälläkin näkyvästä mielipiteenvaihdosta päätellen, en ole ainoa, joka on samaa mieltä. Jos joku haluaa olla artikkelitehtailija, niin antaa olla vain, mutta olemme edelleenkin eri mieltä, millä kriteereillä joidenkin aiheiden täällä olo on itsestäänselvyys, kun taas toisten ei, vaikka ne täyttävät samat kriteerit. Esimerkkejä löydät, kun luet tämän ketjunpätkän uudelleen. --Uku 15. tammikuuta 2010 kello 09.43 (EET)
- Jauhamalla asiasta loputtomiin saa aina jonkun samanhenkisen komppaamaan, mutta se ei ole Wikipedian tapa toimia. Kun keskustelussa on saavutettu kyllästymisen taso, ei jatkaminen enää tuo lisäarvoa, vaikka tavoitteena olisikin herättää äänekkäällä sanailulla kapinahenkeä. Ketjussa on jo sanottu, että tee konkreettinen esitys ja muutosehdotus, johon yhteisön jäsenet voivat asiallisesti ottaa kantaa. Älä lähde hakemaan ratkaisua kyseenalaistamalla muita artikkeleita, jotta voit pelastaa omasi. Osoittamalla käytännön pikkuhaavoittuvuuksia sormella ei voi kumota käytännön henkeä tai todistaa sen perustavaa laatua olevaa toimimattomuutta. Henkilöimällä tai kiinnittymällä tiettyihin marginaaleihin asiasi ajamiseksi saat toiminnan vaikuttamaan motivoidulta yritykseltä ujuttaa mukaan omaa agendaa. Ei ole hyvä idea kyseenalaistaa koko yhteisö ja vuosia hioituneet käytännöt jostain ulkopuolelta. Tule mukaan, editoi ja ehdota, mutta älä lätki mallineita tai ala vedättää. Pyri konsensukseen, johon paras tie on keskustelu.--Khaosaming 15. tammikuuta 2010 kello 10.03 (EET)
- Kunkahan paljon "samanhenkisiä" on. Monet varmaan vaan lopettavat juttujen teot, kun eivät viitsi vängätä kanssasi ja sillä hyvä. Mihin muualle voin tehdä ehdotuksen kuin tänne? onko wikissä parempia paikkoja? ja eikö tämä ole juuri sitä keskustelua? Nähdäkseni minun aloittamia artikkeleita ei ole nyt liipasimella. Sellaisia on, joihin olen kirjoittanut, mutta etköhän nyt liioittele? Epäkohdat, joihin olen ottanut kantaa ovat tulleet esille artikkeleihin kirjoitettaessa, ovat syy ja seuraus miksi tuon asian esille, ei hinku "suojella" omia artikeleita.--Uku 15. tammikuuta 2010 kello 11.47 (EET)
- Jauhamalla asiasta loputtomiin saa aina jonkun samanhenkisen komppaamaan, mutta se ei ole Wikipedian tapa toimia. Kun keskustelussa on saavutettu kyllästymisen taso, ei jatkaminen enää tuo lisäarvoa, vaikka tavoitteena olisikin herättää äänekkäällä sanailulla kapinahenkeä. Ketjussa on jo sanottu, että tee konkreettinen esitys ja muutosehdotus, johon yhteisön jäsenet voivat asiallisesti ottaa kantaa. Älä lähde hakemaan ratkaisua kyseenalaistamalla muita artikkeleita, jotta voit pelastaa omasi. Osoittamalla käytännön pikkuhaavoittuvuuksia sormella ei voi kumota käytännön henkeä tai todistaa sen perustavaa laatua olevaa toimimattomuutta. Henkilöimällä tai kiinnittymällä tiettyihin marginaaleihin asiasi ajamiseksi saat toiminnan vaikuttamaan motivoidulta yritykseltä ujuttaa mukaan omaa agendaa. Ei ole hyvä idea kyseenalaistaa koko yhteisö ja vuosia hioituneet käytännöt jostain ulkopuolelta. Tule mukaan, editoi ja ehdota, mutta älä lätki mallineita tai ala vedättää. Pyri konsensukseen, johon paras tie on keskustelu.--Khaosaming 15. tammikuuta 2010 kello 10.03 (EET)
- Käyttäjät ovat pääsääntöisesti eri mieltä merkittävyyskynnyksestä. Tämän takia koko äänestysprosessi on olemassa. Ja tästä prosessista tulee tulokseksi milloin mitäkin, mutta sillä on pakko mennä eteenpäin. Kaikesta ei voi kuitenkaan äänestää. Gopase+f 15. tammikuuta 2010 kello 10.08 (EET)
- etkö lukenut ollenkaan koko keskustelua? yski asia, mihin olen halunnut myös puuttua on, että äänestykseen tai poistoon menee vain ne artikkelit, joista ylläpito haluaa päästä eroon, ja ehdotat muita, saat paskaa niskaan ja vandaalin leiman. Onko tämä Wikipedian alkuperäisen hengen mukaista? --Uku 15. tammikuuta 2010 kello 11.47 (EET)
- Käyttäjät ovat pääsääntöisesti eri mieltä merkittävyyskynnyksestä. Tämän takia koko äänestysprosessi on olemassa. Ja tästä prosessista tulee tulokseksi milloin mitäkin, mutta sillä on pakko mennä eteenpäin. Kaikesta ei voi kuitenkaan äänestää. Gopase+f 15. tammikuuta 2010 kello 10.08 (EET)
- Ja palautus äänestykset: Wikipedia:Palautettavat sivut/Seppo Lehto ja Wikipedia:Palautettavat sivut/Seppo Lehto 2. (Viimeinen äänestys kesäkuulta 2008, että voihan tuosta taas kohta äänestää.) Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 15.19 (EET)
- ehdotus 2 kannatti siis 69%, eikö mennyt läpi. Ehdotan muutosta, että kun artikkeli palautetaan, niin puolet äänistä riittä. Vain poistotapauksissa vaadittaisiin tuo 70%. nyt pieni vähemmistö pystyy tekemään tarpeettomasti kiusaa. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.35 (EET)
- Siis pieni vähemmistö pystyy tekemään kiusaa ainoastaan palautusäänestyksissä, mutta ei poistoäänestyksissä? Vai miksi eri prosentit? --Otrfan 14. tammikuuta 2010 kello 15.38 (EET)
- kun aihe palautetaan, olisi reilumpi verrata sitä uuteen artikkeliin kuin vanhaan. Saattaa olla, että pauttamista kannattavat uudet jäsenet, mutta moni vanhoista pitää periaatteessa kiinni edellisestä äänestyskäyttäytymisestä, vaikka välillä olisi tapahtunut jotain sellaista, jonka vuoksi aihe kuuluu wikipediaan. Jatkan kleskustelua myöhemmin.ottakaa sillä välin kantaa, jos näette aihetta. Uku 14. tammikuuta 2010 kello 15.47 (EET)
- Aikaisemminkin on esitetty puheenvuoroja sen puolesta, että palautusäänestyksen prosenttirajaa pitäisi korjata. Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 16.14 (EET)
- Tässä onyksi puheenvuoro lisää --Uku 15. tammikuuta 2010 kello 08.47 (EET)
- Aikaisemminkin on esitetty puheenvuoroja sen puolesta, että palautusäänestyksen prosenttirajaa pitäisi korjata. Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 16.14 (EET)
Kysymys: Onko kenelläkään korkeaa poistokynnystä kannattavalla mitään kovaa faktaa sen tueksi, että se merkittävyyskynnys on hyvä idea tai tarpeellinen? Eli onko meillä tilastoja, tutkimuksia tai edes palautetta joka tukisi korkean merkittävyyskynnyksen olemassa olon paremmuutta verrattuna siihen, että se olisi matala tai olematon. --Zache 14. tammikuuta 2010 kello 18.51 (EET)
- Olemattoman merkityskynnyksen projektit, kuten Everything2, ovat menestyneet paljon huonommin kuin Wikipedia. --ML 15. tammikuuta 2010 kello 14.09 (EET)
- Myös korkeamman merkityskynnyksen projektit ovat menestyneet paljon huonommin kuin Wikipedia tai edes Everything2. Esimerkiksi Encarta lopetti. Lisäksi Wikipedia oli nousukautensa aikana huomattavasti inklusionistisempi kuin mitä se on nyt. --Zache 16. tammikuuta 2010 kello 22.36 (EET)
- Tuskin, deletionismin, inklusionismin, tai eventualismin kannattajilla on mitään "tilastoja" tai "faktoja" tukemaan oman näkemyksensa paremmuutta. Tai jos on niin mielelläni lukisin. Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 19.01 (EET)
- Asiaan saattaa vaikuttaa sekin, ettei aiheesta ole tehty tutkimusta. Sinä kun olet innokas, niin voit varmaan tehdä sen ;) --Uku 15. tammikuuta 2010 kello 08.47 (EET)
- En ole innokas. Gopase+f 15. tammikuuta 2010 kello 10.08 (EET)
- sitten on turha valittaa siitä, ettei kukaan hae "aineistoa" väitteidensä tueksi--Uku 15. tammikuuta 2010 kello 11.47 (EET)
- En ole innokas. Gopase+f 15. tammikuuta 2010 kello 10.08 (EET)
- Jep, faktat pilaavat muuten hyvät mielipiteet, mutta meillä kuitenkin pitäisi olla jotain faktaa aiheesta. Luulen, mutten tiedä kun ei myöskään palautetta kerätä mihinkään koostetusti, että nykyisistä poistokäytännöistä tulee negatiivista palautetta säännöllisesti. Positiivista palautetta ei ole tainnut osua silmiini kertaakaan. Keskustelusta aiheesta hieman sivuun mennen, niin tullutta palautetta voisi alkaa keräämään jonnekin vaikka ihan palaute copypastena arkistoon ja linkki sinne mistä se on poimittu. --Zache 15. tammikuuta 2010 kello 13.14 (EET)
- On itsestään selvää, että mitä tiukempi poistokynnys (tai mikä tahansa käytäntö) on, niin sen enemmän siitä valitetaan. --ML 15. tammikuuta 2010 kello 14.05 (EET)
- Onko täällä esimerkiksi käytännöt-sivuilla yleensä keskustelua, jossa annetaan pelkästään positiivista palautetta nykyisistä käytännöistä. Yleensähän keskustelua aloietaan siksi, että joku havaitsee omasta mielestään korjaus- tai parannusehdotuksen. Mutta voisin vaikka antaa positiivista palautetta poistokäytännöistä. Ihan suhteellisen hyvin se sujuu. --PtG 15. tammikuuta 2010 kello 16.13 (EET)
Tämä on kyllä ihan älytön keskustelu. Artikkeli poistetaan, jos riittävän moni (30 %) ei kannata sen säilyttämistä. Ei siinä sen ihmeellisempää. --Otrfan 15. tammikuuta 2010 kello 14.01 (EET)
- Höpö, poistoonhan tarvitaan suuri enemmistö, 30% ei vielä riitä mihinkään! →Wikipedia:Poistokäytäntö. ¬Antilope 15. tammikuuta 2010 kello 16.45 (EET)
- Artikkelin säilymiseen riittää 30 % käyttäjistä, eli poistoon tarvitaan 70 %. Enkös minä niin tuossa äsken sanonut?
Edit: Lukuisia kertoja kirjoittamani luettuani, olen ilmeisesti sanonut ihan oikein. Eli sanajärjestystä muuttaen: jos 30% ei kannata artikkelin säilyttämistä, niin artikkeli poistetaan.Nyt ei ajatus toimi --Otrfan 15. tammikuuta 2010 kello 16.48 (EET)
- Artikkelin säilymiseen riittää 30 % käyttäjistä, eli poistoon tarvitaan 70 %. Enkös minä niin tuossa äsken sanonut?