Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 44

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Pornografiset kuvat?

Toivoisin, että Wikipedian sääntöihin lisättäisiin ohje olla käyttämättä pornografisia kuvia. Tiedän kyllä, että pornografisuutta on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Itse sain hepulin kuvasarjasta, joka on siemensyöksystä kertovan sivun alussa. Tämän kuvan katseleminen herättää minussa samanlaisen inhoreaktion kuin se, jos joudun katselemaan tuntemattoman itsensäpaljastajan onanointia. Miesten kokemusmaailmasta en tiedä, mutta olettaisin, että suuri osa naisista kokee minun tavoin.

Yritin poistaa kyseisen kuvan, mutta se palautettiin heti takaisin. Ei auttanut sekään, että kerroin Wikipedian olevan koko perheen tietosanakirja. Kuvan takaisin laittaja väitti, että Wikipedia EI olisi koko perheen tietosanakirja. Itse en ymmärrä, miksi Wikipedian käyttö pitäisi kieltää lapsilta. Tällaista kieltoa olisi sitä paitsi vaikea valvoa.Kommentin jätti Keski-ikäinen (keskustelu – muokkaukset)

WP:Mitä Wikipedia ei ole#Wikipediaa ei sensuroida alaik.C3.A4isten suojelemiseksi--A333 2. marraskuuta 2009 kello 23.35 (EET)

Ns. maalaisjärjen käyttö on kuitenkin sallittua, Wikipediassa jopa etusijalla tiukan pilkunnussinnan sijaan. Härskit kuvat eivät ole mikään itsetarkoitus, eikä niitä pidä laittaa artikkeleihin vain siksi että niin saa tehdä. --SM 2. marraskuuta 2009 kello 23.37 (EET)

Minä palautin kyseisen kuvan. Kyseisessä artikkelissa en pitänyt sitä pornografisena vaan aiheeseen olennaisesti liittyvänä. Wikipedian on tarkoitus kertoa kaikista elämän osa-alueista, tämäntapaisia kuvia on monissa muissakin artikkeleissa, jonka aiheeseen ne liittyvät. Toinen poistamasi kuva sen sijaan ei enää ollut tarpeen aiheen kuvittamiseksi, ja se vivahti minunkin mielestäni pornon puolelle, joten se voi pysyä poissa. --Hrrkrr31 2. marraskuuta 2009 kello 23.41 (EET)

Ei ole aiheellista kieltää kuvia, jotka demonstroivat artikkelin teemaa, kuten kyseessä ollut siemensyöksykuvasarja. --Kulmalukko 2. marraskuuta 2009 kello 23.52 (EET)

Jokaisessa artikkelissa olisi hyvä olla kuva havainnollistamassa sen käsittelemää aihetta. Näin on muidenkin ihmistä käsittelevien aiheiden kohdalla, mm. maksan, miksei sitten vaikka sukupuolielinten ja siemensyöksynkin. Mainitsemasi kuvasarja kieltämättä näyttää hieman rivolta, mutta jos se poistetaan, olisi sen tilalle hyvä saada jokin muu. --Quadriplegia 2. marraskuuta 2009 kello 23.59 (EET)

Näin on, kaikista aiheista on hyvä olla kuva. Se tuo artikkeliin lisämielenkiintoa. --Bokthorian varakreivi Juhana kolmastoista nuorempi 3. marraskuuta 2009 kello 00.01 (EET)

No ei se minusta näytä rivolta, vaan luonnolliselta ruumiin reaktiolta. Rivoa olisi, jos siinä tapahtuisi jotain yleisesti paheksuttavaa, kuten vauvan kasvoille ejakuloiminen. --Kulmalukko 3. marraskuuta 2009 kello 00.05 (EET)

Ei aihetta kuvan poistoon. Sellainen kuva millainen aihe. Ei paskaläjääkään mielellään katsele, mutta minkäs sille mahtaa. Se on sitä itseään, aitoa tavaraa. --Duke 3. marraskuuta 2009 kello 00.11 (EET)

Ihmettelen myös suuresti, jos kävijä yllättyy nähdessään "sitä itseään" päätettyään klikata ko. artikkelin sivulle. Ei kenenkään huono itsetunto tai alhainen järkähtämisherkkyys ole ensyklopedian ongelma. Ei me sensuroida Muhammedin kuviakaan, vaikka ne aiheuttavat erinäisiä epämiellyttäviä tuntemuksia joissakin henkilöissä. --Ras 3. marraskuuta 2009 kello 08.51 (EET)

En usko, että olen yhtään sen järkähtämisherkempi kuin Wikipedian naislukijat keskimäärin. Pointtini oli nimenomaan se, että luulen, että noin puolet kansasta kokee tuollaiset kuvat vastenmielisiksi. Olettaisin, että esim. juuri tässä "munamies"-asiassa naisten ja miesten kokemusmaailmat eroavat melkoisesti toisistaan. Juuri tähän seikkaan toivoin ja toivon edelleen muiden naispäivittäjien kommentteja. Vai ollaanko me täällä vähemmistönä? --Keski-ikäinen 3. marraskuuta 2009 kello 15.23 (EET)

Hyvää makua ja tapoja tulee noudattaa. Jotkut sekoittavat sen virheellisesti sensuuriin. Porno ei ole itsetarkoitus, mutta sen esittämiselle on joskus perusteita. Lääketieteelliset anatomiakuvat sukupuolielimistä eivät ole pornoa, mutta ei ole silti syytä liioitella. Minusta ei ole asiaankuuluvaa esimerkiksi käyttää tällaisissa tapauksissa epätavallisen suurta kuvakokoa tai keskeistä sijaintia.--Khaosaming 3. marraskuuta 2009 kello 15.40 (EET)

Itse olen mies enkä koe kyseistä kuvaa miellyttäväksi. Se kuitenkin käsittelee erittäin havainnollisesti artikkelin aihetta, joten kuva on hyödyllinen. --M. Porcius Cato 3. marraskuuta 2009 kello 17.19 (EET)

Hyvä makuhan on minkä tahansa, myös tietojulkaisun käsittelytavassa yksi osa tuotetta siinä kuin taitto ja kuvien asettelu. Joskus lopputulos voi olla enemmän, joskus vähemmän onnistunut, ja aina voi parantaa, ja aina voi olla eri näkemyksiä. Eräs rajoittava tekijähän on sekin, minkälaisia resursseja Wikimedia Commonsista mistäkin aiheesta sattuu olemaan, ja mikä siellä olevista resursseista parhaiten sopii mihinkin yhteyteen ja miten aseteltuna. Tässä(kään) Wikipedia tuskin koskaan tulee valmiiksi, ja keskusteluja voidaan käydä sekä periaatteista että yksittäisistä tapauksista. Kun itse ensimmäisen kerran satuin osumaan tämän aihepiirin artikkeleihin, niin ajattelin, että siinäpä on joku nörtti saanut kiksejä näyttäessään ****nsä (tai tyttöystävänsä ****n) maailmalle. Mutta kaipa näistä kuitenkin kuvat löytyvät oppikirjoista ja lääketieteen kirjoistakin, joten se on kai sitten lähinnä kiinni siitä, mikä on hyvä maku ja asiajulkaisuun sopiva esitystapa.--Urjanhai 3. marraskuuta 2009 kello 21.02 (EET)

Keski-ikäiselle: Et sinä ainoa naispuoleinen tässä keskustelussa ole ollut. --Zache 3. marraskuuta 2009 kello 21.32 (EET)

Olen Khaosamingin ja MPorciusCaton linjoilla, ja pidän kyseisen artikkelin kuvitusta varsin neutraalina ja tarkoituksenmukaisena. Olennaista on kuvien asiayhteys aiheeseen ja syntyvä artikkelikokonaisuus. Terv. --Riisipuuro 3. marraskuuta 2009 kello 21.58 (EET)--

Ihan Keski-ikäisen mieliksi yksi kappale naispuolisia käyttäjiä ilmoittautuu ja raportoi: en koe kuvaa mitenkään epämiellyttävänä tai vastenmielisenä. Mielestäni on turhaa ja rankkaa yleistystä olettaa, että "noin puolet kansasta" kokee kuvan häiritsevänä. Voisin jopa sanoa kokevani moisen yleistämisen samoin kuin "naisten ja miesten kokemusmaailmojen melkoisen eron" olettamisen loukkaavaksi sekä naisia että miehiä kohtaan, unohtamatta syystä tai toisesta binaarisen sukupuolisysteemin ulkopuolelle jääviä tai jättäytyviä henkilöitä. Nyt puhutaan kuitenkin asiayhteydessä olevasta kuvituksesta tietosanakirjassa. On aivan eri asia, häiritseekö itse kutakin itsensäpaljastajan tai muun sellaisen tahattomaksi yleisöksi tuleminen. Mielestäni artikkelissa oleva kuva on mahdollisimman hyvällä maulla toteutettu, rajattu ja sijoitettu; ei pornografinen, oli aihe mikä hyvänsä. Pitke 4. marraskuuta 2009 kello 15.06 (EET)

Kiitos kommenteista. Esitin aiheesta "pornografiset kuvat" kaksi sukupuolisidonnaisuuteen liittyvää arvelua: "Suuri osa naisista kokee pornografiset kuvat vastenmielisiksi" ja "Naiset kokevat tällaiset kuvat useammin vastenmielisiksi kuin miehet."

Väitin myös, että naisten ja miesten kokemusmaailmat eroaisivat toisistaan melkoisesti esim. munamiesten suhteen, sillä olen kuvitellut, että ainakin suurkaupungeissa asuvat tyttölapset altistuvat munamiesten näytöksille lähes 100-prosenttisesti, mutta poikapuoliset lapsukaiset paljon vähemmässä määrin.

En siis väittänyt stereotyyppisesti, että "suurin osa naisista" tai "kaikki naiset" kokisivat em. kuvat vastenmielisiksi. Olen silti pahoillani, jos olen onnistunut loukkaamaan kanssasisariani tai Wikipedian miespuolisia taikka transsukupuolisia päivittäjiä. Rauhaa ja rakkautta kaikille sukupuoleen katsomatta! --Keski-ikäinen

Minusta mnuo kuvat ovat loukkaavia, sillä ne ovat erittäin epämuvia koska ne ovat porno-maisia. Tai siis, miettikää vaika että joku voi jättää ton sivun lukemattta koska siinä on pornokuvia, jotka eivät ole sopivia. Wiipedian täytyy olla sellainen että se on kaikiseta hauska lukea ja tehdä!

Useiden peräkkäisten samaa asiaa koskevien muokkausten merkitseminen pieniksi yhteenvedossa

Kun lisäilin ulkoisia linkkejä (huom. ei siis sisäisiä) artikkeleihin, tulkitsin kyseessä olleen uuden asian lisääminen ja pyrin noudattamaan yhteenvetokäytäntöä (tai siis oikeammin käytösohjetta) jättämällä merkitsemättä muokkauksia pieniksi. Näitä muokkauksia tuli kuitenkin tasaisen tappavaan tahtiin ja Ulrika esitti toivomuksen, että merkitsisin useat peräkkäiset, samaa asiaa koskevat muokkaukset pieniksi. Tällaista käytäntöä ei taida olla mihinkään kirjattu, mutta pitäisikö sellainen ottaa virallisestikin käyttöön? Mielipiteitä toivoisin. –Ejs-80 3. marraskuuta 2009 kello 08.04 (EET) EDIT: –Ejs-80 3. marraskuuta 2009 kello 08.16 (EET)

Ulkoisen linkin lisääminen pitäisi mielestäni olla ilmiselvästi pieni muutos, sillä se ei vaikuta artikkeliin mitenkään. --Ras 3. marraskuuta 2009 kello 08.48 (EET)

Ulkoiset linkit vaativat usein tarkistamista, eli minun mielestäni niiden lisääminen on iso muutos. --Otrfan 3. marraskuuta 2009 kello 08.53 (EET)

Tuolla perusteella olet oikeassa. --Ras 3. marraskuuta 2009 kello 09.03 (EET)

Tietysti voitaisiin tehdä luettelo "vaarattomista domaineista", joihin osoittavat linkitykset voitaisiin merkitä pieniksi, esim. IMDb, elonet ja allmovie, mutta pelkäänpä että se ei käytäntöä selkiyttäisi. --Otrfan 3. marraskuuta 2009 kello 09.08 (EET)

Ulrika ei tosin ottanut siihen kantaa, olivatko muutokseni isoja vai pieniä, vaan kiinnitti enemmänkin huomiota niiden toistuvuuteen ja peräkkäisyyteen. Tähänkin näkökantaan toivoisin siis kommentteja. –Ejs-80 3. marraskuuta 2009 kello 09.11 (EET)

Ei iso muutos muutu pieneksi, vaikka sen tekisi monta kertaa peräkkäin. --Otrfan 3. marraskuuta 2009 kello 09.12 (EET)

Ongelma poistuisi, jos olisi vielä kolmas muokkauksen laatumerkintämahdollisuus: ”tämä on iso muutos, mutta teen vastaavia nyt suuren määrän peräjälkeen”. Nuo voisi sitten halutessaan piilottaa. –Ejs-80 3. marraskuuta 2009 kello 09.18 (EET) EDIT: –Ejs-80 3. marraskuuta 2009 kello 09.20 (EET)

Tällainen piilotettava laatumerkintä olisi tosiaan hyvä, jos p-merkintä tuntuu jostakusta pahalta. Jotenkin pitäisi muita käyttäjiä varjella (tältäkin pieneltä) turhautumiselta. --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 09.29 (EET)

Ihan oikein toimit kun pidit muokkauksia suurina. Jatka oman harkintasi mukaan. Gopase+f 3. marraskuuta 2009 kello 12.35 (EET)

Saisitko ansiokkaan näkemyksesi vielä tuohon seuraavaankin keskuteluun. --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 12.39 (EET)

Älä provosoi. Pysy asiassa. Gopase+f 3. marraskuuta 2009 kello 12.46 (EET)

? --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 13.07 (EET)

Minusta tällaiset [1] voi merkitä pieneksi. Luokittelutyöhön verrattavaa toimintaa, jota kukaan tuskin kyseenalaistaa, vaikka se tiukasti ottaen onkin uuden asian lisäämistä. --Jisis (keskustelu) 3. marraskuuta 2009 kello 12.54 (EET)

Jos teen useita samantapaisia muokkauksia peräkkäin, aloitan muokkausyhteenvedon usein ...kolmella pisteellä. -- Petri Krohn 4. marraskuuta 2009 kello 04.37 (EET)

Ison ja pienen muokkauksen ero on häilyvä. Käytäntöä tai käytösohjetta peräkkäisten, samaa asiaa koskevien muokkausten merkitsemisestä pieneksi ei ole. Osa käyttäjistä noudattaa tällaista tapaa, mutta ei ole mitään syytä pakottaa kaikkia käyttäjiä tällaiseen. Lisäksi käsite "useat peräkkäiset, samaa asiaa koskevat muokkaukset" on tulkintaa vaativa. Asiaa koskevaa käytösohjetta ei tule muuttaa ja käyttäjien tulee edelleen käyttää omaa harkintaansa käytösohjeen tulkinnassa. --Pentti Repo 9. marraskuuta 2009 kello 11.22 (EET)

Pitää muistaa, että vaikka muutosten merkitseminen pieneksi mahdollistaa niiden piilottamisen tuoreista muutoksista, niin monet suodattavat pienet muutokset myös tarkkailulistaltaan. --Otrfan 9. marraskuuta 2009 kello 11.29 (EET)

Ulkoiset linkit

Siirretty Kulttuurinavigaattorin keskustelusivulta

Tein artikkelissa Metropolitan Museum of Art sellaisen radikaalin toimenpiteen, että poistin laatikosta ulkoiset linkit, koska Wikipedian käytännön mukaan ne on lisättävä oman erillisen otsikkonsa Aiheesta muualla alle tai mahdollisesti viitteenä lähteisiin. Jos kuitenkin toivot, että tässä artikkelissa voitaisiin tehdä poikkeus, ota asia esille kahvihuoneessa. terv. --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 10.21 (EET)

Tyylioppaan mukaan "Ulkoiset linkit sijoitetaan pääsääntöisesti artikkelin loppuun Aiheesta muualla -otsikon alle alla olevan esimerkin mukaan.... Ulkoisia linkkejä ei tule sijoittaa leipätekstiin sellaisenaan." Ohjeessa ei siis ole ehdotonta kieltoa, vaan se antaa mahdollisuuden lisätä ulkoisia linkkejä myös artikkelin muihin ei-leipäteksti-osiin silloin kun se on hyödyllistä, kuten tässä tapauksessa. Taulukot ja laatikot eivät ole leipätekstiä. Onko jossain kirjattuna käytäntö, joka kieltää linkit myös taulukoissa/laatikoissa? Sittenhän muun muassa kaikki elokuvalaatikoihin lisätyt ulkoiset linkit olisivat ilmeisesti myös kiellettyjä? ¬Antilope 3. marraskuuta 2009 kello 11.42 (EET)

Pääsääntöisesti ei tarkoita että ulkoisia linkkejä sijoitellaan minne halutaan. Pääsääntö on pääsääntö. Jos siihen on jossakin virallinen poikkeussääntö, pyytäisin siihen linkin. --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 11.46 (EET)

Elokuvatietolaatikoissa on erillinen aiheesta muualla -otsikko. --Jisis (keskustelu) 3. marraskuuta 2009 kello 11.50 (EET)

Tarkoitatko, että jos lisää taulukkoon/laatikkoon esimerkiksi "Aiheesta muualla"-sarakkeen, niin ulkoiset linkit on sallittu? Onhan täällä monia muitakin laatikoita, joissa on ulkoisia linkkejä mutta ei "aiheesta muualla"-otsikkoa. Käytännön sana pääsääntöisesti tarkoittaa kyllä selvästi sitä, että käytäntö ei sisällä ehdotonta kieltoa, vaan antaa mahdollisuuden käyttää myös tervettä harkintaa, kunhan ulkoisia linkkejä ei laiteta leipätekstiin. ¬Antilope 3. marraskuuta 2009 kello 12.13 (EET)

Tarkoitin sitä, että elokuvatietolaatikko ei kelpaa esimerkiksi, koska siinä ulkoiset linkit erottuvat selkeästi. Tässä tapauksessa (ja alla mainitussa Vilho Lampi -esimerkissä) ne sekoittuvat sisäisiin linkkeihin. --Jisis (keskustelu) 3. marraskuuta 2009 kello 12.24 (EET)

Juuri tämä lienee se perustelu pitää ulkoiset ja sisäiset linkit omissa osioissaan. --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 12.29 (EET)

Luulen, että ongelma on ennen kaikkea esteettinen, linkkivärit, häiritsevät leipätekstissä. Kokeilin yhtä ratkaisua, määritin linkatut tekstit HTML-pieneksi (small). Esteetinen haitta pieneni samassa suhteessa. -- Petri Krohn 4. marraskuuta 2009 kello 05.08 (EET)

Ulkoiset linkit taulukossa eivät estäneet artikkelin Vilho Lampi valintaa hyväksi artikkeliksi. --Otrfan 3. marraskuuta 2009 kello 12.16 (EET)

Eivät tietenkään, koska ne ovat käytännön mukaisia. ¬Antilope 3. marraskuuta 2009 kello 12.21 (EET)

Terve harkinta on käsite, jonka jokainen itse määrittelee. En näe erityisesti tässä tapauksessa mitään poikkeusta perustelevaa syytä linkkien lisäämiselle, sillä kaikki nuo osastot löytyvät omasta linkistä, joka on jo kyseisessä kohdassa. Jotta se varmasti huomataan, lisäsin sen vielä laatikon otsikkoon. --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 12.23 (EET)

Vilho Lampi -artikkeli on sikäli täysin eri asia, että linkit ovat kuviin, joita ei tekijänoikeussyistä voi lisätä itse artikkeliin. En tiedä onko tuossa yhteydessä keskusteltu linkeistä, mutta ainakaan sillä artikkelilla ei voi Metin linkkejä perustella. --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 12.28 (EET)

Vilho Lampi artikkelin linkitystapa on erillinen ongelma. Minusta linkitys voi olla tuollainenkin kunnes joku tekee artikkelin jokaisesta taulusta. Gopase+f 3. marraskuuta 2009 kello 12.44 (EET)

Miksi taulut olisivat poikkeus? Ei muitakaan linkkejä tehdä ulkoisiksi, jos aiheesta ei ole artikkelia. --Otrfan 3. marraskuuta 2009 kello 12.52 (EET)

Ihan totta. Seuraavaksi laitetaan näyttelijöiden filmografiasta linkkejä youtuben filmeihin. :) Lammessa voisi poistaa linkit taulujen nimistä ja lisätä taulukkoon aiheesta muualla osion, jossa olisi sitten pienet linkit tauluihin. Mun puolesta taulukosta voi poistaa ulkoiset linkit kokonaankin. Ajattelin vain lukijaa. Gopase+f 3. marraskuuta 2009 kello 13.55 (EET)

Ulrika toimi ihan oikein poistaessaan linkit. Yksi linkki museon kotisivuille riittää. Gopase+f 3. marraskuuta 2009 kello 12.44 (EET)

METin artikkeli on vain yksi, missä ulkoisia linkkejä on taulukkojen laatikoissa. Niitä on myös MoMA:n, Eremitaasin, Venäläisen museon ja Louvren kokoelmasivuilla. Ajattelin vaan, että lukijan olisi helpompi suunnistaa linkeistä suoraan museon osastojen sivulle. Nykyisin monet käyttävät internettiä kännyköistä käsin ja tarkan tiedon osastojen sisällöistä voisi saada helposti museossa tai matkoilla. Kun linkkejä ei ole, lukijan täytyy hakea osastot erikseen museoiden sivuilta. Kun näinkin sensuurinhaluinen innostus on päällä, voisihan poistaa myös englannin, ranskan ja venäjänkieliset osastojen nimet museokokoelmien laatikoista. "Perusteluja" sillekin löytynee. Jäykkäniskaisia wikidogmaatikkoja varmaan riittää tätäkin tukemaan, kun pääasia näyttää olevan Wikipedian lukemisen hankaloittaminen. --Kulttuurinavigaattori 3. marraskuuta 2009 kello 17.38 (EET)

Kiitos luonnehdinnasta. --Ulrika 3. marraskuuta 2009 kello 17.40 (EET)

Kiitos, kun ilmoitit muokkauksistasi täällä. Eräs tapa, jolla säännöllisesti osoitat pahaa tahtoa muita kohtaan, on pyrkimyksesi tehdä kiistanalaisista muokkauksiastasi vaikeasti peruttavia. Muitakin tapoja on, mutta tässä tapauksessa teit sen yhdistämällä samaan muokkaukseen sekä selviä parannuksia, että näitä nyt keskustelun alla olevia muokkauksia. Vaikuttaa siltä, että kärsisit jatkuvasta pelosta, että muokkauksesi perutaan. Hyvää tahtoa muita kohtaan osoittaisit jakamalla muokkauksesi kahtia – tekisit ensin ne joiden pysyvyydestä olet varma, ja erillisenä muokkauksena ne, joita epäilet jonkun haluavan kumota. -- Petri Krohn 4. marraskuuta 2009 kello 04.54 (EET)

Toimenpiteet edellisen johdosta

Ulrikan aloitteesta MET artikkelissa olevassa taulukossa olevien kokoelmaosastojen otsikoista poistettiin ulkoiset likit. Ilmoitan nyt, että poistan johdonmukaisuuden takia vastaavat myös Eremitaasin, Venäläisen museon, Louvren ja MoMA:n kokoelma-artikkeleista. Poistan samalla myös venäjän- ranskan ja englanninkieliset kokoelmaosastojen nimet sillä perusteella, että Wikipedia on suomenkielinen tietosanakirja. Vastustan kaikkia näitä poistoja, koska se huonontaa ja heikentää artikkeleiden käytettävyyttä ja laatua, mutta kun yhdessä artikkelissa on näin tehty, pitänee muutos tehdä kaikissa muissakin. --Kulttuurinavigaattori 5. marraskuuta 2009 kello 16.57 (EET)

Toimimalla kantansa vastaisesti muissa artikkeleissa osoittaakseen paheksuntaa käytännön tulkintaa vastaan tai toista käyttäjää kohtaan on mielenosoitus. Parempi olla lähtemättä kostoretkelle. Anna jonkun muun hoitaa homma loppuun, jos on tarpeen.--Khaosaming 5. marraskuuta 2009 kello 17.06 (EET)

Jos muutos tehdään yhteen artikkeliin, eikö sitä silloin pidä noudattaa kaikissa muissakin? Olen itse kirjoittanut nuo osasto-osikot ulkoisine linkkeineen taulukoihin aikoinaan ja ilmeisesti olen ainoa, joka niiden kaikkien olemassaolosta tietää. Tässä on kyse täysin toisiinsa verrattavista artikkeleista. --Kulttuurinavigaattori 5. marraskuuta 2009 kello 17.18 (EET)

Mielestäni näitä muutoksia ei tarvitse tehdä sen enempää johdonmukaisuuden kuin käytännönkään perusteella. Kuten totesit, linkkien poistaminen huonontaa käytettävyyttä. MET-artikkelin muutoksenkin voisi aivan hyvin perua. ¬Antilope 5. marraskuuta 2009 kello 17.23 (EET)

Teet kuten parhaaksi näet. Silti oudoksun etukäteisilmoitusta poistoaallon aloittamisesta muissa artikkeleissa vieläpä omaa vakaumusta ja näkökantaa rikkoen. Minusta se on/voi olla sukua häiriköinnille. Ainakaan minä en poistaisi tekemistäni artikkeleista osia, jotka haluaisin intohimoisesti säilyttää. Olisin hiiren hiljaa. Jos tarkoituksesi on sitä vastoin käytännön kritisointi, on oikea paikka ilmoittaa keskustelun avauksesta kahvihuoneessa ja yrittää saada asialle (itselle) myönteinen päätös.--Khaosaming 5. marraskuuta 2009 kello 17.26 (EET)

Wikipedia ei ole johdonmukainen. Yhtenäinen ulkoasu tai sisältö ei ole tarpeellista eri artikkeleiden välillä. Gopase+f 5. marraskuuta 2009 kello 18.13 (EET)

Ihan selvää häiriköintiä. Eri asia olisi ollut jos oltaisiin todettu, että keskustelussa on saavutettu konsensus, jonka perusteella linkit poistetaan. Keskustelu on lähellä konsensusta (joku voi tulkitakin jo konsensukseksi). Jos konsensus on saavutettu oman muokkausnäkökulman vastainen, mutta konsensuksen mukainen muokkaaminen on suotavaa. Siltäosin kun osastojen nimille on pätevä suomennos ovat muunkieleiset osastojen nimet tarpeettomia. Gopase+f 5. marraskuuta 2009 kello 18.13 (EET)

"Wikipedia ei ole johdonmukainen." Höps, siis yhden taidemuseon kokoelma-artikkelista ulkoiset linkit voi poistaa, toisesta taas ei (tai niistä pitäisi olla "hiirenhiljaa" kuten joku aikaisemmin totesi). Mitäs jos itse olisit vaikka Pietarissa ja olisit menossa taidemuseoihin ja haluaisit tarkistaa pikaisesti ennen niihin menoa fiWikistä, mitä osastoja Venäläisessä museossa ja Eremitaasissa on. Venäjänkieli on vähän heikkoa ja 90 prosentia informaatiosta on venäjäksi, loput vaikka englanniksi. Miten Wikipedia voisi parhaiten palvella tätä henkilöä? --Kulttuurinavigaattori 5. marraskuuta 2009 kello 18.44 (EET)

Jos halutaan englanninkielistä tietoa, eikö luontevinta ole mennä en.Wikipediaan? Oudoksun sitä, että käyt kimppuni niin kuin minä olisin luonut Wikipedian säännöt. Asiallista toimintaa olisi ollut keskustella aiheesta ja jos näkemyksesi ei saa yleistä hyväksyntää, suhtautua tulokseen viileästi, vaikka sitten kotona nenää nyrpistellen mutta ilman mielenosoituksia. Jos tällaisessa valtavassa projektissa jokainen luo omat sääntönsä, Wikipedian käytettävyys heikkenee. En ole innokas pykälänikkarin enkä lainlukija, mutta jo ammatillisista syistäkin ymmärrän, että kun Wikipedia noudattaa tiettyä logiikkaa, peruskoululainenkin osaa käyttää Wikipediaa, puhumattakaan Pihtiputaan mummosta Eremitaasin saleissa. --Ulrika 5. marraskuuta 2009 kello 19.03 (EET)

Suomen-, englannin- ja venäjänkielistä tietoa voisi ainakin näissä taulukoiden otsikoissa esittää rinnakkainkin. Oudoksun sitä, että teet "radikaalin" ratkaisun vain yhteen taidemuseolan artikkeliin, se on mielivaltaista jos mikä. Sitäkin vastaan ja osoitan mieltäni ja olen mielestäni siihen jopa oikeutettu. Mainintasi Pihtiputaan mummosta kertoo myös näkemyksestäsi, eihän siellä Eremitaasissa ole käynyt suomalaisia kuin ehkä muutama miljoona. --Kulttuurinavigaattori 5. marraskuuta 2009 kello 19.16 (EET)

Täytyy sanoa, että yhä vähemmän ymmärrän asennettasi. Olisiko minun pitänyt arvata missä kaikkialla kyseisenlaisia linkityksiä on. Kun ne sattuivat kohdalle, tein käytännön mukaisen ratkaisun, josta nyt saan korvilleni. Fi.Wikipediassa on yli 200 000 artikkelia, ja niiden kaikkien hallitseminen on ainakin minulle täysin ylivoimainen tehtävä. Mitähän se Pihtiputaan mummo minusta mahtaakaan kertoa. Älä kuitenkaan paljasta. --Ulrika 5. marraskuuta 2009 kello 19.34 (EET)

Mielenosoitukset eivät ole wikipediassa koskaan oikeutettuja. Ne ovat yksiselitteisesti kiellettyjä. Gopase+f 5. marraskuuta 2009 kello 19.42 (EET)

Wikipedia:Älä häiriköi esittääksesi kantasi -- Petri Krohn 5. marraskuuta 2009 kello 20.25 (EET)

Yrityksen edustaja muokkaajana

Olen uunituore tulokas Wikipedian muokkaajien joukossa. Työskentelen teknisenä kirjoittajana, kääntäjänä sekä suomen ja englannin kielenhuoltajana Kemppi Oy:ssä.

Huomasin, että Kempistä onkin jo kirjoitettu oikein hyvä ja asiallinen artikkeli (Kemppi). Jotkin tiedot kaipaavat kuitenkin päivitystä ja täsmennystä. Siksi muokkasin artikkelia, ja tein heti virheen lähdetietojen merkitsemisessä. No nyt asian pitäisi olla jo kunnossa.

Kysymykseni koskevat lähinnä kahta asiaa: lähdeviitteitä sekä käytäntöjä tilanteessa, jossa yrityksen palveluksessa oleva henkilö haluaa muuttaa kyseisen yrityksen Wikipedia-artikkelin tietoja.

1. Millainen yleinen suhtautuminen Wikipediassa on siihen, että yrityksen edustaja päivittää yrityksensä Wiki-artikkelin tietoja? Oletetaan, että päivitys on todellakin tehty ensyklopediamaisesti eikä markkinointimielessä.

2. Miten merkitsen artikkeliin lähdeviitteen, jos esimerkiksi kysyn Kempin henkilöstöhallinnosta tämänhetkisen työntekijöiden lukumäärän ja päivitän sen Kemppi-artikkeliin?

3. Miten merkitsen lähdeviitteen, jos itse kirjoitan tekstiä esimerkiksi Kempin historiasta?

4. Voinko kirjoittaa itse Kemppi Oy:n hitsausteknologiasta saadun tekstin pohjalta Wiki-artikkeleita tietyistä Kempin hitsausinnovaatiosta, esimerkiksi hitsausinverttereistä? Entä miten merkitsen tähän lähdeviitteen?

--Jukka T. Pohjola 4. marraskuuta 2009 kello 10.32 (EET)

Lyhyesti: Tunnusta käytettäessä kukaan ei tiedä kuka kirjoittaja on, jos teksti on neutraalia. Tietoihin pitää olla julkaistut lähteet, esimerkiksi julkaistu vuosikertomus tai lehdissä tai verkossa julkaistu tieto. Suullinen lähde ei riitä, koska tarkistettavuus on ongelma. Lähteiden teknisestä merkitsemisestä voit katsoa mallia muista artikkeleista tai joku muu voi neuvoa lisää. --Ulrika 4. marraskuuta 2009 kello 10.59 (EET)

Jos tiedot ovat peräisin julkistetusta lähteestä ja näkökulma on neutraali, kuten totesit "ensyklopediamainen" en näe mitään syytä miksi yrityksen henkilökuntaan kuuluva ei voisi kirjoittaa Wikipediaan yrityksestä jossa hän työskentelee. Sanoisin laajemminkin, että päin vastoin. Esimerkiksi myös kulttuurin eri aloilla työskentelevät tiedottajat ym. voisivat mielestäni kirjoittaa enemmänkin Wikipediaan, mutta näkökulman pitää olla neutraali ja tietosanakirjamainen. Olen huomannut, että nykyisin markkinointihenkinen teksti tarttuu helposti jopa sellaiseen tiedottamiseen jossa pitäisi suosia asiatyyliä (en tarkoita Kemppiä, joka on mielestäni hyvin asiallinen). Niin, yksi edellytys on tietysti myös se, että itse artikkelin aihe on sellainen, joka ylipäätään tietosanakirja Wikipediaan katsotaan kuuluvaksi. Mutta luottaisin kyllä Wikiyhteisön kykyyn ratkaista näitä.

Neutraalisuusperiaatteen syy ja seuraus Wikipediassa on se, että sen artikkeleissa ei arvoteta tarkasteltavaa asiaa, tai arvottaminen tapahtuu mahdollisimman neutraalisti. Tässä mielessä Wikipedian tekstit poikkeavat esimerkiksi taidearvostelusta. Ja neutraalisuus sekä yhteisökirjoittaminen tarkoittavat käsittääkseni myös sitä, että ei tarvitse huolehtia muun muassa politiikassa, juridiikassa, talous- ja kulttuurielämässä tavallisista esteellisyys ja jääviysasioista. Toisin sanoen -- tämä on käsitykseni -- ei tule mieleeni mitään aihetta, jossa joku olisi jäävi kirjoittamaan Wikiin. --Kulttuurinavigaattori 4. marraskuuta 2009 kello 11.14 (EET)

Ilmaisit asian paremmin kuin minä. Todellakin ei ole ongelma kirjoittaa omasta taustayhteisöstään. Ongelmia vain tuottaa tuon tuosta tekstin epäneutraalius ja siitä syntyneet kiistat. Englanninkielisessä Wikipediassa on jonkinlainen torjunta omasta asiastaan kirjoittamiseen, esimerkiksi henkilöartikkeleissa sitä paheksutaan, jos se tulee ilmi epäneutraalina kirjoittamisena. Eli siis kirjoittamaan vain, kunhan lähdepuoli on kunnossa. --Ulrika 4. marraskuuta 2009 kello 11.21 (EET)

Olen itsekin paljon kirjoittanut tekniikan alalta ja lähteistämisessä on tiettyjä ongelmia. Yleisesti tunnettua asiaa voi kirjoittaa nippa nappa ammattialojen perustietojen tasolla ilman lähteitä, mutta erityiskohdat vaatisivat aina julkaistuja ja julkisesti saatavilla olevia lähteitä.

1. OK, kunhan lähteet ovat kunnossa

2. Henkilötietojen kirjaaminen ei oikein ole täydellistä ilman julkaistua tietoa, mutta eihän tuollainen toisaaltaan ole ristiriitaista. (Pistä muuten henkilötietoihin ja sellaisiin aina myös ajankohta, jolta tiedot ovat...)

3. Historialle pitäisi olla edes pääkohdille lähteitä.

4. Vaikeita kohtia on kirjoittaa uusista innovaatioista, jos ei ole julkaistua julkista materiaalia. Näissä mennään helposti perusteettomiin ylisanoihin ja siksikin tämän luonteisiin pyydellään usein lähteitä. Käsittääkseni yrityksen esitemateriaalia olisi mahdollisuus käyttää, jos ne ovat yleisesti jaossa - tarkentakaapa tätä kimuranttia kohtaa muutkin...

Lähteistä on vähän erilaisia linjauksia: toiset korostavat niitä äärimmäisyyksiinkin asti, mutta tärkeintä on etsiä lähteitä mahdollisesti ristiriitaisille tai selvästi lukijoista epäilyttäville tiedoille. --Aulis Eskola 4. marraskuuta 2009 kello 11.23 (EET)

Korostaisin vielä että parasta lähdemateriaalia on ulkopuolisen tahon julkaisema, eli tässä tapauksessa esimerkiksi kirjat (ei Kempin teettämät) ja lehtiartikkelit Kempistä. Lisäksi tuohon Aulis Eskolan 2. kohtaan haluaisin korjata että kyllä kaiken tiedon pitäisi olla julkaistusta materiaalista tarkistettavissa, mutta tällaisen kiistattoman numerotiedon osalta Kempin omaa julkista ilmoitusta voi pitää täysin luotettavana. --Harriv 9. marraskuuta 2009 kello 11.49 (EET)

Tieteelliset artikkelit

Siirretty laajempaan keskusteluun Ulrikan keskustelusivulta.

Ulrika, olet tainnut ottaa asiaksesi poistaa lehtiartikkeleita erilaisten tieteilijöiden julkaisuluetteloista. Nyt esim. Eugene Holmanin "Tieteellisissä artikkeleissa" on lähinnä alkeiskurssien opetusmateriaaleja, jotka eivät taatusti ole "tieteellisiä". Sen sijaan poistit esim. Virittäjässä (Suomen ainoa referoitu, kansainvälisesti tunnetttu kielitieteellinen lehti) ja Annual Review of Applied Linguisticsissa (kansainvälisesti arvostettu refereejulkaisu) ilmestyneet artikkelit. Tiedät varmaan, että julkaisun merkittävyyttä ei arvostella sivumäärän perusteella, kansainvälisessä refereejulkaisussa ilmestynyt parikymmensivuinen artikkeli on yleensä merkittävämpi kuin suomalainen väitöskirja. Jos et osaa sanoa, mikä julkaisuista on merkittävä ja mikä ei, olisi varmaan parempi olla kokonaan koskematta julkaisuluetteloihin. --Esamatti1 1. marraskuuta 2009 kello 10.17 (EET)

Aiheesta on keskusteltu useaan otteeseen ja aina lopputulos on ollut, että artikkeleita ei luetella. --Ulrika 1. marraskuuta 2009 kello 10.25 (EET)

Perustelen vielä: mainitsemattomuus voi tuntua kohtuuttomalta muutaman artikkelin kirjoittaneen kohdalla, mutta asia tulee havainnollisemmaksi, jos ajattelee vuosikymmenien mittaisen tieteellisen uran tehnyttä ansioitunutta tutkijaa, jolla on kymmeniä, ellei satoja, artikkeleita merkittävissä julkaisussa.--Ulrika 1. marraskuuta 2009 kello 10.29 (EET)

Kyllä, mutta nyt esim. Holmanin "Tieteelliset julkaisut" antaa väärän kuvan miehen toiminnasta. --Esamatti1 1. marraskuuta 2009 kello 10.34 (EET)

Ehkä se otsikko pitäisi muuttaa vaikka Teokset tai Julkaisut tjsp. Hänen sivullaan yliopistolla näkyy olevan Selected publications tieteellisistä artikkeleista, sen voisi lisätä Aiheesta muualla -otsikon alle. Siinä ei muuten ole Virittäjä-artikkelia. Eikö hän itse pidä sitä merkittävänä? --Ulrika 1. marraskuuta 2009 kello 11.02 (EET)

Ehkä olisi parasta kopioida lista suoraan otsikon "Julkaisuja" alle ja panna linkki kotisivulle. Mies varmaan itse tietää, mitkä julkaisuista ovat merkittäviä. --Esamatti1 1. marraskuuta 2009 kello 11.58 (EET)

Edelleenkään en pidä lehtiartikkeleiden luettelointia suotavana. Julkaisujen alle tarkoitin kirjan muotoisia teoksia. Lehtiartikkelit voisi tiedon tarvitsija katsoa hänen sivustoltaan. Ei mielestäni pidä lähteä poikkeuslinjalle yhden kohdalla, kun merkittäviä tieteilijöitä on niin paljon. Jos katsot että jokin tietty artikkeli on poikkeuksellisen merkittävä, siitä voisi kertoa artikkelissa viitteineen. --Ulrika 1. marraskuuta 2009 kello 12.06 (EET)

Minäkään en ole innostunut julkaisuluettelojen laatimisesta, mutta mielestäni suhtautumisesi asiaan on väärä. Entäs luonnontieteilijät, jotka julkaisevat kaikki tutkimuksensa lyhyinä artikkeleina? Nelisivuinen artikkeli voi olla merkittävämpi kuin kokonainen monografia. --Esamatti1 1. marraskuuta 2009 kello 12.13 (EET)

Jos haluat että asiasta keskustellaan perusteellisemmin, pitäisi se varmaan ottaa esille kahvihuoneessa. Siitä tosin ei ole kauan kun se oli viimeksi esillä. Jos katsot ketä tahansa tieteilijää koskevaa artikkelia, lehtiartikkeleita niissä ei ole, eikä käytäntöä tällä keskustelulla mielestäni voi lähteä muuttamaan, vaan tarvitaan enemmän näkemyksiä.--Ulrika 1. marraskuuta 2009 kello 13.37 (EET)

Kahvihuoneeseen menemättä sanon vain sen, että artikkelilla ja artikkelilla on eroa, mutta sen ehkä huomaa vasta jälkeenpäin. Mieleen tulee Alan Turingin klassinen artikkeli Computing machinery and intelligence. Mutta tämä sanomiseni ei ole kannanotto Holmanin Virittäjä-artikkeliin. --Neander 1. marraskuuta 2009 kello 15.59 (EET)

Aloittelevan käyttäjän kommenttia; yo. keskustelu kuulostaa aivan kuin wikipediasta olisi tila loppumassa;-) Eli emme voi tietää mitä tietoa haetaan tai tarvitaan, joskus tarvitaan tietoa artikkeleista, joskus julkaisuja. "jos ei sitä mainita wikipediassa, ei sitä ole olemassa!!"--HilkkaA 18. marraskuuta 2009 kello 03.13 (EET)

Peruskoulujen proxyt

Voisikohan peruskoulujen, ammattikoulujen jne. välityspalvelimia alkaa estää aina vuodeksi kerrallaan? On melko turhauttavaa estellä niitä peruskaavan 1,3,7,14,30 jne. päivää mukaan, varsinkin kun syksyisin estojen pituudet tuntuvat aina ottavan takapakkia. Jouluun mennessä on annettu jo läjä estoja, ja kun ottaa huomioon, että jokaista estoa kohti on tullut mahdollisesti paljonkin vandalismia, niin kerralla annetut pitemmät estot säästäisivät aika paljon työtä meiltä kaikilta. --Otrfan 5. marraskuuta 2009 kello 09.27 (EET)

Kyllä niitä on aiemminkin estetty tyyliin lukukauden/-vuoden loppuun jos sieltä tuubaa tulee vähänkään tasaisempana virtana. —Tve4 ^(Gblk) 5. marraskuuta 2009 kello 09.42 (EET)

Siinä vaiheessa, kun on varmuus tuuban tulemisesta tasaisena virtana, niin on jo annettu lukuisia lyhyempiä estoja. Tarkoitin, että peruskoulujen välityspalvelimille oletuseston pituus olisi vuosi, ja lyhyempiä estoja annettaisiin harkinnan mukaan. Nykyään käytäntö on pikemminkin päinvastainen. --Otrfan 5. marraskuuta 2009 kello 09.51 (EET)

Kannatan toki pitkiä estoja näille tuubaproxyille, ne vähentävät ylimääräistä työtä. Mielestäni ei ole syytä kesälomienkaan jälkeen pudottaa estolinjaa takaisin joihinkin tunteihin ja kasvattaa siitä pikkuhiljaa, jos keskustelusivu on pitkä kuin nälkävuosi ja estolista samoin – kyllä ne kakarat sotkemisen osaavat. Osan noita voisi hyvinkin estää viideksi vuodeksi kerrallaan. Kannatan pitkiä estoja koulujen tapauksissa sekä niissä tapauksissa että käyttäjä toistuvasti huomautuksista huolimatta jatkaa sääntöjen vastaista toimintaa (enkä näe syytä/hyötyä miksi missään tapauksessa pitkän eston jälkeen pitäisi jatkaa taas lyhyillä estoilla). —Tve4 ^(Gblk) 5. marraskuuta 2009 kello 10.00 (EET)

Pohjimmainen ongelmahan on se, että estojen pituuksissa otetaan välillä takapakkia, koulujen kohdalla erityisesti syksyllä. Mikäli sitä ei tapahtuisi, niin en kerralla annettavia pitkiä estoja ehdottaisikaan. --Otrfan 5. marraskuuta 2009 kello 10.02 (EET)

Kannatan eston pidentämistä tai estämällä kyseiset proxyt jopa kokonaan. --☆Makele-90 5. marraskuuta 2009 kello 13.52 (EET)

Muistaakseni joskus vedottiin siihen, että onhan siellä joukossa asiallisiakin muokkauksia. Jos esim. aina 20 vandalismin jälkeen tekee yhden kiikunkaakun asiallisen, niin saako silloin onhansielläjoukossa-statuksen ja seuraavan sotkemisen kohdalla aloitetaan taas 1 päivästä? --Jmk 5. marraskuuta 2009 kello 10.50 (EET)

Muistaakseni minä vetosin siihen. Silloin keskusteltiin siitä, miksi toimitaan niin kuin toimitaan. Nyt ehdotin, että voitaisiinko toimia toisin. --Otrfan 5. marraskuuta 2009 kello 10.54 (EET)

Onko niin, että vasta lukioista voi alkaa tulla jotakin ns. järkeviä editointeja? Onko kukaan seurannut peruskouluja ja lukioita ja vertaillut niitä? --81.19.115.130 10. marraskuuta 2009 kello 19.02 (EET)

Tähän liittyen, mutta ottamatta kantaa eston pituuteen: Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)#Vandalismi -keskustelun jälkeen olen lähettänyt vajaat kymmenen sähköpostiviestiä kunnan tai koulun it-henkilölle. Useimmat pitemmän vandalismisuran jälkeen, yhden kerran lyhyen mutta aktiivisen koulukiusailun päätteeksi. Uskon nimittäin, että kun wikipediaan ei eston takia pääse, ne nuppulat ovat jossain muualla verkossa kirjoittamassa toveriensa ja opettajiensa oletetusta sukupuolielämästä. Noin puoleen viesteistä on vastattu. --Tappinen 5. marraskuuta 2009 kello 10.27 (EET)

Suoranaisestihan ei ole Wikipedian ylläpidon ongelma, jos kullannuput kirjoittelevat muualla sontaa opettajistaan. Se on jo koulun ja oppilaiden sekä tarvittaessa oikeuslaitoksen välinen asia. Mielestäni ylläpitäjien tehtävä on estää toistuva/jatkuva Wikipedian sotkeminen, hoitakoon koulu muut jutut halutessaan. —Tve4 ^(Gblk) 5. marraskuuta 2009 kello 10.45 (EET)

Näinpä juuri. Mutta jos kakarat on saaneet penalttia sotkuharrastuksistaan, palaavatko ne eston päätyttyä sotkemaan wikipediaa ? Vuoden päästä siellä ATK-luokassa on eri kakarat, saataisko me pelotteluvaikutus että Perakin oli reksin puhuttelussa ? Tai pitäiskö jopa ope niitä yhtään silmällä että mitä ne sählää ? --Tappinen 5. marraskuuta 2009 kello 13.14 (EET)

Uskoakseni puhuttelulla on yhtä suuri vaikutus kuin välituntitupakointiin. Kannatan nopeampia, pidempiä estoja ajan säästämiseksi. --Jisis (keskustelu) 5. marraskuuta 2009 kello 13.24 (EET)

Parasta olisi varmaan näiden yhdistelmä: pitkä banni ja yhteydenotto kouluun. Itsekin olin viime keskustelussa onhan siellä hyvääkin -linjalla, mutta näin koulujen päästyä vauhtiin todellisuus taas muistutti olemassaolostaan:-) --albval (keskustelu) 5. marraskuuta 2009 kello 14.04 (EET)

En tiedä millaisia meilejä on lähetetty, mutta siinä kannattaisi mainita, että estetystä koulun ip:stä voi muokata wikipediaa tunnuksella, joka on tehty kotoa. --Jisis (keskustelu) 5. marraskuuta 2009 kello 21.30 (EET)

Wikipediaan käyttäjien omistamien kirjojen tietokanta?

Voisiko Wikipediaan perustaa käyttäjien omistamien kirjojen tietokanta, jonne jokainen halukas käyttäjä lisäisi omistamiaan tietokirjoja aihealueittain (esimerkiksi historia, biologia, maantiede/tieto, urheilu). Sieltä muut käyttäjät voivat pyytää apua, jos tarvitsevat tiettyä kirjaa parannellessaan/lähteistäessään jotakin artikkelia. Vastaava tapa on jossakin muodossa käytössä en-wikissä, mutta en ole oikein ymmärtänyt sitä. Lisäksi voitaisiin luoda sivu, jossa käyttäjät lisäisivät kirjatoiveitaan, eli kirjoja joita he tarvitsivat tietoja. Mitä mieltä muut käyttäjät ovat tästä? Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 8. marraskuuta 2009 kello 20.57 (EET)

Voisitko laittaa linkin en-wikin sivulle? Kannatettava idea mielestäni. Auttaisi ainakin viikon yhteistyöartikkelien parantamisessa sekä muussakin yhteistyökehittelyssä. 101090ABC 8. marraskuuta 2009 kello 21.07 (EET)

Vaikuttaa ihan järkevältä idealta. Enwikin sivut: Wikipedia:WikiProject Resource Exchange, WikiProject Resource Exchange/Shared Resources. –Ejs-80 8. marraskuuta 2009 kello 21.08 (EET)

Vielä yksi suora linkki (löytyy projektin pääsivun How it works -osiosta): Wikipedia:WikiProject Resource Exchange/Resource Request. –Ejs-80 9. marraskuuta 2009 kello 11.44 (EET)

Tuo enwikin listausjuttu näyttäs ok:lta, helposti käytäntöönpantavalta. --Kulmalukko 9. marraskuuta 2009 kello 13.39 (EET)

 Kannatan ajatusta. Tietokanta voi muodostua vapaaehtoisuudesta huolimatta tärkeäksi työkaluksi. --Pentti Repo 9. marraskuuta 2009 kello 13.27 (EET)

Kansallisbiografia on lähdeteos, jota monet tarvitsevat. Sen verkkokäyttö kuitenkin maksaa 10 € kuukaudessa ja 50 € vuodessa. Olen usein tarvinnut Kansallisbiosta jotain yksityiskohtaista tietoa Wikipedian artikkelia varten, mutta todennut että en halua maksaa kymppiä yhdestä tiedosta. En ole myöskään muistanut koota listaa eri tarvitsemistani tiedoista. Kansallisbiografia julkaistaan myös moniosaisena kirjasarjana, joka lienee ainakin pääkirjastoissa. Voitaisko järjestää niin, että joku esim. kirjastossa työskentelevä tarkistaisi pyynnöstä tietoja Kansallisbiografiasta? Vai miten tuon asian järjestäisi järkevästi? --Kulttuurinavigaattori 8. marraskuuta 2009 kello 23.23 (EET)

Täällä on oma osansa kirjastoille. Nähtävästi siellä ainakin osa on laittanut, että pääsee helposti käsiksi laajaan valikoimaan. 101090ABC 8. marraskuuta 2009 kello 23.29 (EET)

Tietenkin voitaisiin koota lista käyttäjistä, jotka pääsevät varsin helposti käymään suurissa kirjastoissa (esim. pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere jne.). – EtäKärppä^khihi 9. marraskuuta 2009 kello 07.26 (EET)

Se ei kuitenkaan riitä, kaikkia kirjoja kun ei löydy kirjastosta. Siksi en-wikin tyylinen listaus käyttäjien omistamista tietokirjoista n mielestäni myös hyvä idea. 101090ABC 9. marraskuuta 2009 kello 08.29 (EET)

En-wiki linkki olisi hyvä, niin näkisi miten tää siellä toimii. Itselläni on noin 10 metriä tietokirjoja, en varmasti listaa niitä tänne. Jos joku kysyy, onko tätä, voin vastata. --Tappinen 9. marraskuuta 2009 kello 08.37 (EET)

Ejs-80:n ensimmäisestä kommentista löytyy. Mikset listaisi, jos saan kysyä? 101090ABC 9. marraskuuta 2009 kello 08.45 (EET)

Jos ne olisivat sentin paksuisia, niitä olisi tuhat. Oikeasti ne on keskimäärin vähän paksumpia, mutta on se silti aika homma. Ja vaikea tietää, mikä erityisalojen kirjoista koskaan kiinnostaa ketään muuta. --Tappinen 9. marraskuuta 2009 kello 09.09 (EET)

Eihän listaan tarvitse laittaa kun kirjannimi, painos, kirjoittaja ja julkaisuvuosi sekä lyhyesti se, mitä kirja käsittelee. Ei sitä voikaan tietää, mitä kirjaa joku joskus tarvitsee, ja siksi on parasta laittaa kaikki, joilla uskoo olevan tarvetta. 101090ABC 9. marraskuuta 2009 kello 09.50 (EET)

Samalla mielellä kuin Tappinen. Mulla ei ihan kymmentä metriä ole bilsan kirjallisuutta, mutta niin paljon kuitenkin, että niiden listaamiseen tuollakin tavalla kuluu valtavasti aikaa. Laiskuuttani kirjoitan mieluummin sen ajan artikkelia. --albval (keskustelu) 9. marraskuuta 2009 kello 09.57 (EET)

Jos sitten luettelisi vaikka näin: biologian siltä ja siltä alalta, esim. se ja se.

• Kasvitieteestä, esim. E. Hede: Kukkia poimi en.
• Kudosopista, esim. H. Kudos: Histo and co.

Tai vaikka yleisesti vain, että. "Kirjoja biologian alalta. -albval". Jos tuollaisia mainintoja olisi jossakin Wikipedia:Wikiprojekti Kirjasto -sivulla, niin tietäisi keneltä kysyä. -tKahkonen 9. marraskuuta 2009 kello 13.15 (EET)

Yksi tapa kehittää tätä olisi, että mukana olijat kirjaisivat omalle alasivullen luettelon käsikirjastostaan {{Kirjaviite}} muodossa. Nämä alasivut sisällytettäisiin sitten yhdelle pääsivulle, vaikka käyttäjän nimen mukaan aakkosjärjestyksessä. -- Petri Krohn 9. marraskuuta 2009 kello 11.49 (EET) P.S. - Itse aloitin tällä: Käyttäjä:Petri Krohn/Books -- Petri Krohn 9. marraskuuta 2009 kello 12.02 (EET)

Käyttäjä:Jniemenmaa/Kirjasto -- Jniemenmaa 9. marraskuuta 2009 kello 12.14 (EET)

Käyttäjä:Kahkonen/Kirjasto, luokaksi vaikka Luokka:Wikipedistien kirjastot. -tKahkonen 9. marraskuuta 2009 kello 13.07 (EET)

Pelkkä luettelointi käyttäjän alasivulla ei helpota oikeanlaisen kirjan etsintää. Jos joku haluaa löytää kirjan aiheesta X, niin sen pitäisi käydä erikseen jokaisen käyttäjän alasivu lävitse. Eli pitäisi olla joku aiheluokitusjärjestelmä, josta voi selata tai hakukilke. --Kulmalukko 9. marraskuuta 2009 kello 13.20 (EET)

Ehkäpä lajiteltava taulukko? Yhdessä sarakkeessa kirjan laajempi ala, toisessa tarkempi aihealue, kolmannessa kirjan tekijä, neljännessä nimike, viidennessä omistavat käyttäjät. --Pentti Repo 9. marraskuuta 2009 kello 13.25 (EET)

Jos kaikki wikikäyttäjien kirjat pistäs samaan taulukkoon, niin siitä saattaisi tulla liian iso. --Kulmalukko 9. marraskuuta 2009 kello 13.39 (EET)

Niinkun ehkä ymmärsitte, en usko, että kukaan jaksaa ylläpitää keskitettyä tiedostoa. En-wikin esimerkki ei vala uskoa asiaan. Tämä toimii vain jos keskustiedostoa ei mukata, vaan sisältö includataan käyttäjäsivuilta tähän tyyliin {{Käyttäjä:Jniemenmaa/Kirjasto}} {{Käyttäjä:Kahkonen/Kirjasto}} {{Käyttäjä:Petri Krohn/Books}}. Väliin tarvitaan väliotsikkoja. Pyydän myös, että kisjastosivujen header-tasot pidetään korkeinntaan H3:ssa. -- Petri Krohn 9. marraskuuta 2009 kello 15.54 (EET)

Kokonaisuus löytyy nyt täältä: Wikipedia:Wikiprojekti Kirjasto. Jos tuo kasvaa liian pitkäsi, voi olla tarpeen jakaa tämä muutamaan alasivuun aihealueiden mukaan. (Käyttäjien pitäisi tehdä samalla myös vastaava jako :-( -- Petri Krohn 9. marraskuuta 2009 kello 16.20 (EET)

Pystyykö kenties jotakin hakukoneen hakua hyödyntämään tällaisista erillistä kirjastosivuista hakiessa? Tarkoitan että joteskin toiseksi hakusanaksi tulisi jokin oudohko ilmaisu, joka rajaisi mukaan vian nämä wikin sivut. Toinen hakusana olisi se mitä varsinaisesti haetaan. --81.19.115.130 10. marraskuuta 2009 kello 18.39 (EET)

Mullakin on useampi metri tietokirjallisuutta.... Mutta koska olen muutenkin suunnitellut kirjahyllyni luettelointia, niin tässä olisi hyvä syy tehdä se. --Velma 9. marraskuuta 2009 kello 12.19 (EET)

Jos joku haluaa jakaa kirjastonsa muitten käyttäjien kanssa niin mikäpä siinä, mutta käytännössä tuo kyllä näkyy toimivan myös niin että samoja aiheita muokkaavat tulevat yhteistyötä tehdessään tietoisiksi toistensa hallussa olevasta kirjallisuudesta ja kysyvät suoraan asianomaisilta kun tiedontarvetta ilmenee. --Urjanhai 9. marraskuuta 2009 kello 13.43 (EET)

Yksi mahdollinen, eikä välttämättä kirjaluetteloa poissulkeva ratkaisu olisi tehdä fi-wikille ryhmä LibraryThingiin tai jollekin muulle vastaavalle sivustolle: tuo säästäisi ainakin jonkin verran käsitöitä. Enkkuwikillä sellainen jo onkin, jostain syystä en vain saa hakua toimimaan. --Herra Maka 9. marraskuuta 2009 kello 14.08 (EET)

LibraryThing tosin ainakin vaatii (melko kohtuuhintaista) maksua yli 200 kirjan lisäämisestä, mikä ei varmaan kaikkien pirtaan sopisi. Näyttäisi ryhmien sisäisessä haussa olevan jotain häikkää: kirjautumatta ei löydy haulla mitään, ja sisäänkirjautuneenakin hakutuloksiin saa vain omia kirjojaan (jos kuuluu ryhmään), vaikka muilla kuinka olisi samoja. Ei siis kovin käyttökelpoista tässä keskustelussa esitettyjen tarpeiden kannalta (ennen kuin haku toimii). – Haltiamieli 9. marraskuuta 2009 kello 15.01 (EET)

Nykyisellään tuo kirjasto on vähän huono, sillä tietyn aihealueen kirjan etsiminen on työllästä; esimerkiksi minulta löytyy kirja Mikä Häkkisen kaudesta 2001 ja kirja maailman historiasta. Kannattaisin ehdotusta, jossa kirjat laitettaisiin oman aiheensa otsikon alle (esim. biologia). Toinen vaihtoehto on luoda ”kirjastonhoitajia” jotka voisivat pyynnöstä etsiä tiettyä kirjaa tai aihealuetta. Nykyisellään kirjasto ei mielestäni toimi. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 11. marraskuuta 2009 kello 18.36 (EET)

Tuosta voi etsiä selaimen "etsi tältä sivulta" -toiminnolla, ainakin jos väliotsikot ovat jokseenkin johdonmukaisia. --Tappinen 13. marraskuuta 2009 kello 22.16 (EET)

Nuo olisi kyllä parempi jakaa aihealueiden mukaan. Odottaisin kuitenkin kahta asiaa: 1) Hanke lähtee käyntiin yksinkertaisemmassa muodossa. 2) Syntyy joku käsitys siitä, miten jako pitäisi tehdä. -- Petri Krohn 14. marraskuuta 2009 kello 20.02 (EET)

Nyt projektiin osallistuvat voivat lisätä {{Käyttäjä/Kirjasto}} käyttäjäsivulleen. – EtäKärppä^khihi 14. marraskuuta 2009 kello 19.38 (EET)

Harvinaiset sairaudet ja nimeämiskäytäntö

Siirretty Quadriplegian keskustelusivulta. –Ejs-80 10. marraskuuta 2009 kello 23.34 (EET)

Muokkasit artikkelia Harvinaiset sairaudet. Oikeampi otsikko olisi edelleen harvinaiset sairaudet, koska ko. aihepiiri kirjoitetaan Suomessa aina monikossa. Google avaa asiaa lisää. --Rosanen 10. marraskuuta 2009 kello 21.41 (EET)

Myös ryhmistä puhutaan nimeämiskäytännön mukaan yksikössä (ks. esim. jousisoitin, vaarantunut laji). --Quadriplegia 10. marraskuuta 2009 kello 22.07 (EET)

Ks. poikkeukset, kiitos. Kyse on vakiintuneesta monikkomuodosta. Harvinaisille sairauksille on oma Harvinaiset-verkostonsa, joka käyttää monikkomuotoa. --Rosanen 10. marraskuuta 2009 kello 22.38 (EET)

Eikö se kuitenkin käytä sitä vain puhuessaan harvinaisista sairauksista ryhmänä? Lukeehan verkoston sivuilla muun muassa, että "harvinainen sairaus/vamma on tiedostettu, tunnistettu, tunnustettu niin, että jokainen harvinainen koko maassa saa korkeatasoisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka on kehitetty ja jotka tuotetaan yhteistyössä kansainvälisesti". Ja onhan autoimmuunisairauksiakin käsittelevän artikkelin nimi yksikkömuodossa, samaten jousisoittimia käsittelevän, vaikka "autoimmuunisairaudet" ja "jousisoittimet" ovat myös hyvin vakiintuneita muotoja. --Quadriplegia 10. marraskuuta 2009 kello 22.46 (EET)

Juuri tässä nimenomaisessa tilanteessa eli sairaus- ja vammaryhmistä ylä- ja yleiskäsitteenä kirjoitettaessa tai puhuttaessa (esim. ko. otsikko) käytetään nimitystä harvinaiset sairaudet. Kyse on siis käsitteestä harvinaiset sairaudet. Suomessa muuten vietetään myös harvinaisten sairauksien päivää, ei harvinaisen sairauden päivää. --Rosanen 10. marraskuuta 2009 kello 22.56 (EET)

Kyllähän autoimmuunisairaus-artikkelikin käsittelee autoimmuunisairauksia yläkäsitteenä, ryhmänä. Harvinaisten sairauksien päivä ei mielestäni liity tähän – voisihan olla olemassa myös "autoimmuunisairauksien päivä", koska ei "autoimmuunisairauden päivässä" olisi järkeä sen enempää kuin "harvinaisen sairauden päivässäkään". Silti autoimmuunisairaus on täällä yksikössä. Olen sitä mieltä, että harvinaiset sairaudet voidaan tässä rinnastaa autoimmuunisairauksiin (molemmat laajoja yläkäsitteitä), ja ainakin nimeämisen tulisi olla yhdenmukainen, olivat nimet siten yksikössä tai monikossa. On harmillista, että kukaan muu meidän lisäksemme ei halua ilmaista kantaansa artikkelin nimeämisestä. Emme pääse yhteisymmärrykseen asiasta nyt. Olisi kiva kuulla vähän muidenkin näkemyksiä. --Quadriplegia 10. marraskuuta 2009 kello 23.11 (EET)

Varmaan olisi parasta tiedustella nimityksestä suoraan Harvinaiset-verkostosta, joka on harvinaisten sairauksien aihepiiristä tiedottava taho. Yleisöäänestykset lienevät turhia. --Rosanen 10. marraskuuta 2009 kello 23.25 (EET)

Ei Harvinaiset-verkosto ole auktoriteetti Wikipedia-artikkelin nimen suhteen. Ainoastaan yhteisön mielipide ja yhtenäinen nimeämiskäytäntö painaa. En vastusta artikkelin "harvinainen sairaus" siirtoa takaisin nimelle "harvinaiset sairaudet", mutta jos näin tehdään, pitää myös mielialahäiriö, psykoosi, autoimmuunisairaus ja monet muut siirtää monikollisille nimille. --Quadriplegia 10. marraskuuta 2009 kello 23.28 (EET)

Artikkelista saa sen vaikutelman, että käsitettä "Harvinaiset sairaudet" käyttää lähinnä harvinaiset-verkosto. Onko käsite vakiintunut monikollisena muualle? Arvelen, että monet käyttävät yhtä hyvin yksikköä. Mietin jopa koko aiheen merkittävyyttä, kun ei artikkelissakaan päästä selvyyteen edes vakiintuneesta määritelmästä.

Tyylioppaan ohje ei ole muuten ihan yksiselitteinen, se neuvoo nimeämään "soitin" mutta "germaaniset kielet". Itse asiassa näiden sanojen käytöllä ei ole mielestäni suurta eroa, kumpaakin voi luontevasti käyttää yksikössäkin. --Hrrkrr31 10. marraskuuta 2009 kello 23.53 (EET)

Harvinaiset-verkosto resurssikeskuksineen on ensisijainen tiedottaja harvinaisista sairauksista Suomessa. Sen levittämän monikkomuotoisen nimityksen seurauksena harvinaista sairauksista puhutaan Suomessa monikossa. Omasta mielestäni em. artikkelin nimeämisasia ei ole mikään kynnyskysymys minulle. Enemmänkin kyse on siitä, että aihepiiriä saatetaan hakea wikipediasta nimen omaan monikkomuodon kautta. --Rosanen 11. marraskuuta 2009 kello 10.21 (EET)

Monikkomuodosta voidaan helposti tehdä ohjaus; silloin sivu löytyy myös monikkomuodolla hakemalla. Esittämäsi perustelut ovat mielesätni oikein hyvät ohjaussivun tekemiseen, ellei se peräti olekin valmiina siirtojen jäljiltä. --Tappinen 11. marraskuuta 2009 kello 16.27(EET)

Tappinen, kiitos kommentista. Juuri tällainen ohjausratkaisu lienee paras. --Rosanen 11. marraskuuta 2009 kello 17.22 (EET)

Jätin ohjauksen paikalleen siirron yhteydessä. Artikkelin pitää löytyä kummallakin hakusanalla. --Quadriplegia 11. marraskuuta 2009 kello 17.27 (EET)

Aiheen merkittävyydestä vielä: harvinaisten sairauksien aiheen merkittävyys on mielestäni lähinnä siinä, että kyseessä on pienistä sairausryhmistä (sairastajia noin 1:10000) koostuva iso joukko, koska harvinaisia sairauksia on tuhansia. Tälle joukolle on yritetty kehittää vuosien saatossa parempia oikeuksia ja etuuksia. Artikkeli koskee siis myös järjestöjä, ei vain lääketieteellistä määrittelyä. --Rosanen 11. marraskuuta 2009 kello 10.27 (EET)

Uusi essee, kertokaa mielipiteenne

Loin tuossa uuden esseen (linkki), voisitteko kertoa mielipiteenne ja antaa parannusehdotuksia? Voikohan sen sitten tulevaisuudessa siirtään ”viralliselle” nimelle? Tuolloin näkökannalle olisi sitten hyvä keksiä järkevä nimikin. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 11. marraskuuta 2009 kello 18.29 (EET)

Minusta tuon ydinajatus löytyy jo tästä? --Joonasl (kerro) 11. marraskuuta 2009 kello 21.07 (EET)

Ja koko juttu täältä jo ennestään, merkitsenkin roskaksi tuon esseeni. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 11. marraskuuta 2009 kello 21.12 (EET)

Välityslautakunnan jäsenten eropyyntöjen käsittely

Alexius Manfeltin ja Höyhensin eropyynnöt välityslautakunnasta käsiteltiin hyvin nopeasti, mutta tapaus Höyhensin jälkeen välityslautakunnan sähköpostilistalla tuotiin esille näkemys, jonka mukaan olisi hyvä odotella esimerkiksi vuorokausi, ennen kuin eroamispyyntö varsinaisesti hyväksyttäisiin (tyyliin ”katsotaan, josko mieli sittenkin muuttuu”). Oma kommenttini oli: ”Ainakin jos itse tekisin eroilmoituksen, niin oikeasti tarkoittaisin sitä ja haluaisin, että pyyntöäni noudatetaan; mitä pikemmin, sen parempi. Tämä oli ainoastaan oma näkemykseni, ja vastakkaisiakin varmasti löytyy. En vastusta, jos muut lautakunnan jäsenet haluavat, että tällaisissa tilanteissa käytetään jatkossa pakollista vuorokauden mittaista harkinta-aikaa. Vuorokausi ei kuitenkaan ole kovinkaan pitkä aika odottaa toiveensa toteutumista.” Olisi hyvä, jos eropyyntöjen käsittelyyn saataisiin yhteinen käytäntö, joka voitaisiin kirjata välityskäytäntöön. Lisätäänkö käytäntöön siis (esimerkiksi) vuorokauden mittainen pakollinen tuumaustauko ennen eropyynnön toteuttamista vai ei? –Ejs-80 10. marraskuuta 2009 kello 17.22 (EET)

Kannatan vähintään 24h käytännönmukaista tuumaustaukoa (Itse asiassa kannatan myös samaa pakollista tuumaustaukoa kun admin-oikeuksistaan haluaa eroon, mutta siitä ei keskustella tässä, onpahan vain oma näkemykseni). —Tve4 ^(Gblk) 10. marraskuuta 2009 kello 17.25 (EET)

On aika helppoa esittää pikaistuksissa eropyyntö välityslautakunnan jäsenyydestä tai ylläpitäjyydestä. 1–3 vuorokauden pakollinen harkinta-aika ei olisi pahitteeksi. --Quadriplegia 10. marraskuuta 2009 kello 17.38 (EET)

Tve4:n kanssa samoilla linjoilla. Eetvartti ^(Kommentoi) 10. marraskuuta 2009 kello 17.45 (EET)

Minusta käyttäjien harkinta- ja arvostelukykyä voi kunnioittaa sen verran, että ei ole tarvetta pitkille katumusperiodeille. Jos nyt ehdottomasti pidetään välttämättömänä sellainen asettaa, niin ei mielellään vuorokautta pidempää. 24 tuntia voisi olla hyvä kompromissi ja sellaisena kohtuullinen, sillä eihän aina löydy oikeuksien poiston toteuttajaa heti ja välittömästi. Ylläpitäjyydestä ja välityslautakunnan jäsenyyksistä on haluttaessa voitava päästä eroon vaivatta. En kannata turhien esteiden pystyttämistä näinkin triviaalille ja luonnolliselle asialle. Äkkipikaistuksissakin tehdyt eropäätökset on vain hyväksyttävä. Mitään tulkintaa vaikuttimista ja muista seikoista, kuten "syyllisyydestä" tai "pois ajamisesta" ei aikuisten ihmisten kohdalla tarvita. Kenenkään en soisi olevan vasten tahtoaan yhtään hetkeä virassa, josta haluaa eroon syystä tai toisesta.--Khaosaming 10. marraskuuta 2009 kello 18.21 (EET)

Samaa mieltä. Olisi hyvä, jos välityslautakunnan jäsenet tai ylläpitäjät pitäisivät tuumaustaukonsa ennen pyyntöään. Vuorokauden odotus kuulostaa kuitenkin kohtuulliselta. --Jisis (keskustelu) 10. marraskuuta 2009 kello 18.24 (EET)

Minusta olisi parempi kierättää kaikki "virat" tai "toimet" jotta ei tulisi tälläisiä tilanteita.. Toisaalta mitä enenmän muokkaajia on mukana ylläpidossa jne on parempi kuin "ikuiset" toimet jotka alkavat 2-3 vuoden kuluttua tuntua pakkopullalta tai painolastina D100a 10. marraskuuta 2009 kello 18.26 (EET)

Kausihan ON nykyään 2 vuotta - ollut alusta alkaen. --81.19.115.130 10. marraskuuta 2009 kello 18.30 (EET)

Luulen, että käyttäjä viittaa ylläpitäjyyteen, kun puhuu ikuisuusviroista.--Khaosaming 10. marraskuuta 2009 kello 18.31 (EET)

Siten voisi myös eriyttää että ylläpitäjät tms eivät saa olla välityslautakunnassa mukana,vaan välityslautakuntaan valitaan klikkien ulkopuolisia. D100a 10. marraskuuta 2009 kello 18.36 (EET)

Muodollinen jäsenyyden poisto ei paljoa muuta. Onhan käytäntö jo nyt se, että jos jäsen ei ole mukana käsittelyssä, tulee toinen varajäsen mukaan. Vetäytyvän jäsenen tahdonilmaisu tarkoittaa ensin sitä, että hän ei halua osallistua mahdolliseen tulevaan käsittelyyn - eiköhän varsinaisesti jäsenyyden poiston voi hyvinkin siirtää muutaman päivän tuonnemmaksi. --81.19.115.130 10. marraskuuta 2009 kello 18.29 (EET)

Varajäsen tulee mukaan tapauksen käsittelyyn vasta silloin, jos varsinaisia jäseniä on paikalla vähemmän kuin kuusi. Varsinainen läsnä oleva jäsen tulee mukaan heti. –Ejs-80 10. marraskuuta 2009 kello 18.32 (EET)

En katso pakollisen tuumaustauon olevan tarpeen; turhaa säännösten rakentelua. Ei käyttäjiä sentään heiltä itseltään pidä suojella, se menee jo liiallisuuksiin. Terv. --Riisipuuro 10. marraskuuta 2009 kello 18.32 (EET)--

Itse asian ilmituoneena en kannata asian kirjaamista mihinkään. Ylipäänsä vauhti näyttää ihmisillä kiihtyvän turhan paljon keskusteluissa ja muissa toimissa. Asiat hoituvat harkitummin ja asiallisemmin jos muiden käyttäjien muodostama palautelooppi välillä katkeaa hetkeksi, joko omasta tai muiden toimesta. --Harriv 11. marraskuuta 2009 kello 14.17 (EET)

 Vastustan pakollista tuumaustaukoa. Jos käyttäjä haluaa pois välityslautakunnasta tai ylläpidosta, niin sitten haluaa. Ei turhaa byrokratiaa, ihminen ajatelkoon aivoillaan. Pitke 20. marraskuuta 2009 kello 12.15 (EET)

Miten vaan mutta ei meikäläisestäkään olis nyt tällä haavaa enempää välityslautakuntaan kuin ylläpitoonkaan. Anteeksi, äänestäjät. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 00.48 (EET)

Höyhensin tapauksessa ehdotan kuukauden pakkomiettimisaikaa ennenkö eroilmoitusta otetaan edes käsittelyyn ja viikko vielä päälle ennenkö päätöstä eron hyväksymisestä tai hylkäämistä julistettaisiin. Kuukauden ajan kaikki sais sitten vielä vapaasti kertoa, mitä kaikkea tulee mieleen Höyhensistä. Eikös tämä olisi selkeä käytäntö? --Höynäytetty 26. marraskuuta 2009 kello 09.40 (EET)

Ääh. Senhän saa kertoa muutenkin vaikka vuodenkin päästä. Osoite: Mrs. Elizabeth Windsor, Buckingham Palace, London, UK. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 19.57 (EET)

Pitken kanssa samaa mieltä. Jos on tänään tätä mieltä ja huomenna toista, ei ole edellytyksiä hoitaa vastuullisia tehtäviä. Kumpaankin tehtävään kaivatan ennen kaikkea harkitsevia henkilöitä, jotka pystyvät käsittelemään asioita rauhallisesti ja kiihkottomasti, omat kenties negatiiviset tunteilunsa unohtaen. --Ulrika 26. marraskuuta 2009 kello 11.35 (EET)

Kannatan Ulrikan ja Pitken kantaa asiaan. Välityslautakunnan jäsenyys edellyttää jo jokinlaista kypsyyttä omien ja muiden asioiden hoitamisessa joten ei mitään ero prosessia ja turhia kiemuroita. D100a 26. marraskuuta 2009 kello 11.59 (EET)

 Vastustan, kuten yllä. Uskoisin, että jos V-lautakunnan jäsen tai ylläpitäjä aikoo erota, hän ei sitä pikaistuksissaan tee, vaan asia on jo ennenkin ollut mietinnässä. Mikäli on harkitsemattomasti pyytänyt eroa, niin ainahan voi asettua uudelleen ehdolle. --Sts 26. marraskuuta 2009 kello 12.21 (EET)

Kenen tahansa pitäisi osata ottaa time out jos alkaa suututtaa, surettaa tai jännittää liikaa. Perustasoa vastuullisemmilla käyttäjillä kuten palauttajilla, ylläpitäjillä jne. tuota taitoa voi mielestäni suorastaan edellyttää. Jos stressi alkaa pirskahdella vaikkapa harkitsemattomien eropyyntöjen muodossa, jotain on selvästi vialla ja on sekä käyttäjän että yhteisön kannalta edullisinta, että ero myönnetään heti kun mahdollista. Jos eropyyntö taas on mielenosoitus... Pitke 26. marraskuuta 2009 kello 12.21 (EET)

STS:n kantaa kommentoiden: en näe mitään syytä, miksi eroprosessia pitäisi pitkittää, mikäli välityslautakuntalainen tai ylläpitäjä haluaa erota ja on asiaa jo miettinyt itsekseen ja haudutellut mutuhytinöitään. Oman aikansa ja jaksamisensa uhraminen ilmaiseksi on aina henkilökohtainen asia, ja on mielestäni suorastaan holhoamista vaatia minkäänpituista "lisämiettimisaikaa" kun eroa on jo selkeästi ajateltu vakavasti niin paljon että erohakemuskin on jo jätetty.

Välityslautakunnan kanssa on tietenkin se ongelma, että teoriassa miltei kaikki sen jäsenet voisivat yhtä aikaa jostain syystä haluta eron. Tällaisessa tilanteessa meidän ongelmanamme olisi saada välityslautakunta taas toimivan kokoiseksi. MUTTA se ongelma olisi meidän — yhteisön — eikä eroajien.Pitke 26. marraskuuta 2009 kello 12.37 (EET)

Mainiosti sanottu. Mutta minusta Wikipedian turhin instanssi on juuri tuo välityslautakunta. Minkäänlaisia järkeviä päätöksiä se ei ole tehnyt, eli en usko, että olisi suurta ongelmaa, vaikka koko lautakunta hajoaisi. --Sts 26. marraskuuta 2009 kello 13.19 (EET)

Neuvo pikemmin, mitä sen olisi pitänyt tehdä toisin. Muuten toimitaan nyt sinun ehdotuksesi mukaan. --Höyhens 26. marraskuuta 2009 kello 19.57 (EET)

Luokittelun estäminen

Suomi24.fi:ssä oli tällainen: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8581078 Jostain syystä Otfanilla on jonkinlainen kampanja meneillään http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset kiusanteoksi. Eikö tälle voi mitään vain siksi, että hän on ylläpitäjä, jota ei edes välityslautakunta valvo? 143.51.236.94 14. marraskuuta 2009 kello 10.55 (EET)

Jospa odottaisitte eston päättymistä. Ja sittenkin teidän pitäisi ensin keskustella asiasta, kuten kommenttipyyntö velvoittaa. --Otrfan 14. marraskuuta 2009 kello 11.01 (EET)

Välityslautakunta ei ole valvontaelin. Yhteisö valvoo itseään. --Harriv 14. marraskuuta 2009 kello 11.02 (EET)

Ylläpitäjät nauttivat tiettyä luottamusta (koska eivät ilman sitä olisi sitä), mutta voit uskea, että heidän tekemisiään vasta tarkkaillaankin. Pitke 19. marraskuuta 2009 kello 11.06 (EET)

Suoraa luokittelevat mallineet

Mikä idea on mallineissa, jotka luokittelevat artikkelit suoraan? Tai tiedän periaatteessa, mikä idea niissä on. Ne kuitenkin vaikeuttavat ohjeiden mukaista luokittelua. Esimerkiksi artikkeli Villers-Bretonneux’n taistelu on nyt sekä luokassa "Ensimmäinen maailmansota" ja että luokassa "Ensimmäisen maailmansodan taistelut", vaikka sen pitäisi olla vain jälkimmäisessä luokassa. Mutta Ensimmäinen maailmansota -malline luokittelee sen suoraan luokkaan Ensimmäinen maailmansota. --PtG 21. marraskuuta 2009 kello 10.59 (EET)

Luokittelu kehittyy mallineiden tekemisen jälkeenkin. Jos kaikki tuolla mallineella käsitellyt artikkelit kuuluisivat taisteluluokkaan Ensimmäisen maailmansodan alle, on ihan helppoa vaihtaa mallineen koodia niin, että se luokittelee ne oikein. Pitke 21. marraskuuta 2009 kello 11.55 (EET)

Kysyin samaa asiaa muutama kuukausi sitten. Tuon mainitsemasi ongelman lisäksi, luokittelevat mallineet aiheuttivat melkoisesti ylimääräistä työtä, kun etsin sivuja, jotka eivät ole missään artikkeliluokassa (niitä oli nelinumeroinen määrä). Automaattisesti luokittelevat mallineet voisi minusta vaikka kieltää kokonaan. --Otrfan 21. marraskuuta 2009 kello 12.48 (EET)

Ongelma ei ole että luokittelevat mallineet olisivat yleensä huonoja. Tämä {{Ensimmäinen maailmansota}} -malline kuitenkin soveltuu huonosti automaattisesti luokittelevaksi mallineeksi. -- Jniemenmaa 21. marraskuuta 2009 kello 15.48 (EET)

Eivät toki automaattisesti. Tietyissä ongelmamallineissa ainakin on hyvin hyödyllistä, että ne luokittelee automaattisesti tiettyyn luokkaan. Mutta näissä navigaatiomallineissa ne yleensä vaikeuttaa luokittelun kuntoon laittamista. --PtG 22. marraskuuta 2009 kello 10.50 (EET)

Menin nyt ja korjasin tämän mallineen ongelman poistamalla automaattisen luokituksen. Pitke 25. marraskuuta 2009 kello 01.27 (EET)

Yritysten ja julkaisijoiden arvostelu keskusteluissa

Wikipediassa on kiinnitetty paljon huomiota henkilökohtaisiin hyökkäyksiin. Hyvä näin.

Keskustelusivu-käytäntö toteaa, että Aivan erityisesti keskustelusivuja ei pidä käyttää mielipidepalstana oman maailmankatsomuksensa tai poliittisen mielipiteensä ilmaisemiseen. Tämänkaltaiset kommentit voidaan poistaa keskustelusivuilta. Suurin osa muokkaajista ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa ja noudattaa ohjetta. Hyvä näin.

Mutta missä kulkee raja lähteen/julkaisijan kritisoimisen (jota kaiketi on jossakin määrin saatava harjoittaa) ja omien mielipiteiden levittämisen välillä? Esimerkiksi tässä ja tässä keskustelussa on esitetty varsin voimakkaan negatiivisia näkemyksiä Motivasta, sen henkilökunnasta ja julkaisusta. Tämä olisi tietenkin aivan kosher, jos se perustuisi johonkin varteenotettavaan lähteeseen. Kirjoittajan mukaan hän esittää kuitenkin täysin loogista päättelyä psykologisista tosiseikoista. Muutaman hurjimman kommentin poistin, mutta pitäisikö keskustelua suitsia tiukkemmin? Vai suitsittiinko jo nyt liian tiukasti?

Pitäisikö tämänkaltaisen lähdekritiikin aina perustua johonkin toiseen lähteeseen (pl. selvien aivopierujen/kirjoitusvirheiden yms. havainnointi), vai minkälainen omakohtainen lähteen/julkaisijan arvostelu on sallittua?

HH-käytäntö toteaa, että Jos kommentti sisältää henkilökohtaisen hyökkäyksen, kommentti pitää poistaa kokonaan. Pitäisikö vastaava käytäntö ulottaa myös näihin tapauksiin? Ainakin yllämainitussa keskustelussa poleemisten mielipiteiden poisparsiminen kommenteista vaikutti työläältä. -- Piisamson 25. marraskuuta 2009 kello 20.36 (EET)

Ei todellakaan pidä. Wikipedian keskustelukäytännöissä on jo ennestään aivan riittävästi kuonokoppia. Keskustelu on keskustelua ja siinä on voitava esittää negatiivisiakin näkemyksiä, muuten keskustelu vääristyy. --Jmk 25. marraskuuta 2009 kello 20.42 (EET)

Niin kauan kun keskustelu liittyy artikkelien tai wikipedian kehittämiseen niin ok. --87.93.7.249 25. marraskuuta 2009 kello 20.46 (EET)

Julkaisujen sisältö on vapaata riistaa kritisoitavaksi. Artikkelien sisältöjen pitävien perusteiden etsiminen kuuluu Wikipediaan, jos keskustelu tapahtuu sivulla, jonka sisältöön julkaisu vaikuttaa. Jossakin määrin materiaalin tuottajien ja julkaisijoiden arviointi kuuluu myös asiaan: on asiallista ainakin keskusteluissa huomauttaa, minkälaisia lehmiä milläkin julkaisijalla on ojissa. Kyllä julkisuuteen materiaalia tuova asettuu kritisoitavaksi materiaalin ja sen edustaman alan toimintansa osalta. Olisi se nyt varsin kummallista, jos julkaistun materiaalin sisällön penkominen olisi jotakin hh-rinnastettavaa.

Villeimmät salaliittopyörittelyt eivät kuulu Wikipediaan - keskustelun pitää liittyä yleisesti ja konkreettisesti artikkelin kehittämiseen. Edellä mainitun kaltaiset poistot ovat jo näilläkin perusteilla siis OK.

Jonkinmoinen suojahan yrityksilläkin on varmasti, ei niistäkään voi ruveta mitä tahansa perusteetonta panettelua levittämään. Mutta eikö tällaisissa tilanteissa usein voida tehdä poistot jo sillä perusteella, että viestit eivät liity juurikaan artikkelin kehittämiseen? Vai syntyykö tilanteita, joissa tämä ei riitä ja tarvittaisiin jotakin käytäntöjen lisämainintoja poistoperusteeksi?

Tästä ongelmallisesta artikkelista Energiansäästölamppu ei ole löytynyt vielä kunnon tutkimuksia ja käytännössä aiheeseen liittyvissä lehtiartikkeleissa välillä kirjoitellaan sujuvasti ohi fysiikan perusasioiden. Tiukasti siis Kuluttajalehteä ja muitakin lähteitä seuraamaan, niin homma varmaan kohta asettuu perustelluille (lähteistetyille) raiteilleen... --Aulis Eskola 25. marraskuuta 2009 kello 21.47 (EET)

Lähteiden sisällön arvioiminen on ihan ok, ainakin jos se tapahtuu vertaamalla toisten lähteiden sisältöön ja yleisesti hyväksyttyihin tosiasioihin. Vaikka sisältö olisikin virheellistä, lienee asiallista luonnehtia sitä virheelliseksi ja perustella miksi näin on, eikä spekuloida syitä, miksi virheellinen sisältö on julkaistu.

On tietenkin asiallista huomauttaa, jos julkaisija on sidoksissa vaikkapa johonkin poliittiseen liikkeeseen, mutta tällöin sidonnaisuus on myös voitava osoittaa. Samoin jos julkaisijan asiantuntemus on kyseenalainen, ajatellaanpa nyt että asiantuntijaorganisaatiossa ei olisi töissä yhtään alan korkeakoulututkintoa suorittanutta henkilöä, tällaisesta pitää tietysti voida keskustella - mutta luonnollisesti vain, jos tiedolle on jokin lähde.

Voimme siis todeta, että lähteen ja joskus myös sen julkaisijan arvioiminen voi olla rakentava osa artikkelin kehittämiseen tähtäävää keskustelua. Juuri tämän vuoksi lähteen arvostelua ei voi poistaa yksiselitteisesti sillä perusteella, että se ei liity artikkelin kehittämiseen, ei edes silloin, kun lähteen arvostelu on perusteetonta ja panettelevaa. Väite Motiva nyt vaan suoraan itsekin sanoo olevansa perustettu edistämään energiansäästöä (Mikä tunnetusti on varsinkin "viherpiipertäjien" innostuksen kohteena.), ja siksi on aivan luontevaa, että se "totuutta venyttäen" pyrkisi vähättelemään hehkulamppujen kiellosta aiheutuvaa valaistuskustannusten kasvua. on samanaikaisesti sekä lähteen arvostelua että poliittinen näkemys. Kun lähteen kirjoittajilla väitetään olevan uskonnollisfanaattinen suhtautuminen aiheeseen, on se samaan aikaan sekä lähteen arvostelua että kirjoittajien panettelua. Kyse onkin pitkälti siitä, onko lähteen arvostelu omista poliittisista lähtökohdista ilman lähteitä sallittua, ja kuinka pitkälle siinä voi mennä.

Eräs näkökohta on se, että yhtään tällaista lähteetöntä parjausta ei todellisuudessa voida hyödyntää artikkelin kehittämisessä. Tämän vuoksi ne jäävät käytännössä - vaikka ne olisi tarkoitettu artikkelin kehittämiseen - pelkiksi mielipiteen ilmaisuiksi. -- Piisamson 25. marraskuuta 2009 kello 23.07 (EET)

Ei lähteiden luotettavuuden arvioinnissa ja pohtimisessa (keskusteluissa) voida ainakaan pitää samanlaista tarkkaa lähdekäytäntöä kuin artikkelien materiaaleissa. Tuoreiden lähteiden hataria tietoja ei kukaan useinkaan jaksa lähteä kumoamaan julkisuudessa heti julkaisten perusteluja - ei näistä oikaisuista useinkaan kukaan lehtiä tai kirjoja julkaise. Usein käy niin, että julkaisua ammattipiireissä pidetään lähtökohtaisesti perusteettomana ja siten sitä ei edes viitsitä ruveta kritisoimaan. Tämä on hyvin tyypillistä teknillisissä asioissa, joista nähdään, että kirjoittaja ei ole ymmärtänyt edes fysiikan tai vaikkapa sähkötekniikan perusasioita.

Ehkä tässä on syytä myös meissä luonnontieteiden ja tekniikan ammattilaisissa: pitäisi viedä tekniikan perusteita julkiseen lehtikirjoitteluun mukaan, oikaista nettimateriaaleja, joiden julkaisukynnys on välillä varsin matala ja lähettää oikaisuja tarvittaessa kirjojen kirjoittajille. Esim. energia-alalla työsarka on tuskastuttava, koska aina kirjoittajilla ei ole edes selvillä watti ja wattitunti - siis teho ja energia. Saatika sitten sähköopin ja lämpöopin perusteet...

Esimerkiksi edeltävää sivuten sopii hyvin Motivan kompentenssin kasvu hissukseen energialampuissa. Eihän pienehkön (30-40 työntekijää) sangen monialaisen firman asiantuntemus voikaan uusissa kysymyksissä olla heti kehittynyt kaikilta kanteilta, koska energiakysymykset ovat hyvin monialaisia ja niiden kattava käsittely vaatii monen alan tuntemusta ja käsitystä valtakunnan tason mekanismeista laitetason tekniikkaan asti. Motivan toiminta-aloista vähän viitettä: [2]

Laajan tekniikan alan kritiitinkin takia hehkulamppujen lämmityshyödyt alkavat olla nyt Motivan materiaaleissa mukana: esim. arvio 70% [3]. (Perusteista prosentille ei taida olla kylläkään kunnon tutkimuspohjaa Suomen oloissa, mutta kuitenkin.) Menneiden vuosien hatarat materiaalit olivat tässä mielessä lähinnä tekniikan piirissä koominisina pidettyjä ja yleisten "asiantuntijavitsien" aiheita. Yleisönosastotason vasteita näihin kirjoiteltiin, edes osittain sentään vankalta ammattipohjalta. Tällaisen uuden asian hahmottuminen muutamassa vuodessa on hyvä esimerkki aluksi lähteettömästä tilasta ja hatarista lähteistä; sitten täsmentyvästä ja perustellun muodon saavasta asiasta.

Miten tätä aikaisempaa tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä sitten kuvaillaan on toinen asia: ehkä pitäisi vain pidättäytyä perustelemaan teknisesti, mikä on unohtunut ja mennyt pieleen. Pitäisi varmaan välttää sanontoja "viherpiiperrystä totuutta venyttäen", koska asiantuntemuksen puute joltakin alalta ei nyt ole varsinaisesti valehtelua. --Aulis Eskola 26. marraskuuta 2009 kello 13.52 (EET)

Luotettavissakin lähteissä saattaa tosiaan olla virheitä. Ne voivat johtua jonkin kapean alan erityisasiantuntemuksen puutteesta tai vaikkapa inhimillisestä erheestä. Oikea tapa käsitellä asiaa on tietenkin lähettää kirjoittajalle tai julkaisijalle oikaisupyyntö. Jos näin ei toimita, ja lähde sattuu olemaan ko. tiedolle ainoa lähde tai muut lähteet toistavat tätä virheellistä tietoa, syntyy Wikipedian kannalta paha ongelma, sillä lähteillä on Wikipediassa auktoriteettiasema. Kynnys Wikipediaan sisällytettäväksi kun on tarkistettavuus, ei totuus.

Uusien ilmöiden kohdalla on aina se ongelma, että niistä kirjoitetaan ensimmäiseksi kevyissä lähteissä, joissa monimutkaisista aiheista vedetään usein mutkat suoriksi. Yleensä tieteellisiä tutkimuksia ja kirjallisuutta alkaa ilmestyä vasta ilmiön vakiinnuttua. Tälle ongelmalle ei Wikipedian sisällä oikeastaan voi mitään, ellei käytäntöjä lähdetä muuttamaan varsin voimallisesti sen suuntaisesti, että asiantuntijakäyttäjille annetaan muita enemmän vapauksia lähdekäytäntöjen suhteen.

Vinkkinä Aulikselle ja muille luonnontieteilijöille: jos väärän tiedon oikaiseminen kiinnostaa, on aina mahdollista perustaa "Mythbusters"-tyyppinen sivusto, jonne asiantuntijat voivat kirjoittaa aiheista, jotka usein ymmärretään väärin mediassa ja kansan keskuudessa. Hyvin tehtynä (ja varsinkin jos nimelliseksi julkaisijaksi saadaan jokin virallinen taho) tällaista sivustoa voitaisiin pitää luotettavana lähteenä, jolloin sitä voisi käyttää apuna virheiden korjaamiseen myös Wikipediassa. -- Piisamson 26. marraskuuta 2009 kello 17.56 (EET)

Vaadin saada rekisteröidä vandaaleihin viittaavan käyttäjätunnuksen

Polveudun osaksi germaanisesta heimosta vandaalit, vaikka sukuni on suomalaistunut ajat sitten. Haluan osoittaa sukujuuriani vandaaleihin viittaavalla käyttäjätunnuksella, mutta täällä sitä ei sallita. Onpa rasistinen tietosanakirja. Vaadin anteeksipyyntöä ja sukujuuriini viittaavan käyttäjätunnuksen sallimista! Muokkaisin asiallisesti sellaisella käyttäjätunnuksella (esim. Vandaali tai Vandalismus tai Vandalismos). 83.245.216.91 28. marraskuuta 2009 kello 17.33 (EET)

Kiinnostaa (noin ihan yleisesti ja Wikipedian ulkopuolella), että mitähän kautta? Andalusian? Ja mistä silloin tiedät, että esi-isäsi esimerkiksi Andalusian tai jonkun muun alueen asukkaista sattuivat olemaan juuri noita sinne muuttaneita vandaaleja?

IP:lle: valitettavasti vandaali -sanalla on suomen kielessä huono konnotaatio, koska se tarkoittaa myös ilkivallantekijää. Mikä oli haluamasi käyttäjätunnus? Käyttäjä:Vandaali? Kannattaa käyttäjätunnuksessa tuoda esille, että tarkoitat juuri Vandaalikansaa ja että periydyt heistä. 101090ABC 28. marraskuuta 2009 kello 20.10 (EET)

Kuitenkin siihen aikaan, kun vandaalit vielä erottuivat muista väestöryhmistä, ei ollut väestökirjanpitoa. Pisimällekin sukujuurensa johtavat kai ovat päässeet johonkin Kaarle Suureen (mahtoiko olla mm. Paavo Lipponen). Niinpä tuo sukujohdun ulottuminen kansainvaelluksiin asti vaikuttaa hiukan epätodennäköiseltä.--Urjanhai 28. marraskuuta 2009 kello 21.14 (EET)

No niin, olen nyt rekisteröitynyt. Katsokaa mitä sanon käyttäjäsivullani. Asiallinen vandaali 29. marraskuuta 2009 kello 18.03 (EET)

Taitaa olla huumorimielessä perustettu osio. –Ejs-80 28. marraskuuta 2009 kello 21.46 (EET)

Jaa-a. Wikipedian pitäisi silti sallia tuollaiset nimimerkit; menisikö jokin tyyliin "HoMo-ErEcTuS" läpi? ;P-Hene_133- WTF? 28. marraskuuta 2009 kello 21.53 (EET)

Näissähän oli puhe sallia poikkeuksia perustellusta syystä. --Höyhens 29. marraskuuta 2009 kello 09.04 (EET)

Kriittinen tutkimus ei taida ainakaan tässä tapauksessa antaa perusteluja poikkeukselle (tai mitä nyt ikinä sitten tuolla poistetulla käyttäjäsivulla olikaan).--Urjanhai 30. marraskuuta 2009 kello 14.48 (EET)

Keskustelun aloittajaksi paljastui huumorimuokkauksistaan tunnettu Lito. –Ejs-80 30. marraskuuta 2009 kello 01.23 (EET)

Se on sit siinä. Ei tuommoisia omituisia tunnuksia alttereille tarvita. Kaputt finito. --Höyhens 30. marraskuuta 2009 kello 19.50 (EET)

Sairauksien merkittävyys

Miten monta tunnettua tapausta tulee olla, jotta sairaus ylittää merkittävyyskynnyksen? Vaikuttavatko muut tekijät kuin tapausten määrä merkittävyyteen? Esimerkiksi progeriahan on laajaa huomiota herättänyt sairaus, vaikka onkin äärimmäisen harvinainen. Tällä hetkellä elossa on artikkelin mukaan alle viisikymmentä potilasta. Entä Fountainin oireyhtymä, onko se merkittävä? Kyseistä sairautta on ilmeisesti kuvattu muutama tapaus. --Quadriplegia 29. marraskuuta 2009 kello 14.12 (EET)

Äkkipäätään tuntuisi, että kaikki yleisesti hyväksytyt sairaudet ovat merkittäviä. Eihän harvinaisia eläin- tai kasvilajejakaan pidetä epämerkittävinä. -- Piisamson 29. marraskuuta 2009 kello 14.19 (EET)

Eivätköhän kaikki, jotka mainitaan ICD:ssä, ole merkittäviä. --Hrrkrr31 29. marraskuuta 2009 kello 15.16 (EET)

Joo, samoilla linjoilla. Jos sairaus on todellinen~ja nimetty, niin kyllä se ansaitsee artikkelin. --PtG 29. marraskuuta 2009 kello 15.17 (EET)

Eikös meillä juuri poistettu/ollut poistoäänestyksessä joku sairaus?-Hene_133- WTF? 29. marraskuuta 2009 kello 15.49 (EET)

Drunkoreksia, mutta se ei olekaan virallinen diagnoosi, kuten esimerkeiksi antamani oireistot. --Quadriplegia 29. marraskuuta 2009 kello 15.51 (EET)

Hyvä, jos yleinen mielipide on tämä. --Quadriplegia 30. marraskuuta 2009 kello 13.59 (EET)

Sananmuunnos

Aiemmin artikkelissa sananmuunnos oli lista tunnetuista sananmuunnoksista. Listan pituus oli kuitenkin rajattu kymmeneen sananmuunnosesimerkkiin. Aikaisemmin tämä hyväksyttiin täysin, ja muun muassa kun minä vaihdoin sananmuunnoksia, lista paautettiin osaksi ennalleen, mutta lisäämistäni sananmuunnoksista Johannes Virolainen jätettiin listaan, ja tätä jättämistä perusteltiin sen klassikkoudella.

Nyt jotkut ovat sitä mieltä, että esimerkkilistaa ei saisi olla ollenkaan. Mielestäni se olisi hyvä palauttaa artikkeliin havainnollisuuden vuoksi. Ottakaa kantaa asiaan. Voidaanko äänestää? Käyttäjä:Lito 29. marraskuuta 2009 kello 20.12 (EET)

Asia tulee mielestäni jo selväksi tekstissä mainittujen esimerkkien kautta. Voit tehdä sananmuunnoslistan vaikka omille kotisivuillesi tai Everything2:een. --Harriv 29. marraskuuta 2009 kello 20.37 (EET)

Esimerkkejä ei tule olla artikkelissa. Ensinnäkään Wikipedia ei ole sananmuunnoskokoelma; hauskoja sananmuunnoksia voi hakea vaikka aiheesta muualla -osion linkeistä. Toiseksi, jos esimerkkien määrä rajataan kymmeneen, tullaan jatkuvasti kiistelemään siitä, mitkä esimerkit ovat kyllin merkittäviä päästäkseen listalle. Seksuaalisuuteen viittaavat ja alatyyliset esimerkit myös houkuttelevat vandaaleja. --Quadriplegia 29. marraskuuta 2009 kello 22.25 (EET)

"Huumorimuokkaaja" Litosta keskutellaan myös vähän ylempänä vandaaliosiossa. -Crash 30. marraskuuta 2009 kello 01.27 (EET)

Ja käyttäjän keskustelusivulla. Pelkään, että sama henkilö on tehnyt "huumori"muokkauksia eli vandalisoinut jo syksyllä 2006 tunnuksella Ercci (keskustelu), vaikka tämähän ei suoranaisesti tähän liity. --Quadriplegia 30. marraskuuta 2009 kello 01.31 (EET)

Joo, keskustelu hänen toiminnastaan ei varsinaisesti kuulu käytäntökahvihuoneeseen, mutta mainitsin hänet osiossa ”Vaadin saada rekisteröidä vandaaleihin viittaavan käyttäjätunnuksen” keskustelun aloittajaksi sen vuoksi, että kyseiseen keskusteluun ei uhrattaisi turhan paljon energiaa. –Ejs-80 30. marraskuuta 2009 kello 01.34 (EET)

Voisi siellä nyt ehkä sentään vaikka yksi tai kaksi esimerkkiä olla, että saa selvän mistä on kysymys. Vaikka yksi neutraali (kuten "Vihannes Joroilainen") ja yksi alatyylinen malliksi (kun ne kuitenkin ovat olennainen osa asiaa).--Urjanhai 30. marraskuuta 2009 kello 14.53 (EET)

Juuri tuon verran leipätekstissä jo onkin, ja hyvä niin. --Hrrkrr31 30. marraskuuta 2009 kello 14.59 (EET)

Jaa, niinpäs taisi ollakin. Mahtaako tuo käyttäjä Lito muuten olla ala- vai täysi-ikäinen vai siltä väliltä? --Urjanhai 30. marraskuuta 2009 kello 15.25 (EET)