Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 146

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Artikkelin nimeäminen: Kaisa Leppänen

Millä tavoin artikkeli tulee nimetä, kun Wikipediassa on jo artikkeli samannimisestä ja samassa ammattissa työskenneellestä henkilöstä? Tällainen tilanne tuli vastaan näyttelijän Kaisa Leppänen kohdalla. Wikipediasta löytyy artikkeli vuonna 1899 syntyneelle Kaisalle, mutta samanniminen näyttelijä on valmistunut teatterikorkeakoulusta vuonna 2009 [1]. --Turska (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 17.50 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli kuuluisasta näyttelijästä Harrison Fordista. Varmaan pitää valita kahdesta tärkeämpi, jättää hänet ilman sulkutarkennusta ja keksiä toiselle tarkenne. Ilmeisesti ensimmäinen Harrison oli tosi kuuluisa aikanaan, mutta ei häntä kukaan enää muista, ja toinen tähti on nykyään tärkeämpi. --Pxos (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 17.59 (EEST)

Myöhemmin luotavan artikkelin voisi kai nimetä vaikka Kaisa Leppänen (näyttelijä, s. 1983). Kun toinen artikkeli on luotu täsmenteettömänä, siihen voi lisätä mallineen Malline:Tämä artikkeli, johon voi lisätä linkin täsmenteelliseen artikkeliin. Näin on taidettu aiemmin tehdä. Jos joku kokee häiritsevänä sen, ettei täsmenteetön ole hirveän tunnettu (en tiedä onko näiden kahden tunnettuudessa eroa), niin nykyisen artikkelin Kaisa Leppänen voi siirtää nimelle Kaisa Leppänen (näyttelijä, s. 1904). Tai vaihtoehtoisesti vanhemman artikkelin voisi jättää täsmentettömnäksi ja toisesta Kaisasta ja näyttelijästä Kaisu Leppänen (s. 1899) voisi kertoa kummassakin artikkelissa tämä artikkeli -mallineella. Koska kahden henkilön täsmennyssivuja on joskus vastustettu mutta myös kannatettu, niin tämä on valintakysymys, tai riippuu laketaanko Kaisu Leppänen kolmanneksi.--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 18.33 (EEST)

Yritystunnukset

Meillä on joku käytäntö yrityksen nimellä olevista käyttäjätunnuksista, ja joku malline asiasta huomauttamiseen. Mallineteksti sisältää kategorisen kehotuksen: ole hyvä äläkä jatka muokkaamista ennen kuin olet tehnyt asianmukaisen lausunnon tai vastannut tähän viestiin kieltävästi. – Kysymys: onko tämä tarkoitettu vakavasti otettavaksi kehotukseksi (jonka rikkominen johtaa esim. estoon) vai toiveeksi? Miten noihin on yleensä suhtauduttu ja miten on tarkoitettu suhtauduttavan? --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2018 kello 11.46 (EEST)

Itse olen tehnyt niin, että jos muokkaaminen jatkuu huomautuksesta huolimatta, lisään ensin toisen, vapaamuotoisen huomautuksen, jossa varoitan että viestiin on vastattava ennen muokkaamisen jatkamista. Jos muokkaaminen jatkuu vielä senkin jälkeen, olen estänyt ja laittanut viestin, jossa on ohjeet uuden tunnuksen luomiseen tai vanhan nimeämiseen uudelleen. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 10. lokakuuta 2018 kello 12.16 (EEST)

Kuulostaa ihan ok menettelyltä. Siinä tapauksessa että näitä huomautuksia laittaa ei-ylläpitäjä, niin on varmaan suotavaa panna niistä tarvittaessa noottia yp-ilmoitustaululle, muuten jää ne estot antamatta ja huomautukset muuttuvat pelkiksi toiveiksi. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2018 kello 12.53 (EEST)

lähteetön tynkä

En muista enää onko sovittu enkä löytänyt pikahaulla, mutta tuossa merkkasin artikkelin Erlenmeyerpullo lähteettömäksi ja huomasin että se oli merkitty tyngäksi. Enhän tehnyt käytäntövirhettä? --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 11.36 (EEST)

Tuo ei liity tynkämallineeseen vaan artikkelin pituuteen. Malline:Lähteetön/ohje: ”Milloin et voi käyttää tätä mallinetta. Lyhyissä artikkeleissa. Sivulla vierailevat näkevät yhdellä silmäyksellä, että se ei sisällä viittauksia”. --Parantaja asiantuntija (keskustelu • muokkaukset) 14. lokakuuta 2018 kello 15.24 (EEST)

Kiitos. Sovellan tätä nyt niin, ettei tämä sisällä pelkästään sellaisia triviaalitietoja, joita ei tarvitse lähteistää. Saa olla avoimesti toista mieltä. --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 18.29 (EEST)

Millaisia triviatietoja ei tarvitse lähteistää? Kai kaiken täällä lukevan tulisi olla peräisin jostain lähteestä. J.K Nakkila (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 18.35 (EEST)

Laiton siihen lähteitä, AM-linkkejä, pari lähdepyyntä ja otin lähteetönmallineen pois. --Linkkerpar™ 14. lokakuuta 2018 kello 20.11 (EEST)

Mallinetta {{Lähteetön}} on kielletty käyttämästä "lyhyissä artikkeleissa", mutta yksittäisiä tietoja kyseenalaistavaa {{Lähde}}-mallinetta ei ole kielletty (ei ole huomattu kieltää?). Tietysti voi olla lyhyessäkin artikkelissa, että jokainen yksittäinen tieto on lähteetön. --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 11.22 (EEST)

Tietenkin, jos jokin yksittäinen lähteetön väite epäilyttää, sen perään voi laittaa lähdepyynnön. Näin kuuluu ollakin, artikkelin pituudesta riippumatta. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 00.50 (EEST)

IP-käyttäjän keskustelusivut, niiden arkistointi tai poisto

Kiinnitin huomioni tähän toisen käyttäjän kommenttiin. Olisiko tarkoituksenmukaista arkistoida tällainen vanha sotkuhuomautus vai voisiko keskustelusivun poistaa kokonaan? Keskustelusivukäytännön kohta IP-käyttäjien keskustelusivuista vihjaa jälkimmäiseen suuntaan. Tuon vuoden 2012 sotkunhan on todennäköisesti tehnyt aivan eri ihminen. Vai antaako vanhan huomautuksen vain olla, vaikka se IP:n tämän hetkistä käyttäjää häiritsee? -93.106.185.140 30. syyskuuta 2018 kello 22.14 (EEST)

Ei ole taidettu poistaa eikä pahemmin arkistoidakaan koskaan. Aika turhaahan IP:den huomauttelu yleensäkin on, kun harvemmin nykyään sama henkilö muokkaa kauan aikaa yhden ja saman IP:n takaa. Stryn (keskustelu) 30. syyskuuta 2018 kello 23.23 (EEST)

Jos keskustelusivu kasvaa huomattavan suureksi, vanhat kommentit tulee siirtää arkistoon, sanotaan sivulla Wikipedia:Keskustelusivu. Tuo ei tosiaankaan ole huomattavan suuri keskustelusivu. Jos IP-käyttäjää häiritsee huomautus, jonka kaikki voivat ymmärtää koskevan jotakuta muuta henkilöä, hän voi rekisteröidä itselleen tunnuksen, niin eipä häiritse enää. Keskustelujen poistaminenhan ei käytäntöjen mukaisesti tule kyseeseen. --Lax (keskustelu) 30. syyskuuta 2018 kello 23.29 (EEST)

Keskustelujen poistamiseen on erikseen luotu nimenomainen käytäntö, joka syntyi ilmeisesti käytäntökeskustelussa, jonka otsikkona oli kuvaavasti Uusi hyväksi havaittu käytäntö...? vuonna 2009. Enpä ole itse tuota käytäntöä ennen noteerannut, mutta sellainen näkyy olevan voimassa. --Pxos (keskustelu) 30. syyskuuta 2018 kello 23.57 (EEST)

Sä sitten jaksoit lukea tuota sivua pidempään kuin minä. Vetoan väsymykseen ja kyllästyneisyyteen... Mutta onneksi tuolla puheena olevalla sivulla on nyt muokkauksia viimeisen vuoden ajalta, joten se ei täytä käytännön poistokriteerejä... Ihmettelen kyllä suuresti, miten tuollainen pääsäännön poikkeus keskustelusivun tyhjentämisestä on olemassa (arkistointi on eri asia kuin tyhjennys). --Lax (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 00.24 (EEST)

Tuo käytäntö ei anna lupaa tyhjentää keskustelusivua vaan siinä puhutaan poistamisesta (engl. delete). Arkistointi, tyhjennys ja poistaminen ovat kolme eri asiaa. Se on siis ohje ylläpidolle tehdä käytännön sallimista sivuista jälleen punalinkkejä. Tyhjentäminen eli nollaksimuokkaus olisi sen sijaan hyvä kompromissi monessa tilanteessa, mutta sitä ei jostain syystä käytäntö salli. Ehdotin itse aikanaan, että ylläpidolla saisi olla oikeus tyhjentää sellaisia käyttämättömiä käyttäjien sivuja tai alasivuja, jotka on ikään kuin hylätty tai joista on jopa hieman haittaa (luokittuvat artikkeleiksi, käyttävät tarpeettomia tai peräti poistettuja mallineita tai niissä on jokin viime vuosikymmeneltä peräisin oleva luonnoskäännös, joka on kesken). Yhteisö ei halunnut antaa lupaa tyhjentämiseen vaan ainoat vaihtoehdot olivat joko pikapoistokäytännön sallima käyttäjäsivujen deletointi (syillä K1...K3) tai sitten pitää jättää koskematta niihin. Tyhjennys ei ole kuitenkaan mikään kovin väkivaltainen tai peruuttamaton keino. Siinä aiempi muokkaushistoria jää talteen, näkyville ja hyödynnettäväksi, mutta viimeisin versio on vain 0-tavuinen tabula rasa, jossa ei ole mitään hyvää eikä pahaa. Deletointi on taas sellainen temppu, missä sivun historia siirretään infrapuna-avaruuteen ja se katoaa useimpien näkyvistä. Tuossakin IP-osoitteiden keskustelujen poistokäytännössä olisi hyödyllistä korvata poistaminen tyhjentämisellä. Tarpeettomat huomautukset saisi (ylläpito) tyhjentää "rutiininomaisesti" tai pyynnöstä, mutta ne olisivat saatavilla sivuhistorian kautta. --Pxos (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 10.29 (EEST)

Jos keskustelusivu tyhjennetään, niin eikö silloin käy niin, että käyttäjä saa ilmoituksen "sinulle on uusia viestejä", mutta hän näkisi vain tyhjän sivun? -kyykaarme (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 11.13 (EEST)

Tuon IP:n mainitseman käytännön kohtalon on kyllä harvinaisen surkuhupaisa. Se tuotiin tänne englanninkielisestä Wikipediasta hyvänä ideana maaliskuussa 2009 ja päätettiin käytäntökahvihuoneessa niin, että esimerkki tuotiin kahvihuoneeseen 2. päivänä maaliskuuta kun keskustelu aloitettiin "uudesta hyvästä käytännöstä". Sitten kahden päivän kuluttua 4. maaliskuuta 2009 tuo käytäntö heitettiin roskikseen en-wikissä, mutta se ehti kuitenkin muodostua tänne käytännöksi, kun se oli niin mainio. Kukaan ei käytäntöä tunne eikä sitä kai koskaan ole sovellettu täällä. --Pxos (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 10.46 (EEST)

On sitä itse asiassa jonkin verran sovellettu ja kai se joidenkin käyttäjien tiedossakin on: [2][3][4][5][6][7][8][9][10][11][12][13]. Vaikuttaa muuten siltä, että dewikissä IP-osoitteiden keskustelusivuja poistellaan rutiininomaisesti: [14][15][16][17][18][19]. –Ejs-80 1. lokakuuta 2018 kello 11.32 (EEST) EDIT: –Ejs-80 1. lokakuuta 2018 kello 11.50 (EEST)

Metassakin oli tänä vuonna keskustelua siitä poistetaanko siellä vanhat IP-keskustelusivut: m:Special:Permalink/18424255#All_IP_talk_pages_older_than_1_year. Joskus aikoja sitten niitä oli poistettu. Stryn (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 11.55 (EEST)

Harvinaisen onneton on ollut tuon käytännön maahantuontiprosessi. Ilmeisesti käytäntö syntyi en-wikissä joulukuussa 2008, siitä keskusteltiin pari kuukautta ja se sitten poistettiin (en lukenut tarkemmin syitä). Keskustelu aloitettiin täällä niin, että en-wikistä tuotiin vääristellyssä muodossa oleva käytäntö, koska fi-wikin sitaatissa lukee "may be deleted" ja en-wikin käytännössä luki koko ajan "may be blanked or deleted". En-wikissä siis sallittin tyhjentäminen tai poistaminen vaihtoehtoina koko ajan, mutta kun ehdotus tuotiin tänne, ehdotuksen tekijä muunsi käytäntötekstiä toiseksi. Käytännöksi tuli siis täällä vain deletointi tai sikseenjättö. Kylläpä olikin huonosti toteutettu juttu. Saatiin aikaan käytäntö, jota ei tunneta, jota ei noudateta, joka ei vastannut en-wikin käytäntöä, joka poistettiin en-wikistä heti kun se oli tuotu tänne, eikä kukaan katsellut en-wikin keskustelua asiasta. Ehdotan, että poistetaan koko osio myös meiltä. --Pxos (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 11.18 (EEST)

Mun mielestä käytäntö voidaan säilyttää, eli ylläpitäjä voi poistaa IP:n keskustelusivun, jos se sopii käytännön kriteereihin. Tyhjentäminen ei ole hyvä keino, koska silloin pitäisi käydä katsomassa historiasta, että onko tyhjentäminen tehty käytännön mukaisesti. Poistoloki näkyy sivua luodessa, mutta se on kuitenkin varmaan aika harvinaista, että samalla IP:llä muokataan (ja sotketaan), ja paljon todennäköisemmin sillä vain luetaan. -kyykaarme (keskustelu) 2. lokakuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

IP:stä riippuen samalla IP:llähän voidaan tehdä tai olla tekemättä ihan mitä vaan. Esim. kirjastossa koululaiset voivat pelleillä ja joku aikuinen voi tehdä hyödyllisiä muokkauksia tai sitten kummatkin jonain hetkenä vain lukevat. --Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 16.13 (EEST)

Käyttäjälaatikkokäytäntö

Onko mm. "Tämä käyttäjä käyttää pääsääntöisesti Chrome-selainta"-käyttäjälaatikkomalline sallittu? Minun mielestäni on, sillä onhan mm. matemaatikkotasot ja "Tämä käyttäjä osaa Python-ohjelmointikieltä"-tyyppiset käyttäjälaatikkomallineet sallittuja, vaikka niillä ei ole mitään merkitystä Wikipedian kannalta. --Moderhader (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 18.06 (EEST)

Miksi ei olisi? Selaimissa on eroja ja olla joku bugi ilmenee vain jollain selaimella ja jollain toisella ei. Halutaan verkkopalveluissa yleensä tietää että millä käyttiksellä, selaimella ja versioilla vika on ilmennyt juuri tämän takia. --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2018 kello 18.10 (EEST)

Niin mitä? --Moderhader (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 18.18 (EEST)

Mallineet ovat sellainen osa Wikipedian sisältöä, jonka sääntely on vähäistä, ja niinpä mallineavaruuteen voidaan luoda vaikka minkälaisia virityksiä. Käyttäjälaatikkojakin on lukuisia. Jos katsoo en-wikiä, siellä on suorastaan mainoksia. Kun tuollainen laatikko on ollut käytössä vuosikausia ja sitä monet käyttävät, se on ilmeisen sallittu, jos ei toisin päätetä täällä. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 18.25 (EEST)

Saksalaisessa wikissä on tullit klingon-kielilaatikko vastaan, ei niin että osaisin klingonia.... ;). --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2018 kello 18.31 (EEST)

Kirottuja olkoot huonosti pohjustetut keskustelut. Onko siis tuollainen malline täällä käytössä vai ollaanko sitä suunnittelemassa? Kysytäänkö tässä nyt lupaa tehdä tuollainen malline vai varmistetaanko, että olemassa oleva malline on sallittu? Olen nähnyt tuollaisia laatikoita, mutta varsinaista mallinetta en löydä. Luultavasti käyttäjät ovatkin rakentaneet tuollaisen laatikon ihan itse pohjamallineen avulla, jolloin kyseessä on vielä enemmän säätelemätön tilanne, koska valmiin pohjan päälle voi melko huomaamatta panna vaikka mitä sieghalailua. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 18.46 (EEST)

Siis tuo klingon malline vai? En täällä ole nähnyt kenelläkään. De-wikissä näin jollakin kielimallineen jossa mainosti ettei osaa Klingonia tai että osaa, en enään muista, mutta muistaakseni se oli ihan siellä de-wikin kielimallineissa eikä siis oma modaus. --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2018 kello 19.02 (EEST)

Wikipedian ulkopuolella kansanedustaja Jyrki Kasvilla on kotisivu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja klingoniksi: [20].--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 19.09 (EEST)

Ei kun vastasin tuolle, joka aloitti tämän suurenmoisen keskustelun. Joka tapauksessa tämä ei niinkään koske noita laatikoita vaan yleensä käyttäjäsivua. Esimerkiksi meidän oma Crt on toteuttanut Firefox-boxinsa suoraan koodina eikä mallineena, joten kysymys on siitä, milloin laatikon sisältö on täysin sallittua ("Olen seuloja, wikiholisti ja leikin tietosanakirjan toimittajaa"), täysin kiellettyä ("Äänestä sinäkin Olavi Honkaa presidentiksi! Kekkonen Siperiaan!") tai siltä väliltä. Monissa muissa Wikipedioissa sallitaan aika paljon. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 19.14 (EEST)

Muistaakseni taisi olla ja sitten oli myös jollain niistä Kasvin sivuista ilmoitus että "Klingonin kielen tulkkia tarvitaan" en tiedä että halusiko hän sitten käännättää loputkin klingoniksi ;). Tuossa on se saksalainen Kategorie:User tlh siellä näytti olevan eri tasoisia ihmisiä jokin verran ;). --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2018 kello 19.19 (EEST)

Firefox-laatikon pitäisi kyllä olla malline. --Moderhader (keskustelu) 4. syyskuuta 2018 kello 19.34 (EEST)

Yksikään perehtymislaatikko ei saisi kyllä olla oma modaus, kun suurin niistä on mallineita. Mutta kun esim. Superkissanin käyttäjäsivulla oleva mehiläishoitomalline on modaus. Myöskin tällainen olisi mielestäni ihan kiva malline: {{Käyttäjä Lempiruoka}}, eli esim. koodi {{Käyttäjä Lempiruoka|Spagetti ja jauhelihakastike}} tuottaisi tekstin "Tämän käyttäjän lempiruoka on spagetti ja jauhelihakastike". Mutta muistakaa, että ko. ruoka ei ole sitten minun lempiruokani. --Moderhader (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.56 (EEST)

Voih, menehtynyt keskustelu tekohengitettiin taas nytkähtelemään. Ei voi mielestäni ajatella, että käyttäjälaatikoiden suhteen asetettaisiin numerus clausus tai muita sisältörajoituksia, koska käyttäjäsivulle voi aina panna tekstimuodossa mitä vain. Jos esimerkiksi olisi vain 40 perehtymislaatikkoa, joissa olisi aiheita astrologiasta urologiaan, niin mitäs sitten tehtäisiin, kun tuleekin horologi, jolle ei ole laatikkoa? Hän tekee sellaisen itse tai sitten hän kirjoittaa tekstin valmiiseen pohjaan taikka kerta kaikkiaan kirjoittaa sivullensa virkkeen, jossa hän kertoo olevansa horologian varttimaisteri. Informaatio esitetään silloin tekstissä eikä laatikkomuodossa. Kuten jossain sanottiin, englanninkielisessä Wikipediassa saa ilmoittaa lempiautonsa, lempiaatteensa, lempirotunsa (ainakin eläimillä, kenties ihmisilläkin) ja mitä vielä. Meillä on rajoitetumpi ilmaisumahdollisuus, mutta silloinkaan sisällönvalvonta ei riipu siitä, missä muodossa mielipide on esitetty, vaan sen sisällöstä. Lisäksi vielä tuossa puhutaan "modauksesta" ja halutaan kieltää se. No "modauksen" kieltoa voi kiertää helposti ja Wikipedian mallineavaruutta roskaavasti: jos on kiellettyä käyttää valmista pohjaa, niin sitten vain luodaan uusi höpöhöpö-tason malline. Jos ei saa tosiaan olla perehtynyt spaghettiin laatikossa, niin sitten tehdään mallineavaruuteen taas uutta lasagnea siellä olevien satojen viritysten joukkoon. Päättelen keskustelun tähän. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2018 kello 10.25 (EEST)

Mielestäni selainlaatikot ovat sopivia, sillä joiltakin selaimilta näkyy Wikipedia eri tavalla kuin toisella ja kaikki toiminnot eivät ole käytössä kaikilla selaimilla. --Moderhader (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 16.07 (EEST)

Tätä keskustelua pidetään keinotekoisesti käynnissä, mutta kun maito on taas lypsetty, niin jatkan vielä, koska asia on tärkeä. Mallineiden käyttämisessä on muistettava se, että Wikipediassa kaikkea saa muokata vapaasti, varsinkin niitä hiton mallineita. Mallineiden toiminta perustuu siihen, että niillä saadaan aikaan yhtenäinen ja usean sivun tai käyttäjän käytössä oleva informaatiolaatikko. Useimpia mallineita ei substata paikalleen vaan ne pannaan sivuille mallinekutsuina, myös käyttäjäsivuille. Jos mallinetta muutetaan, niiden tuottama informaatio muuttuu. Tämän keskustelun aloittanut käyttäjä Moderhader on itsekin muuttanut vanhaa mallinetta kai sinänsä hyvässä tarkoituksessa, vaikka tulos olikin ongelmallinen. Kun on olemassa käyttäjälaatikkomalline sanotaanko "Tykkään Ruotsista", joka tuottaa tekstin "Olen perehtynyt Ruotsiin ja smörgåsbord on herkkuani", niin sellainen laatikko ilmestyy käyttäjäsivulle. Jos sitten ei-pahaa tarkoittava ei-hölmö päättää muuttaa mallinetta omin päin omiin tarkoituksiinsa sopivaksi, niin ne käyttäjät, jotka ovat aikanaan panneet alkuperäisen mallineen käyttäjäsivulleen hyvässä uskossa, saavatkin sivulleen muuttuneen tekstin. Tuossa tosielämän esimerkissä teksti muuttui muotoon "Osallistun Ruotsi-projektiin", mikä ei tietenkään pidä paikkaansa ollenkaan, mutta mikä oli lopputuloksena, kun malline siirrettiin alta pois ja sen tilalle tehtiin toinen malline vanhalla nimellä. Jos siis pakotettaisiin ihmiset ilmoittamaan asiansa mallineilla, niin mallineiden muuttaminen pitäisi estää, jotta informaatio ei muuttuisi. Mallineet ovat vaarallisia. Ne näyttävät harmittomilta työkaluilta ja yhtenäiseltä tavalta esittää keskitetysti informaatiota Wikipedian sivuille, mutta todellisuudessa ne ovat jonkinlaisia Troijan aaseja, joita muuttamalla ja jalostamalla saadaan informaatio tehokkaasti vääristymään tai pilalle. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 14.34 (EEST)

Vaikka uudehkot käyttäjät (kun emme me vanhatkaan aina kaikki) välttämättä löydäkään kaikkia ohjeita, niin jossain ohjessa ja tietysti aina keskusteluissa olisi hyvä mainostaa aina juuri noin sitä mitä joissain teknissä mallineissa varoitusmerkkien kanssa mainostetaankin, eli että mallineiden muokkaamisessa on syytä aina noudattaa varovaisuutta ja jos ei ole täysin varma mitä on tekemässä, niin on syytä ainakin kysyä ensin. Kantapään kauttahan tämän tietysti viimeistään oppii.--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 15.59 (EEST)

Käyttäjälaatikkomallineet eivät ole vaarallisia. Niiden uudelleenmäärittely on vaarallista. Ongelma on pitkälti sama kuin orwellilaisessa sanojen uudelleenmäärittelyssäkin. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 17.24 (EEST)

Mitä tarkoittaa "uudelleenmäärittely"? Tarkoittaako se laatikoiden olemuksen tai idean uudelleen määrittelyä vai yksinkertaisesti mallineiden muokkaamista? Miten laatikot määritellään uudestaan? Ongelma ei kuitenkaan ole sama. Jos minä kirjoitan käyttäjäsivulleni tai johonkin artikkeliin tekstin A, se pysyy tekstinä sellaisenaan. Jos sitä muutetaan, tarkkailulistasta tai sivuhistoriasta näkee, että sivua on muokattu. Jos taas teen mallineen tai vaikkapa lataan Commonsiin kuvan, jossa on alunperin teksti A, niin muuttamalla mallinetta taikka tallentamalla Commonsin kuvan päälle uuden kuvan tekstillä B väitelause muuttuu ilman, että sen esittäjä saa siitä helppoa tietoa. Se, että tieto muuttuu toisenlaiseksi, kun mallineen koodia muutetaan, on selvä tosiasia. Sen vuoksi on aina sallittava tiedon esittäminen leipätekstissä ilman että se pakotetaan esittämään mallineen avulla. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 17.56 (EEST)

Uudelleenmäärittely olisi juuri sitä että käyttäjälaatikon välittämä viesti muuttuisi oleellisesti toiseksi. Tai vaikka sitä, että joku korkeamman tason demoni määrittelisi yleisesti käytettyjen sanojen merkityksiä muiksi kuin mitä ne ovat olleet. Merkityksen muuttaminen toiseksi on tässä se huomionarvoinen asia. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 18.19 (EEST)

Viimeinen virke (Pxox yllä) on vain teoriaa? Ylläpidosta löytyy päinvastaistakin näkemystä, muokkaukset pitää ehdottomasti tehdä käyttäen mallinetta. --87.100.169.47 16. lokakuuta 2018 kello 18.57 (EEST)

Kun ensin halusin, että myös Ruotsin perehtymisellä olisi oma käyttäjälaatikko, niin sitten piti vaan sille nimi keksiä, koska "Malline:Käyttäjä Ruotsi" oli varattu, niin sitten keksin, että kääntämismallineen voisi siirtää nimelle Malline:Käyttäjä Sv-wiki ja muuttaa Malline:Käyttäjä Ruotsi käsittelemään Ruotsiin perehtymistä. --Moderhader (keskustelu) 18. lokakuuta 2018 kello 15.19 (EEST)

Tämä kuuluisi käyttäjäkeskustelusivulle, mutta jatketaan nyt. Kai olet nyt ymmärtänyt, mitä toimintasi sai aikaan? Se on erinomainen esimerkki siitä, miksi mallineiden käyttäminen tiedon pysyvään julkaisemiseen on riskialtista eritoten käyttäjäsivulla ja myös kaikkalla muualla. Ihmiset, jotka olivat aikanaan ilmoittaneet kääntävänsä artikkeleja ruotsinkielisestä WC:stä, muuttuivatkin hetkessä Ruotsiin perehtyneiksi. Yleensä mallineavaruudessa operoivia astronautteja ei juuri mikään Houston valvo, joten se mikä oli hyvin ja oikein vuonna 2010, on väärinpäin ja mitensattuu vuonna 2020. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2018 kello 15.35 (EEST)

Loin äsken Chromelle oman mallineen. Kyllä tämä on sallittu, sillä joillain selaimilla voi olla (myös Wikipediaan vaikuttavia) toimintoja, joilta näkyy Wikipedia eri tavalla kuin toisella. --Moderhader (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 19.09 (EEST)

Kaikki vastaavat on aiemmin poistettu. --Otrfan (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 19.16 (EEST)

Sivujuonne, mutta ihmettelen avauskommenttia, että matemaatikkolaatikoilla "ei ole mitään merkitystä Wikipedian kannalta". Eikö tuollaisten laatikoiden tarkoitus ole nimenomaan toimia informaationa siitä, millaisissa asioissa käyttäjän asiantuntemusta voidaan hyödyntää Wikipediassa. Tähän niitä on käytettykin, ts. tietyn alan kysymyksessä on etsitty ja otettu yhteyttä käyttäjiin, joilla joku laatikko on. Näitä laatikoita on tarjolla iso lista mm. kielitaidon ilmoittamiseen (Wikipedia:Babylon) ja lukuisien tiedonalojen tietämystä tai harrastuneisuutta kertomaan (Wikipedia:Käyttäjälaatikot/Aihealueet). --Jmk (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 09.17 (EEST)

Kyllähän noilla merkityksensä on, varsinkin harvinaisemmilla aloilla ja muutenkin. Esim. matematiikasta on ihan kiva kun on tuo boxi "Yliopistotason matemaatikko". Tosin näin tavallisena tallaajana ei oikein viitsi julistaa "tietämystään" oikein mistään, kun se tietämys on niin suhteellista. Lars Huldén (Helsingin yliopiston professori ja tunnettu kaunpokirjailija) jossain novellissaan kertoi tuntevansa hyvin yhden metsän Munsalassa. --Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 16.06 (EEST)

Lähdeviitteen kielikohdassa kaikkien niiden kielien mainitseminen, joilla sivusto on?

Hyvänä esimerkkinä käytän vastikään luomaani artikkelia Fotografia. Lisäsin kyseiseen artikkeliin lähteen, jonka tiedon luin, jonka tiedon varmistin ja tiedon, joka oli kirjoitettu englanniksi ja portugaliksi. Eräs uudehko käyttäjä alkoi muokkaamaan viitettä yhtäkkiä muotoon, jossa hän merkitsi kaikki ne kielet, joilla sivusto on saatavilla. En ole ikinä nähnyt kenenkään tekevän minkäänkielisessä Wikipediassa näin. Asiasta syntyi keskustelua ja mielipiteitä oli puolin jos toisinkin, joten ajattelin tämän olevan mainio asia tuotavaksi esille yhteisön keskustelevaltavaksi kahvihuoneeseen. Mitä mieltä te olette? Jos lähteenä käytetään esimerkiksi sivustoa, joka on saatavilla useilla eri kielillä, onko loogista merkitä tosiaaan kaikki ne kielet, joilla sivusto on? Entä silloin, jos sivusto on saatavilla kymmenillä tai jopa sadoilla eri kielillä? Onko siinä tilanteessa tosiaan järkevää mainita kaikkia niitä kieliä? Onko siitä minkäänlaista apua tai hyötyä lukijalle? Entä miten voimme tietää, että onko sivuston japaninkielisen version teksti samanlaista kuin esimerkiksi englanninkielinen? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 1. lokakuuta 2018 kello 02.31 (EEST)

Ei kyllä minusta aivan jokaista kieltä kannata mainita. Esimerkiksi EU:n julkaisemilla sivuilla löytyy yleensä käännökset kaikille jäsenmaiden kielille[21]. Joillakin sivuilla taas englannin käännös ja alkuperäisellä kielellä oleva sivu eivät ole identtisiä joten niitä ei voi yhdistää vaikka käännös löytyisikin jos toista käyttää lähteenä. --Linkkerpar™ 1. lokakuuta 2018 kello 02.45 (EEST)

Minusta usean kielen merkitseminen on asiallista, jos kieliversiot eroavat toisistaan ja on käyttänyt lähteenä useampaa kuin yhtä näistä kieliversioista. Silloin eri kieliversiot pitää laittaa omalle viitteelle.--Htm (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 07.13 (EEST)

Jos samasta sivusta on useita kieliversioita, minusta kuuluu mainita sen version kieli, jota on käytetty lähteenä. Samalla tavalla artikkelia kielestä toiseen käännettäessä laitetaan {{Käännös}}-mallineeseen linkki vain sen kielen artikkeliin, josta on käännetty, vaikka artikkeli olisikin saatavilla 86 muullakin kielellä. Aiheesta muualla -linkkien yhteydessä sen sijaan on hyvä mainita kaikki kielet, joilla sivu on saatavilla, tai jos kieliä on hurja määrä, ainakin muutaman niistä voi mainita. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 1. lokakuuta 2018 kello 08.36 (EEST)

Samaa mieltä.--MAQuire (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 15.34 (EEST)

Koko sivusto on eri asia kuin lähteenä käytetty sivu. Itse olen kai joskus muistaessani lisännyt myös muut kielet kuin sen jota olen lukenut lähteenä, mutta tietenkin tarkistan, että kieliversiot vastaavat toisiaan. Varsinainen lähteenä käytetty ensin, muut sitten, erityisesti eurooppalaiset kielet, joita useimmat osaavat. Mitähän haittaa siitä voisi olla, hyötyä sen sijaan kyllä. Esimerkiksi minä käytän mieluiten ruotsinkielistä versiota, mutta varsinkaan nuorempi käyttäjäkunta ei osaa ruotsia tai ainakin osaa englantia paremmin. Vanhemmissa ihmisissä taas on paljon niitä, jotka osaavat parhaiten saksaa, joten joku voi ilahtua, kun saa lukea saksaksi. Enkä kyllä yhtään ihmettelisi jos uusissa maahanmuttajissa on niitä, joille ranska on tutumpi kuin englanti. Miksi heitä ei voi palvella tällaisella pienellä muutaman merkin informaatiolla? --Abc10 (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 16.04 (EEST)

Olen samaa mieltä Lentokonefanin kanssa. Lähdeviitteen tarkoitus on nimensä mukaisesti ilmoittaa lähde, josta artikkelissa oleva tieto on peräisin eikä muuta. Muiden kieliversioiden ilmoittaminen saattaa joskus olla perusteltua, mutta niissä tapauksissa lähdeviitteen lisääjän pitää aina tarkistaa, että kieliversiot vastaavat toisiaan. Missään nimessä ei siis esimerkiksi pidä mainita sellaisia kieliä, joita ei osaa riittävän hyvin, jotta asian voisi tarkistaa. Google Translateen tai muihin automaattisiin käännöspalveluihin en luottaisi. ––Apalsola ^{k • m} 22. lokakuuta 2018 kello 22.09 (EEST)

Kuten aiemmat kommentoijat lähde viiteisiin merkataan versiot mitä olet, jos olet lukenut artikkelia varten useammalla kielellä lähteestä. Ja kirjoittamasi asia löytyy molemmista versioista niin voit merkata lähteisiin useamman kielen. Kieli versioiden ei tarvitse olla identtisiä, kun artikkelissa oleva asia löytyy identtisenä molemmitta kielitä. Konekäännöksen laatu on hyvin kirjavaa koska käännöksen laatuun vaikuttaa ohjelmisto, syötetty tekstin tyyli ja siinä käytetty kieli ja hyödyntääkö käännös ohjelmisto käyttäjän luomaa käännösmuistia.--Superkissan (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 00.34 (EEST)

Jouduin vaihtamaan tunnusta, koska en pääse entiselle tunnukselleni. Tästä kielikoodiasiasta ei näytä olevan mitään konsensusta, koska myös entisen tunnukseni keskustelusivulla on käyttäjiä jotka ovat olleet sitä mieltä, että useita kieliä voi merkitä (MiPe ja Phiitola ainakin, ehkä joku muukin). En ymmärrä mihin Sullay tähtää, koska mitään käytäntöä hän ei ole pystynyt ilmoittamaan missä kiellettäisiin usean kielen ilmoittaminen. Olen tarkastanut ne. Artikkelihan oli surkeassa kunnossa [22] ennen kuin puutuin siihen. Toivon että Sullay lopettaa jo vihdoin muokkaussotimisen. --Nattwandrare777 (keskustelu) 8. lokakuuta 2018 kello 05.52 (EEST)

Kaupunginosaluokkien hätiköityjä poistoaikeita; luokkien käsittelyvaatimus "riippumattomissa luotettavissa lähteissä"?

Olen luonut fotosafarin 1. kerroksen alla kiireenvilkkaa luokkia Hämeenlinnan kaupunginosille, ja sijoittanut niihin aluksi kaupunginosa-artikkelit. Kaikiin luokkiin ei tässä vaiheessa ole ehtinyt luokitella tai aikonut lisäillä suuremmin erillisartikkeleita, esimerkiksi alueelle kokonaan tai osin kuuluvia vesistöjä. Vesistöartikkeleja voisi kuntaluokittelua tarkemmin ryhmitellä yhteen tai muutamaan kaupunginosaansa. En myöskään ole vielä purkanut, valinnut, rajannut ja tallentaen tekstittänyt HML:n kuvaussafarin 1. kierroksen kuviani, joista osa istahtanee taideteoskuviksi ja luokitellaan kaupunginosansa mukaan, eikä niitä ole tarkoitus laittaa Commonsiin. En myöskään ole vielä käynyt toista kertaa kuvaamassa Hämeenlinnassa, joka aie toivottavasti toteutunee lomajaksojeni aikana loppukesällä. Luokkiin on sijoitettu niitä usein aamuuyön tunteina generoidessa ainakin yksi artikkeli, ja ne voidaan nähdä hierarkisesti tarpeellisena kullekin kaupunginosalle. Kysyn, mitä järkeä on noita luokkia ryhtyä nyt kohta luomisensa jälkeen poistamaan? Kun koko ajan pukkaa uusia alkujaan keskeneräisesti pohjustettuja fotosafareita, ei luokitteluakaan tule jatkettua paljoa akua pitemmälle. Keskeneräisyyttä heijastelee esimerkiksi se, että HML:n kuvauskohteiden taulukko on keskeneräinen vielä liian aikaisen, vasta samalla viikolla julkaistun 1. kuvauskierroksen jälkeenkin. Mielestäni lomakauden jatkuessa/alkaessa ei pitäisi olla näin suurta kiirettä vajaita luokkia täydentää. Koen miltei kiusanteoksi, tekniseksi byrokratiaksi ja kerrassaan käsittämättömäksi Käyttäjä:Dankos10:n saatteeksi lisäämän vaatimuksen, että "lisäämiesi luokkien Luokka:Loimalahti,Luokka:Luhtiala, Luokka:Majalahti, Luokka:Munakas (Hämeenlinna), Luokka:Mäskälä ja Luokka:Tiirinkoski merkittävyys on epäselvä ja luokat saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä." Tuliko pohdittua, missä luotettavissa lähteissä yleensäkään käsitellään Luokkia?? Kyse ei siis ole artikkelien poistotarpeesta! Jos kyse on jostain muusta käytännöstä, olisi se kerrottava. Muutenkin järjen käyttö on sallittua. --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 22.02 (EEST)

Siinä on artikkelinpoistomalline; vaatimus riippumattomista lähteistä koskee artikkeleja, ei luokkia. Luokittelu on Wikipedian sisäinen asia ja tarkoitettu artikkeleiden järjestelyyn. - Pääsääntöisesti luokissa pitäisi olla enemmän kuin yksi artikkeli (ainakin tätä on käytetty luokan poistoperusteena jonkun innokkaan luokittelijan luokittelua hillitsemässä. Sinä et kuulune tähän ryhmään). Ohjetta on sivulla Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Luokat. Voisit ilmoittaa Danks10:n keskutelusivulla jotain sopivaa, että luokkiin on tulossa tavaraa esim. vesistöjä ja taidetta ja palaamaan vaikka puolen vuoden päästä asiaan. Jos luokat poistetaan, niin ne voi luoda uudestaan kunhan tulee toinenkin artikkeli luokkaan. - Nää uudet käyttäjät on niin innokkaita. --Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 23.48 (EEST)

Tämä ei kuulune suuntaviivojen perusteella arvioitaviin, koska siitä, että kaupounginosaluokkia voi ja on hyödyllistäkin olla, ei liene epäselvyyttä vaan kysymys on artikkelien kunkin hetkisestä määrästä luokassa. Jos luokka on luotu, niin mitä tahansa kohteita kaupunginosassa, joista on artikkeli, voi luokitella luokkaan. Jos ainoa luokiteltavca kohde kaupunginosassa on itse kaupunginosa, luokkaa ei ehkä sillä hetkellä tarvita. Silloin kuitenkin herää kysymys, johtuuko artikkelien puute siitä, ettei artikkeleita ole vaiko siitä, ettei niitä ole vielä luokiteltu luokkaan. Sitaattikuvien luokittelu on kuitenkin oma kysymyksensä. Siitä on keskusteltu ja keskustelua voi tarvittaessa jatkaakin, mutta edellisessä keskustelussa sitaattikuvien luokittelu artikkelien kanssa samoihin lukkiin ei saanut kannatusta toisaalta sitaattioikeudesta johtuen ja toisaalta ei myöskään siitä riippumatta.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.41 (EEST)

Kuvien luokittelusta artikkeliluokkiin oli keskustelua jokin aika sitten: Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 95#Kuvien luokittelu artikkeliluokkiin. Olisi varmaan pitänyt pingata sinua silloin, koska olet joitakin luokituksia kuville tehnyt. Yleinen käsitys vaikuttaisi ainakin tuon keskustelun perusteella olevan, että kuvia ei pitäisi luokitella samoihin luokkiin artikkeleiden kanssa, ja se voisi ehkä jopa olla vastoin sitaattioikeutta. Keskustelun perusteella luokat poistettiin artikkeliluokista, eli ne ovat enää luokassa Luokka:Taideteoskuvat. Mikä tarkoitus tai hyöty kuvien luokittelusta paikkakuntien mukaan mielestäsi on? -kyykaarme (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 00.14 (EEST)

Kuvien luokittelusta paikkakuntien mukaan tietenkin olisi kuvien hallinassa hyötyä, niitähän luokitellaan commonsissakin, ja siitä on erittäin suuri hyöty, mutta sitaattikuvien kohdalla ymmärtääksenä keskustelussa tultiin siihen tulokseen että se voi olloa ongelmallista kuvien sitaattikuvaluonteen takia. Tosin silloin esitettiin myös vaihtoehtoa piilotettujen luokkien käytöstä.

Lisäksi keskustelussa ei saanut kannatusta kuvien ja artikkelien luokittelu samoihin luokkiin muutoinkaan riippumatta siitä, mitä mahdollisesti seuraa kuvien sitaattikuvaluonteesta..--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.07 (EEST)

Kyllä sitaattioikeudella, kunhan teoksen keskeiset tiedot mainitaan, saa kaupunginosien taideteoksia esitellä kaupunginosittainkin. Siksi luokittelua tarvitaan ja niin toimin jatkossakin viimeistään siinä vaiheessa, kun taideteoskuva on linkitetty kaupunginosaansa. Ilman kaupunginosaluokkaa siellä (siis kaupunginosassa olevien teosten) kuvia ei löydä, jos esim. samasta teoksesta on useampi kuin yksi kuva. On myös kymmeniä ja kymmeniä taideteoksia esim. muraalien ja sähkökaappitaiteen tai todellisen asfalttitaiteen saralla, jotka eivät ole eivätkä tule julkisen taiteen koontiartikkeleihin, koska paikallisesta merkittävyydestään huolimatta esimerkiksi oppilaistöinä ei ylitä sellaista julkisuuskynnystä, että niille löytäisi kunnollisen lähteen. Silloin kaupunginosaluokituksen ja -artikkelissa esilletuonnin kautta tuntemattomiin teoksiin saattaa silti löytää tekijöitä. Suosittelen kaupunginosaluokittelua, se on monesti hyödyllinen ja tarpeellinen, voi olla suurelta yleisöltäkin piiloitettu kunhan on (aktiivi)editoijien löydettävissä. On jälleen kerran valitettavaa että kapea-alaiset kahvihuonekeskustelijat tekevät autoritaarisia päätöksiä ja "konsensuksellaan" aikaansaavat turhaa työtä ja edesauttavat hässäkkää. No tämä sitaattioikeusasia on silti sivujuonne tuossa luokanpoistokeskustelussa, joka on syksyyn jatkuvaan kesäloma-aikaan yleisestikin hyvin harkitsematonta. Ei nyt vaan ehdi nyt enempää, kun tiedon haussa ja merkittävien wikipedia-aiheiden pika-aloittamisen kanssa menee niin paljon aikaa lähipäivinäkin. --Paju (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.33 (EEST)

Kuvia ei voi kuitenkaan luokitella näihin kyseisiin kaupunginosa-luokkiin, koska ne ovat osa artikkelien luokkajärjestelmää, joten luokkiin pitäisi löytyä jotakin muuta sisältöä. -kyykaarme (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.13 (EEST)

Esimerkiksi Hämeenlinnan Asuntomessut 2007 olivat Mäskälän kaupunginosan Harvoilanmäellä. Tämäkin kaupunginosaluokka on uhattu panna poistokoppaan osaksi ehkä siksi että varsinainen kaupunginosa-artikkeli on erittäin suppea ja siinä on vain yksi karttaviite, eikä ole ollut varmuutta, laajenisiko luokka (laajenee, voin jo todeta). Minulla on useita kuvia näiltä asuntomessuilta, ja esimerkiksi joitain messutalojen sisätilojen kuvia olin ajatellut laittaa kesälomakauden sydänjakson (kun heinäkuun jälkeen Suomessa elokuu on 2. suosituin lomakuukausi; mielestäni tällöin pikapoiston sijaan pitäisi olla ainakin viikkojen reagointiaika) jälkeen Luokka:Mäskälään. Kyseessä eivät ole ulkokuvat messurakennuksista, (joista muutamia on sellaisia, ettei niissä näy ihmisiä (esim. tuttuja, tai lapsia tai muita sellaisia), jotka voin melko huolettomasti laittaa Commonsiin. On minulle epäselvää erityisesti näin monen vuoden jälkeen (kun messulehtiäkään ei ole säästössä), ja kun en ollut siellä varsinaisesti asuntomessuja dokumentoimassa kenellekään (ja siksi tuotoksen vain ladattu kamerasta), mitkä messutalojen sisämiljöistä olivat esimerkiksi jonkun tunnetun tai tuntemattoman arkkitehdin/sisustusarkkitehdin luovan työn kokonaisvaltaisia tuotoksia (teoksia?). Kuvissa on ainakin tunnettujen muotoilijoiden teoksia (esim. Eero Aarniolta), ja siten varovaisuussyistä en lataa niitä yleiseen kaupalliseen käyttöön Commonsiin. Kun nyt painostetaan hätiköimään näillä luokkien pikadeletoinnin uhkaamisilla, on vaikea ehtiä hakea rauhassa kunnollista ohjeistusta siitä, miten sisustuskuvia kuvia tulisi luokitella, ja miten niihen viitata... Tämä on nyt yksi esimerkki, miksei pitäisi hätiköidä. Osaisiko joku neuvoa, missä olisi ohjeistusta sisustuskuvien tekijänoikeuskeskusteluun tms.? Myös asuntomessualeen artikkeli (siis tuosta Harvoilanmäestä) on ehkä / jopa luultavasti tulossa, lähteeksi kohdennetun karttaviitteen ohella esim. Harvoilanmäki on kaupungin käyntikortti (Hämeen Sanomat, 28.5.2007), tai jotain parempaa jos olisi aikaa, muttei ollut nyt alkaneen päälomakuukauteni aikomuslistalla. Jos asuntomessualueelle laitetusta ulkotilan taideteoksesta tekee lyhyen teoskuvalla varustetun artikkelin, sekin luokiteltaisiin kaupunkiosaluokkaan Mäskälä. Ai mutta sehän oli jo olemassa: Auringon piirissä, joskin ilman töiden koordinaatteja. (Mulla oli huonompi kuva vuodelta 2007 - häiritseviä henkilöitä kuvassa - kuin mitä on artikkelissa). Ai mutta... tuon teosartikkelin voisi luokitella ... eli nyt tämä luokka taitaakin olla "pelastettu"? --Paju (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 03.26 (EEST) PS. Jos on luokkien poistosta joku kattava, yleisen käytäntökeskustelun tapainen käytäntö muodostunut, sellainen tulisi kirjata poistokäytäntöihin. Nyt luokkien poistoista on siellä aika kepeästi. Jatko kysymys - Onko yhden artikkelin luokkien poistovillitys joku yleinen eri wikipedioiden tapa? En ole seurannut.--Paju (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 03.26 (EEST)

Jos luokkaan Mäskälä tulee sisältöä joko luokittelemalla tai luomalla sinne artikkeleita, niin luokan poisto ei tietenkään enää ole ajankohtainen ja myös merkittävyyden kyseenalaistus menettää merkityksensä. Kuvat asuntomessuilta eivät mielestäni kuulu kuvina fi-wikipedian luokkaan Mäskälä, vaan joihinkin fi-wikipedian artikkeleihin, jotka voivat olla fi-wikipedian luokassa Mäskälä. Sen sijaan kuvat asuntomessuilta kaikin mokomin kuuluvat wikimedia commonsin luokkaan mäskälä tai sen alaluokkiin (esim. asuntomessut voivat olla myös commonsin luokan mäskälä alaluokka, samoin kuin tietysti esim. commonsin luokan Hämeenlinnan tapahtumat. Mielestäni nämä kaupunginosaluokat ovat niin dynaamisia, että yksittäiselle luokalle ei millään voida anta mitään tulevaisuuteen ulottuvaa determinististä poistotuomiota, kun kaupunginosaluokkia yleensä kaikki ilmeisesti pitävät perusteltuina ja tästä ymmärtääkseni on konsensus. Se tarvitaanko luokkaa, riippuu siitä, onko luokassa artikkeleita, ja niitähän voi sinne tulla kun artikkeleita luokitellaan ja kirjoitetaan. Se voidaanko sitaattikuvia luokitella kaupunginosa- tai edes kaupunkiluokkiin on oma kysymyksensä. Artikkeleita, joissa kuvat ovat, voidaan, ja esim. luettelossa olevista taideteoksista lienee tehtävissä ohjaus tai vaikka lyhyt asrtikkelikin, joka on luokiteltavissa esim. kaupunginoisaluokkaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 20.38 (EEST)

Eli jos nyt siis luokka Mäskälä ehdittäisiin poistaa, ennen kuin olet ehtinyt luokitella tai luoda sinne artikkeleita, niin ymmärtäisin että voit täysin vapaasti luoda luokan uudestaan heti kun siihen on riitttävä määrä sisältöä vaikka seuraavana päivänä. Siitä voi joku ehkä haluta keskustella, mikä on se riittävä määrä, mutta ainakaan omasta puolestani en näe estettä kaupunginosaluokalle vaikka olisi vain yksikin muu artikkeli, koska turha sen yhdenkään muun artrikkelin aiheen sijaintia Mäskälässä on lukijalta piilottaa. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 20.44 (EEST)

Jos on teoksia, joista ei ole omaa artikkelia, niistä on mahdollisuus tehdä esim. ohjaus esim. kunnan taideteosluetteloon, tai jonkin "epävirallisen" muraalin osalta artikkeliin, jossa kuva on. Näille ohjauksille voi sitten antaa luokan, ja ne näkyvät luokkanäkymässä. Kaupunginosaluokittelu artikkeleille ja ohjauksille on ilman muuta hyödyllinen, ja commonsiin tallenettavissa olevat kuvat on luokiteltu commonsissa, ja artikkeleihin on mahdollissta lisätä linkki commons-luokkaan. Sitaattikuvien osalta arviot, joihin keskustelussa tultiin, ovat perustuneet tekijänoikeuksien tulkintaan sen perusteella mitä Suomen laki määrää sitaattikuvista. Myös sitaattikuvien luokittelu niiden hallitsemiseksi editoitaessa olisi editointimielessä kätevää, eikä sille ole muuta estettä kuin se, katsotaanko vai ei tämän jäävän vielä sitaattioikeuden piiriin. Keskustelussa kai päädyttiin arvioonm, että todennäköisesti ei. Eli hyvin mahdollista kuitenkin on, ettei sitaattioikeus sallisi luokittelua. Myös piilotettujen luokkien mahdollisuus esitettiin keskustelussa, mutta siitä ei taidettu keskustellla sen enempää. Kuitenkin myös se olisi arvioitava sitaattioikeutta vasten. Itse (samoin kuin muutama muu) vastustin myös paikallisesti talletettujen valokuvien luokittelua artikkelien kanssa ristiin riippumatta sitaattioikeudesta. Kuvien Commons-luokittelu, jota olen paljon tehnyt, sen sijaan on erittäin kannatettavaa myös kaupunginosittain. Samoin ohjaukset ja niiden luokittelu olisivat uskoakseni mahdollisia.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.08 (EEST)

kahvipöytä on pienen piirin pöytä. siellä sisäisesti keskusteltua ei voi yleisesti sanoa kovin "yleiseksi käsitykseksi", vaan sen piirin käsitykseksi. On todella kummaa ja ~vahvistaa käsitystä suppeamman joukon kaveripiiriydestä, jos asian kanssa toimineita ei edes viitsitä informoida. Ja jos tuollaisia keskustellaan touko-syyskuun välillä, niin moni meistä pitää tällöin yksiä tai useita lomapätkiä. --Paju (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 06.38 (EEST)

Kahvihuonekeskustelujen ongelma on usein, että keskustelijoita osuu paikalle vähän tai kaikki, joilla olisi sanottavaa, eivät osu paikalle juuri keskustelun ajankohtana. Siksi keskustelua saa kaikin mokomin jatkaa tarvittaessa ja esittää uusia perusteluja ja aregumentteja. Itse olen koko kesän ollut kiireinen, enkä ehtinyt tuolloin perehtymään siiheen, ketkä luokittelua olivat tehneet. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.40 (EEST)

Tuo on wikipedistien ongelma.--MAQuire (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 10.57 (EEST)

Kyseenalaistin kyseisten luokkien merkittävyyden juurikin siksi, että niiden pääartikkelina olevat kaupunginosat ovat melko vähämerkityksisiä ja pääartikkelit jäisivät todennäköisesti luokkien ainoiksi artikkeliksi, ellei sitten päätettäisi luokitella myös kuvia em. luokkiin, mikä toisaalta voisi olla ongelmallista. Kuten Htm jo yllä mainitsikin, liitin Pajun keskustelusivulle hieman muokatun merkittävyysmallineen, johon oli siis epähuomiossa jäänyt tuo artikkelien merkittävyyteen liittyvä maininta "käsittely huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä". Mutta kantani asiaan siis on, että yhden artikkelin luokkia, joihin ei ole tulevaisuudessa todennäköisesti lisää sisältöä (pl. kuvat?) tulossa, ei kannata pitää Wikipediassa, sillä ne vain turhaan monimutkaistavat luokittelua. --Dankos10 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.12 (EEST)

Samaa mieltä. Sitaattioikeudella käytettyjä kuvia ei käsittääkseni pidä luokitella ja vapaat kuvat tulee luokitella Commonsissa. --Esamatti1 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.25 (EEST)

Jos on vain yksi artikkeli luokan pääartikkelina, niin luokkaa voi pitää tarpeettomana poislukien tilanne, jossa artikkeleita on, mutta niitä ei ole vielä luokiteltu luokkaan. Paikallisesti tallennettujen kuvien luokittelu luokkaan on oma kysymyksensä, johon vaikuttaa etenkin sitaattioikeutta kosakevan lainsäädännön tulkinta. Lisäksi kuvien luokittelua ristiin artikkelien kanssa on vastustettu myös muuten. Se mitä sisältöä luokkiin mahdollisesti tulee tulevaisuudessa on vaikea ellei mahdoton arvioida. Sitä voi tulla tai olla tulematta. Siksi luokittelu elää reaaliajassa. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.28 (EEST)

Luokan:Tiirinkoski osalta pyytäisin odottamaan tovin. Hämeenlinnan karttapalvelun mukaan siellä sijaitsee suurimmalta osaltaan yksi pieni järvi, josta on artikkeli. Olen huomauttanut artikkelin luoneelle henkilölle, että tätä kirjoittaessani artikkelista Hirvilampi (Hämeenlinna) saa käsityksen, että tämä lampi olisi Pikku-Parolassa vaikka se tosiasiallisesti on suurimmalta osaltaan Tiirinkoskella, jonka tiedon lisäsin lähteistettynä jälkimmäisen kaupunginosan artikkeliin. Lisäsin selvennä-pyynnön tuohon järviartikkeliin. Ristiriitaisen väitteen vuoksi en vielä luokitellut tätä järviartikkelia keskusteltavaan poistouhan alaiseen luokkaan, vaikka sen sinne muuten voisi luokitella. --Paju (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 01.07 (EEST)

Mielestäni tässä voi muokata rohkeasti. Siitä että kaupunginosaluokat yleensä ovat perusteltuja, ei ymmärtääkjseni ole erimielisyyttä ja kun sisältöä tulee, niin arvio merkittävyydestä muuttuu. Tämäntapaisissa luokissa sisällön lisääminenm luokkaan päin vastoin auttaa arvioimaan merkittävyyttä. Käsitykseni mukaan Käyttäjä:J Hokkanen on järviartikkeleissa käyttänyt sijainniinmääreenä kansalaisen karttapaikan nimistöä, ja sijaintitietoa on silloin hyvin mahdollista tarkentaa kaupunginosatiedolla jos lisää viitteen. Kaikista kaupungeistahan ei ole kaupunginosatietoa netissä, ja kaikissa kaupungeissa kaupunginosajako ei ole alueellisesti kattava, joten erilaiosia tapoja ilm oittaa ja lähteistää sijainti tulee väistämättä. Itse olen usein ilmoittanut sijainnin haja-asutusalueella kylittäin, mutta jos jossakin kaupungissa on joko kattava tai tai ko. alueelle ulottuva kaupunginosajako, niin mielestäni sitäkin voi käyttää. Kyläjako taas sopii sinne, missä kaupunginosia ei ole.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 09.23 (EEST)

Artikkelissa Hirvilampi (Hämeenlinna) ja muissakin järviartikkeleissa lähteenä on ollut Kansalaisen Karttapaikassa näkyvä peruskartta. Kun sieltä katsoo, niin paikannimeen Pikku-Parola on matkaa 300 metriä, mutta Tiirinkoski lukee vasta yli 2 kilometrin päässä. Peruskartassa on vain kuntarajat, joten valitettavasti sieltä ei näe, millaiseen alueeseen kukin kartan asutusnimi viittaa. Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneen Hämeenlinnan osalta voi hyvin käyttää Hämeenlinnan karttapalvelussa olevia kaupunginosarajoja. Kalvolassa, Rengossa, Hauholla, Tuuloksessa ja Lammilla kaupunginosa näyttää olevan sama asia kuin entinen kunta. Näiden järvissä sijaintimääreenä voi olla Hämeenlinnan lisäksi entisen kunnan nimi ja tuo peruskartalta poimittu paikannimi. --Raksa123 (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 10.19 (EEST)

Entisiä kuntia kutsutaan yleensä - ja myö HML käyttää tätä - pitäjiksi. Jos pienemmälle vesistölle on pitäjäjaon ohella tiedossa kylä (vaikka virallisti kaavoissa maarekisterikyläjaon käytöstä on luovuttu), jossa vesistö sijaitsee, voi varmaan tätäkin käyttää täsmentäjänä. Näin olen menetellyt viime viikkoina esimerkiksi valokuvaus"safarien" kohteiden lokalisointia laadittaessa. Kylien osalta olen pyrkinyt vahvistamaan - mutten käyttää ainoana hiljaisena lähteenä - "kylän alueelle kuulumista" myös kunnan (pitäjän), kyläyhdistysten sivustojen ja mahdollisesti paikallisten ihmisten (esim. opettajat, "vanhempi väki", kotiseutumuseo, maakunnan kulttuuri/taidemuseo) kautta. --Paju (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 14.27 (EEST)

Väliin kysymys: Milloin maarekisterikyläjaosta on luovuttu? Minä ainakin maksan vielä kiinteistöveroa sellaisesta tontista, joka kuuluu tiettyyn maarekisterikylään - jo tonttinumeronkin perusteella. --Höyhens (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 14.04 (EEST)

Tuo nimitys "pitäjä" entisille kunnille on epähistoriallinen eikä sitä voi pitää vakiintuneena, vaikka se paikoin onkin väkisin otettu käyttöön. Sen sijaan entiset kunnat sinällään ovat olemassa olevia tosiasioita ja niiden nimiä on suositeltu käytettäväksi. Jos ajattelee entisiä kuntia niin ne ovat ikään kuin oma alueellisen hierarkian tasonsa toisaalta nykyisten kuntien ja toisaalta kylien ja kaupunginosien välillä. Suuremmissa kunnissa voi myös olla tätä aluetasoa vastaavia suuralue- tms. jakoja, ja niillä eri nimiä, esim. tuo "pitäjä", joka omasta mielestäni on aivan karsea. Samoin alueet voidaan tarkoituksella säätää vastaamaan entisiä kuntia tai niistä poikkeaviksi.

Kun artikkeleissa käytetään sijainnin määreitä niin siinä voidaan hyvin käyttää kaikkia, jotka ovat objektiivisesti ja lähteistä määritettävissä. Kylähän voi kyläkeskuksen vaiukutusalueena tai vaikka postinumeroalueena poiketa maarekisterikylästä, mutta voiko sitä sellaisena objektiivisesti määritellä? Riippuu kai onko lähdettä. Kaupunginosat ja (nyt jo maanmittausteknisinä yksiköinä historiaan jääneet) kylät ovat ainakin objektiivisia, samoin entiset kunnat. Mutta kaikkialla taas ei kaupunginosia ole ja eri kaupungeissa aluejakosysteemit vaihtelevat. --Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 13.39 (EEST)

Oikeastaan tässä on nyt keskeinen kysymys se, voiko kaupunginosaluokitus olla sillä tavoin kattava, että heti jos luokan pääartikkelin (=kaupunginosa) lisäksi tulee yksi artikkeli, niin luodaanko luokka, vai luodaanko luokkia vasta, jos artikkeleita tulee isompi määrä. Päävesistöalueita olen luokitellut niin, että jos on artikkeli vesistölle nimensä antavasta joesta (tai vaihtoehtoisesti itse vesistöstä), niin se luokitellaan suoraan ao. yläluokkaan (esim. Luokka:Suomenlahteen laskevat vesistöt, mutta jos tulee enemmän kuin yksi artikkeli, niin luokka luodaan. Kylien kanssa taas on menetelty niin, että kylille ei yleensä ole luotu omia luokkiaan paitsi poikkeustapauyksista (so. jos kylästä on esim. hyvän tai suositellun laajuinen artikkeli ja siksi paljon siihen liittyviä artikkeleita).

Eli kysymys on siis siitä, kumpaan yllä kuvatuista tapauksista kaupunginosaluokat rinnastuisivat. Suurimmissa kaupungeissa näkyy olevan kaupunginosaluokkia ja niille sisältöä, mutta usein luokittelu on kesken (esim. Turussa). Hml on nyt enemmän keskisuuri kaupunki. Ongelmana voi ehkä pitää tilannetta, että olisi sisältöä, mutta luokka puuttuu.

Ja selvää myös on, että kun artikkelien määrä muutuu, niin luokkien tarvekin voi muuttua. Sitä ei siis ole mahdollista hakata kiveen.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 13.55 (EEST)

Kun nyt valitsee Hämeenlinna karttapalvelusta aluejaon kaupunginosat, niin siellä näkyy pienehköjä kaupunginosia keskustaajamassa. Entiset kunnat näyttävät kukin olevan omina kaupunginosinaan. Kun näin on, niin jako on aika selkeä. Artikkelien puute luokissa luultavasti johtuu siitä, että luokittelu on kesken. Kun kaupungin keskustan kaupunginosien ja jokaisen entisen kunnan luokkiin varmasti tulee suuri määrä artikkeleita, niin oma arvioni olisi, että kaupunginosaluokka kannattaa luoda, jos luokkaan tulee yksikin artikkeli itse pääartikkelin lisäksi. Se luokitelllanko luokkiin paikallisesti tlklennettuja kuvatiedostoja vai ei, on sitten oma eri kysymyksensä. Commons-luokkiahan kaupunginosille voi olla ja kuvia niissä, ja linkki comionsiin luokka- ja artikkelisivuilla.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 14.12 (EEST)

Ei kannata lähteä mukaan maalaisliiton feikkipropagandaan. Pitäjä on historiallinen käsite. Esim. Joensuuhun liitetyt Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä ja Tuppiaho eivät ole pystyneet pitämään itseään taloudellisina ja hallinnollisina yksikköinä eikä niillä ole mitään erityisstatusta. Kaupunginosia ne eivät myöskään ole, koska ne eivät kuulu kaupunkialueeseen. "Joensuuhun liitetyt kunnat" voisi olla sopiva luokka. --Esamatti1 (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 22.09 (EEST)

Pitäjähän tarkoittaa historiallisesti emäpitäjää kappeleineen. Emäpitäjistä aikoinaan kunniksi ja seurakunniksi itsenäistyneet ja sitten niihin tai lähikaupunkeihin liitetyt pienet kunnat eivät ole mitään "pitäjiä". Ne ovat entisiä kuntia. Tällainen historiallisten käsitteiden merkitysten muuttelu on hyvää tarkoittavaa mutta tosiasioita sekoittavaa ja hämärtävää, tietämättömyyteen perustuvaa hölmöyttä.--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 22.18 (EEST)

Kaupunginosahan taas on virallinen käsite, joka on se mikä sen päätetään olevan. Toisissa kaupungeissa ei taida olla kaupunginosia ollenkaan, toisissa ne kattavat vain osan kuntaa, toisissa koko kunnan. --Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 22.20 (EEST)

Mitä tulee luokkanimeen "Joensuuhun liitetyt kunnat", se on selkeä ja yksinkertainen. Tosin herää kysymys, voiko Joensuu itse siihen luokkaan kuulua loogisesti. Toinen kysymys on, että joissain tapauksisssa kuntaliitoksia on tehty laillisesti yhdistämällä kuntia ja antamalla uudelle kunnalle jonkin entisen tai jonkin muun kunnan tai vallan uusi nimi. Luokka voisi olla pikemmin sellainen, joka kuvaa kaikkia kuntia, joista uusi kunta on muodostunut. En vain keksi sopivaa nimeä kun meinaa mennä sormet solmuun. Olisiko tyyliin "(Nykyiseen?) Joensuuhun yhdistetyt kunnat" sittenkin parempi (vaikken olekaan kepulainen)? --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 11.11 (EEST)

Ehkä "J:n alueella sijainneet kunnat"? --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 12.12 (EEST)

Nykyään on useimmiten luokiteltu entisiä kuntia suoraan nykyisen kunnan alle aakkostuksella " |* Entisen kunnan nimi ". Yleensä suurissakaan kuntallitoksissa ei ole liitoskuntia niin paljon, että tarvittaisiin omaa väliluokkaansa. Toki tämäkin luokitus voi joskus muuttua. Joissain kaupungeissa entisiä kuntia on luokiteltu kaupunginosaluokkiin, jos kaupunginosat likimain ovat vastannet entisiä kuntia alueeltaan. --Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2018 kello 12.54 (EEST)

Tulos?

Mikäs tämän keskustelu lopputulema nyt oli? "Pika"poistossa roikkuu nyt viisi kaupunginosaluokkaa, joissa on jokaisessa kaksi artikkelia. --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2018 kello 11.52 (EEST)

Yritin löytää keskustelusta lopputulemaa. Sieltä löytyi käsittääkseni konsensus seuraavista asioista: (1) Kuvia ei luokitella artikkeliluokkiin. (2) Yksi artikkeli ei yleensä riitä siihen, että luokka tarvitaan. (3) Luokan luominen ja poisto eivät ole mitään lopullisia päätöksiä, vaan mennään tilanteen mukaan. Vaikka luokka olisi poistettu artikkelien vähyyden vuoksi, se voidaan luoda uudestaan, kun luokiteltavaa tulee lisää.

Kaikkiin näihin voin yhtyä. Tällä hetkellä on kuitenkin "pikapoistossa" ollut jo kuukauden verran viisi kaupunginosaluokkaa, joissa on kaksi artikkelia (kaupunginosa itse ja yksi järvi). Juuri tästä Urjanhai kysyi: ... heti jos luokan pääartikkelin (=kaupunginosa) lisäksi tulee yksi artikkeli, niin luodaanko luokka, vai luodaanko luokkia vasta, jos artikkeleita tulee isompi määrä. Yhteisö ei näytä keskustelleen Urjanhain kysymyksestä eikä siihen ole siten löytynyt näkemystä suuntaan eikä toiseen. – Käytäntö kertoo: Luokkia tulee luoda vain tarpeeseen, jos useampi artikkeli kuuluu selvästi samaan ryhmään. Sellaisia luokkia, joihin ei voi tulla muutamaa artikkelia enempää, ei pidä luoda. --Jmk (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 08.20 (EEST)

Tuo merkittävyyskeskustelu alkoi silloin, kun ko. kaupunginosaluokissa oli vain yksi artikkeli. Yhden artikkelin luokkia ei pidä tehdä. Nyt joka luokassa on kaksi artikkelia. Kaupunginosissa pääsääntöisesti sijaitsee jotain kohteita, joko luotokohteita tai rakennettua ympäristöä, joista tehdyt artikkelit ovat merkittäviä. Sen, kuinka paljon näihin nyt kyseenalaistettuihin luokkiin on mahdollisesti tulossa artikkeleita merkittävistä aiheista, näkee vasta tulevaisuudessa. Missään ei ole vedetty alarajaa sille, montako artikkelia pitää olla. Mitään tarkkaa alarajaa ei ehkä kannata vetääkään. Nyt kaupungiosa ja siellä sijaitseva järvi (tai muunaiheinen artikkeli) ovat molemmat luontevasti wikilinkitettävissä toisiinsa artikkeleiden tekstissä, joten samaan maantieteelliseen ympäristöön liittyvien artikkeleiden löytyminen ei edellytä välttämättä omaa luokkaa, joten sen puolesta kaupunginosaluokat ovat vielä tarpeettomia. Jos artikkeleiden määrä lisääntyy, luokan voi tehdä uudestaan, siinä ei ole mitään karenssiaikaa eikä tarvitse pitää palautusäänestyksiä. Tässä yhteydessä sanoisin että "useampi artikkeli" tarkoittaa niin montaa artikkelia, että niiden wikilinkittiminen kaupunginosa-artikkeliin ei olisi mielekästä, vaan artikkeliin muodostuisi väkisinkin luettelo. Nämä voinee poistaa ainakin toistaiseksi ja luokat voi luoda uudestaan sitten kun niihin on tullut lisää luokiteltavaa.--Htm (keskustelu) 2. syyskuuta 2018 kello 13.05 (EEST)

Keskustelun perusteella poistan nuo kaksiartikkeliset kaupunginosaluokat. Lisäsisällön kertyessä luokat voi luoda uudestaan. --Jmk (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 20.19 (EEST)

Ei keskustelu tuollaisiin johtopäätöksiin pitäisi olla päätynyt. Keskustelu on vielä auki, koska moni lähtövaiheen asia ja epäkohta / käytäntö on yhä korjaamatta. Siten ei vielä ole lopputuleman ja toimenpiteiden aika. Aloitetaan nyt vaikka aivan alusta eli luokkien poistokeskustelusta Merkittävyys-mallineella. Jos sillä aloitetaan luokkaanpistokeskustelu pitää koko show vetää takaisin ja mahdolliset poistot palauttaa, koska noin menetellään johdetaan harhaan, annetaan väärä ohjeistus ja menetteklytapa. Näin toimien poistoa ajavat byrokraatit suututtavat tavalliset sisältöä järjestelevät ja tulevaisuuteen katsovat editoijat!

Tähän liittyen, sitten kun sopiva malline/ ohjeistus on antaa (mitä ei ole vielä näkynyt, uudet byrokraatit tuuppaavat typeriä Merkittävyysmallineita edelleen, viimeksi eilen), luokkien tapauksessa olisi mielestäni perusteltua antaa poistokeskustelulle huomattavasti kolmea päivää enemmän aikaa, minimissään vaikka viikkoina sama. Liäaksi näkisin yleisesti, että luokituksen poisto ei saa olla tekninen kappaleiden laskemisprosessi sisältöön kurkkaamatta. Jos aiheen pääartikkeli antaa kuvan tulevien artikkelien tarpeesta / mahdollisuudesta ei poistoon pidä suin päin ryhtyä, vaan on parempi toimia tulevaisuutta rakentavasti, ei hyviä rakenteita tuhoten.

Kolmanneksi ennen kuin Luokitusohjeistus on selkeä ohjeistus- ja käytäntösivulla eikä näissä kahvihuoneen hyvin polveilevissa keskusteluissa, ja ohjeistuksesta on etenkin ohje/käytäntösivun yhteydessä keskusteltu ja mahdollisesti muuttuneet käytännöt esimerkiksi ohjeelliset kappalemäärät selkeästi käyttäjille tiedotettu - joku kuukausia kesälomakaudella jatkuva ja useimmilta unohtunut keskustelu ei ole sitä - voisi yleensä luokkapoistoja ryhtyä vasta toteuttamaan. Luokitusta koskevia ohjeita ei ole päivitetty pitkään aikaan, eikä ylläpitäjien tai muiden postoja ajavien ohjeistusta ajantaistettu. Viimeksi eilen eräskin käyttäjä tuuppasi artikkelien Merkittävyys-mallinetta kolmen päivän vasteajalla pyrkiessään pakottamaan luokkia luoneita pikareagointiinko? Tuollaista ei saisi käyttää tälläiseen tarkoitukseen, joska se ei juurikaan liity Luokka-asiaan. Eli rakenteet kuntoon, ohjeet ja ohjeistukset selviksi myös Luokkien poistomenettelyyn liittyen, selkeä tiedotus käytännöistä myös Ajankohtaista-sivun kautta. Kun rakenteet on kunnossa ja ohjeet selkeät, väärin keskustelun alöussa ja aikana mahdollisesti poistoon laitetut luokat palautettu, niistä tulee luokat luoneille tiedottaa selkeästi selviä ohjeita käyttäen. Näin toimitaan selkeiden, yhteisesti näkyvillä olevien ohjeiden mukaan. Kohta on liki vuorokausi taas puurrettu sekavien luokkien poistovaatimusten takia (spinoffeineen), ja Merkittävyys-mallineella aloitetut siis virheelliset luokkien poistovaatimukset väsyttävät. --Paju (keskustelu) 19. lokakuuta 2018 kello 05.36 (EEST)

Voi olla että poistokeskustelu sopisi näihin paremmin kuin merkittävyyskeskustelu. Poistokeskustelu vain on menettelynä sen verran vähemmän tunnettu ettei sitä aina huomata käyttää. Tosin siellä sitten asiat tyypillisesti roikkuvat yli puoli vuotta, eikä niitä siellä kukaan huomaa, eikä sekään välttämättä ole hyvä. Mutta toisaalta vaikka luokkia tulisi poistetuiksikin niin keskustelua voi jatkaa, ja jos keskustelun lopputulos olisi, ettei poistoon päädytä, niin silloin luokat on helppo luoda uudellleen. Tässä keskustelu varmaan jäi joiltain osiltaan hiukan kesken, vaikka jo noissa viimeisissä kommenteissa (etenkin Käyttäjä:Htm yllä) tuli jo mietittyä asiaa varsin pitkälle ja esitettyä hyviä periaatteita. Kuitenkin mielestäni kokonaisuudessaan periaatteita voisi pyrkiä kirjoittamaan auki myös vielä hiukan kootummin, vaikka tuossa Htm jo kiteytti niitä varsin hyvin. Vapaaehtoisprojektissa tämä vain on aina väistämättä hidasta, koska me kaikki emme asu täällä, tai vaikka asuisimmekin, niin usein on kuitakin muuta askaretta. --Urjanhai (keskustelu) 19. lokakuuta 2018 kello 08.47 (EEST)

Toisaalta siihen tulokseen on tultu aiemmin esim. luokissa, joita loi aikoinaan Käyttäjä:Auru Aro, ettei luokkia ole syytä luoda tulevaisuuden varalle "varastoon". Joissain tapauksissa pienenkin määrän artikkeleita sisältävät luokat on katsottu peustelluiksi. Silloin kysymys asettuu siihen, mitkä ovat ne tapaukset ja perusteet, joiden mukaan joskus jossain luokassa voi olla vähän artikkeleita. Silti myös perusteet muutuvat koko ajan: kun artikkelien määrä koko fi-wikipediassa tai jossain sen aihepiirissä kasvaa, luokittelu muuttuu ja luokittelun perusteet saattavat muuttua samalla. Siksi yksityiskohtaisia mutta samalla yleisiä periaatteita on vaikea asettaa ennakkoon. Eli kuten Htm yllä sanoi, tarkkaa rajaa (mille tahansa luokalle) on vaikea asettaa.

Sen sijaan periaatteita voi lähestyä ylhäältä päin: Mitkä ovat niitä aiheita, joissa kattava luokitus pienilläkin artikkelimäärillä on perusteltu, vai muuttuuko tämäkin artikkelimäärän kehittyessä ja tilannekohtaisesti?

Kaupunginosien kohdalla kysymys asettuu silloin nähdäkseni sen mukaan, tuoko kattava luokitus jonain ajan hetkenä olemassa olevalla artikkelimäärällä lisäselkeyttä ja parantaako se käytettävyyttä vai vai vähentääkö se selkeyttä ja huonontaako se käytettävyyttä. Voidaan nähdäkseni sanoa, että luokka, jossa on kovin ylenmääräisesti sisältöä ja varsinkin isoja esim. usean kymmenen artikkelin ryhmiä useammasta eri ala-aihepiiristä saman luokan sisällä, voisi hyötyä tarkemmasta luokittelusta. Toisaalta jos jonkun luokan kaikki sisältö on monissa sisäkkäisissä pikkulokeroissa, käytettävyys heikkenee. Eräs aiempi esimerkki oli kun Käyttäjä:Nenoniel halusi luoda luokkia "Kunnan X järvet" jokaiseen nykyiseen ja entiseen kuntaan. Mutta jos artiukkeleita järvistä oli jossain kunnassa vain jokunen, niin luokkarakenteesta tuli liian syvä ja sekoittava. Joissain kunnissa olisi ehkä ollut parempi lähteä liikkeelle luokasta "Kunnan X luonto" ja katsoa, lisäisikö se selkeyttä, ja olisiko ehkä ensin ollut selvermpi luokitella järviä vaikka maakunnittain niin kuin esim. kyliä ja kirkkorakennuksia on luokiteltu.

Tuosta lähtien siis kysymys kaupunginosien kohdalla on se, milloin on tarpeen kattava luokittelu kaupunginosien mukaan jonkun kunnan sisällä. Suurimmissa kaupungeissa, missä sisältöä on paljon, se voi ehkä olla tarpeen, ja jos kaupunginosia, joiden luokkaan tulee artikkeleita vain pari tai muutama, on vähän, niin voi olla perusteltuas tehdä luokittelusta kattava. Kysymys siis kuuluu silloin, onko perusteltua tehdä luokittelusta kattava myös silloin, jos varsin moniin luokiin tulisi varsin vähän artikkeleita? Tähän en välttämättä halua itse tässä vastata, koska maalaisena muokkaan kaupunkiaihepiiriä vähemmän. Sen sijaan tätä voi lähestyä katsomalla nykyistä luokitelua luokassa Luokka:Suomen kaupunginosat. Esim. Helsingissä luokittelu on melko kattavasti ja luokissa myös on sisältöä kohtalaisesti. Turussa taas luokkia on vain osalla kaupunginosista, mutta voi olettaa, että tämä johtuu enemmän luokittelun keskeneräisyydestä kuin artikkelien vähyydestä. Voi silti olla että ilman luokkaa olevia kaupunginosia ehkä voisi tulla enemmän. Tampereella voisi kuvitella, että luokittelua olisi tehty pidemmälle. Sielläkin on kaupunginosia ilman luokkaa, mutta muutama kokeeksi avattu antaa vaikutelman, että mahdollisersti artikkeleita ei olisi. - Tätähän ei tarvitse arvailla silloin, jos kaupungilla on karttapalvelussaan aluejaot, vaan voi esim. luokasta Luokka:Turku tai Luokka:Tampere käydä läpi mikä on sisällön luokittelutilanne kaupunginosittain (ehkä joklu ossaa tehdä sen jopa jollain työkalulla). Eli löytyykö esim. luokasta Tampere kaupunginosaluokliin luokittelematonta sisältöä vai onko noiden ilman luokkaa olevien kaupunginosien tilanne se ettei artikkeleita ole?

Ja lopullinen kysymys: haittaako se jos luodaan kaupunginosaluokat johonkin kaupunkiin, ja jos luokkia luokkia luotaisiin heti jos tulee yksikin muu artikkeli itse kaupunginosa-artikkelin lisäksi? Tai haittaako se vasta, jos hyvin pieniä luokkia olisi huomattavan suuri osa kaupunginosaluokista?

Ainakaan tämä ei varmasti ratkea merkittävyyskeskusteluilla. Sen sijaan se voisi ratketa selaamalla luokkaa Luokka:Suomen kaupunginosat ja arvioimalla onko luokittelu siellä toimivaa. Ja viimeisaenä kysymyksenä: onko tästä luokittelusta haittaa? Jos kaupungissa on alaluokittelu myös aiheen mukaan kattavaa, niin haittaa tuskin on. Toisaalta taas oikeastaan minkään kohteen jonkun kaupunkiluokan alla ei oikeastaan tulisikaan olla vain pelkässä kaupunginosaluokassa vaan sen tulisi aina olla myös jossain aiheenmukaisessa luokassa (kai vielä mielellään myös itse kaupungiun luokan sisällä eikä esim. maakunnan alla). Mutta jos tämä on kunnossa, niin onko "pienistä" kaupunginosaluokista haittaa? Tämä ei nyt ole siis väite vaan kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 15.37 (EEST)

Mutta otetaan vielä vastaesimerkki: Luokassa Luokka:Naantalin kaupunginosat ei ole ainuttakaan alaluokkaa, vaikka artikkeleita luokassa Luokka:Naantali on varsin runsaasti, kun niitä on vuosien varrella luonut Käyttäjä:Makele-90. Kun kaupunki on pieni, niin ratkaisu voikin olla perusteltu. Tässä keskustelun lähtökohtina ovat tainneet olla astetta suuremmat kaupungit Hämeenlinna ja Kuopio. Niihin rinnastuu suurehko kaupunki Turku jota myös moni on muokannut. Kysymys siis oikeastaan pelkistyy siihen, onko suurissa tai suurehkoissa kaupungeissa kattavasta luokittelusta kaupunginosan mukaan jotain haittaa?--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 15.44 (EEST)

Miten joku voi kirjoittaa kilotavutolkulla tekstiä sanomatta yhtään mitään? --Otrfan (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 15.45 (EEST)

Olet kai sinä elämässäsi kirjojakin lukenut? Varmassti olet. Tiivistetään: "Haetanneeko tuo mittään?" (Siis systemaattinen luokittelu kaupunginosan mukaan suurehkoissa kaupungeissa kun enimmissä luokissa on jonkuinkin veran sisältöä.)--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 16.20 (EEST)

Tämä on keskustelu, ei kirja. Jos tuon kaiken tyhjänpäiväisen jaarittelun pystyi tiivistämään kolmeen sanaan, niin olisit jo alkujaan vain kirjoittanut ne kolme sanaa. --Otrfan (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 17.21 (EEST)

Naantalista ei ole saatavilla kaupunginosakarttaa, siksi luokittelua kaupunginosittain ei ole tehty. Turun karttapalvelusta kaupunginosajako löytyy ja Turkua olenkin luokitellut paljon kaupunginosittain. Luokittelu on kesken sen osalta. Suurimmilla kaupungeilla on omat karttapalvelut jossa kaupunginosajako esitetään. Pienemmillä kunnilla tälläistä ei yleensä ole, jolloin luokittelu voi olla mahdotonta. Luokittelu kaupunginosittain tulee perustua luotettaviin lähteisiin, ei omiin näkemyksiin. Usein on tilanteita, jossa muokkaaja väittää jonkin kohteen sijaitsevan eri kaupunginosassa, mutta karttapalvelusta selviää että hänen mutunsa oli väärässä. Siksi esimerkiksi Naantalista ei voi tällä hetkellä luoda kunnollista kaupunginosaluokitusta. Kaupunginosaluokassa tulisi olla useita artikkeleita. Jos luokassa on vain artikkeli kaupunginosasta ja esimerkiksi koulusta, ei luokassa ole tarpeeksi sisältöä. Joissain tapauksissa voi kuitenkin olla perusteltua luoda näitä muutaman artikkelin luokkia jos se muuten selventää ja yhtenäistää luokkarakennetta. Esimerkiksi jonkin kunnan kaikista 20 kaupunginosasta on omat luokat. Niistä 17 kaupunginosaluokassa on jokaisessa kymmeniä artikkeleita. Kolmessa kaupunginosaluokassa on kuitenkin vain kussakin kaksi artikkelia. Tässä tapauksessa on perusteltua luoda niillekin omat luokat. –Makele-90 (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 17.17 (EEST)

Botin suorittamien keskusteluarkistointien järjestys

Tämä käytäntökahvihuone herätti pienessä mielessäni kysymyksen keskustelujen arkistointijärjestyksestä, joten ulostan tuumailuni tänne. Botti arkistoi keskustelut päättymisjärjestyksessä eli siis joskus eri järjestyksessä kuin missä ne ovat alun perin kahvihuoneeseen ilmestyneet. Eikö olisi persupersupersumahtavaa, jos botti osaisi arkistoidessaan laittaa keskustelut arkistoon alkamispäivän mukaiseen järjestykseen eli samaan järjestykseen, jossa ne on kirjoitettu (tämä on asian tekninen puoli). Pientä sekavuutta kuitenkin aiheutuu siitä, kun joku viittaa aiempaan keskusteluun, joka arkistossa onkin myöhäisempi keskustelu. Jotta saadaan mukaan käytäntöasiaakin, niin kysyn, salliiko jokin käytäntö keskustelujen järjestyksen muuttamisen arkistoitaessa. Vai kieltääkö jokin käytäntö sen? --Lax (keskustelu) 16. lokakuuta 2018 kello 16.55 (EEST)

Tämä olisi erittäin hyvä muutos. Varmastikaan käytännöt eivät ole esteenä, koska ehdotus on puhtaasti käytännöllinen. -188.238.44.210 16. lokakuuta 2018 kello 17.00 (EEST)

Käytännön osalta vastaan, että en jaksa tietää. Käytännön osalta totean, että olen ainakin itse vuosien saatossa löytänyt useista eri paikoista päivämäärättömiä keskusteluja, joita botti ei ole osannut arkistoida vaan ne ovat jääneet keikkumaan alkuperäiseen paikkaan. Niille on käytännössä käynyt kolmella eri tavalla: 1) Ne ovat edelleen alkuperäisessä paikassa keskustelusivun alussa. (Esimerkkinä vuoden 2015 joukkoviesti koskien medikaalista translaatioprojektia. Nähtävissä vaikkapa täällä.) 2) Joku on pannut niihin jälkikäteen nimmaripäiväyksen, jolloin botti on noutanut ne uusimpaan arkistoon. Niiden oikea paikka olisi ollut vaikkapa arkistossa nro 19, mutta kun niihin on pantu sinänsä oikea päivämäärä parin vuoden kuluttua, ne siirtyvätkin arkistoon nro 28. 3) Ne siirretään käsin oikeaan arkistoon ja joskus peräti oikeaan paikkaan. Olen itse joskus siirtänyt käsin keskusteluja arkistoon oikeaan kohtaan eli samaan väliin, missä ne olivat aikanaan keskustelusivullakin. On teoreettinen kysymys, onko kohdassa 3 mainittu arkiston jälkikäteinen täydentäminen arkiston järjestyksen muuttamista vai onko se vain arkistoinnin korjaamista kuntoon. (Esimerkiksi aikaleiman lisääminen bottia varten, sitten viestin poistaminen kumminkin käsipelillä → ja siirto arkistoon). Ei sitä kukaan koskaan ole kieltänytkään. En usko, että järjestyksen muuttaminen olisi sen haitallisempaa kuin se, että keskustelut ryntäävät botin ajamina ihan minne sattuu kuin karja huonon lammaskoiran edellä. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2018 kello 11.38 (EEST) Täydennetty kommenttia. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2018 kello 12.00 (EEST)

Kerroin tällä hetkellä toimivan arkistobotin ohjaajalle tästä keskustelusta arkistobotin keskustelusivulla. Asiaan tosiaan liittyy myös tekninen puoli. Jos tekniikka ei anna myöten, käytäntökeskustelu on periaatteessa turhaa, paitsi sen osalta, voiko ja kannattaako arkistoja järjestellä jälkeenpäin käsin. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2018 kello 12.23 (EEST)

Tällä hetkellä tekniikan puolesta tuollainen ei ole mahdollista, joten se vaatisi koodin kirjoittamista, mikä ei tällä hetkellä ole ajan puolesta mahdollista. Eniten asiaa hankaloittaa se, että botin pitäisi siirrellä viestejä arkistojen välillä + arkistojen maksimi koot. --4shadoww (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 14.55 (EEST)

Arkistossa oleviin keskusteluihin voi olla linkkejä, eikä keskusteluja voida enää siinä vaiheessa siirtää kun ne on kertaalleen arkistoitu. -kyykaarme (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 21.01 (EEST)

Pannaan tähän muuten sellainen tekninen huomio, että linkit eivät mene rikki arkiston sisäisissä siirroissa. Jos linkki on tyypillinen nimilinkki (Arkisto_19#Aiheen_nimi), niin risuaita-koodi löytää aiheen arkistosivulta siitä kohdasta, missä se kulloinkin on. Jos sen sijaan linkki onkin MediaWikin ohjelmiston sisäisesti käyttämä "sektionumero", joka muodostuu otsikoista laskemalla niitä yksi kerrallaan ylhäältä alas, numerointi muuttuu, jos arkiston järjestystä muuttaa. Vasta sitten, jos käsin mennään siirtämään keskusteluaihe yhdestä arkistosta toiseen, linkki menee rikki. Toisaalta on myös niin, että monet ovat ne hyvää tarkoittavat käyttäjät tai ylläpitäjät, jotka saavat aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä, kun innostuvat jotain korjaamaan. Silloin on hyvä noudattaa periaatetta: "Jos se on rikki tahi jos se on ehjä, älä koske siihen. Poistu ja unohda." --Pxos (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 13.05 (EET)

Laiskuus olkoon ohjenuoramme, johon saamme hirttäytyä. --Lax (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 14.19 (EET)

Yrityksen merkittävyys

Tapaus Birkkalan tila nostaa mielestäni tarpeen määritellä, milloin yritys on riittävän merkittävä Wikipediaan. Onko mitään aiempia linjauksia? --Vnnen (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 18.46 (EET)

Suuntaviivoja ja luokka arkistoituja poistoäänestyksiä. --Jmk (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 18.52 (EET)

Henkilötietokäytännöt

Onkos jossain käyty keskustelua henkilötiedoista wikipediassa vrt. uudet tietosuojasäädökset (GDPR)? Joissakin mallineissa on kenttiä, joiden liittyminen aihepiiriin ei ole aina aivan selvä ja voivat olla täysin tarpeettomia/poistettavia. Ipr1 (keskustelu) 12. marraskuuta 2018 kello 15.11 (EET)

En tiiä paljonko on keskusteltu, mutta esimerkiksi jäsenyydet järjestöissä eivät ole julkista tietoa, ellei niitä tietoja ole jo muualla julkaistu. Jotkin kansalaisjärjestöt näyttävät turhaan kipuilevan sen kysymyksen parissa, kuuluvatko ko. tiedot edes järjestön hallitukselle. Kyllä kuuluvat pienin rajoituksin. Esimerkiksi jäsentietoja ei ilman jäsenen lupaa saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. --Höyhens (keskustelu) 12. marraskuuta 2018 kello 20.05 (EET)

Vaalimainokset

Vaalimainosartikkeleita tulee. Mielestäni pitäisi sopia menettelytavoista mainosartikkeleiden kanssa menettelystä. Artikkeli, joka alkaa "NN on johtava kunnallispoliitikko..." on selkeästi mainos ja myös tehty mainostarkoituksessa. Mainokset voi pikapoistaa. Noiden ehdokkaiden paimentamiseen menee kamalattomasti aikaa eikä niitä kukaan jaksa, sen huomaa muun muassa odottavien muutosten jonon kasvamisesta. Siinä vaiheessa kun odottavien muutosten määrä huitelee tuhannessa, ollaan jo epätoivon partaalla. Tarkoitan sitä, että wikipedistien turhautumisen estämiseksi pitäisi sopia selkeästä menetttelystä, keinojahan projektin suojelemiseksi meillä on, esimerkiksi sukkanukketulvaa on pystytty rajoittamaan.--Htm (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 23.45 (EET)

Minun mielestäni voisi suoraan poistaa selkeät mainokset joten kannatan. Niissä on yleensä ollut tyylikin sellainen ettei ole Wikipedian tyylistä tietoakaan. --Linkkerpar™ 10. marraskuuta 2018 kello 05.42 (EET)

Aikaisempien vaalien yhteydessä olen rohkaissut aloittajaa siirtämään tuotoksensa vaaliwikiin. Siihen oli jopa malline Malline:Vaaliwiki. Onkohan Vaaliwiki ihan kuollut. Voisiko sen elvyttää? --Tappinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 11.22 (EET)

Aloitin elvytyksen. Suosittelen mallineen viljelyä. --Tappinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 12.13 (EET)

Tuo on varmasti hyvä vaihtoehto, täytyy muistaa tuo malline (helppo nimi). Kiitos tiedosta!--Htm (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 12.35 (EET)

Älä koskaan äänestä ihmistä, joka tarjoaa kahvia vain vaalien alla. Nämä artikkelialoitukset vaalien alla toimivat minulle samanlaisina antimainoksina.--MAQuire (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 12.50 (EET)

Jollain vaalimainossivulla jo ihmettelinkin että pitääkö vaalimainosartikkeleita roikuttaa Wikipediassa kolmea vuorokautta. Voisiko ylläpitäjä poistaa ne jo aiemmin. Ehdokas kyllä vahtii sivua ja tuo nopeasti esille, jos jotain todella merkittävää on. --Talonmies (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 13.11 (EET)

Lähinnä mulla oli mielessä se, että Malline:Korjattava/mainos -mallineen lätkäisyn ja merkittävyys kyseenalaistettu -mallineen lisäämisen sijasta tulisi pikapoisto/mainos -malline etusivulle ja ehkä artikkelin aloittajalle kehoitus kääntyä vaaliwikin puoleen kuten Tappinen tuolla ylempänä suositteli. Jos merkittävyyskynnys ei selvästi ylity, on aika turhauttavaa alkaa korjata artikkelia neutraalimpaan muotoon. Ja turhautumista tulee välttää.--Htm (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 00.26 (EET)

Eikö mainoksille ole jo menettely olemassa? On olemassa {{Pikapoisto}}-malline ja valikossa poistosyy Y11 "Mainos". --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2018 kello 16.01 (EET)

Visual Finland -kuvapankki

Käyttäjä juha.kalaoja lisäilee kuvatoimisto(nsa) linkkejä Aiheesta muualla -osioihin. Eikös nämä ole mainostusta? --Huhdanjo (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 00.00 (EET)

Ainakin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kohdalla kyse oli linkin korjauksesta. Linkki oli ohjattu menämään ensin tänne ja sitten se korjattiin menemään tänne.--Puppe100 (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 07.25 (EET)

Kuvapankit ja -toimistot voi mielestäni poistaa, elleivät ne ole poikkeuksellisen merkittäviä. Suomessa on hyvin paljon valokuvaajien kuvapankkeja, eikä ole tarkoitus, että Aiheesta muualla -osa, on niiden mainostuspaikka --Abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 09.53 (EET)

Riittää varmaan, että siellä on mahdollisesti linkki Commonsiin. Se on varmaan yksi laajimmista kuvapankeista.--Puppe100 (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 16.25 (EET)

Se, mitä commonsissa saattuu olemaan mistäkin aiheesta, on käytännössä erittäin vaihtelevaa. Linkki commonsiin on hyvä useimmiten olla, koska se kertoo suoraan wikipediaa varten käytettävissä olevan sisällön. Itse aiheesta se melko usein kertoo aika vähän ja harvoin korvaa muita lähteitä. Sikäli linkki commonsiin ei useinkaan ole peruste olla käyttämättä muita linkkejä. Sen, tuleeko esim. kuvatoimistojen linkkejä lisätä tai olla lisäämättä muista syista, näkisin tämän takia pitkälti omana kysymyksenään.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 19.08 (EET)

Voidaanhan sitä pitää omana kysymyksenään, mutta kaupallisen kuvapankin linkkien lisääminen Wikipediaan on spammaamista, ja linkit tulee poistaa. Jos lukija haluaa nähdä lisää kuvia joita ei löydy artikkelista tai Commonsista niin niitä löytyy hakukoneella, ja jos lukija haluaa ostaa kuvia aiheesta, niin sekin hoituu hakukoneen kautta. Jos esim. jonkin paikallisjärjestön tai museon sivulla on kuvia aiheesta, niin se voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti. -kyykaarme (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 22.33 (EET)

Pakkohan sitä on pitää, eikä se mitenkään sulje pois sitä, että tuohon päädytään. Museoilla ja vastaavilla taas onkin nykyään laajoja kuvapankkeja. Ehkä se kaupallisuus tuossa muodostuu vedenjakajaksi. Kaupallisten kuvapankkien sisaällöt myöskään yleensä eivät ole tietosisällöltään kovin kiinnostavia Wikipedian kannalta. Museoiden, niin historiallisten kuin luonnontieteellisten tarjoamat sisällöt taas usein ovat juuri tietosisällöltään kiinnostavia ja niillä arvatakeseni lähes aina on palveluissaan Wikipedian kannalta hyödyllisempiä sisältöjä.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 22.48 (EET)

Katsoin nyt muutamaa kohdetta tuosta kuvapankista. Kuvat ovat epäilemättä valokuvina laadukkaita, mutta en sanoisi että ne tuovat ao. artikkeleihin lisäarvoa sisältönsä puolesta. Niiden käyttötarkoitus vain nyt on eri. Ja toinen on tuon kaupallisuuden arviointi. Se voisi olla rajoitus silloinkin jos sisältö muuten olisi wikipedian sisällöllisiä tavoitteita vastaava. Joku kaupallinen toimija, joka toimii jollain kuvatuista alueista, voisi olla kiinnostunut noita ostamaan, mutta Wikipedia taas ei sovi kaupallisen sisällön hakemistoksi.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2018 kello 23.05 (EET)

Kiitos keskustelusta. Suoritan puhdistustyön. --Huhdanjo (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 19.34 (EET)

(Transihmisten) entiset nimet määritelmälauseessa

Palautin jo poistetun entisen nimen artikkeliin Marja-Sisko Aalto, mutta ryhdyin sitten tutkimaan, miten englanninkielisessä wikipediassa on ohjeeseen kirjoitettu [23] ja siitä keskusteltu [24]. Meillä asiasta ei kai ole käytäntöä suuntaan tai toiseen. Asia herättänee poliittisia intohimoja, joten siitä kannattaa keskustella. Yksi vaihtoehto olisi, että jos henkilö ei ole ollut merkittävä entisellä nimellään, tätä nimeä ei mainita määritelmälauseessa, vaan tarvittaessa myöhemmin artikkelissa tai jätettäisiin mainitsematta (entinen nimi katsottaisiin tällöin ns. yksityiseksi tiedoksi). Tämä ei kuitenkaan koskisi Aaltoa tai esim. Chelsea Manningia, jotka tulivat tunnetuiksi ollessaan vielä juridisesti miehiä. -93.106.87.114 25. marraskuuta 2018 kello 18.43 (EET)

Itse olen taipuvainen varovaisiuus periaatteeseen jos henkilö ei ole saanut vahan nimellä laajaa julkisuusta niin silloin vanhan nimen voi panna johdantoon ei kuitenkaan määritelmä lauseeseen. Muissa tilanteissa vaatisin, että henkilö itse kertonut vahasta nimestä. Koska osa transihmistä pyrkii salaamaan vanhat nimet ja heillä on siihen täysi oikeus myös wikipedijan artikkeleissa.--Superkissan (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.04 (EET)

Tuohon kai voidaan tulla myös käytännöstä WP:Artikkelit elävistä henkilöistä tai ainakin sen hengestä (jos nyt ymmärsin kommenttisi oikein, siinä taisi olla muutama typo, niin en ole ihan varma mitä tarkasti tarkoitit). --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.14 (EET)

En rajaisi tätä vain entisiin nimiin, jos näin linjataan. Samalla voisi poistaa mielestäni uudet nimetkin, jos henkilö ei ole merkittävä nykyisellä nimellä. Näitä on ainakin naisurheilijoissa paljon.--MAQuire (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.13 (EET)

Ei kai se ole kiinni merkittävyydestä vaan siitä onko henkilö kertonut uuden nimensä julkisuudessa. Ilman lähdettä sitä tietenkään ei saa edes lisätä. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.24 (EET)

Kommentoin ehdotusta.--MAQuire (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.38 (EET)

Siis transihmisiä vai urhelijuutta. Ehdotusksessa puhuttiin transihmisistä, kommentissasi urheilijoista. Ne ovat kaksi eri tapausta. Jos nyt julkisuudessa esiintyy vaikka Annemari Kiekara, niin tulisiko tämä nimi poistaa Wikipediasta?--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.49 (EET)

Entisiä nimiä määritelmälauseessa. Alkuperäinen ehdotus: "Jos henkilö ei ole ollut merkittävä entisellä nimellään, tätä nimeä ei mainita määritelmälauseessa, vaan tarvittaessa myöhemmin artikkelissa tai jätettäisiin mainitsematta (entinen nimi katsottaisiin tällöin ns. yksityiseksi tiedoksi).", jota täydentäisin sen tullessa käytännöksi: Jos henkilö ei ole ollut merkittävä nykyisellä nimellään, tätä nimeä ei mainita määritelmälauseessa, vaan tarvittaessa myöhemmin artikkelissa tai jätettäisiin mainitsematta (nykyinen nimi katsottaisiin tällöin ns. yksityiseksi tiedoksi).--MAQuire (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.55 (EET)

Ahaa, joo, siis tarkoitit transihmisiä, jotka ovat urheilijoita, eikä urheilijoita yleensä, kosaka aloituskomnmenttihan käsitteli transihmisiä.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 21.01 (EET)

Enkä tarkoittanut. Tarkoitin ihmisiä.--MAQuire (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 21.17 (EET)

Mutta sama varaus tähänkin: Jos käytännöstä WP:Artikkelit elävistä henkilöistä johtuu tarve kertoa vähemmän, niin voidaan kertoa vähemmän.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.52 (EET)

Henkilöartikkelin määritelmälauseessa tai heti sen jälkeen henkilöstä pitäisi antaa vain oleelliset tunnistustiedot. Niihin kuuluvat ne nimet, joilla henkilö tunnetaan virallisesti ja julkisuudessa. Jos entinen nimi on ajalta ennen kuin henkilöstä tuli tunnettu, sen voi mainita vasta myöhemmin siinä osiossa, joka käsittelee henkilön varhaista elämää. Juuri tästä Aallosta en tiedä oliko hän wikimerkittävä jo ennen sukupuolenkorjaustaan. Sukupuolen ei pitäisi vaikuttaa asiaan, vaikka yliherkässä angloamerikkalaisessa maailmassa se olisikin tärkeää. Ainakin sellaiset poistot voi kumota suoralta kädeltä, joita perustellaan toisen wikipedian käytännöillä. --Savir (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.26 (EET)

Tuo on ainakin täysin vastoin nykyistä noudatettua menettelyä (ottamatta nyt kantaa tähän nimenomaiseen erityisen arkaluonteisina pidettäviä tietoja koskevaan kysymykseen): poikkeuksettahan henkilöistä annetaan heidän täydellinen nimensä, jos siitä vain kerrotaan luotettavissa sekuindäärilähteissä, vaikka hei eivät olisikaan olleet sillä tunnettuja, ja avioliitoissa tai muuten muuttuneista nimistä myös aiemmat nimet, mikäli ne on lähteissä kerrottu. Jos näin suureen mutokseen verrattuna nyt säännönmukaisesti noudatettuun menettelyyn lähdettäisiin, niin siitä pitäisi erikseen keskustella. Tosin tietysti tässäkin käytännöstä koskien eläviä henkilöitä voi johtua muuta, ja jos sen perusteella päädytään muuttamaan tai tarkentamaan nykyistä menettelyä, niin silloin tietysti tämä käytäntö kävelee tästä yli ja voi johtaa muuttamaan tai tarkistamaan nykyistä menettelyä.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.39 (EET)

Vai koskiko tämäkin kommentti nyt vain aloituskommentin käsittelemää erityistapausta vaiko kaikkia henkilöartikkeleita yleensä?--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 21.05 (EET)

Nykyinen käytäntöhän nimenomaan on se, että henkilöstä annetaan määritelmälausessa virallinen koko nimi, joka on siis se pitkä nimi, jossa ovat kaikki etunimet ja passissa lukeva sukunimi. Kaikista etunimistä eroava kutsumanimi annetaan lainausmerkeissä viimeisen etunimen ja sukunimen välissä. Joskus virallinen nimi annetaan ensin ja "tunnetaan nimellä" -nimi sen jälkeen, joskus toisinpäin. Vaatiiko jokin sääntö tai käytäntö tyttönimien tai kaikkien muidenkin entisten sukunimien antamista aina jo määritelmälauseessa? Eiväthän ne "määrittele" henkilöä kuten käytössä oleva nimi. --Savir (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 13.58 (EET)

Tyttönimen, entisen sukunimen tms. ilmoittaminen määritelmälauseessa on ainakin selkeästi ollut suomenkielisen Wikipedian kirjoittamaton käytäntö tähän saakka. Se taitaa olla myös yleinen tapa painetuissa tietosanakirjoissa. IP:n ensimmäisessä viestissään antaman linkin perusteella se on en-wikissä myös kirjoitettu käytäntö (If the subject has had their surnames (last name) at birth changed for whatever reason (e.g. marriage, adoption, personal preference) then their surnames at birth should also be given in the lead). Sen sijaan muuttuneista etunimistä siellä sanotaan, että ne voi joissain tapauksissa jättää pois määritelmästä (esim. jos nimi on vaihtunut useasti, ilmoitetaan vain alkuperäinen ja nykyinen, mutta ei välttämättä kaikkia välissä olleita). Transihmisistä sanotaan erikseen, että alkuperäinen etunimi kerrotaan vain, jos henkilö on ollut merkittävä sillä nimellä. Minusta täällä suomenkielisessä Wikipediassa kannattaa säilyttää nykyinen vallitseva käytäntö, että ainakin kuolleiden ihmisten kohdalla ilmoitetaan määritelmässä sekä entiset/alkuperäiset etu- että sukunimet, ellei niitä ole kauhean montaa. Elävien ihmisten kohdalla voidaan ehkä tehdä joitain poikkeuksia erikoistapauksissa, joihin liittyy henkilön yksityisyyden kunnioittaminen. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 14.21 (EET)

Aallon entinen nimi näkyy artikkelin lähteessä. Hän on esiintynyt miehen nimellä julkisessa virassa ja esiintyi sillä nimellä myös ilmoittaessaan ryhtyvänsä naiseksi. Hän on pyrkinyt julkisuuteen molemmilla nimillä, ei siis mitään perustetta sensuroida toista nimeä. --Wähäwiisas (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 11.00 (EET)

Samaa mieltä tästä tapauksesta. Kumosin poiston artikkelissa Marja-Sisko Aalto, koska se ei mielestäni noudattanut edes tuota englanninkielisen Wikipedian linjausta. Henkilö ponnahti aikanaan Suomessa julkisuuteen Olli Aaltona ja moni varmaan muistaa hänet vieläkin sillä nimellä. Artikkelin lähteinäkin on useita isojen tiedotusvälineiden uutisia, joiden otsikoissa puhutaan Ollista. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 14.30 (EET)

Ehdotus uudesta seulontakäytännöstä harkittavaksi

Ehdotan että harkitsisimme joukkoälyn hyödyntämistä seulonnassa. On yleisesti tunnettua, että "joukon mielipiteen avulla saadaan luotettavampia vastauksia ongelmiin kuin kysymällä pelkästään yksittäisiltä jäseniltä", kuten meidän joukkoäly-artikkelissammekin todetaan. Seulonnassa tämä toimisi niin, että nykyisten hyväksy/hylkää-valintojen sijaan olisi "pehmeät" hyväksy ja hylkää. Muokkaus hyväksyttäisiin tai hylättäisiin vasta kun se saisi hyväksynnän tai hylkäyksen kahdelta seulojalta. Nyt tuomioon riittää yhden seulojan mielipide, ja se aiheuttaa paljon virheitä. Viimeksi tänään yksi kokenut seuloja päästi epähuomiossa läpi omalla tarkkailulistallani olevan sivun sotkemisen, ja sellaista on tapahtunut monta kertaa aiemminkin. Jos yksittäinen seuloja tekee huolimattomuuttaan huonon ratkaisun esim. joka kymmenes kerta, kaksi seulojaa tekee sellaisen ratkaisun parhaimmillaan vain joka sadas kerta. Seulonnasta tulisi tällaisella "kaksoisseulonnalla" siis monta kertaa tarkempaa kuin aikaisemmin, koska yksittäiset lipsahdukset eivät aiheuta lopullisia virheitä. En usko että se paljon hidastaisikaan seulontaa, sillä moni seuloja jättää nyt rajatapaukset kokonaan seulomatta koska ei halua ottaa yksin vastuuta muokkauksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. --Savir (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 13.39 (EET)

Tuo todennäköisyyslaskelmasi (joka kymmenes kerta vrt. joka sadas kerta) toimii vain tilanteessa, jossa toinen seuloja ei tiedä ensimmäisen seulojan ratkaisua tai edes sen olemassaoloa vaan toimii täysin itsenäisesti. Jos taas 1. seulojan ratkaisu on tiedossa, tuloksena voi olla aivoton peesaaminen, yhtä automaattinen kuin EU:n vaatimat I agree -klikkaukset eri verkkosivustoilla, jolloin laatu ei juuri parane. – Kotivalo (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 16.45 (EET)

Juu, jos tuollaiseen mennään, niin ehdottomasti parempi versio on se, jossa seuloja ei tiedä, onko joku jo antanut ns. ensimmäisen tuomion. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 16.47 (EET)

Ihan hyvä ehdotus, mutta meillä ei ole tarpeeksi työvoimaa tuohon (koska artikkeleidenkin tekemiseen täytyy panostaa, eikä voida kohdistaa kaikkia panoksia juuri tuohon seulontaan (ehkä vuonna 2025 voi olla mahdollista panostaa pääasiassa seulontaan). Tällä hetkellä seulontatsydeemi jättää vaikeat tapaukset eli ne joihin kukaan ei koske niille jotka uskaltavat koskea. Eli tsydeemi toimii niin, että jos sinä et epävarmuuden vuoksi seulo, joku muu jolla on korkeampi varmuus seulomisen onnistumiseen seuloo. Tämä nykytsydeemi toimii mielestäni hyvin, sillä kukaan ei voi olla jokaisen aiheen asiantuntija eli kiinnitetään huomiota siihen että minä seulon ponit ja koirat ja joku muu autot ja veneet jne. --Hartz (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 16.57 (EET)

Tänne voisi perustaa uuden apuseulojien ryhmän, johon pääsisi halutessaan jokainen ei-vandaali käyttäjä. Apuseulojat voisivat seuloa Salattujen Elämien sivuhahmoja, elokuvien/sarjakuvien/kirjojen juonenkäänteitä, urheilutuloksia, peliarvosteluja, ja muuta vastaavaa sisältöä jolle on aivan sama että onko se oikein vaiko väärin. Tällöin varsinaisille seulojille jäisi ennemmän aikaa niille hankalille tapauksille sekä tietysti itse tietosanakirjan tekemiselle. jni (k) 26. marraskuuta 2018 kello 17.47 (EET)

Itse ajattelen jotain luokkiin perustuvaa käyttäjälle sopivien aihepiirien valintaa. Luokkien pohjalta pystytään jo muodostamaan tämän tyyppistä: Wikipedia:Tarkkailupaneeli. Tuollaiseen kun kukin saisi näkyviin omat lemppariaiheensa, niin kukin voisi panostaa seulomiseen asiantuntemuksensa pohjalta. Näitä omia tarkkailupaneeleja kukin voisi lisätä omaan nimiavaruuteensa eli esim. Käyttäjä:Jni/oma_tarkkailupaneeli. --Hartz (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 18.10 (EET)

Tässä nyt on lähdetty siitä olettamuksesta, että seuloja tarkastaaa, ovatko artikkeliin tehdyt muutokset paikkansapitäviä eli lähteen mukaisia vai ei, ovatko lukuarvomuutokset oikein. Seulonnan tarkoitus on kuitenkin estää ilmiselvän vandalismin pääseminen artikkeleihin. Jos joku vaihtaa metallimusiikkiyhtyeen tyylilajin toiseen, odotetaan ilmeisesti, että seuloja tarkastaa onko tehty muutos oikein vai väärin. Mistä hän se tarkastaa, jos lähdettä ei ole. Tänne hyväksytään merkittävinä kaikenlaista sontaa, joissa ei ole lähteistyksestä tietoakaan. Sivun Ohje:Sivujen arviointi mukaan "Seulonta on kuitenkin muutosten nopeaa silmäilyä ja artikkelit voivat olla lähtötasoltaan mitä tahansa joten pelkkä seulonnan piirissä oleminen ei ole vielä tae artikkelin tietojen paikkansapitävyydestä. Tarkempaa tarkastelua ja laadun merkitsemistä varten ovat olemassa seulontaa hitaammat menetelmät kuten vertais-, suositeltu-, hyvä- tai lupaava -artikkeliarvioinnit, korjattava-mallineet ja lähdepyynnöt." Seulojalla ei ole mitään lakisääteistä eikä wikisääteistä velvollisuutta huomata kaikkia virheitä. Oletus, että seulonta varmistaa tietojen paikkansapitävyyden on väärä. Seulominen vie aikaa. Huippunopea seuloja seuloo ehkä 80 artikkelia tunnissa, joka on kova vauhti. Pelkällä otsakulmalla nähtyjen puutteiden korjaaminen tai korjattava-mallineen lisääminen, suorien linkkien poistaminen tekstistä ja muuttaminen lähdeviitteiksi, osiojärjestyksen korjaaminen, punaisena loistavien viittausvirheiden korjaaminen ynnä muun selvästi näkyvän puutteellisuuden korjaaminen vähentää tuntivauhdin alle 30-40 artikkeliin. Aktiivisia seulojia tarvitaan lisää. Nykyinen tilanne on se, että jos seulonta jää pahasti jälkeen, meillä on täällä lauantaina 700 odottavaa muutosta. Nyt on noin 230 odottavaa muutosta, joista vain 30 ei ole kenenkään tatkkailulistalla. Miksi artikkeleita pidetään tarkkailulistalla, jos niille ei tehdä mitään, esimerkiksi seulota? --Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2018 kello 19.33 (EET)

Tarkkailulista on vanhempi keksintö kuin seulonta, joten on turha vaatia seulomisen olevan perusteena tarkkailulistalla pitämiselle. --Lax (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 12.11 (EET)

Jaa-ha. Eli jengillä on artikkeleita tarkkailulistallaan ja he tarkkailevat, koska seuloja iskee ja menikö oikein?--Htm (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 18.40 (EET)

Eivät välttämättä tee edes sitä. Kuten Lax sanoo tarkkailulista on ollut olemassa kauan ennen seulontaa ja sitä paitsi asetuksissa taitaa olla oletuksena edeeen, että kaikki aloitetut sivut menevät automaattisesti tarkkailulistalle, ellei sitä ota pois päältä tai ota raksia pois ruudusta muokkaustilassa. Kaikki käyttäjät eivät koskaan edes katso tarkkailulistaansa, eivätkä kaikki, jotka sitä seuraavat ole seulojia. Lisäksi käyttäjä, jonka tarkkailulistalla artikkeli on, saattaa käydä täällä vain satunnaisesti. Se, että jokin artikkeli on tarkkailuistalla ei siis ole mikään tae siitä, että sitä tarkkailtasiin, seulomisesta nyt puhumattakaan --MiPe ^(wikinät) 27. marraskuuta 2018 kello 21.05 (EET)

Lukuna se mitä yhteisö seuloo on keskimäärin noin 150-200 seulontaa päivässä. Jatkuvasti yli 200 uutta seulonttavaa artikkelia per päivä on liikaa joten määrän tuplaaminenkaan ei siis onnistu. Silloin kun määrä on jatkuvasti liian suuri, niin seulontajono kasvaa molemmista päistä; siihen tulee koko ajan uusia artikkeleita eikä myöskään vanhimpia muokkauksia seulota. Tämä oli tilanne esimerkiksi viime keväänä jolloin seulontajono kasvoi jatkuvasti noin 50 artikkelilla per päivä ja ratkaisuna muutin toukokuussa SeulojaBotin seulomaan myös Wikipedia:ORES-pisteytyksen perusteella. Kroonisena ongelmana taustalla on se, että seuloja oikeuksia annetaan käyttäjille lähinnä silloin kun joku oikeuksia Wikipedia:Seulojat/Pyynnöt -sivulla pyytää jota tapahtuu hyvin harvoin. (vrt. vuonna 2018 uusia automaattiseulottuja käyttäjiä on noin 150 ja uusia seulojia 10) Tämän seurauksena on, että aktiivinen seulojapoppoo ei uusiudu vaan kutistuu vanhojen lopettaessa ja seulontaa tekee jatkuvasti pienempi joukko muokkaajia. Eli ensin pitäisi saada ensin ratkottua miten saadaan seulojaoikeudet päätymään aktiivisille muokkaajille ennen kuin voidaan kasvattaa seulonnan vaatimaa työmäärää. --Zache (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 12.04 (EET)

Minä uskon, että ehdotus voisi yhtäältä lisätä nykyisten seulojien aktiivisuutta, ja toisaalta seulojien määrä voisi kasvaa. Kun yksittäinen seulontapäätös ei enää olisi elämän ja kuoleman kysymys, seulojat uskaltaisivat alkaa tuomita hiukan epävarmojakin tapauksia. Teorian mukaanhan joukko päätyy oikeaan tulokseen yksilöiden arvauksien pohjalta. Toisaalta seulojiksi voitaisiin valita sellaisiakin muokkaajia, jotka tekevät silloin tällöin virheitä, sillä yksittäiset virheet kumoutuisivat toisten seulojien korjatessa. Tietysti kumoukset ja palautukset toimisivat kuten ennenkin, jotta selvä sotkeminen saadaan kumottua yhdellä muokkauksella. --Savir (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 12.50 (EET)

Olen vähän skeptinen sen suhteen, että tuo muuttaisi aktiivisuutta hirveästi. Siirryn seuraavaksi (tarkoituksella) idean tekniseen puoleen ja jätän huomioimatta jatkossa sen, että onko idea minusta työmäärän puolesta realistinen. Merkityt versiot -lisäosa toimii siten, että se tallentaa yhden tilan per versio eikä silä ole mahdollista tehdä systeemiä jossa muut käyttäjät eivät näkisi valittua tilaa. Tätä on hankala edes koodimuutoksilla muuttaa. Se mitä pystytään tekemään on, että lisätään arviointitaso tai arviointikriteeri (esim. vastaava kuin hyvin lähteistetty/laadukas) joka pitää erikseen valita, jonka pystyy tarvittasessa valitsemaan vain tiettyyn käyttäjäryhmään kuuluvat käyttäjät (ts. sisällöntarkastajat). Tämä on myös se miten merkittyjen versioiden alunperin ajateltiin kaksitasoisesti toimivan ja sillä pystyisi myös vahvistamaan esimerkiksi tärkeinä pidettyjen artikkeleiden läpikäyntiä. --Zache (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 13.56 (EET)

Kuinkohan moni noista on pieni muutosia, entiedä autaisiko tämä enhdotus pitämään sulotavien mmärää. Automaattiseulotut käyttäjät rinnalla olisi ryhmä Osittain automaattiseulotut käyttäjät. Näiltä käytättäjiltä hyväksyttäisiin automaattisti pieni muutokset mutta Iso muutokset seulottaisin saaman tapaan kuin nytki.--Superkissan (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 16.38 (EET)

Minusta ongelmaa pitäisi lopultakin lähestyä siitä päästä, miten voisimme vähentää hupimuokkauksia ja lähteettömiä ”varma tieto” -lisäyksiä, ja vastaavasti parantaa ikään kuin katutasoon sijoitetun tietosanakirjatoimituksemme työrauhaa, ettei tarvitsisi otona toimia myös aina auki olevan ulko-oven eteisvahtimestarina kun täältä saa kuulemma ilmaista kaljaa tai jotain. Toisessa keskustelussa Jmk (en osaa pingata) hiljattain väläytteli mahdollisuutta siirtää toimitus pois katutasosta tai edes sulkea ovi, tai edes palkata ovelle joku vartiointiliikkeestä. Siis että käyttöliittymä panisi hieman hanttiin vapaata ja lähteetöntä tajunnanvirtaa kysymällä vaikka IP-osoitteilta ja alle viikko sitten perustetuilta tunnuksilta, tai algoritmin epävakaiksi tuntemilta tunnuksilta, että kerropa ensin mihin lähteeseen perustat aikomasi muokkauksen ja oletko aivan varma että haluat tallentaa tämmöisen. Vapaa tietosanakirja on liian pitkään ollut vapaa kaikille muille paitsi aktiivisimmille tekijöilleen, joille tämä alkaa olla avovankila. – Kotivalo (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 12.24 (EET)

Minä kannatan myös kaikkia keinoja, joilla vaikeutetaan satunnaista muokkailua ja ohjataan muokkaajia vakiintuneen käyttäjätunnuksen käyttäjiksi. Sillä tavalla saadaan huonoja muokkauksia vähennettyä, mikä ratkaisee sitä kautta seulonnan ongelmia. Niitä toimia voidaan ottaa käyttöön tämän joukkoälyseulontamenetelmän ohella ja siitä riippumatta. --Savir (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 13.14 (EET)

Artikkeleita täytyy poistaa, että sotkettavaa ja valvottavaa jää vähemmän. Merkittävyyskäytäntö on, mutta sitä ei noudateta. Asiamuokkaajat kaikkoavat, kun sanakirja täyttyy vähämerkityksellisistä aiheista ja paikkansa pitämättömästä tiedosta eivätkä ponnistelut vie asiaa parempaan suuntaan. Kiristetään ja selkeytetään ensin, mitä artikkeleja täällä voi julkaista. Määrä ei korvaa laatua. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 12.35 (EET)

Näin. Minua ei täällä Kotivalon tavoin juuri jaksa kiinnostaa muiden sotkujen seulonta, varsinkin kun oman kokemukseni mukaan täältä on usein ollut aivan tavattoman vaikeaa saada poistettua selkeästi puutteellista ja huonolaatuista materiaalia. Todella ongelmallisia muokkaajia ja lisäyksiä siedetään myös usein todella pitkään, niin että asialliset muokkaajat kyllästyvät ja kaikkoavat. Periaatteessa kaikelle pitäisi olla lähde, mutta käytännössä kuitenkaan oikeasti ei. Voisi aloittaa vaikka siitä, että kaikki uudet täysin lähteettömät artikkelit merkitään aikaleimalla, jonka mukaan artikkeli poistetaan automaattisesti, jos siihen ei esimerkiksi kuukauden kuluessa vaivauduta lisäämään yhtäkään viitettä. Samoin olemassa olevat vieläkin täysin lähteettömät artikkelit voisi puolestani poistaa esimerkiksi vuoden armonajan jälkeen. --Epiq (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 22.03 (EET)

Kyseenalaistan tuon väitteen siitä, että Wikipedia hukkumassa lähteettömiin artikkeleihin. Esimerkiksi voidaan lähteä ihan siitä, että ~85% uusista artikkeleista on joka vakiokäyttäjien aloittamia, mutta muidenkin osalta puhutaan yksittäisistä artikkeleista joissa ei ole lähteitä. Toinen lähteettömyyteen liittyvä asia on, että kokonaan lähteettömien artikkeleiden kokonaismäärä vähenee sen 3000~5000 per vuosi eli se ratkeaa ihan nykyiselläänkin. Täällä on myös tilaa artikkeleille kaikenlaisista aiheista eikä mihinkään massapoistoon ole tarvetta lähteä. --Zache (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 05.58 (EET)

Ei lähteettömyys ole mikään ongelma seulonnassa, paremminkin se on hyvä hylkäysperuste jolla voi hylätä artikkeliin tehdyn muutoksen jos nyt ei satu siitä jostain muusta syystä pitämään. Enemmänkin ongelma on että meille tulee paljon "puoliksi valmiita" muokkauksia, eli sellaisia jotka säätävät jotain pientä yksityiskohtaa niin että kyseessä ei ole selvä vandalismi, mutta josta ei oikein helpolla ota selvää onko se oikein vaiko väärin (ns. "sneaky/stealth vandalismi"), tai joita joutuu heti seulonnan jälkeen korjailemaan päivänselvien puutteiden takia vaikka niissä olisi muutettu vain muutamaa sanaa, tai niitä jotka ovat käytäntöjen mukaan "oikein" mutta eivät oikeasti paranna mitään vaan ovat hyödyllisyydeltään nollamuokkauksen luokkaa. Näitä tulee eniten Wikipedian triviasisältöön (uutiset, julkkikset, tubettajat, televisio-ohjelmat, elokuvat...) Itse en enää juurikaan seulo salattuja elämiä tai muuta hömppää vaan koetan seulonnassakin keskittyä merkittävistä aiheista kertoviin artikkeleihin tehtyihin muutoksiin. jni (k) 28. marraskuuta 2018 kello 08.53 (EET)

Minuutti yllä kirjoittamani jälkeen tulikin seulonnassa vastaan jälleen kerran yksi tyyppiä "satunnainen lause satunnaiseen paikkaan" muutos: [25] Alkaa pitemmän päälle kyllästyttää käsitellä tälläisiä yhtään mitenkään. jni (k) 28. marraskuuta 2018 kello 09.04 (EET)

Salkkareiden (ja muun hömpän) seulomista helpottaa SeulojaBot. Seulojat näkevät tästä, että kesäkuusta lähtien lähes kaikki Aki Nikkisen artikkeliin tehdyt muutokset on hyväksynyt botti. Se toimii 20 minuutin välein, joten sen seulomisella voi olla viivettä ja odottava muutos voi silloin näkyä tuoreissa muutoksissa, mutta itse en koske Salkkari-hahmoihin, koska oletan että botti hoitelee ne. Jos botti ei ole hyväksynyt muutosta (se voi vain hyväksyä tai olla hyväksymättä, koska se ei tee hylkäyksiä), niin muutokset jäävät sitten ihmisten seulottavaksi mutta ainakin botti helpottaa tilannetta. Elävien henkilöiden artikkeleita botti ei seulo, koska se ei ole täydellinen ja päästää joskus läpi sellaista, minkä ihminen olisi ehdottomasti hylännyt, mutta enimmäkseen se tekee juuri sellaisten tylsien muutosten seulomista, johon ihminen nopeasti kyllästyy. -kyykaarme (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 10.37 (EET)

Laajennetaan Kyykäärmeen vastausta, että vastaus ilmiselvään muokkaamisen on jokin ClueBot NG:n tapainen botti, joka kumoaisi sotkemista automaattisesti.(ks. 1, 2) Se on ollut pidempään suunnitelmissa ja esimerkiksi user:vakauttajaBot on aika suoraan esimerkki asiasta jossa kokeillaan miten ja millä tarkkuudella vandalismia saadaan tunnistettua ilman, että se aiheuttaa vastalauseita yhteisössä. Päämäärä ainakin itselläni kuitenkin on, että ensimmäinen taso joka tiputtaa pois ilmiselvää vandalismia olisi automaatio eikä ihminen. Periaatteessa väärinkäyttösuodattimen kohdalla näin onkin, mutta se on aika joustamaton työkalu mihinkään älykkäämpään tunnistukseen joten siksi hifimpi tunnistus on pakko tehdä botilla. Jos jollakulla on hinkua auttaa tässä, niin tunnistuksen pohjana olevaa ORES:ia voi opettaa luokittelemalla muokkauksia. --Zache (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 17.43 (EET)

@Zache: en ole lainkaan sitä mieltä, että Wikipedia hukkuu lähteettömiin artikkeleihin. Kuten toteat yllä, lähteettömien artikkeleiden määrä laskee jatkuvasti. Tosin väliin on todettava, että vaikka se laskisi 5 000 artikkelilla vuodessa, kestää vielä 18 vuotta, ennen kuin täällä ei ole lainkaan lähteettömiä artikkeleita. Minusta olisi mukavaa, jos Wikipedian sisältö olisi lähteistettyä jo vaikka vuonna 2025 eikä vuonna 2040. Seulontaanhan tämä ei suoranaisesti liity juuri mitenkään, kuten jnikin yllä toteaa. Pahoittelut keskustelun viemisestä sivuraiteille. Otin asian esille siksi, että jatkuva huonolaatuisen materiaalin hyväksyminen ja sietäminen laskee omalta osaltani motivaatiota korjata muiden sotkuja ja korottaa kynnystä puuttua asiattomuuksiin, kun surkeankin sisällön poistamiseen on välillä suhtauduttu negatiivisesti. --Epiq (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 21.16 (EET)

Työvoiman käyttäminen sotkuihin ja huonolaatuiseen tekstiin vähämerkityksellisissä aiheissa on myös pois tärkeämpien aiheiden kirjoittamisesta. Täällä on tuhottomasti huonoja mutta tarpeellisia artikkeleita, joita kukaan ei kehitä, kun voimavarat kulutetaan muuhun. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 21.33 (EET)

Tämäkin on totta. Olen aiemmin käyttänyt suuret määrät aikaa kaiken maailman sotkujen siivoamiseen, vaikka ne saattavat käsitellä hyvinkin vähämerkityksellisiä aiheita (ääriesimerkkinä nyt vaikka Aku Ankan taskukirjat). Samassa ajassa olisin ehtinyt kirjoittaa varmaankin satoja artikkeleita itselleni mielenkiintoisemmista aiheista. Nyt niitä ei ole. Tietysti voi ajatella että olen ollut yksinkertaisesti typerä ja olisin voinut tehdä kummin päin vain, mutta vielä typerämmältä tuntuu että kenenkään täytyy käyttää rajallista aikaansa tuollaiseen. Siivotkaa omat sotkunne. Joku perustaso pitäisi edes olla, ennen kuin työllistetään muita. --Epiq (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 22.07 (EET)

Omasta puolestani seuloisin ja olisin seulonutkin nykyistä (= n. 0) enemmän, mutta olen kokenut vuosien varrella, että minun päin vastoin halutaan vähentävän toimintaani Wikipediassa ja jopa poistuvan kokonaan, siksi en ole tyrkyttänyt työvoimaani seulontaan. Jos nyt kävisi niin onnellisesti että tilanne muuttuisi, voisin jopa seuloakin. Kenenkään ei tarvitse ilmoittautua minulle, että tilanne on muuttunut, vaan kokeilen jossain vaiheessa. Sittenhän sen näkee. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 16.36 (EET)

Minä puolestani tunnustan aktiivisesti vieroksuvani seulontaa. Useimmiten kun jokin odottava muutos ilmestyy näkyviini, poistan artikkelin tarkkailulistaltani, jätän murehtimisen muille ja keskityn siihen mistä pidän. Olen ajatellut, ettei ole minun keksintöni että täällä saa kuka tahansa mokata ja muut korjata jäljet. En korjaa puistostakaan muiden koirien kakkoja kuin omani. Kiva kun te muut jaksatte seuloa, mutta minusta sitä työtaakkaa pitäisi aktiivisesti yrittää vähentää eikä lisätä. – Kotivalo (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 18.11 (EET)

Artikkelita ei tarvitse poistaa sen takia että seulonta olisi nopeampaa. - Satunnaisen muokkailun vaikeuttaminen kuullostaa oudolta, kun toisaalta tämä on tietosanakirja, jonka idea on, että tätä kuka tahansa voi muokata (ilman että joutuu hyväksymään kaksi lisenssiä, yhden tietosuojakäytännön, yleiset käyttöehdot ja ilmoittamaan nimensä, ikänsä, osoitteensa, puhelinnumeronsa ja sp-osoitteensa).--Htm (keskustelu) 27. marraskuuta 2018 kello 18.54 (EET)

Seulominen on anarkistisen systeemin tekohengitystä. Vähämerkitykselliset artikkelit pois ja käyttäjätunnus pakolliseksi. Uusia artikkeleita saavat luoda käyttäjät, joilla on riittävä muokkaushistoria. Väärä ja puutteellinen tieto johtaa lukijat harhaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 11.22 (EET)

Aika vaikea vetää linjaa sille mikä on vähämerkityksellinen artikkeli. --Linkkerpar™ 28. marraskuuta 2018 kello 11.39 (EET)

Kyllä. Se täytyy ensiksi selkeyttää selvillä säännöillä. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 12.48 (EET)

Wähäviisaan logiikkaan toinen näkökulma. Koska automatiikka nosta esille artikkeleita ilman että niitä tarvitsee etsiä, ei ogelma ole artikkelitietokannan suuruus. Sotkijoiden lukumäärä tai aktiivisuus on sama suurelle tai pienelle wikille. Kun sotkija valitsee resurssiensa perusteella joukon artikkeleita, joita sotkea, ei niiden määrä perustu wikin kokoon. Tehokkaampaa on ottaa läheisempi kontakti sotkijaan, esimerkiksi ladata luettelomainen lista hänen koskemiinsa artikkeleihin. Tämä voisi olla vanhan käytännön rinnalla tehokkaampi tapa päästä sotkijan jäljille.--J Hokkanen (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 18.19 (EET)

Laatuongelmaa on muutakin kuin satunnainen sotkeminen. Hyvätasoinen sisältö vetää puoleensa hyviä kirjoittajia ja päin vastoin. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 21.00 (EET)

Tehkääpä "tutkimus". Tutkijaksi henkilö, joka tuntee Käytännöt (ne, jotka velvoittavat jokaista muokkaaja). Tarkastelkaa esim. eilen tehdyt muokkaukset. Montako on, moneenko artikkeliin, minkä tyyppisiä, esim. typot oma ryhmänsä (eli muut kuin tietosisältöön vaikuttavat muokkaukset), montako ip-numerolla… . Moniko muokatuista artikkeleista täyttää Wikipedian merkittävyyskriteerin (esim. po. kaksi aiheesta riippumattoman luotettavan median lähdettä), monelleko lisätylle tiedolle on esitetty lähde jne. --87.100.169.47 28. marraskuuta 2018 kello 12.30 (EET) PS. Mulla ei ole aavistustakaan muokkaukset/pv lkm, eli jos on paljon, pienentäkää otos esim. klo 14-15 ja 18-19. --87.100.169.47 28. marraskuuta 2018 kello 12.39 (EET)

Itse lopetan seulonnan saatuani "paskaa niskaan" eli en seulo muiden tuotoksia, jottei keskustelusivullani käy tietyt ihmiset kertomassa omia mielipiteitään toiminnastani Wikipediassa. Tämän keskustelun aloitus on samaa tasoa eli joku on tehnyt jonkun mielestä virheen aloittaen hirveän polemiikin asiasta.--Phiitola (keskustelu) 28. marraskuuta 2018 kello 22.40 (EET)

Muutaman päivän aktiivinen seulonta sai tajuamaan kuinka onnettomalla tolalla tilanne on. Lähteettömät tiedot ovat sääntö eivätkä poikkeus, ja jos lähteitä on, niiden eteen lisätään sumeilematta tietoa, jota lähteessä ei lue. Näin on tehnyt esimerkiksi selvästi kokenut käyttäjä kirjoittaessaan ip-tunnuksella Kamu-artikkeleihin. Pelkkä silmäilyseulonta jättää artikkelit surkeaan tilaan. --Abc10 (keskustelu) 30. marraskuuta 2018 kello 23.43 (EET)