Joukkoäly
Joukkoäly on ryhmässä olevien yksilöiden itsenäisten mielipiteiden myötä luotua yhteistä tietämystä. Joukkoälyä hyödyntämällä saadut tulokset (esimerkiksi määrien arvioinnissa) ovat yleisesti vähintään yhtä hyviä tai parempia kuin yksilöiden tulokset. Siinä ryhmän jäsenten välillä ei tapahdu kommunikaatiota, joka vaikuttaisi yksilöiden riippumattomiin mielipiteisiin. Joukossa voi vallita myös täysi anonyymisyys, joka edesauttaa itsenäisten mielipiteiden syntymistä. [1]
Perinteisesti joukkoälyä on hyödynnetty ongelmanratkaisussa ja erityisesti numeerisessa arvioinnissa. Sitä on mahdollista hyödyntää myös yleisemmällä tasolla: yksittäisistä ratkaisuista voidaan koostaa yhteinen, tehokkaampi ratkaisumalli tai tunnistaa yksittäisten ratkaisujen perusteella ratkaisu, joka on lähimpänä muita yksittäisiä ratkaisuja. Tämä mahdollistaa joukkoälyn hyödyntämisen arkielämän moniulotteisissa ongelmissa. [2]
Määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukkoäly on mahdollista määritellä eri tavoin. Terminä se on mahdollista sekoittaa kollektiiviseen älykkyyteen, jossa taas luodaan kommunikaation kautta koko ryhmälle yhteinen mielipide. Verrattuna kollektiiviseen älykkyyteen, joukkoäly ei kadota ryhmän hiljaisempien jäsenien mielipiteitä, eikä myöskään vahvista enemmän äänessä olevien mielipiteitä.
Surowieckin [3] mukaan joukon mielipiteen avulla saadaan luotettavampia vastauksia ongelmiin kuin kysymällä pelkästään yksittäisiltä jäseniltä. Toisaalta joukosta löytyy lähes aina jäseniä, joiden näkemykset ovat tarkempia kuin joukon kokonaisuudessaan, mutta samoin myös niitä, joiden näkemykset ovat joukkoa epätarkempia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajatus ryhmän älykkyydestä on arveltu heränneen 1900-luvun alussa brittiläisen tiedemiehen Francis Galton vieraillessa maaseutunäyttelyssä. Hän oli erityisesti kiinnostunut fyysisten ja psyykkisten asioiden mittaamisesta sekä jalostuksesta, mikä lopulta sai hänet osallistumaan tapahtumaan. Näyttelyssä järjestettiin kilpailu, jossa oli tarkoituksena arvata härän paino. Halukkaat osallistujat saivat ostaa lipukkeen, jolle he kirjoittaisivat arvauksensa. Lähimmäksi arvannut voitti palkinnon. Arvauksia tehtiin noin kahdeksansataa.
Galtonin aiemmat tutkimukset eivät puhuneet keskivertoihmisten älykkyyden puolesta ja siten hänen mielestään vallan ja kontrollin tuli pysyä harvoilla älykkäillä henkilöillä. Vieraillessaan näyttelyssä Galton kuitenkin kiinnostui keskivertoäänestäjän arvauksesta. Hän sai käsiinsä vierailijoiden vastauslipukkeet ja teki niiden perusteella tilastollisia testejä. Hän epäili, että keskivertoarvaus ei olisi lähelläkään oikeaa vastausta, sillä joukko älykkäiden, keskivertoälykkäiden sekä tyhmien arvauksia johtaisi varmasti tyhmään vastaukseen. Hän kuitenkin erehtyi, sillä keskivertoarvauksen mukaan härkä olisi painanut 1197 paunaa ja oikea vastaus oli 1198 paunaa. Tämä tarkoitti sitä, että ihmisjoukon arvaus oli melkein täydellinen. [3]
Esimerkki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haluatko miljonääriksi? -visailuohjelma on esimerkki joukkoälyn hyödyntämisestä.[3] Vanhemmissa, ennen vuotta 2016 julkaistuissa jaksoissa pelaajalla oli koko kilpailunsa aikana käytettävissä erilaisia oljenkorsia.[4] Kilauta kaverille -oljenkorsi tarjoaa mahdollisuuden kysyä apua ennalta valitulta ystävältä. Kysy yleisöltä puolestaan antaa koko yleisön mielipiteen oikeasta vastauksesta.[3] Kysy kaverilta -oljenkorsi tarjosi tutkimuksen mukaan oikean vastauksen 65 % todennäköisyydellä. Kysy kaverilta -oljenkortta pidettiin yleisesti parempana oljenkortena kuin yleisöltä kysymistä, joka tutkimusten mukaan oli kuitenkin virheellinen olettamus. Sattumanvaraisesti valituista ihmisistä koostuvalta yleisöltä kysyttäessä oikea vastaus tuli 91 prosentin todennäköisyydellä. [3]
Hyödyntäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukkoälyä voidaan hyödyntää lukuisissa käyttökohteissa. Hyödyntämistilanteille ominaista on ideoiden ja palautteen kerääminen tai jonkin ongelman ratkaisu. Joukkoälyn hyödyntämistä on myös skaalattu jo laajemmaksikin muodostaen järjestelmä, jonka avulla suurista joukoista saadaan työvoimaresursseja. [5] Löytyipä aiheeseen ratkaisumalleja tai vastauksia vain muutama tai suurikin joukko, niin joukkoälyn avulla päästään hyviin tuloksiin. Joukkoälyn avulla pystytään saamaan yhtä hyviä tai parempia vastauksia kuin mihin yksittäiset ihmiset pystyisivät, joten aina henkilökohtaista ongelmanratkaisua tehdessä voisi olla järkevää tutkia myös joukkoälyn avulla saatu ratkaisu. [2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://archive.boston.com/bostonglobe/ideas/articles/2010/12/19/group_iq/?page=2
- http://www.talouselama.fi/uutiset/joukkoaly-auttaa-3380236
- http://www.hs.fi/tiede/a1348457652268
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ruohisto. Mitä eroa on joukkoälyllä ja parviälyllä? (2014)
- ↑ a b Yi, Steyvers, Lee, Dry. The Wisdom of the Crowd in Combinatorial Problems (2012)
- ↑ a b c d e Surowiecki. Wisdom of the Crowds (2004)
- ↑ Taas meni yleisöltä mönkään! "Faktatieto" Haluatko miljonääriksi? -visassa osoittautui vääräksi iltalehti.fi. Viitattu 7.9.2016.
- ↑ Joukkoäly auttaa talouselama.fi. Viitattu 7.9.2016.