Klingonit
Klingonit ovat kuvitteellisia kuvitteelliselta Qo'noS-planeetalta kotoisin olevia humanoideja Star Trek -universumissa. Klingonit olivat romuluslaisten ohella ihmiskunnan ja Yhdistyneiden planeettojen liiton vastustajia ensimmäisessä Star Trek -sarjassa.[1] Elokuvan Star Trek VI – Tuntematon maa (engl. The Undiscovered Country) tapahtumien seurauksena ihmisten ja klingonien suhteet lämpenivät ja lopulta klingonit liittyivät samaan rintamaan ihmisten, romuluslaisten ja monien muiden kanssa Dominionia ja kardassialaisia vastaan.
Klingonit esiintyvät ensimmäisen kerran alkuperäisen sarjan jaksossa Armon asialla (Errand of Mercy) ja ovat Star Trekin käsikirjoittaja/tuottaja Gene L. Coonin luomus. Kielitieteilijä Marc Okrand loi Star Trek III: Spockin paluu -elokuvaa varten klingonin kielen (klingoniksi tlhIngan Hol). Monet Star Trek -fanit ovat opetelleet puhumaan klingonin kieltä, ja se on mainittu Guinnesin ennätyskirjassa puhujamäärältään maailman suosituimpana fiktiivisenä kielenä.
Alkuperäisessä 1967 Star Trek -sarjassa Klingonit harjoittivat feodalismia ja autoritäärisyyttä, heillä oli sotilaskasti ja orjuutta työvoimana, mutta ulkoisesti he muistuttivat paljolti ihmisiä. Alun perin Klingonit luotiin, koska sarjan luojat halusivat sarjan päähahmoille toistuvan vastustajan jotka olisi helpompi ja halvempi luoda maskeeraamalla kuin sarjassa jo aiemmin esiintyneet romuluslaiset. Vuoden 1979 Star Trek: Avaruusmatka-elokuvaan klingonien rotu kuitenkin uudistettiin muuttuneen budjetin myötä täysin, ja klingoneille kehitettiin muun muassa tunnistettava rypyttynyt otsa. Myös klingonien kulttuuri muovautui entistä militaristisemmaksi, ja kunniakäsitys tiukentui mukailemaan bushido-samuraikulttuurin piirteitä. Sen myötä kaikkia klingoneja (niin miehiä kuin naisiakin) pidetään sotureina ja heidän tulee aina puolustaa omaa ja perheensä kunniaa. Muutos kuitenkin aiheutti sarjaan jatkumovirheen, jota ei sen tarkemmin selitelty. DS9-sarjan jaksossa "Trials and Tribble-ations" Worf, eräs sarjan tutuimmista klingonhahmoista, sanoo "heidän olevan klingoneita" mutta biologisen eroavuuden syyksi hän sanoo vain "etteivät he puhu asiasta ulkopuolisten kanssa" ("We do not discuss it with outsiders").
Samuli Torssosen luomassa Star Wreck -elokuvasarjassa parodioidaan klingoneita nimellä plingonit.
Biologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuten monet Star Trek -universumin rodut, myös klingonit ovat antropomorfisia. Niiden tunnusomaisia piirteitä ovat korkeus (yli 2 metriä) ja otsan luiset harjanteet. Klingonin anatomia on eksessiivinen; Jokaista sisäelintä on varakappale, mukaan lukien ylimääräinen munuaissarja, kahdeksan kammion sydän, kolmas keuhko, toissijainen aivorunko sekä laaja ja vahva luuston rakenne.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sotivana ja sotilasrotuna tunnetun Klingonimperiumin perusti Kahless "Unohtumaton". Imperiumin historia on täynnä suuria sotakonflikteja, jotka ovat muuttaneet sen kulkua useaan otteeseen. On kuitenkin näyttöä siitä, ettei soturikasti ollut ollut kulttuurisesti vallitseva aina. Ilmeisesti muut yhteiskunnan alat kuten tiedemiehet, taiteilijat ja opettajat ja jopa juristit, olivat klingonimperiumissa erittäin tärkeitä, mutta vähitellen soturit ottivat vallan ja asettivat vallalle omat mallinsa ja tulkintansa. Tämä muutos näyttää edenneen hitaasti ja huipentuneen pian sen jälkeen, kun klingonimperiumi oli joutunut kosketuksiin ihmiskunnan kanssa, kuten Enterprise -sarjan Tuomio-nimisessä jaksossa kävi ilmi.
Alun perin Klingonien valtakunta valloitti useita planeettoja, joilta murhasi hallituksen ja asetti sen tilalle keisarillisen valvojan kuvernööriksi. Valloittamista seurasi laaja alueellinen laajentuminen alfaneljänneksen ja betakvadrantin välillä, ja kun lopulta vihamielinen asenne hylättiin ja Klingonin valtakunta lakkasi hyökkäämästä planeettoihin, se oli suurvalta tuhansilla siirtokunnilla kaikkialla hallitsemillaan neljänneksillä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Leveelahti, Jukka: Star Trek: The Next Generation. Portti, 1994, nro 2, s. 88. Tampere: Tampereen Science Fiction Seura r.y.. ISSN 0359-114X