Wikipedia:Äänestys/Artikkelin aiheen kursivointi määritelmässä

	Tämä sivu on arkisto alla olevasta äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien, ohjeiden tai käytäntöjen keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Äänestyksessä enemmän kannatusta sai vaihtoehto artikkelin aiheen lihavointi riittää.

Tämä on äänestys siitä, tuleeko artikkelin nimi määritelmässä sekä kursivoida lihavoinnin lisäksi vai riittääkö pelkkä lihavointi. Artikkelit, joita tämä äänestys koskee löytyvät tästä (eli siis esim. teosten nimet ja tieteelliset nimet).

Aiheesta on keskustelu aikojen saatossa paljonkin, muttei asiasta ole kirjattu mitään käytäntöihin/ohjeisiin näiden käytyjen keskustelujen pohjalta. Jokaisessa keskustelussa merkitsemistavalla on ollut sekä kannattajansa että vastustajansa. Tämä äänestys taas on jatkoa viime syksynä käydylle mielipidetiedustelulle, jossa ei päästy tarvittavaan yhteisymmärrykseen (n. 70/30 lopputulos), jotta sen pohjalta oltaisiin voitu tehdä muutoksia ohjeisiin. Määritelmän lihavointi+kursivointi-yhdistelmää sekä lisätään [1] että poistetaan [2] edelleen jatkuvasti.

Tarkennusta vaativat ohjeet:

• Tällä ohjesivulla sanotaan "Artikkelin aihe lihavoidaan määritelmässä." - kursivointiin ei oteta kantaa.
• Tässä taas kerrotaan, mitkä aihepiirit kuuluvat kursivoitavien nimien joukkoon, mutta sivulla ei kerrota mitään artikkelin nimen kursivoinnista artikkelin johdannossa lihavoinnoin yhteydessä.

Lisäyksenä vielä ainakin nämä:

• Wikipedia:Artikkelimalli/elokuva - ei kursivoitu -------- Wikipedia:Artikkelipohja/elokuva - kursivoitu
• Wikipedia:Artikkelimalli/kirja - ei kursivoitu -------- Wikipedia:Artikkelipohja/kirja - kursivoitu
• Wikipedia:Artikkelimalli/musiikkialbumi - ei kursivoitu -------- Wikipedia:Artikkelipohja/musiikkialbumi - ei kursivoitu
• Wikipedia:Artikkelimalli/Videopeli - kursivoitu -------- Wikipedia:Artikkelipohja/Videopeli - ei kursivoitu

Näistä näkee hyvin, kuinka vaihtelevasti kursiivia neuvotaan käyttämään. 84.249.84.11 16. tammikuuta 2015 kello 14.32 (EET)

Tässä vielä joitain viimeisimpiä keskusteluja aiheesta:

• loka-marraskuu 2013
• tammikuu 2014
• huhtikuu 2014
• mielipidetiedustelu syys-lokakuu 2014

84.249.84.11 13. tammikuuta 2015 kello 20.52 (EET)

Lisää allekirjoituksesi (# ~~~~) kannattamasi muodon kohdalle. Kommentoida voit keskusteluosiossa.

Äänestysaikaa kaksi viikkoa.

Äänestys alkoi 13.1.2015 klo 20.52 ja päättyy 27.1.2015 klo 20.52 (EET).

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Äänestysosion arkistoijan oma kommentti: Äänestysaika on päättynyt 27. tammikuuta 2015. Äänestyksessä annettiin 12 ääntä (39 %) ensimmäisen vaihtoehdon puolesta ja 19 ääntä (61 %) toisen vaihtoehdon puolesta. Yhteensä hyväksyttyjä ääniä saapui 31 kappaletta. En osaa sanoa, mikä on tämän lopputuloksen vaikutus, joten keskusteluosio on syytä jättää edelleen avoimeksi. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 02.36 (EET)

Artikkelin aihe sekä lihavoidaan että kursivoidaan

Esim.

Zooropa on U2:n kahdeksas studioalbumi.

Bassaricyon neblina on puolikarhuihin kuuluva eteläamerikkalainen petoeläin.

1. --Geohakkeri (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 21.10 (EET)
2. --Thi (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 21.36 (EET)
3. Kun kerran onnistuu kätevästi ja muutenkin kirjoitetaan kursiivilla. --Hartz (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 21.43 (EET)
4. Erottuu selkeämmin mistä on kyse joten kannatan lihavoimista että kursivointia.--Ashoka (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 21.44 (EET)
5. – Haltiamieli 13. tammikuuta 2015 kello 23.37 (EET)
6. --Nuuskamikkonen (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 11.00 (EET)
7. Keskustelujen perusteella syntynyt, pitkään käytössä ollut käytäntö, joten antaa käytännön jatkua. --Abc10 (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 15.07 (EET)
8. --MiPe ^(wikinät) 19. tammikuuta 2015 kello 11.45 (EET)
9. Totutumpi, mutta ei niin väliä juu. --Höyhens (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 14.18 (EET)
10. Tätä muotoa olen itse käyttänyt, einkä ainakaan minä ole huomannut vaikeuksia sekä lihavoidun että kursivoidun tekstin lukemisessa. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 22. tammikuuta 2015 kello 16.44 (EET)
11. ­­­--SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 22. tammikuuta 2015 kello 18.38 (EET)
12. Mikä ettei. Iivarius (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.51 (EET)

Artikkelin aiheen lihavointi riittää

Esim.

Zooropa on U2:n kahdeksas studioalbumi.

Bassaricyon neblina on puolikarhuihin kuuluva eteläamerikkalainen petoeläin.

1. – Kuohatti 13. tammikuuta 2015 kello 21.11 (EET)
2. --Veli Himmeä (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 21.12 (EET)
3. Hemuska (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 21.21 (EET)
4. —Osbournehutch (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 21.22 (EET)
5. Jep. Lihava kursiivi on hankala lukea eikä se kursiivi nyt anna lukijalle mitään erityistä lisätietoa aiheesta. On sovittu, että eliöitten ja levylöiden nimet kursivoidaan, jotta ne erottuvat tekstistä, mutta kun artikkelin aihe itsessään käsittelee sellaista olentoa, josta jo itsestään käy ilmi, mikä se on olentojaan, ei ole mitään järkeä tunkea kursiivia siihen lihavoinnin sekaan. Tai jos kursiivi halutaan välttämättä säilyttää, sitten poistetaan lihavointi, koska lihavoinnin tarkoitus on korostaan artikkelin aihetta kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Kursiivi korostaa sitä yhtä lailla, joten kursiivikin riittää. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 23.36 (EET) Selvennys kaikille Mensan ehdokasjäsenille: Mielipiteeni on = joko lihavointi tai kursivointi riittää. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 23.38 (EET)
6. --Esamatti1 (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 10.57 (EET)
7. Jafeluv (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 12.52 (EET)
8. Keskustelujen perusteella syntynyt, pitkään käytössä ollut käytäntö, joten antaa käytännön jatkua. --Otrfan (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 16.36 (EET)
9. ”Bold or italic—al­ways think of them as mu­tu­ally ex­clu­sive. That is the first rule.” (practicaltypography.com) –Kotivalo (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 08.44 (EET)
10. --Vilhokki (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 14.49 (EET)
11. Vahvennus riittää. --Paju (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 03.34 (EET)
12. Typografian hyväksi havaittujen käytäntöjen mukaan. --Jmk (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 03.56 (EET)
13. Kuten keskustelussa perustelin. --Outilein (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 11.17 (EET)
14. Stryn (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 11.55 (EET)
15. Yksi tehokeino riittää. --Care (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 12.42 (EET)
16. JukkaWallin (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 13.17 (EET)
17. Ehkä paremmin näin. --Ville Siliämaa (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 13.16 (EET)
18. Kunhan sitten muussa tekstissä pysyy kursivoituna --Jylöstalo (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 15.43 (EET)
19. --Anr (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 03.46 (EET)

Hylätyt äänet

1. —kallerna (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 18.02 (EET) (Äänestys päättyi 27.1.2015 klo 20.52 (EET)).
2. Liikaa vaivaa mitättömästä syystä. --Pajicz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 14.00 (EET) (Äänestys päättyi 27.1.2015 klo 20.52 (EET)).

Keskustelu

Tähän pitäisi saada myös vaihtoehto "pelkkä kursivointi riittää", koska se on eräs ratkaisu ongelmaan. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 23.40 (EET)

Myös muita vaihtoehtoja voisi olla, kuten "välkkyvä unelma" <blink></blink>. --Hartz (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 12.10 (EET)

Tuossa ohjeessa myös kerrotaan, että mm. kappaleiden nimien tulisi olla lainausmerkeissä. Tuonkin ohjeen noudattamisessa määritelmässä on melkoista vaihtelua, esim. Yellow (kappale) ja Space Oddity (kappale), jotka on molemmat luokiteltu hyviksi artikkeleiksi. Mielestäni olisi hyvä olla yhtenäinen käytäntö, joka myös loogisesti koskisi sekä kursivointia että lainausmerkkejä artikkelin määritelmässä. Oma mielipiteeni on, että kursivoitu määritelmä näyttää yhtä hyvältä kuin kursivoimatonkin, mutta lainausmerkit taas näyttävät hölmöiltä määritelmässä. Siksi alan kallistua sille kannalle, että mieluummin ilman kursivointia ja ilman lainausmerkkejä. --Outilein (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 12.29 (EET)

Noista lainausmerkeistä kannattaa pistää keskustelua vireille Kahvihuoneeseen. En ainakaan muista, että aiheesta olisi koskaan keskusteltu. 84.249.84.11 16. tammikuuta 2015 kello 14.13 (EET)

Mitenkäs artikkelin otsikko? Jos nimi kursivoidaan määritelmässä, niin kursivoidaanko artikkelin otsikkokin en-wikin tyyliin? --Otrfan (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 13.10 (EET)

Otsikon kursiivista on käyty ainakin yksi keskustelu Kahvihuoneessa. Konsensus taisi olla, ettei sitä käytetä täällä. 84.249.84.11 16. tammikuuta 2015 kello 14.13 (EET)

Jos päädytään tulokseen, että sekä kursivointi että lihavointi molemmat ovat käytössä yleisesi ja yhtäläisesti, niin saako botilla ajettua tuon muutoksen jo olemassa oleviin artikkeleihin? Vai meneekö käsitöiksi? Jos pitää käsityöllä ronklata jokainen läpi, niin vapaaehtoinen huikatkoon HEP! Toki olen sitä mieltä, että kursivointi ei anna tuolle mitään olennaista lisäarvoa.--Veli Himmeä (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 14.17 (EET)

Ainakin minä olen aikaisemmin tehnyt noita muutoksia esim. luokkia läpikäymällä ja se tulee tehtyä artikkelia muutenkin muokatessa. --Thi (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 14.28 (EET)

Voisi arvella, että ainakin osa menisi botilla. Muutoshan on muotoa "jos on artikkelin alussa tekstiä ympäröity viidellä heittomerkillä, niin korvataan ne kolmella", mahdollisena ongelmana lähinnä se, mistä kohtaa löydetään "teksti artikkelin alussa" mikäli aivan alussa on tietolaatikoita ja muita mallineita. Bottiasiantuntijat varmaan tarvittaessa kommentoivat asiaa. --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 11.38 (EET)

Eikö tuo olisi yksinkertaisesti etsi: ' ' ' ' ' ja korvaa se: ' ' ', koska ei lihavoitua kursiivia tarvita missään muussakaan kohdassa artikkeleita? –19. tammikuuta 2015 kello 11.42 (EET)

Kyllä kai sitä jossain erikoistapauksissa saatetaan tarvita? --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 11.46 (EET)

Mutta kun tyyliasiantuntijat sanovat, että se on väärin ja melkein yhtä suurta syntiä kuin sukat ja sandaalit. Eihän moiseen voi olla poikkeuksia? Vakavamminkaan katsoen en kyllä keksi, missä kursiivi-lihavointi olisi tarpeen, jos (ja mitä ilmeisimmin kun) katsotaan, ettei se tässä äänestyksen alla olevassa tilanteessa käy päinsä. – Haltiamieli 19. tammikuuta 2015 kello 17.24 (EET)

Kielenkuvauksessa sanan osan korostamisessa? Esim. artikkelissa inessiivi: házban 'talossa', Finnországban 'Suomessa'. --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 17.40 (EET)

Tuollaisissa tapauksissa esimerkkisanat kannattaa kirjoittaa normaalitekstillä ja tehdä korostukset kursiivilla, joka ei huuda silmiin niin rumasti kuin lihavointi. Vyötä ja henkseleitä ei tarvita yhtäaikaa. –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 17.45 (EET)

Ei kantsis lähteä Wikipediassa keksimään pyörää uudestaan. Esimerkkisanojen kursivointi ei ole hetken mielijohde vaan kielitieteen vakiintunut käytäntö. Myöskään se kursiivilihava ei ole tässä hetken mielijohde vaan kielitieteessä tavallista, katso esimerkiksi [3]. – Edelleen jos noudatamme muualla vakiintuneita käytäntöjä, niin juu tietosanakirjassa hakusanan lihavointi on vakiintunutta, ja on myös vakiintunutta ettei sitä enää kursivoida. --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 18.29 (EET)

Tarkennus: Suuntaan "kursiivilihava → pelkkä lihava" siis ehkä meneekin botilla. Jos jostain syystä päätetään päinvastoin, että kursivoidaan lihavat, niin se taatusti menee käsitöiksi: ei botti voi mistään tietää, mihin artikkeleihin kursiivi pitäisi lisätä. Jos siis sitä haetaan, kumpaan suuntaan linja on helpompi yhtenäistää, niin se on suunta "Artikkelin aiheen lihavointi riittää". --Jmk (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 11.46 (EET)

Jos vaihtoehto "Artikkelin aiheen lihavointi riittää" voittaa äänestyksen, niin tulkitaanko se siten, että kursivointi on sen jälkeen kiellettyä? Mielestäni sanamuoto viittaa nyt siihen, että kursiivi olisi sen jälkeen vapaaehtoinen, mutta ei pakollinen. --Risukarhi (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 19.17 (EET)

Botin varmaan saa tunnistamaan rivinvaihdon eli RIVINVAIHTO'''''TEKSTI''''' -> RIVINVAIHTO'''TEKSTI''' varmaan hoitaisi kaikki ne artikkelit, joiden määritelmän yläpuolella on jotain muuta sisältöä, kuten malline tai kuvatiedosto. Silloin ei tuo yllä esitetty korostus-kysymys tuottaisi ongelmia. Yksi ongelmallinen määritelmätyyppi on Luettelo televisiosarjan Simpsonit hahmoista -tyyppisten sivujen määritelmät. Ehkä joku '''luettelo (TEKSTI) ''TEKSTI'' (TEKSTI)''' -> '''luettelo (TEKSTI) TEKSTI (TEKSTI)''' -tyyppinen ratkaisu saattaisi toimia. 84.249.84.11 19. tammikuuta 2015 kello 20.02 (EET)

Jotenkin tuohon tapaan vaikkapa. Muitakin työkaluja voidaan käyttää. Kyllä se muutos ajan mittaan saadaan tavalla tai toisella aikaan, on täällä isompiakin operaatioita tehty. Kunhan nyt ensin saadaan selville kumpaan suuntaan linjaa ruvetaan yhtenäistämään. --Jmk (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 05.37 (EET)

Vai annetaanko vaan kaikkien kukkien kukkia ja unohdetaan yhtenäisyydessä on voimaa ja muu totalitarismi? Tässähän on nyt oletus, että joko-tai, mutta mitä jos olisikin sekä-että? On myös oletus, että joko-tai olisi jotenkin parempi... --Hartz (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 19.27 (EET)

Jokaisella kirjallisella julkaisulla on oma tyylisäännöstönsä sekä tekstisisällön että ulkoasun osalta, jotta jokainen sivu näyttää tietyn julkaisun sivulta. Usein yhtenäiseen ulkoasuun pääsee vain ratkaisuilla, joissa on mahdollisimman harvoja "liikkuvia osia" eli suuresti vaihtelevia elementtejä. Niiden ratkaisujen kanssa on sitten vain elettävä, että julkaisu näyttää omanlaiseltaan. Nyt äänestyksessä oleva asia on aika mitätön yksityiskohta, ja monet äänestäjät ovatkin jo todenneet ettei ratkaisun ole niin väliä. Juuri tämmöiset alhaisen intohimon jutut on helpointa sopia tietynlaisiksi. –Kotivalo (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 20.01 (EET)

Mäkin etsin tätä äänestysvaihtoehtoa, eli että kummatkin sallittaisiin. No tää änestys toteutettiin nyt näin, joten turha harmitella. Gopase+f (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 13.34 (EET)

Tieteelliset nimet pitäisi kyllä aina kursivoida. --Pitke (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 23.28 (EET)

Muun muassa juuri siitähän tässä äänestettiin. --Jmk (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 23.48 (EET)

Äänestys on päättynyt

Koska äänestysaika on päättynyt, arkistoin äänille varatun osion ja ilmoitin lopputuloksen lukuina ja prosentteina ns. omassa kommentissani. En katso olevani kykenevä arvioimaan, mitä saavutettu lopputulos tarkoittaa, joten en julistanut mitään ratkaisua aikaansaaduksi. Äänestyksessä ei kerrottu, mikä määrä muodostaa enemmistön tai konsensuksen, joten jätän asian arvioinnin muille. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 02.42 (EET)

Sen verran voi kuitenkin edellä olevasta huolimatta todeta, että kirjoittamattomana sääntönä on tainnut yleensä olla tämänkaltaisissa kysymyksissä konsensuksen vaativan puolelleen vähintään 70 % annetuista äänistä. Tosin on olemassa monia äänestyksiä artikkelien nimeämisestä, joissa yksinkertainen enemmistö (yli 50 %) äänistä on ratkaissut asian, mutta silloin asian luonteen takia on ollut välttämätöntä valita jompikumpi annetuista vaihtoehdoista. Yhtenä tulkintavaihtoehtona voikin olla, että tässä äänestyksessä konsensusta kummankaan vaihtoehdon puolesta ei ole saavutettu, jolloin asia jää ratkaisemattomaksi tai ennalleen. Muitakin tulkintoja voidaan esittää. En kuitenkaan voi sanoa yhteisön puoleta oikeaa ratkaisua. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 03.04 (EET)

70 prosenttia on tarvittu käytännön muuttamiseen. Käytännön luomiseen on riittänyt 50 prosenttia. --Otrfan (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 04.17 (EET)

Kun mitään olemassa olevaa käytäntöä tämän aiheen tiimoilta ei voi sanoa olevan, niin tämä äänestys lukeutunee tuohon jälkimmäiseen eli käytännön luomiseen. 84.249.84.11 29. tammikuuta 2015 kello 13.59 (EET)

Oman käsitykseni mukaan tässä ollaan muuttamassa sanojen kursivoinnin ohjetta lisäämällä siihen artikkelin määritelmää koskeva poikkeussääntö. --Nuuskamikkonen (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 23.51 (EET)

Mutta aiheesta "artikkelin aiheen kursivointi määritelmässä" ei ole olemassa käytäntöä, joten kyse on tällöin tietysti käytännön luomisesta. Mielestäni tämä on ihan selkeää. Toteutan muutokset käytäntö- ja ohjesivuihin lähipäivinä, ellei vasta-argumentteja synny tämän enempää. 84.249.84.11 13. helmikuuta 2015 kello 08.32 (EET)

Tein nyt seuraavat muutokset tämän äänestyksen pohjalta: #1, #2, #3. Vielä jos joku muokkausoikeudet omaava voisi tehdä saman sivuille Wikipedia:Artikkelipohja/elokuva ja Wikipedia:Artikkelipohja/kirja. Tämän keskustelun voi varmaan jättää vielä hetkeksi auki ennen äänestyssivun lopullista arkistointia - jos joku vaikka sattuu löytämään lisää käytäntö- tai ohjesivuja muokattavaksi, tai muuta kommentoitavaa syntyy. 84.249.84.11 17. helmikuuta 2015 kello 23.06 (EET)

Wikipedia:Äänestys: "Wikipediassa käytetään tavallisesti äänestyksissä hyväksymisvaalitapaa, kun valinta tehdään usean ehdotuksen tai ehdokkaan välillä". Eli ts. voittaja on se, joka saa eniten ääniä. 84.249.84.11 29. tammikuuta 2015 kello 13.59 (EET)

Hyväksymisvaalitapa mielestäni tarkoittaa sitä, että äänestäjä saa äänestää useita tai kaikkia ehdokkaita, jotka hän hyväksyy. Tällöin valituksi tulee se ehdotus, jonka useimmat äänestäjät hyväksyvät. Tässä äänestyksessä sen sijaan on mielestäni ollut alusta alkaen selvää, että kysymyksenasettelu on tyyppiä joko–tai, eikä kukaan voi mielekkäästi kannattaa molempia vaihtoehtoja. Mutta toki tuo esittämäsi tulkinta on nähdäkseni yhtä hyvä kuin minun esittämäni, jolloin uudeksi käytännöksi tulisi ehdotus, jota kannatti 61 % äänestäjistä. Jos mennään reaalimaailman puolelle ja suomalaiseen oikeuskäytäntöön, oikeudenkäymiskaaressa on seuraava säännös äänestämisestä tuomioistuimissa: "Jos syntyy erimielisyys siitä, miten äänestys tulee toimittaa, tai siitä, mikä on äänestyksen lopputulos, siitä on äänestettävä erikseen. Tällöin - - -." (OK 23 luku 4 §). Enpä tiedä, pitääkö tässä järjestää äänestystä siitä, miten lopputulosta tulkitaan, mutta sellainen on nähdäkseni mahdollinen tulevaisuudenkuva, jos asia ei keskustelussa ratkea. Jos Otrfanin tiivis kommentti otetaan pohjaksi, asian ratkaisemiseksi riittää määritellä, onko tämä uuden käytännön luominen tyhjästä vai muutetaanko tällä olemassa olevaa käytäntöä. Tähän kysymykseen en itse osaa tällä hetkellä vastata. Toki tunnustan, että enemmän kannatusta saaneen ehdotuksen hyväksyminen uudeksi kaikkia sitovaksi käytännöksi olisi helpoin ratkaisu asiaan. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.54 (EET)

Joka tapauksessa tähän äänestykseen tullaan tulevaisuudessa viittaamaan yhteisön enemmistön kannan osoituksena kiistamuotoiluissa. (yksittäisessä artikkelissa voi olla vain jompikumpi ehdotetuista muotoiluista) Sitten on ihan homman toteuttajista kiinni, miten laajasti "pakottavat" tämän tuloksen käyttöön. Vaikka tämän äänestyksen tulkinnassa ei päädyttäisi siihen että äänestyksellä voidaan muuttaa/luoda käytäntöä, niin viime kädessä tässä on kummatkin ääritapaukset edelleen mahdollisia: A) tätä tulosta ei sovelleta mihinkään ja kaikki kukat kukkivat edelleen, tai B) homman ajajat "pakottavat" tuloksen laajasti käyttöön riitauttamalla jokaisen ao muotoilun ja viittaavat tähän äänestykseen enemmistön kannanosoituksena. Tod näk tuleuma on jossain näiden kahden ääripään välissä, mutta kumpaa ääripäätä lähempänä, sen päättää yhteisö. Loppujen lopuksi on ihan sama antaako homman ajajille yhteisön antamaksi mandaatiksi "tämä on käytäntö" vai "tämä on enemmistön kanta", lopputulos riippuu täysin homman ajajista. (Jälkimäisessä tapauksessa tosin joudutaan käymään jonkun verran lisää keskustelua useissa yksittäisissä artikkeleissa, ennen kuin enemmistön kantaa vastustavat ymmärtävät joutuneeensa tosiasioiden eteen.) Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 15.44 (EET)