Walter Johan Borg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Walter Borg noin 1910.

Walter Johan Borg (21. kesäkuuta 1870 Pietarsaari6. kesäkuuta 1918 Pietari) oli suomalainen kauppias, idealisti ja sosialisti.

Samana vuonna, jolloin Walter Borg syntyi, hänen isänsä pakeni rippikirjan mukaan Amerikkaan. Siihen aikaan ei ollut harvinaista, että nuoret miehet, jotka saivat kutsun Venäjän armeijaan, pakenivat. Vuonna 1881 Walter muutti äitinsä kanssa Pietarsaaresta tämän kotikaupunkiin Vaasaan. Vuonna 1890 hän sai lopputodistuksen Brahestads Borgare- och Handelsskolasta. Tämä oli nelivuotinen kaupallinen oppilaitos, jolla oli hyvä maine. Vuonna 1894 Borg muutti Vaasasta Hankoon, missä hän työskenteli konttorivirkailijana. Siellä hän avioitui 20. maaliskuuta 1894 Ida Ojalan kanssa. Heillä oli kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Vuonna 1896 hän muutti perheensä kanssa Vaasaan. Vaasasta perhe muutti vuonna 1900 Tampereelle ja sieltä Turkuun. Turussa hän oli johtajana Bore-yrityksen satamatoimistossa. Muutaman vuoden kuluttua hän erosi ja perusti vuonna 1898 oman elintarvikealalla toimivan liikkeen.

Ei ole tiedossa, milloin Borgin poliittinen sitoutuminen alkoi, mutta hän teki itseään tunnetuksi aktivistina. Sen ansiosta, että hänellä oli työsuhde Bore-yrityksessä, hän pystyi auttamaan monia Venäjän vallankumouksellisia, jotka pakenivat Suomen kautta Venäjältä, muun muassa V. I. Leniniä.

Vuonna 1903 perustettiin Turun ruotsalainen työväenyhdistys, jonka jäseneksi Borg liittyi. Hänestä ei koskaan tullut yhdistysaktiivia, saati poliittista henkilöä, sillä etenevä keuhkosairaus rajoitti hänen osallistumistaan.

Sanomalehti Arbetet, joka oli perustettu vuonna 1909, innosti Borgia kovasti. Hänestä tuli lehden liikkeellepaneva voima, ja pian hän hoiti koko lehden. Lehden vastaava päätoimittaja hän ei halunnut olla, ja päätöstä kunnioitettiin, luultavasti hänen huonon terveytensä ja oman yrityksensä takia. Hänen lankonsa Janne Ojala otti vastuun lehdestä. Hän ei ehtinyt toimia vuottakaan, ennen kuin häntä syytettiin maan­petoksesta ja hän sai kuuden kuukauden vankeustuomion - samoin kävi hänen seuraajalleen Ivar Hörhammerille.

Borgin tehtäväksi tuli lehden toimittaminen, ja samalla hän oli myös sen ahkerin kirjoittaja. Hän jatkoi toimitustyötä kunnes ei enää jaksanut, ja senkin jälkeen hän jatkoi vielä lehteen kirjoittamista. Kuva Walter Borgista makaamassa sängyssä 40 asteen kuumeessa ja sanelemassa artikkeleita vaimolleen on säilynyt jälkipolville.

Yleislakon yhteydessä marraskuussa 1917 huipentuivat ne tapahtumat Suomessa, jotka maaliskuun vallankumous Venäjällä samana vuonna oli laukaissut. Walter Borg oli jo vuonna 1916 terveydellisistä syistä eronnut sanomalehden toimitustyöstä. Mutta hän silti kirjoitti, ja erityisesti vuonna 1917 kirjoituksissa oli selvä vallankumouksellinen kipinä. Hän oli valinnut puolensa. Langokset Walter Borg ja Janne Ojala olivat aina olleet poliittisesti hieman enemmän vasemmalla kuin useimmat muut lehden työntekijöistä - että he valitsivat myrskyn, kun se saapui, ei ole kovin yllättävää.

Sisällissodan syttyessä Walter Borg oli, kuten usein ennenkin, Nummelan parantolassa. Tällä kertaa hän ei jäänyt sinne pitkäksi aikaa. Turun punainen komentaja tarjosi hänelle päällikön virkaa Suomen Pankin Turun konttorissa ja hän suostui.

Huhtikuun alussa 1918 saksalaiset joukot nousivat maihin Hangossa ja Loviisassa ja alkoivat edetä Helsingin suuntaan. Koska myös Tampere pian sen jälkeen menetettiin, punaisten sota oli menetetty ja vetäytyminen itään alkoi. Turusta lähti pakolaisia junalla. Yöllä 8. huhtikuuta lähti ensimmäinen pakolaisjuna ja sen mukana Walter Borg.

Lopulta Walter Borg päätyi, kuten monet muut punapakolaiset, Pietariiin. Siellä hän kirjoitti päiväkirjaa. Huhtikuun 22. päivästä lähtien päiväkirja muutti luonnetta ja sisälsi nyt hänen päivittäisiä kirjeitään vaimolleen Idalle. Päiväkirja päättyy äkillisesti. Syy löytyy ensimmäisestä kahdesta kirjeestä, joka myös pakolaisena Pietarissa ollut Karin Smirnoff (s. Strindberg) kirjoitti Ida Borgilleselvennä.

»Minulla on sanomattoman raskas velvollisuus ilmoittaa Teille, että rakkaan ystävämme ja toverimme Walter Borg kuoli 6. kesäkuuta keuhkokuumeeseen. 26. toukokuuta hän sai yhtäkkiä äkillisen verensyöksyn, joka vei paljon hänen voimistaan, kuume nousi korkealle ja pysyi korkealla, ja 30. päivänä hänet siirrettiin erittäin hyvä'n yksityiseen sairaalaan, jossa hoito oli paras...»
(Anna Bondestam: Walter Borg (1870-1918), grosshandlare och revolutionär)

Karin Strindberg lähetti hänen päiväkirjansa ja muut tavarat samana kesänä Ida Borgille.

Walter Borgin poikia olivat Harry (1894-1918) ja Erik Borg (1896-1918). Harry Borg oli Arbetet-lehden konttoristi, joka kaatui sisällissodan aikana Ahvenanmaalla käydyssä taistelussa. Erik Borg oli myös punakaartin jäsen ja teloitettiin Suomenlinnan vankileirillä.

  • Anna Bondestam: Walter Borg (1870-1918), grosshandlare och revolutionär, i avsnittet Eldsjälar i Arbetet, En tidning i Åbo på 1910-talet och människorna kring den, Svenska Litteratursällskapet i Finland, 1968, sivut 161-180.