Vuosaaren metroasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosaari
Nordsjö
Perustiedot
Metrolinjat M1
Sijainti 60°12′26″N, 25°8′32″E
Osoite Valkopaadentie, 00980 Helsinki[1]
Vyöhyke B
Avattu 31. elokuuta 1998
Käyttäjiä (ark.) 20 100 (2022)[2]
Etäisyydet
Rastila 1,244 km
Vaihtoyhteydet
Linja-autot 90, 90A, 90N, 96, 560, 813, 814, 815, 816, 817, 818, 819
Pysäköinti 222
Rakenne
Tyyppi pinta-asema
Laituriraiteita 2
Liukuportaita 3
Hissejä 3
Aiheesta muualla

Vuosaaren metroasema (ruots. Nordsjö metrostation) on yksi Helsingin metron maanpäällisistä asemista. Se palvelee Vuosaaren kaupunginosaa Itä-Helsingissä ja on toinen metron itäisistä pääteasemista Mellunmäen lisäksi. Metroasema sijaitsee Vuosaaren uudessa keskustassa, muun muassa kauppakeskus Columbuksen, palvelukeskus Albatrossin, Vuotalon, Vuosaaren urheilutalon ja Cirrus-tornitalon vieressä.

Asema avattiin elokuussa 1998 yhdessä Rastilan ja Puotilan kanssa. Nämä kolme muodostavat Itäkeskuksesta haarautuvan M1-linjan jatkeen. Vuosaaren aseman on suunnitellut arkkitehti Esa Piironen. Asemalaiturin hallitsevat elementit ovat lasi ja valkoinen teräsrunko, jonka vuoksi sitä on kuvailtu hyvin avaraksi ja valoisaksi.[3][4] Sen ”kasvihuonemainen” arkkitehtuuri on saanut myös kritiikkiä kirkkaudestaan (etenkin näkövammaisilta), kuumuudestaan ja talvisin liukkaudestaan.[5][4][6]

Vuosaaren asema sijaitsee 1,244 kilometrin päässä Rastilan asemasta.[7] Vuonna 2022 Vuosaaren asema oli Itä-Helsingin kolmanneksi käytetyin Itäkeskuksen ja Herttoniemen jälkeen. Vuosaaren asemaa käytti päivittäin 20 100 matkustajaa, joista 9 400 nousi kyytiin ja 10 700 poistui kyydistä.[2]

Vuosaaren metroasemalla oli vuosina 2010–2015 kokeilussa laituriovet.

Vuosaaren liikekeskustan ja metroaseman kehittämiseen on vaikuttanut suuresti elintarvikeyritys Paulig, joka siirsi kahvipaahtimonsa Katajanokalta Vuosaareen 1960-luvulla. Paulig ei halunnut tehdasalueensa jäävän laajenevan asuinalueen alle, ja se pääsikin kaupungin kanssa 1980-luvulla sopuun asemakaavan, mukaan lukien metroradan ja -aseman sijainnista. Helsingin kaupunki suunnitteli tuohon aikaan Vuosaaresta 40 000 asukkaan ”tytärkaupunkia” Helsingille, joten metro nähtiin tarpeellisena sujuvan liikenteen kannalta. Rahoituksen saamista valtiolta vaikeutti 1990-luvun alun lama.[8]

Rakennustyöt alkoivat vuonna 1994, samaan aikaan kun Paulig rakennutti Kauppakeskus Columbusta. Aseman avajaiset pidettiin 31. elokuuta 1998 ja niissä olivat kunniavieraina muun muassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ja hänen puolisonsa Eeva Ahtisaari, sekä liikenneministeri Matti Aura.[9][10] Avajaisiin kerääntyi paikalle toista tuhatta ihmistä kuuntelemaan juhlapuheita. Aseman arkkitehtuuri koettiin erityisen valoisaksi ja avaraksi verrattuna metron vanhimpiin asemiin.[8] Laiturihallin kattoon hankittiin kilpailun kautta taiteilija Jussi Nivan teos Expose.[11]

Vuosaaren metroaseman pohjoisen puoleisella raiteella oli vuosina 2010–2015 testikäytössä olevat laituriovet. Ovet liittyivät metron automatisointiin ja ne oli tarkoitus asentaa myöhemmin muillekin asemille.[12] Suunnitelmat kuitenkin hylättiin, kun metron automatisointi pysähtyi sopimuskiistoihin. Vuosaaren asemalta laituriovet purettiin vuonna 2015.[13]

Heti avautuessaan asema sai näkövammaisilta matkustajilta kritiikkiä siitä, että sen lasisesta arkkitehtuurista johtuva liiallinen kirkkaus tekee asemalla liikkumisesta vaikeaa. Aseman piirtänyt arkkitehti Esa Piironen kertoi olleensa tekemisissä näkövammaisten ihmisten kanssa muun muassa opasteiden suunnittelussa, ja totesi ”Asema on tehty 99 prosentille ihmisistä. Ei sen yhden prosentin ehdoilla”.[5]

Helsingin Sanomat kuvaili aseman valmistumisen aikoihin sitä kasvihuoneen näköiseksi ja kuumuuteensa vuoksi ”rakennus ei vain näytä vaan myös tuntuu kasvihuoneelta”. Aseman projektipäällikkö Erkki Nurmi totesi, ettei asemahallissa ole tarkoitus oleskella pitkään, joten ”kuumuudesta ei tarvitse kärsiä kauan”.[4]

Metroaseman laituri on talvisin usein liukas, sillä seininä olevien verkkojen läpi tuiskuttaa tuulisina sadepäivinä lunta. Laiturin pinnan sileä lattialaatoitus vielä pahentaa tilannetta ja lopputuloksena on peilijää. Metroasemien kiinteistöhuolto on torjunut liukkautta sulatusnesteellä ja hiekalla asiakkaiden valitettua ongelmista.[6]

Vaihtoyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren metroasemalta ajetaan bussien liityntälinjoja Kallvikintielle, Porslahdentielle, Vuosaaren satamaan, Aurinkolahteen ja Meri-Rastilaan. Lisäksi asemalta on yhteydet runkolinjalla 560 Mellunmäkeen, Kontulaan, Malmille, Paloheinän ulkoilualueelle sekä Myyrmäkeen.

  1. Vuosaaren metroasema Hel.fi. Arkistoitu 30.6.2013. Viitattu 16.7.2013.
  2. a b Metroasemien käyttäjämäärät Kaupunkiliikenne. Viitattu 17.4.2023.
  3. Vuosaaren metro pysähtyy kolmella erilaisella asemalla Helsingin Sanomat. Viitattu 17.4.2023.
  4. a b c Vuosaaren metroasemasta tulossa toiseksi vilkkain Helsingin Sanomat. Viitattu 17.4.2023.
  5. a b Unohtiko Vuosaaren metroaseman piirtäjä näkövammaiset? Helsingin Sanomat. Viitattu 17.4.2023.
  6. a b Färding, Aada: Helsingin ”ihmeellisimmästä metroasemasta” muodostui kohtalokas luistinrata Helsingin Sanomat. 11.1.2023. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 11.1.2023.
  7. Perustietoja ja metroasemat Suomen Raitiotieseura. Viitattu 17.4.2023.
  8. a b Tolmunen, Tapio: Tunnelijunasta suosikiksi – Helsingin metro 25 vuotta, s. 82–83. HKL, 2007.
  9. Metroliikenne Vuosaareen alkaa tänä aamuna Helsingin Sanomat. Viitattu 17.4.2023.
  10. Vuosaari-lehti 37/2015 issuu.com. Viitattu 17.4.2023.
  11. Expose Vuosaaren metroasemalla Helsingin julkiset veistokset. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 1.2.2013.
  12. Vuosaaren metroasemalle laituriovet 5.8.2010. HKL. Arkistoitu 27.9.2014. Viitattu 24.8.2010.
  13. Salminen, Reeta: Automaattimetron ovet joutavat romukoppaan – Vuosaaren aseman laituriovet puretaan Yle Uutiset. 12.3.2015. Yleisradio. Viitattu 9.9.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoiseen/Länteen Etelään/Itään
Rastilan metroasema
Kivenlahden metroasema
M1
päätepiste