Siilinjärvi–Viinijärvi-rata

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vuonoksen rata)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siilinjärvi–Viinijärvi
Perustiedot
Reitti Siilinjärvi–Viinijärvi
  Sysmäjärvi–Vuonos
Rakennettu useissa osissa
Avattu 1970
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tavarajunia / vrk 8
Tekniset tiedot
Pituus 111,7 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 100 km/h
 • tavaraliikenteessä 100 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Siilinjärvi–Ruokosuo
Radio-ohjaus Ruokosuo–Viinijärvi
Ohjauskeskus Pieksämäki
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV

Siilinjärvi–Viinijärvi-rata on Suomen rataverkon osuus Siilinjärven asemalta Savon radalla Liperin kunnassa sijaitsevalle Viinijärven asemalle. Rataosan pituus on 111,7 kilometriä, ja sillä on ainoastaan tavaraliikennettä. Viinijärvi–Pieksämäki-rataosuuden korjaustöiden aikana radalla on ollut henkilöliikennettä, jolloin junat ovat kiertäneet Kuopion kautta, samoin Turku–Joensuu- ja Joensuu–Turku-yöpikajunat kulkivat tätä kautta jonkin aikaa 1980-luvulla. Rataosa on osa niin kutsuttua Savon kolmiota, ja sen liikenteenohjaus tapahtuu kaukokäytöllä Pieksämäeltä käsin.

Sysmäjärven rautatieaseman luoteispuolella Outokummussa radasta erkanee noin 3,2 kilometrin mittainen rataosuus Vuonoksen ratapihalle. Vuonoksen ratana tunnettu sivurataosuus palvelee Mondo Mineralsin tavarankuljetuksia.

Rataosa rakennettiin useassa osassa ja avattiin liikenteelle seuraavasti:

  • 1927: Joensuu–Viinijärvi–Sysmäjärvi–(Outokumpu)
  • 1956: Siilinjärvi–Sänkimäki
  • 1957: Sänkimäki–Juankoski
  • 1968: Juankoski–Luikonlahti
  • 1970: Luikonlahti–Sysmäjärvi (valmistui 1969)

Selvityksiä henkilöliikenteen avaamisesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siilinjärvi–Viinijärvi-radalla ei ole nykyään (2022) henkilöliikennettä. Rautatiematkustajat ry:n julkaiseman (2016) selvityksen mukaan henkilöliikenteen avaaminen Kuopiosta Joensuuhun tulisi maksamaan 4 miljoonaa euroa. Uusimmassa selvityksessä suunnitellaan, että käytössä olisivat Dm12-kiskobussit. Pysähdyspaikkoja olisi Kuopion jälkeen Siilinjärvellä, Juankoskella, Luikonlahdessa, Outokummussa, Ylämyllyllä ja Joensuussa. Kiskobussi voisi pysähtyä myös Kaavin kirkonkylällä, mikäli sinne rakennettaisiin pysähdyspaikka. Kuopio–Joensuu-reitillä kulkisi kuusi päivittäistä kiskobussivuoroa suuntaansa. Selvityksen mukaan matka Kuopion ja Joensuun välillä taittuisi nopeimmillaan alle kahdessa tunnissa.[1]

Edellisen kerran Kuopio–Joensuu-matkustajaliikenteen avaamisesta tehtiin selvitys 2013. Tuolloin asialla olivat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntaliitot, Joensuu ja Kuopio sekä ELY-keskus. Heidän laskelmissaan matkustajaliikenteen käynnistämisen kokonaiskustannukset olivat 55–56 miljoonaa euroa.[2]

  1. JOENSUU – KUOPIO HENKILÖJUNAN AIKATAULUESITYS rautatiematkustajat.fi.
  2. Riistaniemi, Timo: Kuusi päivittäistä vuoroa suuntaansa. Karjalainen, 21.1.2016, s. 5.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.