Ylämylly

Ylämylly on taajama Liperin kunnassa Pohjois-Karjalan maakunnassa. Se sijaitsee Pieksämäen–Joensuun rautatien varrella valtatie 9:n (entinen valtatie 17) sekä valtatie 23:n ja seututien 476 risteyskohdassa, noin 15 kilometrin päässä Joensuusta länteen. Vaikka Ylämylly onkin nykyisin kasvava taajama, henkilöjunat eivät pysähdy enää Ylämyllyn asemalla. Asemarakennus on purettu vuonna 2002. Asemalla on nykyään jäljellä betoninen lastauslaituri ja asemaa käytetään nykyään puunkuormauksen varastona. Lähimmät henkilöliikenteen asemat ovat Viinijärvi ja Joensuu.

Ylämyllyyn kuuluu Jyrinkylä (entisen Pohjois-Karjalan Patteriston varuskunta) ja Honkalampi, joista Jyrinkylä on saanut Ylämyllyn väkiluvun kasvamaan. Ylämyllyllä on muun muassa Jyrinkylän, Paloaukean, Lautasuon ja Puolivälin päiväkodit. Tärkeä naapurikylä on Mattisenlahti. Välikankaan teollisuusalue on Ylämyllyn ja Polvijärventien välissä.

Honkalampi

Honkalampi on 1970-luvulla syntynyt asuinalue, jonka asutusta Honkalampi-keskus nopeutti. Keskuksen työntekijät tarvitsivat asuntoja työpaikan läheisyyteen. Alue rajoittuu Ylämyllyn keskustan ja Honkalampi-nimisen lammen väliin. Alueella on kerros- ja rivitaloja ja omakotitaloja. Siellä on myös entinen päiväkoti, joka on suljettu homevaurioiden takia ja jonka toiminnot on siirretty Puolivälille ja Jyrinkylään. Vieressä sijaitsee neuvola ja terveyskeskuslääkärin ja hammaslääkärin toimitilat.

Honkalammella toimii kehitysvammaisten palveluja tarjoava Honkalampi-keskus. Alueen kaukolämpö tulee samasta lämpölaitoksesta Honkalampi-keskuksen rakennuksiin ja kerros- ja rivitaloille sekä osaan omakotitaloista. Lämpölaitoksena toimii keskuslaitoksen kolme entistä raskasöljykattilaa yhteisteholtaan kolme megawattia. Kattiloista kaksi on muutettu peruskorjauksessa toimivaksi pelleteillä, ja kolmas on nykyään kevytöljykäyttöinen ja toimii varakattilana ja tehonlisänä, jos pellettikattiloiden lämmitysteho ei riitä. Keskuslaitoksen alueelta on osa vanhoja hoito-osastorakennuksia purettu homevaurioiden takia. Osalle keskuslaitoksen aluetta Honkalammen rantaan kunta on suunnitellut omakotitontteja. Suunnittelu on käynnissä (tilanne 2018).

Jyrinkylä ja varuskunta-alue sekä Pärnävaaran ulkoilukeskus

Jyrinkylä on asuinalue, joka on syntynyt entisen varuskunnan, Pohjois-Karjalan Patteriston, alueelle Ylämyllyn keskustan ja Pärnävaaran alueen välissä. Pääosa asunnoista on omakotitaloja. Vanhat varuskuntarakennukset ovat muun muassa koulujen ja päiväkotien käytössä, urheiluhallina ja vanha asuntoalue on asuinkäytössä. Pärnävaaralla toimii nykyään hiihtostadion, jossa voi ampua pienoiskiväärillä; ampumarata on 50-paikkainen. Alueella toimi vuosina 1960–1997 Pärnävaaran laskettelukeskus. Sen rinteet ovat pusikoituneet umpeen ja vain vanha etumäen kahviorakennus muistuttaa alueen lasketteluhistoriasta. Laskettelukeskuksella oli monia omistajia, loppujen lopuksi Liperin kunta ei ollut halukas jatkamaan rinnetoimintaa, vaan myi Leitner-hiihtohissit.

Seurakuntatalo

Ylämyllyllä ei ole omaa kirkkoa, mutta siellä on seurakuntatalo.

Peruskoulu

Lakkautettu Lautasuon koulu Ylämyllyllä.

Ylämyllyllä toimii Ylämyllyn koulu. Vuonna 2020 koulussa oli noin 520 oppilasta. Koulu toimii Jyrin, Paloaukean ja Patteriston yksiköissä. Jyrin yksikössä on luokat 1–2, Paloaukean yksikössä luokat 3–6 ja Patteriston yksikössä luokat 7–9.

Varuskunnan historiasta

Ylämyllyn varuskunta perustettiin vuonna 1940 vuonna 1926 metsäpalossa palaneelle männikkökankaalle. Vuodesta 1963 varuskunta tunnettiin Pohjois-Karjalan Patteristona (PKarPsto). Joukko-osastoon kuului muun muassa viesti- ja tiedustelupatteri. Patteriston komentajana toimi pitkään everstiluutnantti Martti Lappalainen. Tykistö lakkautettiin 1990. Myös Pohjanmaan tykistörykmentti perustettiin Ylämyllyllä vuonna 1957. Varsinaiseen sijoituspaikkaansa Oulun kasarmille tämä PohmTR siirtyi elokuussa 1959. Varuskunta toimi jonkin aikaa osana Kontiorannassa sijaitsevaa Pohjois-Karjalan Prikaatia, mutta tyhjeni varuskunnan lakkauttamisessa vuonna 1996. Varuskunta-alue kaavoitettiin asuinalueeksi, Jyrinkyläksi. Kasarmit on otettu koulu- ja päiväkotikäyttöön; alueen toinen päiväkoti sijaitsee entisessä sotilaskodissa. Itä-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva Ylämyllyn varastoalue on edelleen toiminnassa, ja entinen varuskuntasairaala on hoivakotikäytössä. Erityisesti varttuneempi väestö tuntee alueen edelleen varuskunnan alueena. Varuskunnassa oli oma infra, vesi- lämpö- ja sähköverkosto sekä oma jätevedenpuhdistamo ja kaatopaikka jotka ovat nykyään suljettu ja purettu pois. 1970-luvulla Liperin kunta alkoi toimittaa juomavettä rakentaen vesiputken Honkalammen ja Ylämyllyn taajamiin varuskunnan vesitornista, joka on toiminnassa nytkin 2017 vesitorni peruskunnostettiin ja pestiin sisältä, ja ulkokuori ja katto uusittiin. Pohjavesilähde on varuskunnan aikainen ja hyvätuottoinen lähde, josta vesi pumpataan torniin.

Lämpökeskus ja kaukolämpöverkko on rakennettu varuskunta-alueelle 1962. Nykyään lämmöstä vastaa Adven Oy. Kaukolämpölaitoksella tuotetaan vuodessa lämpöä noin 4500 MWh ja lämpöä kulutetaan noin 3700 MWh/vuosi. Verkostohäviöiden osuus on siis suuri, lähes 25 prosenttia. Vuonna 2017 Adven korjasi ja kunnosti kaukolämpöverkon alueella. Lämpöä toimitetaan koulukasarmeihin, ruokalaan, asuntoalueelle rivitaloihin sekä Itä-Suomen Huoltorykmentin varasto alueen rakennuksiin ja entiseen varuskunta sairaalaan

Sotilaspalokunta

Varuskunnassa toimi oma sotilaspalokunta vuoteen 1996 asti. Palokunnan käytössä oli Sisu LV-131 -79 -paloauto, jonka tunnuksena oli L31. Auton etuovissa oli leijonavaakunat, josta sen tunnisti varuskunnan paloautoksi. Auton omisti Liperin kunta, mutta se oli Puolustusvoimien käytössä. Sopimukseen kuului, että palokunta osallistuu varuskunnan ulkopuolisiin palohälytyksiin ja hoitaa ja huoltaa kaluston. Myös varuskunnan sairaalan ambulanssi lähti varuskunnan ulkopuolisille hälytyksille. Palokunta hälytettiin sireeni-hälytyksellä ja puhelimilla. Ei ole varmuutta siitä, oliko lisäksi hakulaitteita eli ”piippareita” käytössä. Varuskunnan vesitornin katolla oli moottorisireeni, ja samalla hälytti Honkalammen asuinalueella kerrostalon katolla ollut moottorisireeni sekä Ylämyllyn entisen Finvaatteen tehtaan lähellä olevan kerrostalon katolla ollut moottorisireeni. Palohälytyksenä oli tasainen yhden minuutin kestävä häytysääni. Sireenien käyttö loppui vuonna 2003 ja vuosien 2016–2017 aikana moottorisireenit purettiin pois Honkalammelta ja vesitornin katolta. Nykyinen elektroninen sireeni on Ylämyllyn paloaseman katolla. Paloauto Sisu L31 palveli pelastuslaitoksella Ylämyllyn asemalla vuodesta 1996 vuoteen 2006, jolloin autosta luovuttiin ja se myytiin juukalaiselle romuliikkeelle, joka romutti sen kokonaan osiksi. Oikeastaan Sisu olisi kuulunut lahjoittaa Paloaukean museolle, mutta auto ehdittiin romuttaa ennen kuin museo perustettiin.

Paloaukean Museo

Paloaukean Museo avattiin kesäkuussa 2007 entisellä asevarikolla. Museo on auki vain tilauksesta. Sitä ylläpitää Paloaukean Ajoneuvo- ja Asemuseo ry.

Ylämylly maailmankirjallisuudessa

Ylämyllyn entisen varuskunnan alueelle Paloaukealle sijoittuu Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin alku.

Automuseo

Ylämyllyn vanha Automuseo on Polvijärventien varressa. Esillä on kymmeniä autoja eri aikakausilta, muun muassa Opel vuodelta 1914 ja Joensuun palolaitoksen ensimmäinen paloauto. Museo on avoinna kesäaikaan keskiviikosta sunnuntaihin. Museolla järjestetään joka toukokuu Susirajan Rompepäivät, jotka tunnetaan autoharrastajien keskuudessa.

Urheilu

Ylämyllyllä toimivia urheiluseuroja ovat Liperi Volley, Ylämyllyn Yllätys ja Ylämyllyn Tennis. Ylämyllyllä pelataan myös pesäpalloa, joukkueena Viinijärven Urheilijat.

Pärnävaaran urheilukeskus on merkittävä hiihtokilpailujen pitopaikka ja kuntoilijoiden suosima ulkoilukeskus. Siellä on erinomaiset suunnistusmaastot, joissa on järjestetty Jukolan viesti viimeksi vuonna 2000.

Jyrinkylässä sijaitsee urheiluhalli, joka on urheiluseurojen ja Jyrin- ja Paloaukean koulun käytössä. Lisäksi Honkalammen nuorisotalon (ent. koulu) sali on urheiluseurojen käytössä.

Varuskunta-alueen yhteydessä olevalla Leinosenlammella järjestettiin 1970- ja 1980-luvuilla moottoriveneiden ratakilpailuja. Kilpailut lopetettiin mökkiläisten vastustuksen takia. Moottoriveneiden käyttökieltoa on yritetty purkaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Lammella ei saa ajaa polttomoottorikäyttöisillä veneillä, sallittuja ovat vain soutu- ja sähköperämoottoriveneet.

Aiheesta muualla

• Ylämyllyn koulun historiikki^{[vanhentunut linkki]}

Liperi