Viron EU-kansanäänestys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulokset maakunnittain + Tallinna ja Tartto
EU:hun liittymistä kannattaneen Res Publica-puolueen vaalimainos äänestystä edeltävältä ajalta. Kuvassa puolueen puheenjohtaja, silloinen Viron pääministeri Juhan Parts vaalimainoksessa.

Viron EU-kansanäänestys järjestettiin 14. syyskuuta 2003 Viron liittymisestä Euroopan unioniin (EU). Hieman yli kaksi kolmasosaa äänestäjistä äänesti kyllä, ja Viro liittyi EU:hun 1. toukokuuta 2004.[1]

Euroopan unionin jäsenyys oli yksi Viron ulkopolitiikan päätavoitteista itsenäistymisestä 1991 lähtien. Viroa pyydettiin aloittamaan neuvottelut EU:hun liittymisestä vuonna 1997 ja virallisesti Kööpenhaminan huippukokouksessa joulukuussa 2002. Viron parlamentti ilmoitti sitten, että kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestetään syyskuun puolivälissä 2003.[1]

Viron hallitus hyväksyi kansanäänestyksessä äänestettävän kysymyksen joulukuussa 2002. Se oli[1]:

Kannatatko liittymistä Euroopan unioniin ja Viron tasavallan perustuslain muuttamisesta annetun lain hyväksymistä ?

Kampanja ennen kansanäänestystä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielipidemittaukset vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla osoittivat melko heikkoa kannatusta EU-jäsenyydelle. Tämä vakuutti Viron johtavat poliitikot, kuten presidentti Arnold Rüütel, pääministeri Juhan Parts ja riigikogun puhemies Ene Ergma tukivat vahvasti omalla panoksellaan jaa-ääniä eli EU:hun liittymistä.[1] Kansanäänestystä edeltävällä viikolla Suomen presidentti Tarja Halonen vieraili Virossa tuoden esille Suomen pääosin positiivista kuvaa EU-jäsenydestä Suomen kohdalla.[2] [3]

Talous oli yksi tärkeimmistä asioista, joista keskusteltiin kansanäänestyskampanjan aikana. EU-jäsenyyden kannattajat sanoivat, että jäsenyys vauhdittaisi talouskasvua ja loisi uusia työpaikkoja, kun taas kielteisesti EU:hun suhtautuvien mukaan EU-jäsenyys voisi hidastaa Viron talouskasvua. Vastustajat väittivät myös, että Viron ei pitäisi siirtyä suoraan yhdestä liitosta eli Neuvostoliitosta toiseen eli EU:hun.[1]

EU-jäsenyyskampanja sai vahvaa poliittista, taloudellista ja tiedotusvälineiden tukea. Viron keskustapuolue oli ainoa johtava puolue, joka vastusti EU:hun liittymistä. Pääsyä tukevat julisteet olivat vallitsevia katukuvassa. Vähän ennen äänestystä kyselyt osoittivat EU-jäsenyyden lisääntyneen kannatuksen – 70 % vastaajista kannatti ajatusta EU:hun liittymisestä.[1]

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokonaistulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valinta Ääniä %
Kyllä 369.657 66,8
Ei 183.454 33,2
Kyllä/Ei-äänestäneitä yht. 553.111 100
Hylättyjä/tyhjää 2.724 0,5
Kaikki äänestäneet 555.835 64,1
Äänioikeutettuja 867.714 –
Kilde: Referendum - Results

[4]

Alueittain (Maakunnat, Tallinna ja Tartto)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueet Ääni-
oik. 		Äänes-
täneitä 		Hylät-
tyjä
ääniä 		Kyllä
(ääniä) 		Kyllä
(%) 		Ei
(Ääniä) 		Ei
(%)
Harjumaa 79.598 54.123 202 37.670 69,86 16.251 30,14
Hiidenmaa 8.524 5.613 26 3.793 67,89 1.794 32,11
Itä-Virumaa 65.049 36.370 171 20.634 57,00 15.565 43,00
Jõgevamaa 28.879 17.316 100 11.309 65,69 5.907 34,31
Järvamaa 29.980 18.901 65 12.886 68,41 5.950 31,59
Läänemaa 21.022 13.287 51 8.759 66,18 4.477 33,82
Länsi-Virumaa 48.350 29.406 161 19.315 66,05 9.930 33,95
Põlvamaa 25.471 14.701 93 9.043 61,90 5.565 38,10
Pärnumaa 67.328 42.982 172 28.573 66,74 14.237 33,26
Raplamaa 28.256 18.066 72 11.597 64,45 6.397 35,55
Saaremaa 28869 17825 65 11.084 62,41 6.676 37,59
Tartumaa 36.319 22.033 109 14.967 68,27 6.957 31,73
Valgamaa 25.008 15.028 76 9.314 62,29 5.638 37,71
Viljandimaa 44.264 27.268 134 18.494 68,16 8.640 31,84
Võrumaa 30.813 18.888 89 10.955 58,27 7.844 41,73
Tallinna 227.361 156.779 554 107.405 68,75 48.820 31,25
Tartto 72.623 47.249 584 33.859 72,56 12.806 27,44
Viro yhteensä 86.7714 555.835 2724 369.657 66,83 183.454 33,17

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Estonian National Electoral Committee: The Referendum on the 14th of September PILK PEEGLISSE • GLANCE AT THE MIRROR. 2003. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Martta Nieminen: Halonen tuo EU-sanomaa Viroon juuri ennen kansanäänestystä Helsingin Sanomat. 9.9.2003. Viitattu 11.3.2024.
  3. ↑ Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Tarton yliopistossa 10.9.2003 Suomen Tasavallan Presidentti. 10.9.2003. Viitattu 11.3.2024.
  4. ↑ Estonian National Electoral Committee: Referendum - Results vvk.ee. 14.9.2003. Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viron_EU-kansanäänestys&oldid=22251976”