Wien

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vienna)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Itävallan pääkaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Wien
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Wien

Koordinaatit: 48°12′30″N, 16°22′23″E

Valtio Itävalta
Osavaltio Wien
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Michael Ludwig (SPÖ)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 414,90 km²
Korkeus 190 m
Väkiluku (2023) 2 002 821[1]
 – Väestötiheys 4 778 as./km²
 – Metropolialue 2 890 577
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 1010 - 1239, 1400, 1450









Wien [viːn] on Itävallan pääkaupunki ja yksi Itävallan osavaltioista. Se sijaitsee Tonavan rannalla, vain 60 kilometrin päässä Itävallan itäisestä rajasta, lähellä Tšekkiä, Unkaria ja Slovakiaa. Noin kahden miljoonan asukkaan Wien on Itävallan suurin kaupunki. Se on myös Itävallan kulttuurin, talouden ja politiikan keskus.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja maastonmuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wien sijaitsee Itävallan koilliskulmassa, Alppien ja Karpaattien välissä Tonavan varrella. Pääosa kaupungista on joen virtaussuuntaan nähden oikealla eli lounaispuolella.[2]

Tonava kulkee Wienin itäosien poikki kanavoidussa uomassa muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Sen itäpuolella kulkee kanava, Neue Donau, jonka pitkä ja kapea keinotekoinen saari, Donauinsel, erottaa Tonavasta. Joen alkuperäinen uoma sijaitsee kuitenkin samalla suunnalla vielä kauempana Wienin keskustasta, Floridsdorfin ja Donaustadtin alueella, ja on padottu Alte Donau -nimiseksi tekojärveksi. Kaupungin keskusta sijaitsee Tonavan kapeamman sivuhaaran, Donaukanalin varrella, pääasiassa sen länsipuolella. Donaukanaliin laskee myös Alpeilta alkava Tonavan sivujoki Wien.

Wienin kaupunginosista Floridsdorf ja Donaustadt sijaitsevat Tonavan itäpuolella. Leopoldstadtin ja Brigittenaun kaupunginosat, joista ensin mainitussa on myös Praterin huvipuisto, sijaitsevat Donaukanalin ja varsinaisen Tonavan väliin jäävällä saarella. Muut kaupunginosat ovat Donaukanalin länsipuolella.

Wien ja Slovakian pääkaupunki Bratislava ovat vain noin 60 kilometrin päässä toisistaan. Mitkään muut Euroopan pääkaupungit eivät ole niin lähellä toisiaan (jos kaupunkivaltioita ei lasketa).

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienerwaldin kukkulat suojaavat Wienin ilmastoa Alppien vaikutukselta.[2]

Vuoden kuuminta aikaa on heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on noin 25,5 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolella joulukuusta helmikuuhun, kylmimmillään tammikuussa −2 astetta. Sadetta saadaan varsin tasaisesti ympäri vuoden, talvella 40–50 mm kuussa, kesällä 60–70 mm kuussa.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wien 1858. Vanhaakaupunkia ympäröi yhä kaupunginmuuri suojavyöhykkeineen.
Wien noin vuonna 1493.
Wienin raatihuone

Roomalaisaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin vuonna 50 eaa. roomalaiset perustivat sotilasleirin Tonavan rannalle, nykyisen Wienin vanhankaupungin alueelle. Leiriä kutsuttiin nimellä Vindobona, aluetta aiemmin asuttaneen kelttiläisen vinid-heimon mukaan. Vindobonan leiri kuului linnoitusketjuun, joka oli Rooman valtakunnan etuvartio germaanisia heimoja vastaan. Keisari Trajanus rakennutti 100-luvulla jaa. Vindobonasta huomattavan rajalinnoituksen. Vuonna 180 keisari Marcus Aurelius kuoli Vindobonassa kesken germaaneja vastaan käydyn sotaretken. Kansainvaelluksen aika merkitsi Rooman valtakunnan vetäytymistä alueelta, ja vuonna 433 Rooma luopui virallisesti Vindobonasta. Vindobona säilyi kuitenkin asutuskeskuksena roomalaisten lähdettyäkin.

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 976 Babenberg-suku sai Itävallan maakreiviyden, ja tätä on perinteisesti pidetty Itävallan valtion syntynä. Babenbergit asettuivat 1154 hoveineen Wieniin, joka oli Itävallan ja Unkarin välinen rajakaupunki ja tärkeä kauppapaikka. Seuraavana vuonna suku kohotettiin herttuan arvoon ja Wienistä tuli Itävallan herttuakunnan pääkaupunki. Babenbergien aika merkitsi kukoistusta Wienille: se sai 1221 täydet kaupunkioikeudet ja kasvoi yhdeksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tärkeimmistä kauppakaupungeista. Babenbergit rakennuttivat kaupungille puolustusmuurit ja aloittivat Stephansdomin rakennustyöt. 1278 Babenbergien maat päätyivät Habsburgeille, jotka hallitsivat Itävaltaa yhtäjaksoisesti seuraavat kuusi ja puoli sataa vuotta, ja Wienistä tuli Habsburg-dynastian hovikaupunki. Vuodesta 1452 Wien oli myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan pääkaupunki, kun keisarin valtaistuin siirtyi pysyvästi Habsburgeille.

Vuonna 1529 Kaakkois-Eurooppaa vallanneet turkkilaiset sotajoukot piirittivät Wieniä sulttaani Soleiman I Suuren johdolla. Wienin puolustajat onnistuivat karkottamaan hyökkääjän porteiltaan, vaikka heillä oli alivoima ja vaikka Babenbergien aikaiset kaupunginmuurit hädin tuskin kestivät hyökkäystä. Seuraavan vuosisadan aikana kaupunki ympäröitiin vahvalla linnoitusketjulla. Uudet muurit osoittivat voimansa, kun turkkilaiset hyökkäsivät uudelleen 1683: Wien puolusti itseään menestyksekkäästi kaksi kuukautta, kunnes apuun tulleet puolalaiset sotajoukot ajoivat turkkilaiset pois osana suurta Turkin sotaa.

Itävallan keisarikunnan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napoleon valtasi Wienin 1805 ja lakkautti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan. Rooman keisari Frans II vaihtoi arvonimensä Itävallan keisari Frans I:ksi ja Wien muuttui Itävallan keisarikunnan pääkaupungiksi. Napoleonin hävittyä Waterloon taistelun kaupungissa pidettiin vuonna 1815 Wienin kongressi, jossa päätettiin Euroopan rajoista.

1800-luku oli Wienille voimakkaan kasvun aikaa. Kaupunki teollistui ja sai rautatieyhteydet, ja sinne virtasi asukkaita kaikista Itävallan keisarikunnan kolkista. Vuosien 1850 ja 1890 suurissa alueliitoksissa Wieniin liitettiin virallisesti vanhojen kaupunginmuurien ulkopuolelle kasvaneet esikaupungit. Keisari Frans Joosefin 1857 antaman määräyksen jälkeen kaupunginmuuri purettiin ja sen leveä suojavyöhyke otettiin rakennuskäyttöön. Muurien paikalle rakennettiin kehäkatu Ringstraße, jota reunustavat puistot sekä muhkeat julkiset rakennukset (parlamenttitalo, yliopisto, raatihuone, ooppera, museoita). Mahtipontinen Ringstraße, pariisilaisten esikuvien mukainen bulevardi, luotiin kuvastamaan Itävalta-Unkarin valtakunnan ja sen Habsburg-keisarien mahtia. Sen rakennukset edustavat 1800-luvun kertaustyylejä, uusklassismia, uusgotiikkaa ja uusrenessanssia, joita kutsutaan Wienissä yksinkertaisesti ”Ringstraße-tyyliksi”. Myös kaupunkia muutaman kilometrin verran ulompana sijainnut linnoitusketju Linienwall purettiin ja sen paikalle rakennettiin kaupungin keskiosia kiertävä Gürtelstraße. Tätä kiivaan rakentamisen aikaa kaupungin historiassa kutsutaan nimellä Gründerzeit. Väkiluku ylitti miljoonan 1870 ja nousi 1910 mennessä kahteen miljoonaan.

Wienistä kehittyi merkittävä kansainvälinen tieteen, taiteen ja politiikan keskus, jonne saavuttiin ympäri Euroopan antamaan ja vastaanottamaan vaikutteita. Wienissä kehittyneet ajatukset ja suhteet ravisuttivat koko Euroopan historiaa. Esimerkiksi vuonna 1913 Hitler, Trotsky, Tito ja Stalin asuivat kaikki Wienissä.[4]

Itävallan tasavallan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1918 Itävalta-Unkarin keisarikunta hajosi ja Wienistä tuli Itävallan tasavallan pääkaupunki. Ylikansoittunutta Wieniä kutsuttiin Itävallan ”vesipääksi” (Wasserkopf), koska kaupunki oli suhteettoman suuri uuteen tynkä-Itävaltaan nähden. Vuodet 1919–1934 olivat ”punaisen Wienin” aikaa. Tuolloin kaupunkia hallitsivat sosiaalidemokraatit, jotka pyrkivät parantamaan Wienin työläisten elinolosuhteita vahvan sosialistisella yhteiskuntapolitiikalla. Punaisen Wienin näkyvin saavutus olivat kaupungin rakennuttamat valtavat työläisten asuinkorttelit.

Vuonna 1934 Engelbert Dollfussin austrofasistit kaappasivat vallan lyhyen sisällissodan jälkeen ja vasemmiston toiminta kiellettiin. Natsien liitettyä Itävallan Saksaan Wienistä oli tarkoitus tehdä yksi maailman suurimmista kaupungeista ja siihen liitettiin ympäröiviä alueita. Toisessa maailmansodassa Wien vaurioitui pommituksissa ja taisteluissa, mutta pääsi vähällä moniin muihin saksalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Wien jaettiin 1945 Berliinin tavoin miehitysvyöhykkeisiin Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan kesken. Miehitysjoukot poistuivat 1955 Itävallan valtiosopimuksen solmimisen jälkeen. Vuonna 1954 alueliitokset purettiin ja kaupungin pinta-ala supistui kolmannekseen.

Tunnettuja wieniläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wien oli 1700–1800-luvuilla Euroopan suurimpia kulttuurin ja taiteen keskuksia. Kuuluisia Wienissä vaikuttaneita henkilöitä ovat muun muassa psykoanalyysin isä Sigmund Freud, säveltäjät Wolfgang Amadeus Mozart, Joseph Haydn, Ludwig van Beethoven, Franz Schubert, Johannes Brahms, Gustav Mahler, Alban Berg, Arnold Schönberg, Johann Strauss vanhempi, nuorempi ja Antonio Vivaldi, joka kuoli Wienissä, sekä filosofit Karl Popper ja Ludwig Wittgenstein. Adolf Hitler asui nuorena aikuisena useita vuosia Wienissä.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Schönbrunnin linna
Maria-Theresien-Platzilla

Wienin sydämenä on sen vanhakaupunki (Innere Stadt), jota ympäröivät 1850-luvulle asti puolustusmuurit. Vanhakaupunki noudattaa yhä keskiaikaista, ahdasta ja sokkeloista asemakaavaa, ja sen rakennuskanta edustaa lukuisia tyylikausia keskiajasta barokkiin ja jugendiin. Sen keskipisteenä on Stephansdom eli Pyhän Tapanin katedraali, yksi Keski-Euroopan huomattavimpia goottilaisia katedraaleja, jonka 136-metrinen terävä torni näkyy yli Wienin. Vanhassakaupungissa on useita kymmeniä kirkkoja, joista monet kuuluvat eri katolisille munkkijärjestöille: kapusiiniveljeskunnan Kapuzinerkirche jonka alla on Habsburg-suvun keisarillinen hautakammio, augustiinolaisveljeskunnan Augustinerkirche, fransiskaanien Franziskanerkirche, dominikaanien Dominikanerkirche, jesuiittojen Jesuitenkirche.

Vanhankaupungin eteläreunalla on Hofburg, Habsburgien keisarillinen palatsi. Hofburg on vuosisatojen mittaan valtavaksi paisunut rakennuskompleksi, jonka vanhimmat osat ovat 1200-luvulta ja jonka uusin siipi valmistui vasta ensimmäisen maailmansodan aikana. Palatsissa on nykyään Itävallan presidentin virka-asunto; lisäksi siinä toimii lukuisia museoita (muun muassa museoitu keisarillinen huoneisto), Itävallan kansalliskirjasto ja kuuluisa espanjalainen ratsastuskoulu.[5]

Keskustaa kiertää 1800-luvun lopulla vanhojen kaupunginmuurien paikalle rakennettu bulevardikatu Ringstrasse. Katua reunustavat lukuisat suuret puistot, kuten Stadtpark, Burggarten ja Volksgarten, sekä ”Ringstrasse-tyyliä” edustavat monumentaalirakennukset. Hofburgia vastapäätä olevalla Maria-Theresien-Platzilla on kolme huomattavaa museorakennusta: luonnonhistoriallinen museo (1889), taidehistoriallinen museo (1891) ja lukuisia museoita sisältävä Museumsquartier (1723). Pohjoisempana kadun varrella Rathausparkia eli Raatihuoneenpuistoa reunustaa kolme muhkeaa rakennusta: uusklassinen Itävallan parlamenttitalo (1883), uusgoottilainen Wienin raatihuone (1883) ja uusrenessanssityylinen Wienin yliopiston päärakennus (1884). Rooseveltplatzilla kohoaa uusgoottilainen Votiivikirkko eli Votivkirche (1879). Hieman Ringstrasselta sivussa on Karlsplatzin alue, jolla sijaitsevat barokkityylinen Karlskirche (1739) sekä jugendtyyliset Karlsplatzin asema ja Secession-näyttelyhalli (1898), joka edustaa wieniläistä jugendia radikaaleimmillaan.

Ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsee kaksi Wienin huomattavinta palatsia Hofburgin ohella: keisarillinen kesäpalatsi Schönbrunn (1744–1749) ja prinssi Eugenin kesäpalatsi Belvedere (1714–1722). Praterin huvipuiston ja koko Wienin symboli on Riesenrad (ks. maailmanpyörä), yksi Euroopan suurimmista ja vanhimmista maailmanpyöristä (1897).[6] Modernimpia nähtävyyksiä ovat suurin ”punaisen Wienin” aikana rakennettu työläisten asuintalo Karl-Marx-Hof (1924–1930), joka sisältää 1 325 asuntoa ja on maailman pisin yhtenäinen asuinrakennus, arkkitehti Friedensreich Hundertwasserin suunnittelema mielikuvituksellinen asuintalo Hundertwasserhaus (1985) ja modernistinen UNO-City (1970), jossa sijaitsee YK:n neljäs päämaja New Yorkin, Nairobin ja Genèven ohella.[7]

Sekä Schönbrunnin linna että Wienin vanha keskusta ovat mukana Unescon maailmanperintöluettelossa.[8][9] Wienin nähtävyyksistä kolme on ikuistettu Itävallan eurokolikoihin: Stephansdom (10 sentin kolikkoon), Belvederen palatsi (20 sentin kolikkoon) ja Secession-rakennus (50 sentin kolikkoon).

Wienin valtionooppera

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musikvereinin kuuluisa Kultainen Sali
Gasometer Wien

Taiteella ja kulttuurilla on pitkät perinteet Wienissä, varsinkin teatterin, oopperan ja klassisen musiikin aloilla. Kaupungista löytyy useita teattereita, joista tunnetuimpia lienevät Akademietheater, Volkstheater ja Theater in der Josefstadt. Wienistä löytyy myös runsaasti pienempiä teattereita, jotka ovat keskittyneet tarjoamaan hieman kokeellisempia ja modernimpia esityksiä ja näytelmiä.

Oopperatarjonnasta Wienissä vastaavat Valtionooppera ja Volksoper. Klassisen musiikin konsertteja pidetään Wiener Konzerthausissa ja Musikvereinissa, jossa pitävät majaansa maineikkaat Wienin filharmonikot. Musikvereinin Kultaisesta salista lähetetään vuosittain perinteinen uudenvuoden konsertti, jossa filharmonikot soittavat Straussin säveltäjäsuvun musiikkia.

Wien on tunnettu myös ruokakulttuuristaan ja erityisesti kahviloistaan. Wieniläisen Kaffeehausin perinteet ulottuvat 1600-luvulle, jolloin ensimmäiset kahvipavut otettiin suositun legendan mukaan sotasaaliiksi turkkilaisilta piirittäjiltä. Kaupungin lukuisat kahvilat ovat toimineet vuosisatojen ajan wieniläisen seuraelämän keskuksina, joihin on kokoonnuttu seurustelemaan ja lukemaan sanomalehtiä. Kahviloiden listoilla on tyypillisesti kymmeniä erikoiskahveja sekä erilaisia kakkuja ja torttuja. Miltei jokaisen kahvilan ruokalistalta löytyy perinteikäs suklainen Sacher-kakku.

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wienin kaupunginosat

Wien koostuu 23 kaupunginosasta eli Bezirkestä, joista jokainen on numeroitu.

  1. Innere Stadt (Wienin sydän, Valtionooppera, Suomen suurlähetystö)
  2. Leopoldstadt
  3. Landstrasse (Suurlähetystökortteli)
  4. Wieden (Teknillinen Yliopisto)
  5. Margareten
  6. Mariahilf (Ostoskeskittymä)
  7. Neubau
  8. Josefstadt (Wienin Yliopisto)
  9. Alsergrund
  10. Favoriten
  11. Simmering
  12. Meidling
  13. Hietzing (Schönbrunnin palatsi)
  14. Penzing
  15. Rudolfsheim-Fünfhaus
  16. Ottakring
  17. Hernals
  18. Währing
  19. Döbling
  20. Brigittenau (Millennium-torni)
  21. Floridsdorf
  22. Donaustadt (UNO-City, Yhdistyneiden Kansakuntien virastojen keskittymä)
  23. Liesing

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienin metro on viisilinjainen, ja kaupungissa on useita raitiovaunu- ja bussilinjoja. Wienissä on neljä rautatieasemaa: Wien Hauptbahnhof, Wien Praterstern, Wien Meidling ja Wien Westbahnhof. Uusi päärautatieasema, Wien Hauptbahnhof valmistui vuoden 2014 lopussa. Kaupungin lentoliikennettä palvelee Wienin kansainvälinen lentoasema, jolla on Euroopan korkein lennonjohtotorni. Tonavaa pitkin on mahdollista myös kulkea Bratislavaan laivalla.[10]

Asuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienin asukasmäärä kutistui 1900-luvun loppuun asti, mutta nyt sen kasvaessa uusilla tulijoilla on vaikeaa ja omistusasuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti. Vuokrasääntelyn vuoksi jotkut saavat asua halvalla saatuaan kauan sitten vuokra-asunnon. Sellaisesta ei aina kannata luopua edes silloin, kun sitä ei enää tarvitse. Halvalla saatua asuntoa vuokrataan muille kalliimmalla. Asuntoja vuokrataan säänneltyjä hintoja kalliimmalla siten, että ne vuokrataan kalustettuina.[11]

Järjestöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienissä sijaitsee useita kansainvälisten järjestöjen virastoja, kuten Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestö UNIDO, öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatio OPEC ja kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Statistics - Vienna in Figures Wienin kaupungin verkkosivut (www.wien.gv.at). City of Vienna. Viitattu 12.2.2024.
  2. ↑ a b Vienna Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.3.2014.
  3. ↑ Climatological Information Vienna World Meteorological Organization. Viitattu 8.3.2014.
  4. ↑ Walker, Andy: 1913: When Hitler, Trotsky, Tito, Freud and Stalin all lived in the same place. BBC 2013.
  5. ↑ A brief history Vienna Hofburg. Arkistoitu 10.5.2013. Viitattu 8.3.2014.
  6. ↑ Riesenrad In Your Pocket. Viitattu 8.3.2014.
  7. ↑ Visit the UNO City Wien Info. Arkistoitu 5.12.2013. Viitattu 8.3.2014.
  8. ↑ Palace and Gardens of Schönbrunn Unesco. Viitattu 8.3.2014.
  9. ↑ Historic Centre of Vienna Unesco. Viitattu 8.3.2014.
  10. ↑ http://www.twincityliner.com/
  11. ↑ Kaiken nähnyt kaupunkitutkija jättää Helsingin yliopiston ja sanoo viimeisen sanansa: Helsinki ei ole vieläkään oikea kaupunki Helsingin Sanomat. 17.7.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wien.
Itävalta
Itävallan osavaltiot
Unescon maailmanperintökohteet Itävallassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wien&oldid=22707927”