Hofburg

Hofburg
Hofburgin uusi osa, Neue Burg, Heldenplatzilta nähtynä.
Sijainti	Wien
Rakennustyyppi	virka-asunto ja museo
Valmistumisvuosi	1913
Suunnittelija	Filippo Luchese
Käyttäjä	Itävallan liittopresidentti
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Ilmakuva Hofburgista 1900-luvun alussa. Etualalla Heldenplatz-aukio ja Neue Burg, joiden takana on sokkeloinen vanha Hofburg. Taustalla leviää Wienin vanhakaupunki.

Hofburg on entinen keisarillinen palatsi Wienissä Itävallassa. Se oli kuuden ja puolen sadan vuoden ajan Habsburg-suvun residenssi, josta käsin hallittiin ensin Itävallan herttuakuntaa, sitten Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja lopuksi Itävalta-Unkaria. Nykyään Hofburgin tiloissa toimii lukuisia museoita sekä Itävallan liittopresidentin kanslia ja virka-asunto.

Hofburg on laaja ja monimutkainen rakennuskokonaisuus, joka on syntynyt useiden palatsien yhteensulautumana. Sen eri osat edustavat lähes kaikkia tyylisuuntia keskiajalta 1900-luvulle: gotiikkaa, renessanssia, barokkia, rokokoota, kertaustyylejä, jopa jugendia. Hofburg kuuluu osana Wienin vanhaakaupunkia Unescon maailmanperintöluetteloon.

Historia

Hofburgin alkuna oli 1200-luvulla rakennettu linnoitus, jonka teettivät joko Itävallan viimeiset Babenberg-hallitsijat tai maata lyhyen aikaa hallinnut Böömin kuningas Ottokar II Přemysl. Itävallan ensimmäinen Habsburg-hallitsija Rudolf I, joka voitti Ottokar II:n taistelussa vuonna 1278, perusti hovinsa tähän uuteen linnoitukseen. Fredrik III laajennutti linnaa 1400-luvulla goottilaiseen tyyliin, ja tältä ajalta on peräisin Hofburgin vanhin säilynyt osa, goottilainen linnankappeli. Keisari Ferdinand I rakennutti 1500-luvulla linnan uudelleen renessanssityyliin. Tämä palatsi, jota kutsutaan nimellä Schweitzerhof, muodostaa nykyisen Hofburgin ytimen.

1500-luvulla alueelle rakennettiin myös kaksi erillistä Habsburgien omistamaa palatsia: Stallburg ja Amalienburg. Nämä kolme palatsia kasvoivat seuraavien vuosisatojen kuluessa yhteen. 1660-luvulla, keisari Leopold I:n aikana, rakennettiin barokkityylinen Leopoldinischer Trakt ("Leopold-siipi") joka yhdisti Schweitzerhofin ja Amalienburgin. Keisari Kaarle VI:n hallituskaudella 1700-luvun alkupuolella linna sai hienoimmat barokkiosansa: keisarikunnan hallintokoneistoa varten rakennetun virastosiiven Reichskanzleitraktin, keisarillisen kirjaston eli Hofbibliothekin sekä keisarillisen ratsastuskoulun Winterreitschulen, joka yhdisti Schweitzerhofin ja Stallburgin.

Hofburg jatkoi paisumistaan myös seuraavina vuosisatoina. Viereinen Augustinerkirche, augustiinolaisveljeskunnan keskiaikainen kirkko, liitettiin 1760-luvulla Hofburgiin ja muutettiin sen linnankirkoksi. Kun kirkon vieressä ollut arkkiherttua Albrechtin palatsi 1820-luvulla uudistettiin, myös se yhdistettiin Hofburgiin. 1890-luvulla entisen hoviteatterin tilalle nousi Michaelertrakt, joka muodostaa Hofburgin vanhankaupungin puoleisen paraatijulkisivun veistoksineen ja kuparisine kupoleineen.

1850-luvulla keisari Frans Joosef antoi määräyksen Wienin kaupunginmuurien purkamisesta ja uuden bulevardikadun Ringstraßen rakentamisesta tilalle. Hänen käskystään tehtiin suunnitelmat mahtavan Kaiserforumin, keisarillisen aukion, rakentamiseksi. Tuohon suunnitelmaan kuului kaksi Hofburgiin rakennettavaa valtavaa siipirakennusta, jotka reunustaisivat Kaiserforumia ja yhdistäisivät palatsin Ringstraßeen. Vain toinen näistä siivistä ehti valmistua ennen vuotta 1918, jolloin Itävalta-Unkari hajosi ja Habsburgit menettivät valtaistuimensa, eikä maailmansodan kurjistamalla tasavaltalaisella Itävallalla ollut halua (tai rahaa) saattaa Kaiserforum-suunnitelmaa valmiiksi. Tätä siipirakennusta kutsutaan nimellä Neue Burg, ja sen valtavasta koosta kertoo, että se muodostaa kolmanneksen koko Hofburg-kompleksin pinta-alasta. Itävallan Anschlussin jälkeen Adolf Hitler julisti Itävallan osaksi Saksaa Neue Burgin parvekkeelta.

Eurovision laulukilpailu 1967 pidettiin Hofburgin linnassa.