Veadeiro nacional
| Veadeiro nacional | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Brasilia |
| Määrä | Suomessa ei yhtään |
| Rodun syntyaika | siirtomaa-aika |
| Alkuperäinen käyttö | pampahirven ja jaguaarin metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästys |
| FCI-luokitus |
ei FCI-rotu CBKC: ryhmä 11 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 20-28 kg |
| Säkäkorkeus |
uros 56-62 cm narttu 52-67 cm |
| Väritys | ruskea, brindle, kirjava tai tricolor |
Veadeiro nacional on brasilialainen koirarotu. Sillä ei ole FCI:n tunnustusta, mutta Brasilian Kennelliitto eli Confederação Brasileira de Cinofilia (CBKC) on hyväksynyt sen roduksi.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karvapeite on lyhyt ja kova; hännässä voi olla vähäinen hapsutus. Yleisin väritys on ruskea (kaikissa sävyissään vaaleasta punaiseen), mutta myös brindle, kirjava ja kolmivärinen (tricolor) hyväksytään. Urosten säkäkorkeus vaihtelee 56-62 cm ja narttujen 52-67 cm välillä. Paino on noin 20-28 kg sukupuolia erittelemättä.[1]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rotu on muinaista alkuperää, ja sen juuret ovat siirtomaakaudella. Sen polveutunee iberialaisten hirvikoirien ja paikallisten brasilialaisten koirien välisten risteytysten tuloksena: sen kantarotuihin arvellaan lukeutuneen portugalinpodengo ja espanjanvinttikoira, mutta paremman hajuaistin kehittämiseksi jalostukseen käytettiin myös ajokoiria, kuten brasilianajokoiraa ja kettukoiraa. Tavoitteena oli kehittää koira, joka soveltuisi pampahirven metsästykseen ja sopisi työskentelemään tiheissä metsiköissä. Koiria käytettiin paitsi hirven, myös jaguaarin metsästykseen, ja se käytti työskennellessään sekä haju- että näköaistia.[1]
Veadeiro nacional oli erityisen suosittu 1960-1970-luvuilla, etenkin Kaakkois-Brasilian sisämaa-alueella. 1980-luvun jälkeen se alkoi harvinaistua, koska petoeläinten metsästys kiellettiin Brasiliassa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Padrão Oficial da Raça: Veadeiro Nacional. Confederação Brasileira de Cinofilia. Haettu 2.2.2024.
| ||||||||||||||||||