Koordinaatit: 59.94°N, 30.26°E

Vasilinsaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasilinsaaren kartta. Yhtenäisen näköisen saarialueen pohjoisosa on Smolenka-joen Vasilinsaaresta erottama Alaissaari.
Vasilinsaaren itäkärki Strelka Pienen ja Suuren Nevan risteyksessä. Taustalla Pörssisilta

Vasilinsaari[1] eli Hirvisaari[1] (ven. Васи́льевский о́стров, Vasiljevski ostrov) on Nevan suiston suurin saari Pietarin kaupungissa Venäjällä. Se rajoittuu Suureen ja Pieneen Nevaan, lännessä Suomenlahteen, pohjoisessa Smolenka-joki erottaa sen Alaissaaresta. Saaren pituus on 6,6 kilometriä ja pinta-ala 10,9 km2.

Saari mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1499/1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa nimellä Vasiljev ostrov. Venäjänkielinen nimi juontuu Novgorodin posadnikasta Vasili Selezenistä.[2] Suomenkielinen nimitys Hirvisaari esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1618. Saarella sijainnut kalastajien ja maanviljelijöiden kylä kuului aluksi Inkereen pogostaan. 1600-luvulla asukkaina oli ortodoksisia inkerikkoja ja luterilaisia inkerinsuomalaisia.[3]

Pietari I suunnitteli Vasilinsaarella Pietarin kaupungin keskustaa, jonne Amsterdamin mallin mukaan kaivettiin kanavaverkosto. Nykyään kanavien paikalla sijaitsevat ”linjoiksi” kutsutut kadut. 1700-luvun alussa rakentaminen eteni kuitenkin hitaasti. Tärkeimmät rakennukset (Menšikovin palatsi, Kahdentoista kollegion rakennus eli nykyinen Pietarin valtionyliopisto, Kunstkamera, Tiedeakatemia ym.) sijaitsevat saaren itäosassa ja Suuren Nevan rantakadulla. 1730-luvulla saaren itäkärjen Strelkaan siirrettiin Pietarin satama, itä- ja kaakkoisosia alettiin rakentaa voimakkaasti, pohjoisosaan syntyi Smolenskin hautausmaa. 1700–1800-lukujen vaihteessa saaren itäosaan keskittyivät lähes kaikki Pietarin tiede- ja oppilaitokset. Vuonna 1850 rakennettiin ensimmäinen silta, joka yhdisti saaren Nevan etelärantaan. 1800–1900-lukujen vaihteessa perustettiin suuria teollisuuslaitoksia, joiden ympärille syntyi alkeellisia työläisasutuksia. Vuosina 1904–1905 länsiosaan pystytettiin Gavanin työläiskaupunki, jonka oli tarkoitus toimia uuden asuntorakentamisen mallina.

Vuonna 1917 Vasilinsaaresta ja siihen liittyvästä Alaissaaresta muodostettiin Vasilinsaaren piiri. 1920-luvulla ryhdyttiin rakentamaan saaren länsiosaa. Vuosina 1929–1933 pystytettiin Metallostroin asuinalue ja vuosina 1931–1937 Sergei Kiroville nimetty kulttuuritalo. Leningradin piirityksen aikana kaikki puutalot purettiin polttopuiksi. 1960-luvun lopulla Suomenlahden rannan täytemaalle ryhdyttiin rakentamaan uutta asuinaluetta, jonka yhteydessä sijaitsevat Pietarin merisatama Morskoi Vokzal, Lenexpo-messukeskus sekä Pribaltijskaja-hotelli.

Blagoveštšenski-silta (entinen Luutnantti Šmidtin silta) ja Palatsisilta yhdistävät Vasilinsaaren Pietarin keskustaan, Tutškovin silta ja Pörssisilta (Rakentajien silta) Petrogradin puoleen. Saarella on kaksi metroasemaa: vihreän linjan pääteasema Primorskaja sekä saaren itäosan keskellä Vasileostrovskaja.[4]

  1. a b EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 18.10.2015.
  2. Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 108. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
  3. Kepsu, Saulo: Pietari ennen Pietaria: Nevansuun vaiheita ennen Pietarin kaupungin perustamista, s. 34–37. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-804-2
  4. Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 108–109. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]