Uuttana
Uuttana | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Jämsä |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Iso Rautaveden alue (14.52) |
Tulouomat |
Rautavirta ja Vähä Rautavirta Iso Rautavedestä, Vataanjoki, Hanhioja |
Laskujoki | Juusanvirta Pirttijärveen |
Järvinumero | 14.521.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 99,9 m [1] |
Pituus | 4,8 km [1] |
Leveys | 2,6 km [1] |
Rantaviiva | 25,2864 km [2] |
Pinta-ala | 2,78636 km² [2] |
Tilavuus | 0,00571522 km³ [2] |
Keskisyvyys | 2,05 m [2] |
Suurin syvyys | 8,4 m [2] |
Saaria | 25 |
Lehmisaari, Retussaari, Karhusaari, Muurahaissaari | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Uuttana on Keski-Suomessa Jämsässä Lylyniemen kulmakunnan lähellä sijaitseva järvi. Se muodostaa osan Jämsän reitistä ja sen kautta kulkee Wanhan Witosen melontareitti.[1][2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuttana on 4,8 kilometriä pitkä, 2,6 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 279 hehtaaria eli 2,8 neliökilometriä. Järven pohjoisosa muodostuu 2,4 kilometriä pitkästä Pitkä-Uuttanan lahdesta, jonne leveä Vataanjoki laskee. Etelään työntyy pitkä lahtimainen Juusanvirta, joka ei katsota kuuluvan Uuttanaan järvialtaaseen. Järvi päättyy Kokonsalmen kapeikkoon, jossa Juusanvirta levenee. Itäranta muodostuu Juminiemestä, joka eteläpuolella sijaitsee Virransaari. Saaren pohjoispuolella virtaa Rautavirta ja eteläpuolella Vähä Rautavirta. Virrat tuovat pääreitin yläjuoksulta Iso Rautaveden vettä Uuttanan Retusselkään. Pohjoisranta on niemien ja lahtien vuorottelua. Pitkä-Uuttana sijaitsee Lykynniemen ja Kasesniemen väliin, Kasesniemen länsipuolella sijaitsee lyhyempi Mustalahti, ja tämän länsipuolella pienet lahdet Iso Kivipohja ja Kivilahti. Uuttanan suurin järvenselkä on Riilahdenselkä, joka sijaitsee järven lounaispäässä.
Järven tilavuudeksi on määritetty 5,72 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 2,1 metriä. Sen syvin kohta sijaitsee Riilahdenselän keskellä olevassa syvänteessä [4], jossa on 8,4 metriä syvää. Matalassa järvessä on epätasainen pohja ja siksi runsaasti saaria. Suurimmat saaret ovat Lehmisaari ja Retkussaari. Saaria on kartasta laskien yhteensä 25, joista voidaan mainita esimerkiksi Retkussaaren itäpuolelta Karhusaari ja Pitkä-Uuttanassa Muurahaissaari.
Järven rantaviivan pituus on 25,3 kilometriä. Järven ympäristö on pääasiassa metsämaata ja vain Pitkä-Uuttanan ympristössä on Lylyniemessä ja Hakalanperällä muutama peltopalsta, sekä yksi peltoala Ruukinmäen itärinteellä. Järven poikki kulkee viime jääkauden loppuvaiheessa muodostunut harjujakso, joka tulee näkyväksi Mustalahden pohjoispuolella, kulkee etelään Hakonenän kautta Lehmisaareen, ja ilmestyy etelärannassa näkyviin Kokonnenän niemenä Juusanvirran niskan itärannalla. Kiinteää asutusta on rannikon lähistöllä vain muutamia talouksia, mutta vapaa-ajan asuntoja on yli 40. Vain Lehmisaaressa on kaksi vapaa-ajan asuntoa. Pitkä-Uuttanan joensuun ylittää yhdystien 16537 silta. Yhdystiehen tulee etelästä kaksi kylätietä. Toinen johtaa itärannalla Lylyniemeen ja toinen seuraten länsirantaa etelään Hirvelänkylälle ja Valkealuomiin.
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuttana sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Iso Rautaveden alueella (14.52), jonka Uuttanan alueeseen (14.521) järvi kuuluu. Järvi kuuluu Jämsän reitin pääuomaan. Järven vedenpinnan korkeus on 99,9 metriä mpy. Jämsän reitillä Uuttanan yläpuolella sijaitsevan Iso Rautaveden pinta on vain 10 senttimetriä Uuttanaa ylempänä ja sen alapuolella sijaitseva Pirttijärvi (121 ha) on 1,7 metriä alempana. Juusanvirran pudotus tapahtuu joen alajuoksulla Myllykoskessa ja Keskinenkoskessa.[1][7]
Jämsän reitin päävirtaus laskee Iso Rautavedestä (843 ha) sen itärantaan ja se jatkaa etelärannasta Juusvirtaa myöten etelään laskien siellä Pirttijärveen. Uuttanan vesistöalue on pieni ja samalla järvetön, mutta siihen tulee pohjoisesta muutama jokimainen virtaus Pitkä-Uuttanaan. Suurin niistä on Vataajanjoki, joka on Vataanjoen valuma-alue (14.526) laskujoki. Vataajanjoki virtaa alajuoksullaan Koijärvi (94 ha) läpi. Koijärven lähellä sijaitsevat myös Koveroinen (57 ha) ja Riihijärvi (75 ha). Pitkä-Uuttanan länsirantaan laskee Hanhioja, joka on pääaisassa vain pieniä järviä sisältävän Hanhiojan valuma-alueen (14.525) laskuoja. Hanhiojan alajuoksulla sijaitsee kuitenkin Hanhijärvi (21 ha).
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuttanan pohjoisrannalla sijaitsi aikoinaan Jämsän seurakunnan omistama Ainilan leirikeskus, jonka myytiin vuonna 2018.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Uuttana, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.2.2023.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.12.2022.
- ↑ Wanha Witonen Jamsa.fi. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.12.2022.
- ↑ Uuttana, Jämsä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.12.2022.
- ↑ Uuttana, Jämsä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.12.2022.
- ↑ Uuttana (14.521.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.12.2022.
- ↑ Kirkkohallitus vahvisti Ainilan leirikeskuksen myynnin (html) Jamsanseurakunta.fi. Jämsä: Jämsän seurakunta. Viitattu 30.10.2020.