Unio Hiitonen
Sakari Unio Felix Hiitonen (vuoteen 1932 Hidén; 10. kesäkuuta 1910 Helsinki – 8. elokuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen kiinteistöneuvos, joka oli tunnettu myös sotavuosien rintamakuvaajana.
Unio Hiitosen vanhemmat olivat Helsingin yliopiston kreikan ja latinan kielen apulainen Karl Julius Hidén ja kirjastoapulainen Helmi Liisi Parmanen. Hiitonen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1928 Helsingin Suomalaisesta Normaalilyseosta ja opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän oli vuonna 1931 Edistyspuolueen Helsingin-piirisihteerinä ja vuosina 1932–1935 Kansalaisvastuu ry:n apulaissihteerinä. Vuodesta 1936 hän työskenteli Shell-yhtiön palveluksessa eri tehtävissä. Sotien jälkeen Hiitonen oli vuodesta 1944 Helsingin Olympiakylän pitkäaikaisena isännöitsijänä. Hänestä tuli myös lukuisten muiden rakennusliike Hakan Helsingin lähiöissä omistamien kerrostaloalueiden isännöitsijä ja vuosina 1962–1973 hän oli Hakan Talonhoito Oy:n toimitusjohtaja. Hän oli kehitti kiinteistöjen aluehuoltoa Suomessa muun muassa korvaamalla talonmiehet huoltomiehillä. Vuodesta 1968 hän kuului Aravakiinteistöliiton johtokuntaan. Hiitonen sai kiinteistöneuvoksen arvonimen vuonna 1971.
Talvi- ja jatkosotaan osallistunut Hiitonen otti sotavuosina yli tuhat rintamakuvaa. Hän voitti kuvillaan vuonna 1974 erikoispalkinnon Suomen Tiedeakatemian korsuperinnekilpailussa ja sai vuonna 1975 Suomen Kulttuurirahaston apurahan kuvakokoelmansa kunnostamiseksi. Hän kokosi rintamakuvistaan vuonna 1979 ”Rintamaelämän arkipäivää” -nimisen näyttelyn ja niistä julkaistiin samana vuonna myös kirja Rintamaelämää. Hiitosen rintamakuvakokoelma on nykyisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kokoelmissa. Eläkevuosinaan Hiitonen keräili myös rintamamiesten sota-aikaisia puhdetöitä. Hän toimi myös Käpylän Kalevala-juhlien pääjärjestäjänä yli 25 vuoden ajan.
Hiitosen puolisona oli vuodesta 1935 virolaissyntyinen filosofian kandidaatti Alma Ireene Haavamäe (1908–1992), joka toimi Helsingin kaupungin ammatinvalinnanohjaajana. Alma Hiitosen testamenttilahjoituksella perustettiin Suomen kulttuurirahaston yhteydessä toimiva Alma ja Unio Hiitosen rahasto, joka tukee Viron kielen ja kulttuurin tutkimusta.
Hiitosen veljiä olivat kasvitieteilijä Ilmari Hiitonen ja diplomaatti, toimittaja ja poliitikko Ensio Hiitonen.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suupohjan kaiun alkuvaiheet kirjamerkintöjen valossa, eripainos Suupohjan Sanomat 16.4.1958. Kristiinankaupunki 1958
- Kiinteistöjen keskitetty aluehoito. Kulutusosuuskuntien keskusliitto, Helsinki 1968
- Kun Kristiinassa tehtiin kansanopetuksen historiaa, eripainos Suupohjan Sanomat 12.10.1973. Kristiinankaupunki 1973
- Sotasavotta : korsuelämää 1939-1944 ; toimittaneet Aarre Nyman, Esko Salminen, Urpo Vento; valokuvat Unio Hiitonen. Otava 1974
- Parmanin talo ja erään sen kasvatin kohtalo, eripainos Suupohjan Sanomat 4.11.1977. Kristiinankaupunki 1977
- Erään hopealusikan tarina. U. Hiitonen, Kristiina 1978
- Ahti, aaltojen kuningas : Kristiinan ensimmäisen sanomalehden tarina, eripainos Suupohjan Sanomat 98/1978. U. Hiitonen, Kristiina 1979
- Rintamaelämää: Valokuvia sieltä jostakin 1939-1944. Tammi 1979
- Kaikki virtaa : luovaa kirjoittelua kuudelta vuosikymmeneltä ; Unio Hiitosen kirjoituksia koonnut Alma Hiitonen. Helsinki 1980
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pihlajamäki : Muuta artikkelit : Anekdootteja Unio Hiitosesta, ilmestynyt Pihlajamäen lähiölehdessä 1/2010 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Alma ja Unio Hiitosen rahasto Suomen Kulttuurirahasto
- Veteraaniperinne : Kansanrunousarkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 21.8.1983, HS Aikakone.
- Kuka kukin on 1954, s. 218
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|