USS John C. Stennis (CVN-74)
| USS John C. Stennis | |
|---|---|
 USS John C. Stennis |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Northrop Grumman Shipbuilding |
| Kölinlasku | 13. maaliskuuta 1991 |
| Laskettu vesille | 11. marraskuuta 1993 |
| Palveluskäyttöön | 9. joulukuuta 1995 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 94 000 t |
| Pituus | 332,85 m (kokonaispituus) |
| Leveys |
40,84 m (runko) 76,8 m (lentokansi) |
| Syväys | 11,3 m |
| Koneteho | 2 x Westinghouse A4W -ydinreaktoria 260 000 shp (194 MW) |
| Nopeus | 30+ solmua (56 km/h) |
| Miehistöä | 5 500 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 x RIM-7 Sea Sparrow 2 x RIM-116 Rolling Airframe Missile 2 x 20 mm Phalanx CIWS 90 lentokonetta ja helikopetria |
USS John C. Stennis (runkonumero CVN-74) on Yhdysvaltain laivaston Nimitz-luokan lentotukialus, joka on nimetty 41 vuotta Mississipin osavaltion senaattorina olleen John C. Stenniksen mukaan.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Nimitz-luokka
Alus tilattiin Newport News Shipbuilding Companyltä Newport Newsistä Virginiasta, missä köli laskettiin 13. maaliskuuta 1991. Alus laskettiin vesille 11. marraskuuta 1993 kumminaan John C. Stennisin tytär Margaret Stennis-Womble ja tilaisuuden pääpuhujana varapresidentti Albert Gore. Alus otettiin palvelukseen 9. joulukuuta 1995 ensimmäisenä päällikönään Robert C. Klosterman.[1][2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_is_underway.jpg)
Alus vastaanotti ensimmäisen lentokoneen F-14B:n laskuun 18. tammikuuta 1996. Aluksella tehtiin laivaston historian ensimmäinen F/A-18E/F -koneen laskeutuminen lentotukialukselle 18. tammikuuta 1997.[2] Sillä palveli koeajojen aikana tukialuslennosto 8 ja kesäkuusta 1996 alkaen tukialuslennosto 20 (reservi), joka poistui lyhyen aikaa aluksella koulutusta saatuaan. Aluksen vakinaiseksi lennostoksi oli suunniteltu tukialuslennosto 7.[3]
Norfolkista alus lähti 26. helmikuuta 1998 ensimmäiselle partiomatkalleen ja samalla sen kotisatamaksi määrättiin San Diego. Alus läpäisi Gibraltarinsalmen 3. maaliskuuta ja se saapui Punaisellemerelle 7. maaliskuuta kuljettuaan Suezinkanavan läpi. Se saapui 11. maaliskuuta Arabianlahdelle liittyen operaatio Southern Watchiin koottuun laivasto-osastoon.[2]
John C. Stennis on Tukialustaisteluosasto 3:n johtoalus. Taisteluosaston muita aluksia ovat:
- USS Halsey (DDG-97)
- USS Howard (DDG-83)
- USS Jarrett (FFG-33)
- USS Preble (DDG-88)
- USS Rentz (FFG-46)
- USS Antietam (CG-54)
- USS O'Kane (DDG-77)
- USNS Bridge (T-AOE-10)
Alus palasi 3. toukokuuta 2013 Bremertoniin oltuaan merellä kahdeksan kuukautta. Alus siirrettiin 27. kesäkuuta Puget Soundin laivastontelakan kuivatelakalle numero 6 neljäksitoista kuukaudeksi huoltoon.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ US Carriers Info
- ↑ a b c d US Carriers History
- ↑ Air Forces Monthly 1996 November s. 32-34
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- USS John C. Stennis (Arkistoitu – Internet Archive)
- John C. Stennis Strike Group