USS Enterprise (CVN-65)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Yhdysvaltain laivaston ensimmäisestä ydinkäyttöisestä lentotukialuksesta. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
USS Enterprise (CVN-65)
USS Enterprise
USS Enterprise
Aluksen vaiheet
Rakentaja Newport News Shipbuilding and Drydock Company
Kölinlasku 4. helmikuuta 1958
Laskettu vesille 24. syyskuuta 1960
Palveluskäyttöön 25. marraskuuta 1961
Poistui palveluskäytöstä 3. helmikuuta 2017
Tekniset tiedot
Uppouma 93 500 t
Pituus 342,3 m
Leveys 40,5 m
Syväys 11,9 m
Koneteho 280 000 shp (210 MW)
Nopeus yli 30 solmua
Miehistöä yli 5 000
Aseistus
Aseistus 2 x Sea Sparrow
2 x RAM
3 x 20 mm CIWS Phalanx
85 lentokonetta

USS Enterprise (runkonumerot CVAN-65 ja CVN-65) oli Yhdysvaltain laivaston ainoa Enterprise-luokan lentotukialus. Se luovutettiin laivastolle vuonna 1961, jolloin se oli maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialus ja toinen ydinkäyttöinen pinta-alus Yhdysvaltain laivastossa risteilijä USS Long Beachin valmistuttua muutamaa kuukautta aiemmin. Ydinkäyttöinen sukellusvene USS Nautilus otettiin käyttöön 1954 ja Neuvostoliiton siviilikäytössä oleva jäänmurtaja Lenin 1957.

Suunnittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus perustui edeltävään Forrestal-luokkaan. Siinä käytettiin melko konservatiivista tekniikkaa. A2W-ydinreaktoreita oli peräti kahdeksan ja ne pyörittivät neljää potkuriakselia. Reaktorit oli sijoitettu aiempien lentotukialusten kattilahuoneiden paikalle. Koska ydinkäyttöinen alus ei tarvitse polttoainetankkeja omaa koneistoaan varten, säästynyt tila mahdollisti kaksinkertaiset lentopolttoainevarastot, mahdollistaen yhtäjaksoisen lentotoiminnan 12 vuorokauden ajan. Aluksen huippunopeus oli 35 solmua ja reaktorien polttoainesauvojen vaihtoväli viisi vuotta.[1]

Alun perin suunniteltiin kuuden Enterprise-luokan aluksen rakentamista. Alustyypin korkean hinnan johdosta viittä muuta ei lopulta edes tilattu.

Ydinkäyttöistä lentotukialusta suunniteltiin jo 1952, jolloin laivasto nimitti Newport News Shipbuilding and Drydock Companyn suunnittelemaan aluksen ja Westinghousen suunnittelemaan reaktorit. Alun perin presidentti Harry Truman hyväksyi 1950 suunnitelman, mutta se leikattiin budjetista 1953, kun ydinkäyttöisten alusten karkaava hinta sai kongressin ja puolustusministeriön kyseenalaistamaan niiden käyttökelpoisuuden. Korean sota antoi amiraali Hyman G. Rickoverille mahdollisuuden puolustaa hanketta ja sitä jatkettiin 1954.[1]

USS Enterprise (taka-alalla) ja Ranskan laivaston lentotukialus FS Charles de Gaulle.

Alus laskettiin vesille 24. syyskuuta 1960 ja sen ensimmäinen reaktori käynnistettiin 2. joulukuuta 1960. Ensimmäiseen tehtäväänsä se lähetettiin Välimerelle 1962. Loppuvuodesta Enterprise ja Yhdysvaltain 2. laivasto määrättiin saartamaan Kuubaa Kuuban kriisin yhteydessä. Kriisin jälkeen Enterprise palasi 6. laivastoon Välimerelle.[1]

Ensimmäinen huolto ja polttoaineen vaihto suoritettiin lokakuussa 1964. Vuonna 1973 Vietnamin aselevon jälkeen alus huollettiin Bremertonissa Washingtonissa tukemaan laivaston uusinta F-14 Tomcat -lentokonetta.[1]

Enterprisen tulipalo 14.1.1969.

14. tammikuuta 1969 laivalla tapahtui onnettomuus. Mk.32 -tyypin Zuni -raketti laukesi aiheuttaen 27 merisotilaan kuoleman. Sen lisäksi 314 henkilöä haavoittui ja 15 lentokonetta tuhoutui.[2]

Enterprisen vierailut Japanissa 1964 ja 1968 aiheuttivat maiden välien kiristymistä ja opiskelijamielenosoituksia sitä vastaan.[1] Alkuvuodesta 2012 Enterprise lähetettiin viimeiselle partiomatkalle Persianlahdelle.[3]

Käytöstä poistaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus poistettiin aktiivisesta palveluksesta 1. joulukuuta 2012 Norfolkin laivastotukikohdassa. Aluksen varastojen tyhjentäminen alkoi 3. joulukuuta ja sen valmistaminen ydinpolttoaineen poistoon aloitettiin. Alus hinattiin 20. kesäkuuta 2013 Huntington Ingalls Industriesille käytöstä poistamista varten, jolloin sen kahdeksasta reaktoriytimestä poistetaan ydinpolttoaine. Alus poistettiin 3. helmikuuta 2017 virallisesti palveluksesta Newport Newsissä ja samalla se poistettiin alusluettelosta.[4]

Aluksen museointia suunniteltiin, mutta mm. ydinreaktorien aiheuttaman turvallisuusriskin johdosta alus päätettiin romuttaa.

Aluksella on lempinimet The Big E, Mobile Chernobyl ja Three-Quarter Mile Island.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Kitty Hawk -luokka 		Yhdysvaltain laivaston lentotukialukset Seuraaja:
Nimitz-luokka
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=USS_Enterprise_(CVN-65)&oldid=19915091”