UPM

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta UPM Kymmene)
12 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 19. helmikuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
UPM-Kymmene Oyj
Tunnuslause UPM Biofore - Beyond fossils
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: UPM
Markkina-arvo Nousua 18 629 milj. € (31.12.2022)[1]
ISIN FI0009005987
Perustettu 1996
Toimitusjohtaja Massimo Reynaudo[2][3]
Puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth[2]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Alvar Aallon katu 1
Helsinki, Suomi[2]
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala metsäteollisuus
Tuotteet paino- ja erikoispaperit, sellu, sähkö- ja lämpöenergia, tarralaminaatti, vaneri, puumuovikomposiitti, sahatavara, uusiutuva diesel ja nafta
Liikevaihto Nousua 11 720 milj. € (2022)[1]
Liikevoitto Nousua 2 096 milj. € (2022)[1]
Tilikauden tulos Nousua 1 556 milj. € (2022)[1]
Henkilöstö Nousua 17 200 (keskim. 2022)[1]
Kotisivu www.upm.fi

UPM-Kymmene Oyj on suomalainen metsäteollisuusyhtiö, joka työllisti vuonna 2022 noin 17 200 henkilöä. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2022 11,7 miljardia euroa, ja sillä oli 132 100 osakkeenomistajaa.[4]

Vuonna 2017 UPM oli liikevaihdolla mitattuna Suomen viidenneksi suurin yritys[5].

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen UPM:n aikaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n edeltäjäyhtiöillä on pitkät perinteet. UPM:ään yhdistettyjen yhtiöiden ensimmäiset puuhiomot, paperitehtaat ja sahalaitokset aloittivat toimintansa 1870-luvulla. Sellunvalmistus alkoi 1880-luvulla ja paperinjalostus aloitettiin 1920-luvulla. Vanerin valmistus alkoi 1930-luvulla. UPM:n edeltäjäyhtiöihin ovat aikanaan sulautuneet monet suomalaiset metsäteollisuusyritykset kuten Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Wilh. Schauman, W. Rosenlew ja Raf. Haarla.[6]

UPM:n ulkomaisista tehtaista vanhin oli Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo 1400-luvun lopulla. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla. UPM Docellesin paperitehtaan toiminta päättyi tammikuussa 2014.[7]

UPM-Kymmene Oyj (1996–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen UPM aloitti toimintansa toukokuussa 1996, kun Repola, Kymmene, Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM), Kymin Paperiteollisuus, Kaukas ja Wisaforest yhdistyivät UPM-Kymmene Oyj -nimiseksi yhtiöksi. Yhtiön nimenä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.[8]

UPM:n liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka. Todennäköinen selitys taruolennon valintaan on ilmeisesti ollut aarnikotkan vertauskuvallisuus: griippiä pidetään vartijaeläimenä, joka vartioi kulta-aarteita. Pohjoisen oloihin siirrettynä se vartioi metsän vihreää kultaa. Liikemerkki on vanhin Suomessa käytössä olevista yritystunnuksista.[9]

UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta.[10] Myös Voikkaan entisissä tehdastiloissa toimii yritysalue.

Vuonna 2011 UPM osti Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n.[11]

Kesäkuussa 2014 uutisoitiin, että UPM alkaa myydä Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavaa uusiutuvaa dieseliä, UPM BioVernoa, North European Oil Traden kautta mm. St1- ja Shell-huoltamoille.[12] Biodiesellaitos aloitti toimintansa tammikuussa 2015. Laitos tuottaa vuodessa 130 000 tonnia uusiutuvaa polttoainetta.[1]

Elokuussa 2020 UPM ilmoitti sulkevansa Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan.[13] Ilmoitus tehtaan sulkemisesta sai aikaan suuren poliittisen keskustelun, ja esimerkiksi Suomen pääministeri Sanna Marin otti kantaa asiaan.[14]

Museotoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM omistaa ja ylläpitää Verlan historiallista puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut Unescon Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.[15][16]

Teollisuusoppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM ylläpiti kahta teollisuusoppilaitosta, joissa koulutettiin paperiteollisuuden työntekijöitä. Kymin teollisuusoppilaitos Kuusankoskella Kouvolassa lopetti toimintansa vuonna 2007.[17] Kymin teollisuusoppilaitokseksi rakennettu jugend-tyylinen rakennus kuuluu osaksi Kuusankosken-Kymintehtaan teollisuusympäristön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä[18], ja sen juhlasali ja lämpiö taideteoksineen muodostavat kokonaistaideteoksen, joka on suojeltu rakennusperintölailla vuonna 2020.[19] Valkeakoskella sijainneen Lotilan teollisuusoppilaitoksen viimeiset opiskelijat valmistuivat vuonna 2008.[17] Ammattikoulu oli toiminut entisen Lotilan kartanon alueella vuodesta 1929 lähtien.[20][21]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
UPM:n pääkonttori eli Biofore-talo Töölönlahden puiston laidalla Helsingissä.
300pxRauman paperitehdas

UPM koostuu kuudesta liiketoiminta-alueesta: UPM Fibres, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood.[22]

Liiketoimintojen osuudet liikevaihdosta ja liikevoitosta olivat vuonna 2022 seuraavat:[4]

Liiketoiminto Osuus
liikevaihdosta		 Osuus
liikevoitosta
Fibres 21 % 27 %
Energy 6 % 18 %
Raflatac 15 % 10 %
Specialty Papers 13 % 7 %
Communication Papers 37 % 30 %
Plywood 4 % 5 %
Muu toiminta ja eliminoinnit 5 % 2 %
yhteensä 11,7 mrd. € 2,1 mrd. €

UPM:n päätuotteita ovat sellu, aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Puutuotteet käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit ja viilut. Yhtiö tuottaa myös energiaa ja toimii fyysisen sähkön kaupassa ja sähkön johdannaismarkkinoilla. Tammikuussa 2015 Lappeenrannassa aloitti yhtiön biojalostamo, joka tuottaa biodieseliä liikennekäyttöön. Lisäksi UPM on laajentanut liiketoimintaansa muun muassa biokemikaaleihin, biokomposiittituotteisiin sekä biolääketieteen sovelluksiin.

UPM Fibres

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Fibres muodostuu sellu- ja sahaliiketoiminnoista sekä puuviljelmätoiminnoista. UPM:llä on viisi sellutehdasta – kolme Suomessa ja kaksi Uruguayssa – sekä neljä sahaa Suomessa.[4] Sellutehtaat tuottavat vuosittain 5,8 miljoonaa tonnia sellua.[4] UPM Fibresin osuus UPM:n liikevoitosta vuonna 2022 oli 27 %.[4]

UPM Energy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n energialiiketoiminta-alue tuottaa Suomessa sähköä vesi-, ydin- ja lauhdevoimalla. UPM on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 581 megawatilla. 2023 valmistuneesta Olkiluoto 3:sta yhtiö saa noin 500 megawattia.[4] UPM on 47,7 %:n osuudella mukana osakkuusyhtiö Pohjolan Voima Oy:ssa (PVO)[4], jonka vuotuinen sähkön- ja lämmöntuotanto on noin 12,2 TWh[23]. UPM omistaa Suomessa yhdeksän vesivoimalaitosta.[24] UPM Energyn osuus yhtiön liikevoitosta vuonna 2022 oli 18 %.[4]

UPM Raflatac

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Raflatac valmistaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin. Tarralaminaatteja käytetään hinta- ja tuotetarroissa, esimerkiksi elintarvike-, hygienia- ja lääketeollisuudessa. Yhtiöllä on 12 tarralaminaattitehdasta sekä 24 leikkuu- ja jakeluterminaalia viidellä mantereella[4][1], Raflatacin osuus yhtiön vuoden 2022 liikevoitosta oli 10 %.[4]

UPM Specialty Papers

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Specialty Papers valmistaa Suomessa, Saksassa ja Kiinassa  tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, pakkauksiin, kaupalliseen silikonointiin, toimistokäyttöön ja painatukseen. UPM Specialty Papersin osuus yhtiön vuoden 2022 liikevoitosta oli 7 %[4].

UPM Communication Papers

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Communication Papers valmistaa graafisia papereita mainontaan, sanoma- ja aikakauslehtiin sekä koti- ja toimistokäyttöön. UPM:llä on 13 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Monet tehtaista toimivat paperinvalmistuksen ohella bioenergian tuottajina. UPM Communication Papersin osuus liikevoitosta vuonna 2022 oli 30 %.[4]

UPM Plywood

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM on Euroopan suurin vanerinvalmistaja. UPM Plywood Oyllä on vaneritehtaat Savonlinnassa, Joensuussa, Ristiinassa, Otepäässä Virossa sekä Kalson viilutehdas Kouvolan Vuohijärvellä.[4][25] Jyväskylässä sijaitseva Säynätsalon vaneritehdas suljettiin heinäkuussa 2020.[26] Venäjällä sijaitseva Chudovon tehdas myytiin huhtikuussa 2023.[27] Plywoodin osuus liikevoitosta vuonna 2022 oli 5 %.[4]

Muu toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM Metsä vastaa puunhankinnasta yhtiön liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia metsiä. UPM omistaa noin 522 000 hehtaaria metsämaata Suomessa ja 76 000 hehtaaria Yhdysvalloissa. Lisäksi UPM:llä on Uruguayssa 305 000 hehtaaria puuviljelmiä. Yhtiön kaikki metsät on sertifioitu.[28]

UPM:n tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä suuri osa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän puun ja biomassan hankintaorganisaatio hankkii metsäenergiapuu mukaan lukien kaikkia puutavaralajeja, joista valmistaan muun muassa sellua, paperia, vaneria, sahatuotteita tai energiaa. Suurin osa tästä raaka-aineesta käytetään UPM:n omilla tehtailla ja voimalaitoksilla. UPM Metsä vastaa yhtiön omien metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista metsänhoitotöistä metsäomaisuudenhallintapalveluihin.

Muuhun toimintaan kuuluvat myös uusiutuvaa dieseliä ja naftaa tuottava UPM Biofuels, puupohjaisia kemikaaleja tuottava UPM Biochemicals, komposiittiyksikkö UPM Biocomposites sekä biolääketieteen tuotteita tuottava UPM Biomedicals -liiketoimintayksikkö.[4] UPM Biochemicalsin uusiutuvat ja biopohjaiset glygoli ja ligniini korvaavat fossiilisia vastineita erilaisissa teollisissa ja kuluttajatuotteissa.[29] UPM Biocompositesin tuotteisiin kuuluvat ProFi-komposiittiterassi sekä esimerkiksi 3D-tulostukseen soveltuva Formi-granulaatti.[30] UPM Biomedicals on kaupallistanut GrowDex-nanoselluloosahydrogeelin, joka soveltuu 3D-solukasvatukseen, sekä koivun nanoselluloosaan pohjautuvan FibDex-haavasidoksen.[31]

Biopolttoaineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM kehittää puupohjaisia biopolttoaineita. Tuotteet valmistetaan ruoaksi soveltumattomista raaka-aineista. UPM:n biopolttoaineet ylittävät sekä EU:n että Suomen biopolttoaineiden kestävyydelle asettamat nykyiset ja edelleen tiukentuvat vaatimukset. Yksi pitkän aikavälin tavoitteista on laajentaa biopolttoaineen tuotantoa uusilla prosesseilla ja raaka-aineilla, kuten pyrolyysiöljyllä ja kiinteällä biomassalla.[32][33]

Biojalostamo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM on rakentanut puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan, Kaukaan tehdasalueelle. UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa vuosittain noin 130 000 tonnia pitkälle jalostettua uusiutuvaa dieseliä liikennekäyttöön ja uusiutuvaa naftaa petrokemianteollisuudelle. Pääraaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä.

UPM selvittää uuteen teknologiaan ja uusiin raaka-aineisiin pohjautuvia biopolttoaineliiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Mahdollisen uuden biojalostamon yksityiskohtainen kaupallinen ja tekninen perussuunnittelu aloitettiin tammikuussa 2021. Biojalostamon mahdollinen sijoituspaikka on Rotterdam Hollannissa[24].

Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueelle alkoi kesällä 2012 ja jalostamo valmistui kesällä 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 179 miljoonaa euroa. Biojalostamon rakentaminen työllisti lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.[34]

UPM:n kehittyneen dieselin tuotantokonsepti perustuu ruoaksi kelpaamattomiin raaka-aineisiin, energiapuuhun ja 85 % vähenemään kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n diesel soveltuu hyvin nykyiseen autokantaan ja polttoaineiden jakeluverkostoon.[35]

Hallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n hallitus 12. huhtikuuta 2023 lähtien:[36]

  • Henrik Ehrnrooth, puheenjohtaja (2023–, jäsen 2015–)
  • Kim Wahl, varapuheenjohtaja (2023–, jäsen 2012–)
  • Pia Aaltonen-Forsell, jäsen (2023–)
  • Topi Manner, jäsen (2022–)
  • Emma FitzGerald, jäsen (2020-)
  • Piia-Noora Kauppi, jäsen (2013–)
  • Marjan Oudeman, jäsen (2018–)
  • Martin à Porta, jäsen (2020-)
  • Jari Gustafsson, jäsen (2021-)

Johtoryhmä ja johtajisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jussi Pesonen, toimitusjohtaja
  • Tapio Korpeinen, talous- ja rahoitusjohtaja, UPM Energy -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Bernd Eikens, UPM Fibres -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Pirkko Harrela, sidosryhmäsuhdejohtaja
  • Antti Jääskeläinen, UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Juha Mäkelä, lakiasiainjohtaja
  • Jaakko Nikkilä, UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Riitta Savonlahti, henkilöstöjohtaja
  • Winfried Schaur, teknologiajohtaja, UPM Biorefining -liiketoimintayksikön johtaja
  • Massimo Reynaudo, UPM Communications Papers -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Mika Kekki, UPM Plywood -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Kari Ståhlberg, strategiajohtaja[37]

UPM:n tuotantolaitokset ja jakeluterminaalit[38]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maa Toimiala Tuotantolaitokset ja jakeluterminaalit
 Argentiina Tarrat UPM Raflatac terminaali, Buenos Aires
 Australia Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Melbourne
Chile Tarrat UPM Raflatac terminaali, Santiago
 Espanja Tarrat UPM Raflatac terminaali, Barcelona
 Etelä-Afrikka Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Kapkaupunki
  • UPM Raflatac terminaali, Johannesburg
Etelä-Korea Tarrat UPM Raflatac terminaali, Suwon-Si
 Indonesia Tarrat UPM Raflatac terminaali, Jakarta
 Intia Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Navi Mumbai
  • UPM Raflatac terminaali, Bangalore
 Italia Tarrat UPM Raflatac terminaali, Osnago
 Itävalta Paperi UPM Steyrermühl
Sahatavara UPM Steyrermühl saha
 Kiina Paperi UPM Changshu
Tarrat
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Changshu
  • UPM Raflatac terminaali, Guangzhou
  • UPM Raflatac terminaali, Tianjin
 Malesia Tarrat UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Johor
 Meksiko Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Guadalajara
  • UPM Raflatac terminaali, Ciudad de México
 Puola Tarrat
  • UPM Raflatac tutkimus- ja kehityskeskus
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Wrocław
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Nowa Wies
 Ranska Tarrat
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Nancy
 Saksa Paperi
  • UPM Augsburg
  • UPM Hürth
  • UPM Ettringen
  • UPM Nordland Papier, Dörpen
  • UPM Plattling
  • UPM Schongau
Muut UPM Biocomposites, Bruchsal (puumuovikomposiitti)

UPM Biochemicals, Leuna (biojalostamo rakenteilla)

 Suomi Paperi
Sellu
  • UPM Kaukas
  • UPM Kymi
  • UPM Pietarsaari
Tarrat
  • UPM Raflatac kehitys- ja tutkimuskeskus
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas (Tesomajärvi, Tampere)
Vaneri
  • UPM Joensuu
  • UPM Pellos (Ristiina)
  • UPM Savonlinna
  • UPM Kalso (Vuohijärvi) (viilutehdas)
Sahatavara
  • UPM Alholma (Pietarsaari)
  • UPM Kaukas (Lappeenranta)
  • UPM Korkeakoski (Juupajoki)
  • UPM Seikku (Pori)
Energia
  • Harjavallan vesivoimalaitos (osaomistus)
  • Kallioisen vesivoimalaitos (Sotkamo)
  • Kaltimon vesivoimalaitos (Joensuu)
  • Katerman vesivoimalaitos (Kuhmo)
  • Keltin vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Kuusankosken vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Tyrvään vesivoimalaitos (Sastamala)
  • Voikkaan vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Äetsän vesivoimalaitos (Sastamala)
Muut
  • UPM Biokomposiitit, Lahti (puumuovikomposiitti)
  • UPM Lappeenranta Biojalostamo (biopolttoaineet)
 Thaimaa Tarrat UPM Raflatac terminaali, Bangkok
 Turkki Tarrat UPM Raflatac terminaali, Istanbul
Ukraina Tarrat UPM Raflatac terminaali, Kiova
 Uruguay Sellu UPM Fray Bentos

UPM Paso de los Toros

 Uusi-Seelanti Tarrat UPM Raflatac terminaali, Auckland
 Vietnam Tarrat UPM Raflatac terminaali, Ho Chi Minh City
 Viro Vaneri UPM Otepään vaneritehdas
 Yhdistynyt kuningaskunta Paperi
  • UPM Caledonian paper
Tarrat UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Scarborough
 Yhdysvallat Paperi
  • UPM Blandin
Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Ontario, CA
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Mills River, NC
  • UPM Raflatac tutkimus- ja kehityskeskus, Mills River, NC
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Fletcher, NC
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Dixon, IL
  • UPM Raflatac terminaali, Dallas, TX
  • UPM Raflatac terminaali, Vancouver, WA

[4]

Ympäristö ja vastuullisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Ei sisällä paljoa kritiikkiä.

UPM:n toiminta perustuu uusiutuviin raaka-aineisiin sekä kierrätettäviin tuotteisiin.lähde? Kaikilla yhtiön tehtailla on ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Lisäksi lähes kaikilla tehtailla ja puunhankinnassa on integroidut ISO 14001-, ISO 9001- ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti sertifioidut ympäristö-, laatu-, työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmät. Monien tehtaiden energianhallintajärjestelmät on sertifioitu ISO 50001 -standardin tai suomalaisen ETJ+-järjestelmän mukaisesti.[39]

Kaikki UPM:n sellu- ja paperitehtaat Euroopassa sekä UPM Fray Bentosin sellutehdas Uruguayssa ja UPM Changshun paperitehdas Kiinassa on sertifioitu EU:n EMAS-asetuksen (EU Eco-Management and Audit Scheme) mukaisesti.[40]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2016 UPM aloitti Ärjänsaaren metsien hakkuut. Hakkuut herättivät huolta erityisesti luontoaktiiveissa ja kotiseutututkijoissa.[41] Seurauksena Suomen luonnonsuojeluliitto alkoi vaatimaan hakkuiden keskeyttämistä luonnonsuojelulakiin vedoten.[42] Greenpeacen aktivistit menivät 8. helmikuuta 2016 hakkuukoneiden tielle, jonka seurauksena UPM joutui lopettamaan työt. Seuraavana päivänä UPM ilmoitti lopettavansa hakkuut.[43]

Vuonna 2017 UPM kaatoi Etelä-Karjalassa kuukkelimetsän, joka nähdään Metsän tarina -elokuvassa. UPM tiesi ennen hakkuita alueella sijaitsevan yksi Suomen eteläisimmistä kuukkelireviireistä.[44]

Etenkin Greenpeace on kirisoinut UPM:n hakkuita useita kertoja. Vuonna 2019 ympäristöjärjestö toi julkisuuteen yhtiön hakkuusuunnitelmia Hämeenlinnassa Evon ja Taruksen alueilla vanhoissa metsissä. Järjestön mukaan UPM oli suunnitellut avohakkuita Ilves-vaellusreitin varteen jopa 140-vuotiaisiin metsiin.[45] Vuonna 2021 Greenpeace ilmoitti yhdessä Metsäliikkeen kanssa alkavansa vahtia Evon metsiä ja vaati UPM:ää luopumaan hakkuusuunnitelmistaan Evon tiedekansallispuistoesityksen alueella.[46] Vuonna 2023 Greenpeace raportoi UPM:n hakkuista Hämeenlinnassa kahdessa metsässä, joista molemmat olivat olleet uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja vanhoja metsiä.[47] Samana vuonna järjestö kampanjoi Rokansaaren metsien puolesta Puumalassa, jossa UPM aikoi hakata vanhoja metsiä, joista osa kuului Natura-suojelualueeseen.[48] Rokansaarta on kutsuttu "Saimaan kauneimmaksi saareksi" ja vetoomuksen hakkuita vastaan allekirjoitti yli 20 000 ihmistä.[49] UPM ei ole vieläkään ilmoittanut, aikooko se toteuttaa Rokansaaren hakkuut.


Alun perin Metsä Group konserniin kuuluvan Metsä-Botnian käynnistämä sellutehdashanke Uruguayssa sai osakseen arvostelua joen saastuttamisesta. Vuonna 2007 toimintansa aloittanut Fray Bentosin sellutehdas aiheutti useita vuosia kestäneen konfliktin Uruguayn ja Argentiinan välillä ja mielenosoituksia rajasillalla. Haagin tuomioistuin katsoi vuonna 2010, ettei tehdas ole saastuttanut ympäristöä. Valtiot sopivat joen tilan säännöllisestä tarkkailusta, josta vastaa Argentiinan ja Uruguayn rajajokikomissio CARU:n komitea.[50]

UPM:n toinen sellutehdas Keski-Uruguayssa käynnistyi vuoden 2023 huhtikuussa.[51] Tehtaan käynnistymisen aikoihin Uruguayta oli koetellut jo kolmen vuoden ajan poikkeuksellinen kuivuus, mikä on johtanut Montevideon ja koko Santa Lucía -joen valuma-alueen vesialtaiden tyhjentymiseen ja pulaan juomavedestä.[52] Montevideossa nähtiin vuoden 2023 alussa useita mielenosoituksia, joissa vastustettiin suuryritysten vedenkäyttöä. Yksi kritisoitavista yrityksistä oli UPM, sillä mielenosoittajien mukaan "vesi, joka meiltä puuttuu, lahjoitetaan UPM:lle".[53] Eukalyptusplantaaseilla on todettu olevan lukuisia haitallisia vaikutuksia Uruguayn ympäristöön. Ne aiheuttavat muun maussa maan eroosiota, happamoitumista, suolaantumista ja kuivumista.[54] UPM:n plantaasien ja tehtaiden on väitetty käyttävän asukkaille tarkoitetun juomaveden.[55] Yhtiö on vastannut tähän, että sellutehtaat ja yli 99 prosenttia puuviljelmistä eivät sijaitse tällä alueella eikä niillä ole mitään vaikutusta kriisialueen vesitaseeseen ja Montevideon juomaveden määrään.[56] Kuitenkin esimerkiksi ympäristöasioihin erikoistunut antropologi Carlos Santos on alleviivannut, etteivät vettä intensiivisesti käyttävät tuontantomallit, kuten tehometsätalous, olisi mahdollisia, ellei yhtiöille olisi taattu hyvää veden saatavuutta paikallisväestön kustannuksella.[53]

Toukokuussa 2023 ympäristöliike Elokapinan mielenosoitus esti liikenteen UPM:n Kymin sellutehtaalla Kouvolassa.[57] Mielenosoitus vastusti UPM:n toimintaa Uruguayssa ja se toteutettiin samana päivänä kun Uruguayssa järjestettiin vastaava mielenosoitus UPM:n tehtaalla.[58] Mielenosoittajat pitivät UPM:n toimintaa Uruguayssa modernina kolonialismina.[59]

Elokapina on osoittanut mieltä kahdesti myös UPM:n konttorilla. Ympäristöliike kritisoi UPM:ää viherpesusta, kolonialismista Etelä-Amerikassa, työehtosopimuksista irtautumisesta, johtajien 123-kertaisista palkoista muihin työntekijöihin verrattuna, luonnonmetsien hakkuista sekä metsien liikahakkuista, jotka ovat johtaneet hiilinielujen romahdukseen.[60]

Työehtosopimusneuvottelut ja vuoden 2022 lakko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia metsäteollisuusyhtiöitä edustava Metsäteollisuus ry, joka aiemmin neuvotteli valtakunnalliset työehtosopimukset muun muassa Paperiliiton ja Teollisuusliiton kanssa, irtautui jäsentensä päätöksellä työehtosopimustoiminnasta marraskuussa 2020 ref>Luukka, Teemu: Metsäteollisuus irtisanoutuu yleisistä työehtosopimuksista ja aikoo sopia työehdoista vain yhtiöiden ja työntekijöiden välillä hs.fi. 1.10.2020. Viitattu 16.8.2023.</ref>. Uusista työehdoista on sen jälkeen sovittu suoraan kunkin metsäyhtiön ja ammattiliittojen välillä.

UPM:ssä kaksi liiketoimintaa sopi liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset Teollisuusliiton kanssa joulukuussa 2021. Viidessä liiketoiminnossa sopimuskumppanina oli Paperiliitto, joka edellytti yhtä yrityskohtaista sopimusta. Näissä liiketoiminnoissa 1.1.2022 alkanut lakko päättyi 22.4.2022, kun Paperiliitto ja UPM hyväksyivät sovittelijan sovintoesityksen[61][62]. Lakko kesti 112 päivää ja oli Suomen pisin lakko yli 70 vuoteen.


Omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM-Kymmenen suurimmat osakkeenomistajat 31. maaliskuuta 2023 olivat seuraavat:[63]

  1. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma – 2,10 %
  2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 1,56 %
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo – 0,82 %
  4. Svenska Litteratursällskapet i Finland – 0,49 %
  5. Valtion Eläkerahasto – 0,49 %
  6. Holding Manutas Oy (Antti Herlinin sijoitusyhtiö) – 0,47 %
  7. Security Trading Oy – 0,33 %
  8. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö – 0,32 %
  9. Folkhälsan Samfundet i Svenska Finland – 0,27 %
  10. Åbo Akademin säätiö – 0,27 %

Tutkimus ja kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Perustuu pelkkiin UPM:n omiin lähteisiin.

Tutkimus- ja kehitystoiminnassa rahoitus suunnataan pääasiassa uusien teknologioiden tutkimiseen ja liiketoiminnan prosessien kehittämiseen. UPM:n uusia ja jo olemassa olevia liiketoimintoja tukee tutkimus- ja kehityskeskusten verkosto. Vuonna 2022 UPM käytti tutkimukseen ja kehitykseen 414 miljoonaa euroa, mikä on 81,5 % UPM:n liiketoiminnan rahavirrasta.[4]

Molekulaariset biotuotteet ovat yksi UPM:n kolmesta strategisesta kasvun painopistealueesta. Vuonna 2019 UPM rakensi Lappeenrantaan uuden Biofore Base -koelaitoksen[64] tutkimus- ja kehitystoimintaa varten ja laajensi Lappeenrannan T&K-toimintaa. Helsingin Meilahdessa on toiminut vuodesta 2016 puupohjaisia biolääketieteen tuotteita kehittävä innovaatioyksikkö.

Vuonna 2020 UPM aloitti uuden biokemikaaleja valmistavan jalostamon rakentamisen Leunassa, Saksassa[65]. Jalostamo tuottaa täysin puupohjaisia biokemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita kestävillä vaihtoehdoilla mm. muovin, tekstiilien, kosmetiikan ja teollisten tuotteiden valmistuksessa.[66]

UPM osallistuu EU:n biomassoja jalostavan sektorin tutkimus- ja innovaatioyhteenliittymään (European Joint Undertaking on Bio-Based Industries, BBI JU)[67], joka keskittyy biopohjaisten tuotteiden sekä niiden tuotannon ja kilpailukyvyn kehittämiseen Euroopassa. UPM on osakkaana suomalaisessa CLIC Innovation -yhtiössä[68], ja jäsen FinnCERES-osaamiskeskuksessa[69], joka tutkii lignoselluloosaan pohjautuvia materiaaleja.

Vuonna 2019 UPM liittyi Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI:n (Confederation of European Paper Industries)[70] uuteen 4evergreen-aloitteeseen[71], jolla vauhditetaan kuitupohjaisten pakkausten käyttöä kiertotaloudessa.

Osakkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM:n osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhdysvalloissa kauppaa käydään UPM:n osaketalletustodistuksilla OTC-markkinoilla.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Vuosikertomus 2022 (PDF) upm.com. UPM-Kymmene Oyj. Viitattu 28.4.2023.
  2. ↑ a b c Tiedot yrityksestä: UPM-Kymmene Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  3. ↑ Outi Kokko: UPM on nimittänyt uuden toimitusjohtajan Ilta-Sanomat. 24.10.2023. Viitattu 22.12.2023.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Vuosikertomus 2022 (PDF) UPM-Kymmene Oyj. Viitattu 28.4.2023.
  5. ↑ Talouselämä 21/2018
  6. ↑ upmbiofore.fi upmbiofore.fi. Viitattu 24.5.2017.
  7. ↑ UPM sulkee Docellesin hienopaperitehtaan Ranskassa UPM. Viitattu 24.9.2020.
  8. ↑ UPM-Kymmene Oyj (UPM:n tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä) tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 25.6.2019.
  9. ↑ upmbiofore.fi upmbiofore.fi. Viitattu 24.5.2017.
  10. ↑ Renforsin Ranta: Renforsin Ranta - Yritysalue Kajaanissa www.renforsinranta.fi. Viitattu 16.3.2020.
  11. ↑ UPM vuosikertomus 2011, s. 79
  12. ↑ Historiallinen murros: ABC:n, Shellin ja St1:n mittareista alkaa saada suomalaisen metsäjätin valmistamaa polttoainetta 16.6.2014. Talouselämä. Arkistoitu 19.6.2014. Viitattu 30.6.2014.
  13. ↑ UPM aikoo sulkea yhden Suomen suurimmista paperitehtaista – Suomen viimeinen sanomalehtipaperia tekevä kone sammuu Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 24.9.2020.
  14. ↑ Stenroos, Maria: Miksi UPM:n tehdas räjäytti poliittisen keskustelun? Professori: taustalla on muutos Sipilän porvarihallituksesta punavihreään politiikkaan yle.fi. Viitattu 24.9.2020.
  15. ↑ Maailmanperintökohteet Edu.fi. Viitattu 10.9.2011.
  16. ↑ Verlan tehdasmuseon toimintakertomus Verla.fi. Viitattu 10.9.2011.
  17. ↑ a b Tausta | Tehdasoppilaitokset vaihtuivat oppisopimuksiin Helsingin Sanomat. 21.9.2014. Viitattu 23.10.2024.
  18. ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Kohdetiedot Kuusankosken-Kymintehtaan teollisuusympäristö www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 31.10.2024.
  19. ↑ Kymin ammattikoulun sisätiloja suojeltiin, suurjännitepylväitä ja mattolaitureita ei | Kaakkois-Suomen ELY-keskus www.sttinfo.fi. Viitattu 31.10.2024.
  20. ↑ Minna Ohtamaa: Tämä on jäljellä perinteikkäästä Lotilan ammattikoulusta – vain sorakasat muistuttavat menneestä Valkeakosken Sanomat. 12.5.2017. Viitattu 23.10.2024.
  21. ↑ Juhani Valli: Lotilan oppilaat on nyt listattu kansien väliin – Tuore historiikki kuvaa ammattikoulun vaiheita paperitehtaiden kasvun ajalta Valkeakosken Sanomat. 22.6.2019. Viitattu 23.10.2024.
  22. ↑ Vuosikertomus 2021, s. 8
  23. ↑ Pohjolan Voima vuosikertomus 2022 Pohjolan Voima. Viitattu 28.4.2023.
  24. ↑ a b UPM tilinpäätöstiedote 2021
  25. ↑ Production units Production units | WISA PLYWOOD. Viitattu 28.4.2023. (englanniksi)
  26. ↑ UPM Plywood sulkee Jyväskylän vaneritehtaansa – 147 menettää työpaikkansa Yle Uutiset. Viitattu 11.8.2020.
  27. ↑ UPM on myynyt kaikki liiketoimintonsa Venäjällä Gungnir Wooden Products Tradingille 3.4.2023. UPM. Viitattu 28.4.2023.
  28. ↑ UPM Vuosikertomus 2022, s. 82
  29. ↑ UPM Biochemicals UPM Biochemicals | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  30. ↑ UPM Biocomposites UPM Biocomposites | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  31. ↑ UPM Biomedicals UPM Biomedicals | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  32. ↑ s. 14 Vuosikertomus 2013
  33. ↑ http://www.upm.com/FI/TUOTTEET/Biopolttoaineet/Pages/default.aspx (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. ↑ UPM pörssitiedote 1.2.2012, http://www.upm.com/FI/MEDIA/Uutiset/Pages/UPM-rakentaa-maailman-ensimmäisen-puupohjaista-biodieseliä-valmistavan-biojalost-001-Wed-01-Feb-2012-10-05.aspx
  35. ↑ UPM Biopolttoaineet upmbiofuels.com. Viitattu 30.3.2022.
  36. ↑ Hallituksen kokoonpano UPM. Viitattu 28.4.2023.
  37. ↑ Johtajisto UPM. Viitattu 30.3.2022.
  38. ↑ Tuotantolaitokset | UPM - Tuotantolaitokset | UPM.FI. Viitattu 28.4.2023.
  39. ↑ UPM: UPM vastuullisuuden perusperiaatteet ja hallintajärjestelmät upm.com. Viitattu 15.8.2023.
  40. ↑ UPM: UPM Vastuullisuusraportoinnin tunnusluvut upm.com. Viitattu 15.8.2023.
  41. ↑ Kinnunen, Ville: Ärjänsaaren hakkuut huolettavat: "Ikävää, että olemme näin myöhässä" yle.fi. Viitattu 24.9.2020.
  42. ↑ Tiina Länkinen, Mikko Leppänen: Ärjänsaaren hakkuut jatkuivat lauantaina – luontoväki vastustaa yle.fi. Viitattu 24.9.2020.
  43. ↑ Kinnunen, Ville: Ärjän hakkuut päättyvät – UPM:ltä kovaa kritiikkiä luonnonsuojelijoille yle.fi. Viitattu 24.9.2020.
  44. ↑ Näiden kuukkelien metsä hakattiin: UPM tiesi linnuista hakatessaan ”Metsän tarinan” metsän Suomen Luonto. Viitattu 11.10.2024.
  45. ↑ UPM:n hakkuut uhkaavat Evon-Taruksen retkeilyalueen vanhoja metsiä ja maisemia metsat.greenpeace.fi. 12.10.2019. Viitattu 11.10.2024. (englanti)
  46. ↑ Metsäliike: UPM:n luovuttava luonnonmetsien hakkuista Evolla – metsäaktivistit aloittavat metsien vahtimisen Greenpeace Suomi. Viitattu 11.10.2024.
  47. ↑ Kenen vastuulla, UPM? metsat.greenpeace.fi. 17.5.2023. Viitattu 11.10.2024. (englanti)
  48. ↑ Hakkuita paratiisisaarelle? – UPM aikoo hakata luonnonsuojelualueen vanhoja metsiä Puumalan Rokansaaressa metsat.greenpeace.fi. 30.5.2023. Viitattu 11.10.2024. (englanti)
  49. ↑ Pelastetaan Rokansaari UPM:n metsähakkuilta Greenpeace Suomi. Viitattu 11.10.2024.
  50. ↑ Pohjola, Johanna: Argentiinalaiset polttivat Suomen lippuja ja pelkäsivät sellutehtaan tuhoja – mitä Uruguay-joelle kuuluu nyt? Yle kävi kiistellyllä rajajoella yle.fi. 4.9.2021. Viitattu 15.8.2023.
  51. ↑ UPM rakensi Uruguayhin historiansa suurimman tehtaan, jonka tuottama sellu täyttää 500-metriset junat useamman kerran päivässä kauppalehti.fi. 22.5.2023. Viitattu 15.8.2023.
  52. ↑ Some rains forecasted but water crisis still dramatic in Uruguay Mercopress. 18.5.2023. Viitattu 15.8.2023.
  53. ↑ a b "Vesi, joka meiltä puuttuu, lahjoitetaan UPM:lle" – Uruguayn vesikriisi nostaa jännitteitä metsäyhtiöiden ympärillä The Ulkopolitist. 2.6.2023. Viitattu 11.10.2024.
  54. ↑ Kröger, Markus: [Routledge Forestry Extractivism in Uruguay] Routledge. 2021. Viitattu 11.10.2024.
  55. ↑ Jokinen, Matilda: Juoma­vesi ehtyy, mutta UPM:n jätti­mäiselle sellu­tehtaalle sitä riittää ilmaiseksi: ”Olemme lahjoittaneet joen UPM:lle” hs.fi. 3.6.2023. Viitattu 15.8.2023.
  56. ↑ Battegazzore, Marcos: UPM toimii vastuullisesti Uruguayssa Mielipide, Helsingin Sanomat. 14.6.2023. Viitattu 15.8.2023.
  57. ↑ Ympäristöliike Elokapina protestoi Kouvolassa – ainakin 50 mielenosoittajaa tukki tiet UPM:n Kymin sellutehtaalle Yle Uutiset. 22.5.2023. Viitattu 11.10.2024.
  58. ↑ Uruguayssa on meneillään lähihistorian pahin vesikriisi, ja aktivistit syyttävät siitä myös suomalaisia Yle Uutiset. 3.6.2023. Viitattu 11.10.2024.
  59. ↑ Elokapina: Mielenosoittajat tukkivat liikenteen UPM:n Kymin tehtaalla elokapina.fi. 22.5.2023. Viitattu 11.10.2024.
  60. ↑ Elokapina: Elokapina lomautti UPM:n johdon elokapina.fi. 16.5.2023. Viitattu 11.10.2024.
  61. ↑ 112 päivää kestänyt lakko päättyy UPM:n tehtailla – "Toivon, ettei samaa jumppaa tarvitsisi käydä kahden vuoden päästä uudelleen" YLE. 22.4.2022. Viitattu 16.8.2023.
  62. ↑ Luukka, Teemu: UPM:n tehtaiden lakko oli irvi­kuva siitä, miten paikallisia sopimuksia pitää tehdä hs.fi. 22.4.2022. Viitattu 16.8.2023.
  63. ↑ Suurimmat omistajat 28.2.2022. UPM-Kymmene Oyj. Viitattu 28.4.2023.
  64. ↑ UPM:n Biofore Base -tutkimuskeskukset nopeuttavat biopohjaisten tuotteiden kehitystä – Lappeenrannan tutkimuskeskus alan eturintamassa jo 60 vuotta UPM. 30.9.2021. Viitattu 16.8.2023.
  65. ↑ Luukka, Teemu: UPM lähtee voimalla kemikaalibisnekseen – Yhtiö rakentaa puolen miljardin euron biojalostamon Saksaan hs.fi. 30.1.2020. Viitattu 16.8.2023.
  66. ↑ UPM:n biokemikaalijalostamo etenee – ensimmäiset puut toimitettu Leunaan Metsätrans. 21.11.2022. Viitattu 16.8.2023.
  67. ↑ Circular Bio-Based Europe EU. Viitattu 16.8.2023.
  68. ↑ Projects/Bioeconomy CLIC Innovation Ltd. Viitattu 16.8.2023.
  69. ↑ Redefining the Bioeconomy With advanced bio-based materials FinnCERES.fi. Viitattu 16.8.2023.
  70. ↑ Sustainability & Circularity cepi.org. Viitattu 16.8.2023.
  71. ↑ Perfecting circularity together 4evergreenforum.eu. Viitattu 16.8.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=UPM&oldid=22818004”