Kymiyhtiön ammattikoulu
Kymiyhtiön ammattikoulu eli Kymin teollisuuskoulu sijaitsee Kuusankoskella Kouvolassa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist. Rakennus suunniteltiin alun pitäen ammattikoulun tarpeiden lisäksi Kuusankosken kansakoululaisten jatko-opetuksen tiloiksi, ja siinä tarkoituksessa se oli 1926-1951. Talvi- ja jatkosodan aikana siinä toimi sotasairaala.[1]
Koulurakennuksen rakentaminen alkoi vuonna 1916, ja se valmistui lopullisesti vuonna 1933. Rakennuksessa on toiminut muun muassa väliaikainen seuratalo. Talvisodan aikana rakennuksessa toimi 11. sotasairaala joulukuusta 1939 toukokuun 1940 loppuun. Maksimipaikkaluku oli 349 kirurgian potilasta.[2][3] Jatkosodan aikana ammattikoulussa toimi 15. sotasairaala 11. kesäkuuta – 25. marraskuuta 1944, paikkaluku oli 350.[4] Itse ammattikoulun toiminta päättyi 2006, mutta senkin jälkeen siellä on toiminut muun muassa musiikkiopisto ja päiväkoti. Kaakkois-Suomen ely-keskus määräsi maaliskuussa 2023 juhlasalin ja lämpiön sisätilat ja kiinteän sisutuksen suojeltavaksi.[5] Rakennuksen omistaa kiinteistökehitysyhtiö Redeve[6].
Koko rakennus on suojeltu, ja rakennuksessa on seinämaalauksia, jotka on suunnitellut Eric Ehrström ja toteuttanut S. Wuorion koristemaalausliike. Ne vaativat konservointia.[5] Juhlasalin suunnittelussa avusti arkkitehti Sigurd Frosterus[1]. Ovissa on kunnostetut lasimaalaukset, joissa kuvataan antiikin vapaita taiteita. Kahdessa ryijyissä on käytetty aiheina Kymiyhtiön ja siihen yhdistyneiden yritysten tunnuksia. Teoksia on tarjottu Kouvolan kaupungille, mutta Kouvolan taidemuseon mukaan niitä ei voida ottaa vastaan taloudellisen tilanteen vuoksi. Entisetkin kokoelmat odottavat konservointia. Lisäksi niitä on kiinteinä rakenteina vaikea hyödyntää.[5] Juhlasalin 1933 valmistuneet 10-äänikertaiset konserttiurut on peruskunnostettu ja huollettu vuonna 2009[1].
Seinämaalaukset olivat peitettyinä välirauhan solmimisen jälkeen vuosina 1946–1983, koska valvontakomission tiedettiin tarkkailevan julkisia taideteoksia, jotka saattoivat olla Moskovan välirauhan tekstin tai hengen vastaisia.[5] Lasimaalausten konservoinnin toteutti UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö, ja käytännön työn tekivät Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja lasimaalausten konservointiin erikoistunut arkkitehti Nina Lehos.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kymin teollisuusoppilaitos Redeve, viitattu 6.6.2024.
- ↑ 11. Sotasairaala Viipuri-Kuusankoski Sotapolku.fi-sivusto. Viitattu 7.6.2024.
- ↑ Haimi, Annamari: Morfiinia Sveitsistä, hoitajia pohjoismaista, sauna-apua omalta kylältä – Kymin ammattikoulu Kuusankoskella oli talvisodan aikaan sotasairaala, jossa hoidettiin parhaimmillaan yli 2000 potilasta päivässä Kouvolan Sanomat. 26.1.2020. Viitattu 7.6.2024.
- ↑ 13. Sotasairaala, Viipuri Sotapolku.fi-sivusto. Viitattu 7.6.2024.
- ↑ a b c d Venla Rakkola, Neljä vuotta sitten ihmiset jonottivat katsomaan ”sopimattomia” seinämaalauksia, Yle.fi, uutiset 6.6.2024, viitattu 6.6.2024
- ↑ a b Linnea Pitkänen, Historialliset lasimaalaukset seisoivat ammattikoululla koskemattomina lähes 90 vuotta, Yle.fi, uutiset 8.5.2022, viitattu 6.6.2024
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juulia Tillaeus, Sopimattomat seinämaalaukset peitettiin ammattikoulussa 37 vuodeksi Yle.fi, uutiset 6.12.2020