Piia-Noora Kauppi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Piia-Noora Kauppi
Piia-Noora Kauppi SuomiAreena-tapahtumassa vuonna 2015.
Piia-Noora Kauppi SuomiAreena-tapahtumassa vuonna 2015.
Henkilötiedot
Syntynyt7. tammikuuta 1975 (ikä 49)[1]
Oulu[1]
Muut tiedot
Hallitusjäsenyydet UPM[2], Sulava[3]
Järjestöjäsenyydet mm. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön valtuuskunta[4], Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tukisäätiön valtuuskunta[5]
Tutkinnot OTK (Helsingin yliopisto, 1997)[1]
Piia-Noora Kauppi
Henkilötiedot
Syntynyt [6]
Poliitikko
Puolue Kansallinen Kokoomus
Kotipaikka Tuusula

Piia-Noora Pauliina Kauppi (s. 7. tammikuuta 1975 Oulu)[1] on konsulttiyritys Odgers Berndtsonin osakas ja entinen kokoomuksen europarlamentaarikko (1999–2008).[7] Hän työskenteli Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtajana vuosina 2008-2023.[8]

Koulutukseltaan Kauppi on oikeustieteen kandidaatti. Hän on lisäksi opiskellut kauppatieteitä Helsingin Kauppakorkeakoulussa ja tehnyt jatko-opintoja Harvardin ja Yalen yliopistoissa Yhdysvalloissa.

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppi liittyi lukioaikoina kokoomukseen, koska puolue oli myönteinen Suomen EY-jäsenyyttä kohtaan.[9] Hän toimi aktiivisesti Kokoomuksen Nuorten Liitossa ollen Oulun läänin Kokoomuksen Nuoret ry:n puheenjohtaja 1993–1994 sekä KNL:n varapuheenjohtaja vuosina 1996–1997. Ansioistaan kokoomusnuorissa Kaupille on myönnetty Kokoomuksen Nuorten Liiton kultainen ansiomerkki vuonna 2013.

Valmistuttuaan oikeustieteellisestä Kauppi toimi Kokoomuksen eduskuntaryhmän vs. eduskuntasihteerinä ja lainsäädäntösihteerinä vuosina 1997–1999. Samalla hän toimi Oulun kunnallispolitiikassa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenenä vuosina 1996–1999. Hän oli myös Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus ry:n varapuheenjohtaja vuosina 1998–2006.[10]

Europarlamentaarikkona 1999-2008

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppi valittiin Euroopan parlamenttiin ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja uudelleen vuoden 2004 vaaleissa 62 914 äänellä. Kauppi on edelleen Suomen nuorimpana mepiksi valittu henkilö. Kauppi oli europarlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan, lakivaliokunnan ja naisten oikeuksien valiokunnan jäsen vuosina 2004–2006. Hän keskittyi erityisesti finanssimarkkinoita koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin. Kauppi toimi myös jäsenenä parlamentin USA-valtuuskunnassa ja toisella kaudellaan hän oli myös Kiina-valtuuskunnan jäsen ja pyrki pitämään esillä ihmisoikeuskysymyksiä sekä edistämään kestävän ratkaisun löytymistä Tiibetin kysymykseen.[11]

Kauppi oli Euroopan parlamentin rahoitusmarkkinafoorumin puheenjohtaja, pk-yrityksiä edustavan SME Unionin varapuheenjohtaja sekä European Internet Foundation EIF:n perustajajäsen. Hän perusti vuonna 2000 parlamentin reformiryhmän (Campaign for Parliamentary Reform), jonka muita perustajajäseniä olivat mm. Ruotsin nykyinen komissaari Cecilia Malmström, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt sekä Ison-Britannian varapääministeri Nick Clegg. Ryhmään liittyi vuonna 2004 myös Alexander Stubb. Ryhmä ajoi mm. siirtymistä yhteen istuntopaikkaan[12] , läpinäkyvää kulukorvauskäytäntöä, mahdollisuutta allekirjoittaa lainsäädäntöehdotukset sähköisillä allekirjoituksilla sekä parlamentin tulkkipolitiikan uudistamista.

Kauppi tuki myös iranilaista Kansan mujahedin -järjestöä ja sen poistamista EU:n terroristijärjestöjen listalta.[13] Hän oli jäsen myös kuolemanrangaistusta vastustavassa ryhmässä, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavassa ryhmässä, vammaiskysymyksiä käsittelevässä ryhmässä, Itämeri-ryhmässä ja ydinenergia-ryhmässä ja metsä-ryhmässä.[14] Hän on toiminut myös Ydinenergianuoret-järjestössä.[15]

Kauppi kiinnitti poliittisella urallaan erityisesti huomiota EU:n perustuslailliseen kehittämiseen. Hän oli mm. perussopimusta uudistaneen perustuslaillisen konventin työssä Euroopan parlamentin edustajana. Hän kannatti sisämarkkinoiden avaamisen jatkamista[16], transatlanttista yhteistyötä, eurooppalaisen tietoyhteiskunnan mahdollisuuksiin tarttumista sekä yhtenäistä eurooppalaista pankkivalvontaa[17].

Haastatteluissa Kauppi on nostanut esiin myös herkkiä teemoja. Hän on arvostellut muun muassa kansanedustajien Nato-kannan panttaamista, ja sanonut perusturvan olevan liian suuri, jos sen varassa elävillä on varaa tehdä asioita, joihin pienipalkkaisilla työssäkäyvillä ihmisillä ei ole mahdollisuuta.[9]

Vuonna 2005 The Wall Street Journal syytti Kauppia EU:n rahanpesulain vesittämisestä.[18]Kauppi myönsikin tehneensä rahanpesudirektiiviin useita pankkialaa miellyttäneitä muutosehdotuksia, joilla pyrittiin tekemään lainsäädännöstä järkevämpää ja tehokkaampaa. Vuonna 2008 Piia-Noora Kauppi äänestettiin Friends of the Earth Europen European Coalition for Corporate Justicen äänestyksessä Worst Conflict of Interest -palkinnon saajaksi, eräänä perusteena pankkilobbareiden asian ajaminen. [19]

Kauppi toimi poliitikkoaikanaan Kalevan, Nykypäivän, Ylioppilaslehden sekä Ylen vakituisena kolumnistina.

Ura politiikan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finanssiala ry:n toimitusjohtajana 2008-2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finanssialan Keskusliitto nimesi Kaupin kesäkuussa 2008 toimitusjohtajakseen. Vuodesta 2017 alkaen järjestön nimi on ollut Finanssiala ry (FA). Toimitusjohtajana Kauppia edelsi Satu Huber. Esitellessään uuden toimitusjohtajan FA:n hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen totesi, että Kaupilla on finanssialan edunvalvonnan näkökulmasta valmiina toimivat verkostot niin kotimaan kuin Euroopankin tasolla.[20]

Kaupin valinta edunvalvontajärjestön johtoon herätti myös arvostelua. Voittoa tavoittelematon tutkimus- ja kampanjaryhmä Corporate Europe Observatory antoi Kaupille Vuoden pahin eturistiriita -palkinnon.[21] CEO väitti Kaupilla olevan läheiset suhteet finanssialalle ja hänen valintansa FK:n toimitusjohtajaksi muodostavan jääviysongelman. Kauppi oli nimityksestään huolimatta osallistunut finanssialaa koskeviin keskusteluihin, mikä ilmeni myös parlamentin istunnon pöytäkirjasta.[22] Vuoden 2009 alusta FK:n toimitusjohtajana aloittaneen Kaupin tilalle Euroopan parlamenttiin nousi Eva-Riitta Siitonen.

Kaupin aikana Finanssialan Keskusliiton toiminta laajeni kattamaan myös arvopaperivälittäjien ja sijoitusrahastojen kotimaisen edunvalvonnan. Liiton strategia uudistettiin vuoden 2011 aikana[23] ja keväällä 2012 FK:ssa käytiin yt-neuvottelut toiminnan tehostamiseksi ja kulujen karsimiseksi.

Syksyllä 2013 Kaupin asemasta FK:n johdossa ja keskusliiton edunvalvonnan kustannuksista nousi erimielisyyksiä. Yhtenä tyytymättömistä pidettiin OP-Pohjolaa. Kauppia pidettiin liiallisen myönteisenä Björn Wahlroosia sekä Nordeaa kohtaan.[24] OP-Pohjola –ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen totesi haastattelussaan, ettei hän missään vaiheessa halunnut ajaa Kauppia pois tehtävistään.[25] Kauppi jatkoikin tehtävässään.[26] Kauppi ilmoitti elokuussa 2022 lopettavansa työnsä FK:n johdossa marraskuun lopussa 2022.[27]

Kauppi on Ylen Aamu-TV:n vakituinen Jälkipörssi-ohjelman vieras.

Konsulttiyrityksen osakkaana 2023-

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuusta 2023 lähtien Kauppi on työskennellyt konsulttiyritys Odgers Berndtsonin osakkaana.[28]

Luottamustoimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piia-Noora Kauppi on UPM-Kymmenen hallituksen jäsen vuodesta 2013 lähtien.[29] Vuodesta 2012 lähtien hän on ollut hallituksen jäsen myös Sulava Oy:ssä, joka on tietotyön tuottavuuden parantamiseen erikoistunut konsultointiyhtiö.[3]

Keväällä 2011 Kauppi valittiin Euroopan pankkialan järjestöjen yhteisen kattojärjestön EBICin puheenjohtajaksi.[30] Vuoden 2014 alusta Kauppi on toiminut Euroopan pankkiyhdistyksen työvaliokunnan puheenjohtajana.[31]

Kauppi on myös Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön valtuuskunnan jäsen.[4] Kauppi on jäsenenä lisäksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tukisäätiössä.[5]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupin kotipaikka on Tuusula. Hänen miehensä Jussi Järvinen työskentelee partnerina kansainvälisessä tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluyrityksessä. Perheessä on neljä lasta.

Syyskuussa 2010 Kauppi sai törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 60 päiväsakkoa sekä neljän kuukauden ajokiellon. Hän oli ajanut 100 km/h nopeusrajoituksen alueella enimmillään 168 km/h lapsi kyydissään.[32]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Piia-Noora Kauppi CV Kauppi.net. Viitattu 1.12.2013.
  2. ↑ Eija Pöysä (toim.): Yritysraportti 2017, s. 266–272. (Saara Kohon artikkeli Naiset vallan ytimessä (Päättäjänaiset 2017)) Talouselämä-lehti, 2017. ISBN 978-952-14-3306-1
  3. ↑ a b Sulava finder.fi. Viitattu 9.3.2018.
  4. ↑ a b Valtuuskunta Helsingin Diakonissalaitos, hdl.fi. Viitattu 9.3.2018.
  5. ↑ a b Tukisäätiö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.
  6. ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri url puuttuu. (de) Saksan kansalliskirjasto, Gemeinsame NormdateiUrlView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  7. ↑ Närhi, Jaakko: Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi siirtyy Finanssialan toimitusjohtajaksi Helsingin Sanomat. 21.10.2022. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 31.10.2022.
  8. ↑ Piia-Noora Kauppi FK:n toimitusjohtajaksi Yle Uutiset. 25.6.2008. Viitattu 7.12.2013.
  9. ↑ a b Suominen, Heli: 2. Piia-Noora Kauppi: Kicksit konventista Ylioppilaslehti. 10.12.2004. Viitattu 1.12.2013.
  10. ↑ Piia-Noora Kauppi CV Kauppi.net. Viitattu 7.3.2014.
  11. ↑ Piia-Noora Kauppi: Kansainväliset valtuuskunnat kauppi.net. Viitattu 15.7.2009.
  12. ↑ Kansalaisaloite EU-parlamentin yhdestä istuntopaikasta etenee 26.02.2008. Piia-Noora Kauppi. Viitattu 7.3.2014.
  13. ↑ PMOI vapaaksi? 24.06.2008. Piia-Noora Kauppi. Viitattu 15.7.2009.
  14. ↑ Intressiryhmät Piia-Noora Kauppi. Viitattu 15.7.2009.
  15. ↑ Ydinenergianuoret ry - Kotisivu - Tietoa ydinvoimasta (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Tavaroiden vapaa liikkuvuus etenee 19.02.2008. Piia-Noora Kauppi. Viitattu 7.3.2014.
  17. ↑ Finanssivalvonta yhdistyy 12.02.2008. Piia-Noora Kauppi. Viitattu 7.3.2014.
  18. ↑ Simpson, Glenn R.: In Europe, Finance Lobby Sways Terror-Funding Law Wall Street Journal. 24.5.2005. Viitattu 6.4.2010. (englanniksi)
  19. ↑ http://www.corporatejustice.org/worst-eu-lobbying-awards-2008,403.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Piia-Noora Kauppi FK:n toimitusjohtajaksi 25.06.2008. Piia-Noora Kauppi. Viitattu 7.3.2014.
  21. ↑ Huusko, Markku: Piia-Noora Kauppi: ”Omatuntoni on puhdas” Uusi Suomi. Viitattu 6.4.2010.
  22. ↑ Situation of the world financial system and its consequences on the European markets (debate) (EU:n parlamentin istunnon pöytäkirja 24.9.2008) europarl.europa.eu. Viitattu 6.4.2010. (englanniksi)
  23. ↑ Tiedote: Finanssialan Keskusliitto terävöittää edunvalvontaansa 26.03.2012. Finanssialan Keskusliitto. Viitattu 7.3.2014.
  24. ↑ Huojuva talo – finanssialalla kytee riita Suomen Kuvalehti. 27.09.2013. Viitattu 7.3.2014.
  25. ↑ OP-Pohjolan Karhinen vakuuttaa luottavansa Piia-Noora Kauppiin Taloussanomat. 30.10.2013. Viitattu 7.3.2014.
  26. ↑ Lassila, Anni: Piia-Noora Kauppi jatkaa finanssialan johdossa – säästöjä selvitetään HS.fi. 3.10.2013. Arkistoitu 5.12.2013. Viitattu 7.12.2013.
  27. ↑ Työ | Piia-Noora Kauppi eroaa Finanssialan toimitusjohtajan tehtävästä Helsingin Sanomat. 18.8.2022. Viitattu 18.8.2022.
  28. ↑ Heidi Hammarsten: Piia-Noora Kauppi teki urahypyn joka houkuttelee yhä useampia – Tällainen on kolmas ura Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 23.2.2024. Viitattu 23.2.2024.
  29. ↑ UPM: Hallitus (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ New Chair for European Banking Industry Committee 11.02.2011. European Banking Industry Committee. Arkistoitu 1.5.2014. Viitattu 7.3.2014.
  31. ↑ Kauppi Euroopan Pankkiyhdistyksen johtotehtävään 13.12.2013. Finanssialan Keskusliitto. Viitattu 7.3.2014.
  32. ↑ Piia-Noora Kaupille liki 8 000 euron sakot ylinopeudesta Helsingin Sanomat. 10.9.2010. Arkistoitu 4.12.2013. Viitattu 10.9.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Piia-Noora Kauppi.
Suomen europarlamentaarikot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Piia-Noora_Kauppi&oldid=22213263”