Tyydyttynyt rasvahappo
Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joiden rasvahappoketjun hiiliatomien välillä ei ole kaksoissidoksia. Lisäksi niiden hiiliketju on pääasiassa haaroittumaton. [1]
Luonnossa esiintyvät ja ihmisen valmistamat ravintorasvat ovat yleensä tyydyttyneiden ja eriasteisesti tyydyttymättömien rasvahappojen seoksia, joissa rasvahapot ovat glyserolin kanssa esteröityneinä.
Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät rasvat kovettuvat jääkaapissa. Niitä on tämän vuoksi tapana kutsua niin sanotuksi kovaksi rasvaksi. Suurin osa ihmiskunnan ravinnoksi käyttämästä rasvasta on "kovaa rasvaa"[2]. Lisäksi paksusuolen bakteerit tuottavat tyydyttynyttä rasvaa ravinnon mukana tulevista kuiduista[3].
Kemiallisia ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyydyttyneen rasvahapon sulamispiste on korkeampi kuin vastaavan hiiliketjun pituuden omaavalla tyydyttymättömällä rasvahapolla.[4]
Tyydyttyneitä rasvahappoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo tyydyttyneistä rasvahapoista
- voihappo (4:0), C4H8O2 / CH3(CH2)2COOH, CAS-numero 107-92-6
- kapronihappo (6:0), C6H12O2 / CH3(CH2)4COOH, CAS-numero 142-62-1
- kapryylihappo (8:0), C8H16O2 / CH3(CH2)6COOH, CAS-numero 124-07-2
- kapriinihappo (10:0), C10H20O2 / CH3(CH2)8COOH, CAS-numero 334-48-5
- lauriinihappo (12:0), C12H24O2 / CH3(CH2)10COOH, CAS-numero 143-07-7
- myristiinihappo (14:0), C14H28O2 / CH3(CH2)12COOH, CAS-numero 544-63-8
- palmitiinihappo (16:0), C16H32O2 / CH3(CH2)14COOH, CAS-numero 57-10-3
- steariinihappo (18:0), C18H36O2 / CH3(CH2)16COOH, CAS-numero 57-11-4
- arakidiinihappo (20:0), C20H40O2 / CH3(CH2)18COOH, CAS-numero 506-30-9
- beheenihappo (22:0), C22H44O2 / CH3(CH2)20COOH, CAS-numero 112-85-6
- lignoseriinihappo (24:0), C24H48O2 / CH3(CH2)22COOH, CAS-numero 557-59-5
Saantisuositukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla alle 10 prosenttia[5]. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on perustellut tyydyttyneen rasvan saantia rajoittavaa suositusta sillä, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentäisi kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.[6] Sydänliitto suosittelee, että enintään kolmannes ruokavalion kokonaisrasvoista olisi tyydyttyneitä[7].
Vertaisarvioitu tiedejulkaisu Journal of the American College of Cardiology julkaisi vuonna 2020 kansainvälisen 12-henkisen tutkimusryhmän laatiman ravitsemussuosituksia arvioivan tieteellisen artikkelin, jossa todettiin, ettei tyydyttyneen rasvan vähentämiselle ole olemassa tieteellistä pohjaa, koska uusimmissa satunnaistetuista ja väestöseurantatutkimuksista laadituissa meta-analyyseissa ei ole havaittu, että se alentaisi sydän ja verisuonitauteja tai kokonaiskuolleisuutta, vaan että tyydyttyneen rasvan runsas käyttö päin vastoin vähentää riskiä saada sydänkohtaus.[8]
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tyydyttyneiden rasvahappojen terveysvaikutukset
Tyydyttyneiden rasvahappojen runsas saanti ehkäisee muun muassa aivoverenvuotoja[9][10] ja osteoporoosia[11].
Saanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa ihmiskunnan nauttimasta rasvasta on tyydyttynyttä rasvaa, jonka kulutus oli vuonna 2010 aikuisilla keskimäärin 9 prosenttia kokonaisenergiasta. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus ravinnon kokonaisenergiasta vaihteli siten, että vaihteluväli oli 2-28 prosenttia.[2]
Tyydyttynyt rasva on muodostanut vähemmistön yhdysvaltalaisten rasvan kokonaissaannissa 1950-luvulta alkaen, ja sen saanti on pysynyt suhteellisen vakiona 1900-luvun alusta[12]. Euroopassa tyydyttyneiden rasvahappojen energiaosuus on vaihdellut eri maissa välillä 9-16 prosenttia[13]. Yhdysvalloissa keskimääräinen saanti on samaa luokkaa eli 12 energiaprosenttia. Juusto on yhdysvaltalaisten suurin tyydyttyneiden rasvahappojen lähde.[14]
Noin 14 prosenttia Finravinto 2012 -kyselytutkimukseen osallistuneiden suomalaisten kokonaisenergiasta tuli tyydyttyneistä rasvahapoista. Miehet nauttivat niitä 38 grammaa vuorokaudessa ja naiset 29 grammaa. Neljäkymmentä prosenttia miesten nauttimista rasvahapoista oli tyydyttyneitä ja naisilla 38 prosenttia.[15] Miehet saivat eniten tyydyttyneitä rasvahappoja voita sisältävistä rasvalevitteistä, lihasta ja lihajalosteista sekä juustoista. Ne olivat naisillakin suurimmat lähteet, mutta juusto oli naisilla ykkössijalla.[16]
Tyydyttyneet rasvahapot ravinnossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähes 70 prosenttia maidon ja yli 60 prosenttia maitosuklaan rasvahappokoostumuksesta on tyydyttynyttä rasvaa[17][18]. Tyydyttyneiden rasvojen osuus lihan sisältämistä rasvahapoista vaihtelee eläimen lajin ja jalostusasteen mukaan. Lähes puolet suomalaisen naudan rasvasta koostuu tyydyttyneistä rasvahapoista[19], sianlihan rasvasta 40 prosenttia[20] ja broilerin noin 32 prosenttia[21]. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä naudanrasva ei ole yhtä herkkä härskiintymään kuin ankan-, broilerin- ja sianrasva[22].
| Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita[23] | |
| kookosöljy | 91 % |
| voi (rasvasisältö 80 %) | 53 % |
| täysrasvainen Flora-margariini, 80 % rasvaa | 35 % |
| Ingmariini/Oivariini, 75 % rasvaa, keskiarvo | 33 % |
| leivontamargariini, 80 % rasvaa | 31 % |
| valkohome-/valkosinihomejuusto, 40 % rasvaa | 29 % |
| smetana | 28 % |
| vispikerma, 38 % rasvaa | 27 % |
| mascarpone tuorejuusto, 38 % rasvaa | 25 % |
| kuohukerma, 35 % rasvaa | 23 % |
| kermajuusto, 31 % rasvaa | 22 % |
| maitosuklaa (Fazerin Sininen) /vuohenjuusto, 30 % rasvaa /cheddarjuusto, 34 % rasvaa | 21 % |
| emmentaljuusto, 27-30 % rasvaa | 20 % |
| Creme fraiche, ranskankerma, 28 % rasvaa | 19 % |
| Flora kevytmargariini, 60 % rasvaa | 17 % |
Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain:
| Ruoka | lauriinihappo | myristiinihappo | palmitiinihappo | steariinihappo |
|---|---|---|---|---|
| Kookosöljy | 47 % | 18 % | 9 % | 3 % |
| Voi | 3 % | 11 % | 29 % | 13 % |
| Jauheliha | 0 % | 4 % | 26 % | 15 % |
| Tumma suklaa | 0 % | 1 % | 34 % | 43 % |
| Lohi | 0 % | 1 % | 29 % | 3 % |
| Kananmuna | 0 % | 0.3 % | 27 % | 10 % |
| Cashew-pähkinä | 2 % | 1 % | 10 % | 7 % |
| Soijaöljy | 0 % | 0 % | 11 % | 4 % |
Ruoansulatuksessa muodostuvat tyydyttyneet rasvahapot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paksusuolen bakteerit hajottavat ravinnon sisältämät liukoiset kuidut tyydyttyneiksi lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, jotka muodostavat 6–15 prosenttia länsimaalaisten ravinnosta saadusta kalorimäärästä[25][3]. Suoliston pintasolukko käyttää etenkin voihappoa eli butyraattia uusiutumiseensa[26]. Voihappo vähentää kasvainten muodostumista[27] ja sillä saattaa olla myös tulehdusta hillitsevää ja ylipainoa ehkäisevää vaikutusta[28]. Ulosteiden runsas lyhytketjuisten rasvahappojen määrän on toisaalta havaittu korreloivan autismin kanssa[29].
Myös voi sisältää ruoansulatusbakteerien tuottamaa voihappoa[30]. Hiilihydraattien ja alkoholin runsaan nauttimisen on havaittu nostavan tyydyttyneen rasvan määrää veressä[31].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Irene Jaakkola: RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS, s. 16. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, 2012.
- ↑ a b Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990 and 2010: a systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys. https://tinyurl.com/y3ov5q5q
- ↑ a b 10 Types of Saturated Fat Reviewed Healthline. 1.7.2019. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Irene Jaakkola: RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS, s. 16. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, 2012.
- ↑ Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, s. 26. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset 2.11.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 3.9.2012.
- ↑ Rasvan laatu ratkaisee 20.1.2020. Tuija Pusa, Sydänliitto. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-Based Recommendations: JACC State-of-the-Art Review. June 2020, Journal of the American College of Cardiology. https://www.researchgate.net/publication/342255673_Saturated_Fats_and_Health_A_Reassessment_and_Proposal_for_Food-Based_Recommendations_JACC_State-of-the-Art_Review
- ↑ Muto M, Ezaki O: High Dietary Saturated Fat Is Associated With a Low Risk of Intracerebral Hemorrhage and Ischemic Stroke in Japanese but Not in Non-Japanese: A Review and Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies Journal of atherosclerosis and thrombosis. 1.5.2018. Viitattu 3.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Catherine Sauvaget, Jun Nagano, Mikiko Hayashi, Michiko Yamada: Animal protein, animal fat, and cholesterol intakes and risk of cerebral infarction mortality in the adult health study. Stroke, 2004-07, 35. vsk, nro 7, s. 1531–1537. PubMed:15166397 doi:10.1161/01.STR.0000130426.52064.09 ISSN 1524-4628 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ze-Bin Fang, Gao-Xiang Wang, Gui-Zhang Cai, Peng-Xiang Zhang, De-Liang Liu, Shu-Fang Chu, Hui-Lin Li, Hing-Xia Zhao: Association between fatty acids intake and bone mineral density in adults aged 20–59: NHANES 2011–2018. Frontiers in Nutrition, 2023, 10. vsk. doi:10.3389/fnut.2023.1033195/full#tab2 ISSN 2296-861X Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Robert H. Eckel, Susan Borra, Alice H. Lichtenstein, Shirley Y. Yin-Piazza: Understanding the Complexity of Trans Fatty Acid Reduction in the American Diet. Circulation, 24.4.2007, nro 115, s. 2231–2246. doi:10.1161/CIRCULATIONAHA.106.181947 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ans Eilander, Rajwinder K. Harika, Peter L. Zock: Intake and sources of dietary fatty acids in Europe: Are current population intakes of fats aligned with dietary recommendations? European Journal of Lipid Science and Technology, 2015-9, nro 9, s. 1370–1377. PubMed:26877707 doi:10.1002/ejlt.201400513 ISSN 1438-7697 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Moises Torres-Gonzalez, Beth H. Rice Bradley: Whole-Milk Dairy Foods: Biological Mechanisms Underlying Beneficial Effects on Risk Markers for Cardiometabolic Health. Advances in Nutrition, 7.9.2023. doi:10.1016/j.advnut.2023.09.001 ISSN 2161-8313 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Tyydyttyneen rasvan saanti suomalaisilla aikuisilla: Finravinto 2012 -tutkimus. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116172/URN_ISBN_978-952-302-226-3.pdf?sequence=1
- ↑ Täysmaito, rasvaa 3,5 %, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Arkistoitu 7.6.2012. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ Lihan rasva pudonnut reilusti - ravintotaulukot vanhentuneet. 1999. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/4.kesakuu/MEAT2299.HTM
- ↑ Sianliha keskiarvo Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Oxidative Stability and Quality Characteristics of Duck, Chicken, Swine and Bovine Skin Fats Extracted by Pressurized Hot Water Extraction. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6612790/
- ↑ Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 29.6.2023.
- ↑ USDA National Nutrient Database for Standard Reference, Release 20 United States Department of Agriculture.
- ↑ Seidu Adams 2018, s. 9
- ↑ Roberto Berni Canani, Margherita Di Costanzo, Ludovica Leone, Monica Pedata, Rosaria Meli, Antonio Calignano: Potential beneficial effects of butyrate in intestinal and extraintestinal diseases. World Journal of Gastroenterology : WJG, 28.3.2011, 17. vsk, nro 12, s. 1519–1528. PubMed:21472114 doi:10.3748/wjg.v17.i12.1519 ISSN 1007-9327 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle www.duodecimlehti.fi. Viitattu 15.8.2022.
- ↑ Parichehr Amiri, Seyed Ahmad Hosseini, Samad Ghaffari, Helda Tutunchi, Shamsi Ghaffari, Erfan Mosharkesh, Samira Asghari, Neda Roshanravan: Role of Butyrate, a Gut Microbiota Derived Metabolite, in Cardiovascular Diseases: A comprehensive narrative review. Frontiers in Pharmacology, 2022, 12. vsk. doi:10.3389/fphar.2021.837509/full ISSN 1663-9812 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Influence of gut microbiota on neuropsychiatric disorders. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5558112/#__sec9title
- ↑ Roman M. Stilling, Marcel van de Wouw, Gerard Clarke, Catherine Stanton, Timothy G. Dinan, John F. Cryan: The neuropharmacology of butyrate: The bread and butter of the microbiota-gut-brain axis? Neurochemistry International, 1.10.2016, nro 99, s. 110–132. doi:10.1016/j.neuint.2016.06.011 ISSN 0197-0186 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Nita G Forouhi, Albert Koulman, Stephen J Sharp, Fumiaki Imamura, Janine Kröger, Matthias B Schulze: Differences in the prospective association between individual plasma phospholipid saturated fatty acids and incident type 2 diabetes: the EPIC-InterAct case-cohort study. The Lancet. Diabetes & Endocrinology, 2014-10, nro 2, s. 810–818. PubMed:25107467 doi:10.1016/S2213-8587(14)70146-9 ISSN 2213-8587 Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fineli: Tyydyttyneiden rasvahappojen lähteet ruoka-aineissa
- Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita? (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Lääkärilehti 13/2012 vsk 67
- Top Food Sources of Saturated Fat in the U.S. (englanniksi)
- Saturated fats and heart disease link 'unproven' (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)