Keskustelu:Työmarkkinatuki

Korjattavaa

Täysi työmarkkinatuki on ollut 1. tammikuuta 2006 alkaen 23,50 euroa/päivä ja se on muutettu vuoden 2006 alusta alkaen vastikkeelliseksi. Lisätietoa aiheesta: http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/04_uutiset/01_2005/2005-10-13-01/index.jsp MikkoK 27. heinäkuuta 2006 kello 10.39 (UTC)

Korjattu. AnPi 2. syyskuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

Artikkelissa lukee nyt: "Vanhempiensa luona asuva saa työmarkkinatukea 11,75 euroa päivässä." Kelan sivuilla (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200701132559EH?openDocument) sanotaan kuitenkin, että jos vanhempien tulot ovat enintään 1 781 euroa kuussa, ei niillä ole vaikutusta työmarkkinatukeen. Ylittävä osa pienentää saatavaa työmarkkinatukea. Toisaalta ylittävä osa ei välttämättä vaikuta työmarkkinatukeen. Olliol 10. heinäkuuta 2007 kello 19.05 (UTC)

Tuolla lukee Työmarkkinatuen verotus on lähes kaksinkertaista verrattuna samansuuruiseen palkkatuloon. Veroa peritää 20 prossaa, mutta se tasaantuu lopullisessa verotuksessa eli palautetaan jos veroa on peritty liikaa. Siis veroprosentti on lopuksi ihan sama kuin ansiotulossa. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin. --Juha.EBT 7. joulukuuta 2009 kello 05.18 (EET)

No olet, sillä ansiotuloista saa ansiotulovähennyksiä ja työmarkkinatuesta taas ei. 84.250.197.178 18. joulukuuta 2009 kello 20.27 (EET)

Artikkelissa lukee: "Työmarkkinatuen tasoa ei ole tästä huolimatta nostettu, vaan tukea pienennettiin entisestään vuonna 2018[9]." Onkohan tälle parempaa lähdettä tai tietoa kuin tuo Ylen juttu? Herhis (keskustelu) 30. marraskuuta 2020 kello 23.58 (EET)

Työmarkkinatuen verokohtelu

Työmarkkinatukea ei kohdella verotuksessa millään erityisellä tavalla, sitä verotetaan samoin kuin useita muita sosiaalietuuksia. Ansiotuloista saa kyllä tehdä sellaisia vähennyksiä, joita ei etuuksista voi tehdä, mutta kyse on silloin ansiotulon erityisekohtelusta. Asian ruotiminen sopii paremmin johonkin verotusta koskevaan artikkeliin. Osion loppuosan "lähteistetty" väite siitä, että "töitä on vaikea saada" on resentististä uutta tutkimusta, sillä lähteet eivät sisällä väitettä ja ylipäätään työllisyystilanne muuttuu jatkuvasti, ja on kovin erilainen maan eri osissa ja eri aloilla. -- Piisamson 16. marraskuuta 2010 kello 03.29 (EET)

VASTAUS: Työmarkkinatuen verokohtelua käsittelevä alaluku on poistettu.Neutri (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 08.32 (EET)

Työmarkkinatuen kustannukset julkiselle taloudelle

"Vuonna 2012 työmarkkinatukea maksettiin yhteensä 54 391 200 euroa[19]. Summa vastaa yhtä promillea valtion vuosibudjetista[20]."

Tämä väite on virheellinen tai puutteellinen. Herhis (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 19.09 (EEST)

VASTAUS:Käytän seuraavassa vuoden 2011 toteutuneita budjettitietoja, koska ne on vahvistettu: Työttömyyden ajalta maksetun työmarkkinatuen kustannukset olivat vuonna 2011 634 270 000 euroa (22,1 miljoonaa korvauspäivää x 28.7 euroa). (Lähde: Vuoden 2013 talousarvioesityksen taulukko, joka löytyy kohdasta 33. Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala: 20. Työttömyysturva: 51. Valtionosuus peruspäivärahasta.) Lisäksi kunnat maksoivat noin noin 143 000 000 euroa. (Lähde: Kelan tilastokatsaus 27.2.2013: Työttömyysturvaa maksettiin 400 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38498/TK_2013_02_27_Ty%C3%B6tt%C3%B6myysturvaa_maksettiiin_400milj_euroa_edellisvuotta_enemm%C3%A4n.pdf?sequence=1 )Työttömyyden ajalta maksettiin siis yhteensä noin 777 270 000 euroa työmarkkinatukea. (Lisäksi maksettiin 304 220 000 euroa palkkatukena työtä tekevien henkilöiden työnantajille sekä työvoimakoulutukseen osallistuville henkilöille päivärahoina, mutta ne rahat eivät sisälly tähän laskelmaan.) Valtion toteutunut budjetti oli vuonna 2011 50,4 miljardia eli 50 400 000 000 euroa. (Lähde: Valtion vuoden 2011 tilinpäätöksen keskeisiä lukuja. http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Tietoa_Valtiokonttorista/Uutiset_ja_tapahtumat/Uutisarkisto/Valtion_tilinpaatos_vuodelta_2011_204201%2841787%29 )777 270 000 euroa vastaa siten 1,5 prosenttia valtion vuosibudjetista.Neutri (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 06.24 (EET)

Työmarkkinatuen ehtojen lakien ja sopimusten vastaisuus

"Työmarkkinatuen epääminen alle 25-vuotiailta työttömiltä on ristiriidassa EU:n ikäsyrjintää koskevan direktiivin kanssa."

Tarkempi viittaus missä epääminen on määritelty?Herhis (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 19.45 (EEST)

VASTAUS: Epääminen määritellään tarkemmin iän vaikutusta työmarkkinatuen ehtoihin käsittelevässä luvussa 2.2.2.Neutri (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 21.30 (EET)

"Palkattoman työn tekeminen ehtona työmarkkinatuen saannille on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien työjärjestö ILO:n pakkotyön poistamista koskevan sopimuksen kanssa. Suomi on sitoutunut tässä sopimuksessa siihen, ettei se käytä pakkotyötä esimerkiksi työvoiman mobilisoimiseksi taikka työvoiman käyttämiseksi taloudellista kehitystä edistäviin tarkoituksiin.[31] Palkattoman työn vaatiminen on myös ristiriidassa työsopimuslain 2 luvun 2 §:n kanssa, jotka edellyttää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua. Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että kaikille työntekijöille maksetaan palkkaa. Palkattoman työvoiman käyttäminen on lisäksi ristiriidassa työsopimuslain 2 luvun 10 §:n kanssa, jonka mukaan työntekijälle on maksettava tavanomaista ja kohtuullista palkkaa."

Onko työmarkkinatuen ehdoissa vaatimus palkattomaan työhön? Ei taida olla, joten em. väitteet eivät sovi otsikon alle lakien ja sopimusten vastaisuudesta.Herhis (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 19.45 (EEST)

VASTAUS: Työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä saaneen oikeus tukeen lakkautetaan, jos tuen saaja kieltäytyy, eroaa tai joutuu omasta syystään erotetuksi sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, johon osallistuvalla on oikeus saada työmarkkinatukea ja ylläpitokorvausta. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa työharjoittelun, työelämävalmennuksen tai kuntouttavan työtoiminnan nimellä kulkeva palkaton työ.Neutri (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 06.57 (EET)

"Työmarkkinatuen ehdoissa ei anneta myöskään YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 23. artiklan mukaista oikeutta työpaikan vapaaseen valintaan. Myös monen muun artiklan voi katsoa olevan ristiriidassa työvoimahallinnon toimintatapojen kanssa.[5]"

Mikä työmarkkinatuen ehto estää oikeuden työpaikan vapaaseen valintaan? Yleinen toteamus, että monen muun artiklan voi katsoa olevan ristiriidassa toimintatapojen kanssa, ei liene faktatietoa ilman tarkempia viittauksia.Herhis (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 19.45 (EEST)

Erityisesti tämän osuuden epäneutraalisuuden ja lähteettömyyden takia merkitsin artikkelin uutta tutkimusta- ja neutraalius-mallineilla. –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 08.22 (EEST)

VASTAUS: Poistin kyseisen osuuden.Neutri (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 21.30 (EET)

Voiko uutta tutkimusta- ja neutraalius -mallineet nyt poistaa, vai onko artikkelissa vielä jotain, jonka joku kokee ongelmalliseksi?Neutri (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 21.30 (EET)

Koko otsikossa mainittu osio on uutta tutkimusta. --Otrfan (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 21.41 (EET)

Voisitko ystävällisesti perustella väitteesi?Neutri (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 08.20 (EET)

Lähteeksi on annettu työsopimuslain pykälä, ihmisoikeusjulistus etc. On uutta tutkimusta päätellä jonkun olevan niiden kanssa ristiriidassa. --Otrfan (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 08.42 (EET)

Nyt en ihan ymmärrä. Ei kyse ole mistään tutkimuksesta, vaan itsestäänselvyydestä. Jos Suomen solmimassa sopimuksessa kielletään palkattoman ei-vapaaehtoistyön teettäminen, työmarkkinatuen lakkauttaminen sillä perusteella että työtön ei suostu tekemään työvoimaviranomaisen hänelle osoittamaa palkatonta työtä on silloin vastoin kyseistä sopimusta.Neutri (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 09.14 (EET)

Sopimusten ja lakien tulkinta on uutta tutkimusta. edit: siis wikipedistien tekemänä. Jos joku merkittävämpi taho on esittänyt tuollaisen tulkinnan, niin silloin häneen voi viitata lähteenä ja artikkelissa tulisi mainita kenen näkemys on kyseessä. --Otrfan (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 09.45 (EET)

Otetaanpas esimerkki: joku muu voisi pitää itsestään selvyytenä, että mustat ovat tyhmiä tai ruotsalaiset ovat kaikki homoja, ja kirjoittaa niin Wikipediaan laittamatta lähteiksi mitään tutkimusta missä näin todetaan. Sekin olisi ns. "uutta tutkimusta" eli suomeksi sanottuna silkkaa mutua (= musta tuntuu -menetelmällä kehitettyä). –Kotivalo (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 11.47 (EET)

Esimerkkisi ei toimi, koska "mustat ovat tyhmiä" on mielipide. Tässä asiayhteydessä mielipiteitä ei voida rinnastaa Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin. Jos artikkelissa lukisi, että palkattoman työn vastaanottamista koskeva ehto työmarkkinatuen saamiselle on epäreilu, kyseessä olisi ollut mielipide. Mutta se, että työttömyyskorvauksen saamisen ehtona on osallistuminen viranomaisten tarjoamaan palkattomaan työhön on vastoin palkattoman työn teettämistä kieltävää sopimusta on fakta eikä mielipide.Neutri (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 20.19 (EET)

Jokaiselle faktalle pitää esittää lähde, joka niin on sanonut. Jos ristiriitaa on, löydät varmasti oikeuskirjallisuudesta tai jopa verkosta asiantuntijoiden pohdintaa aiheen tiimoilta, jota voit käyttää lähteenä. Niin kauan kun vakuuttavia ja luotettavia lähteitä ei ole, asia on tuntemattoman kirjoittajan mielipide jollaisia Wikipediassa ei saa olla. Kutsumme sellaisia kohteliaasti uudeksi tutkimukseksi. Wikipedia ei ole havaintojen, päätelmien, mielipiteiden yms. ensimmäinen anonyymi julkaisupaikka, vaan Wikipedian tietojen tulee aina perustua jo julkaistuun, hyvämaineisen kirjoittajan ja julkaisijan (laatulehdet, tieteelliset artikkelit, tietokirjallisuus) aineistoon.–Kotivalo (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 20.37 (EET)Kotivalo (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 20.31 (EET)

Eivät ne siltikään ole mielipiteitä, vaan lähteistämättömiä faktoja (tai "fiktioita"). Itsestäänselvyys oli vähän huono sana, esimerkkisi pätee siihen kun esitetään omia olettamuksia tai mielipiteitä, mutta ei lähteistämättömiin faktoihin, joita wikipedia on täynnä. Parasta tietysti olisi jos jokaiselle lauseelle löityisi joku viite, mutta Suomen kohdalla se on vähän hankalaa. Yleisesti maailmalla tutkittuja asioita on helmpompi lähteistää, kun Suomen sisäisiä, joista saatavilla oleva "luotettava" materiaali on melko vähäistä ja yksipuolista, ainakin tällaisissa asioissa. Jos nyt pilkkuja aletaan nussimaan, niin jokaisessa Wikipedian eteenkin suomenkielisessä artkilkelissa pitäisi olla neutraaliuden kyseenalaiastus ja jokaisen lauseen ja väittämän yhteydessä Lähde?-merkintä. Ymmärrän periaatteen, joka on kunnioitettava ja oikea, mutta hyvään ja järkevään tulkintaan ja "sääntöjen" noudattimiseen kuuluu myös soveltaminen ja periaatteiden ongelmien tiedostaminen. Fanaattisuus on lähinnä typeryyttä,--85.76.114.142 2. maaliskuuta 2014 kello 19.07 (EET)

Aiheesta muualla

   Kelan päivärahalaskuri

Kelan laskurit löytyvät nyt osoitteesta http://www.kela.fi/laskurit. Päivärahalaskuria ei ole, mutta PERUSpäivärahalaskuri löytyy em. sivun kautta tai suoraan https://easiointi.kela.fi/pplaskenta_app/PPLaskentaApplication?&lang=fi Herhis (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 20.59 (EEST)