Yleinen asumistuki
Yleinen asumistuki on Suomessa Kansaneläkelaitoksen (KELA) myöntämä etuus, joka on suunnattu pienituloisille asumismenojen helpottamiseksi. Asumistuki myönnetään yhteisesti ruokakunnalle, jonka katsotaan yleensä muodostuvan samassa asunnossa asuvista henkilöistä.[1] Jos osa huoneistosta on esimerkiksi vuokrattu perheen ulkopuoliselle henkilölle, häntä pidetään eri ruokakuntaan kuuluvana ja hän voi saada erikseen yleistä asumistukea.[2]
Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä, asunnon sijaintikunta sekä bruttokuukausitulojen yhteismäärä.[1] Asumistuki myönnetään yleensä vuodeksi eteenpäin.[3]
Syyskuussa 2022 lopussa yleistä asumistukea sai Suomessa noin 369 000 ruokakuntaa, joista alle 5000 asui omistamassaan omakotitalossa[4].
Yleistä asumistukea ei myönnetä eläkkeen saajalle, joka on oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen.
Asumistuen määräytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä asumistukea voi saada vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon, omistusasunnon tai osaomistusasunnon kohtuullisiksi katsottuihin asumis- ja korkomenoihin sekä joissain tapauksissa myös asunto-osakkeen lainanlyhennykseen.[5][6] Eduskunta on kuitenkin päättänyt, ettei sähkön hinnan kaksinkertaistumista oteta enää huomioon omakotitalojen asukkaiden asumistuen määrää laskettaessa vuodesta 2024 alkaen. Omistusasunnossa asuville ei myöskään makseta enää asumistukea vuodesta 2025 alkaen. Muutos ei koske osaomistus- ja asumisoikeusasunnossa asuvia, mutta jälkimmäisen ryhmän asumistuessa ei huomioida enää korkomenoja vuodesta 2025 alkaen.[2][3][7][8][9][10][11]
Hyväksyttäviksi katsottujen enimmäisasumismenojen suuruus riippuu ruokakunnan koosta ja asuinmuodosta siten, että asunto-osakkeessa ja vuokra-asunnossa asuville hyväksytään käytännössä 4–6,5 kertaa suuremmat asumiskulut kuin omakotitalossa asuville. Asunnon maantieteellisen sijainnin vaikutus vuokriin ja vastikkeisiin sekä lämmityskuluihin huomioidaan myös. Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevaan osake- tai vuokra-asuntoon voidaan maksaa noin 40–50 prosenttia suurempaa asumistukea kuin edullisimmalla paikkakunnalla sijaitsevaan ja Lapissa sijaitsevaan omakotitaloon maksetaan kahdeksan prosenttia suurempaa asumistukea kuin Etelä-rannikolla sijaitsevaan.[5][6]
Asumistukea voi saada myös rahoitusvastikkeella tai vuokralla katetun korjaus- ja perusparannusta varten tarkoitetun lainan lyhentämiseen, mutta ei itse omistetun omakotitalon tai siinä olevan huoneiston korjauslainaan.[5][6]
Asunto-osakkeen, vuokra-asunnon ja asumisoikeusasunnon asumismenoiksi katsotaan asunnon hoito- ja rahoitusvastike tai vuokra sekä kohtuullisiksi katsotut vesi- ja lämmityskustannukset, jos ne eivät sisälly edellä mainittuihin.[12] Ei-vuokratussa omakotitalossa asuvien asumismenoina taas huomioidaan vain kohtuullisina pidetyt hoitomenot. Lisäksi huomioidaan 73 % osake-tai osaomistusasunnon taikka omakotitalon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen koroista.[12]
Asumistuki on enintään 80 % asumistukilaissa kohtuullisiksi katsotuista asumismenoista. Jos ruokakunnan todelliset asumismenot ylittävät kohtuullisina pidetyt enimmäismäärät, asumistukea maksetaan siten vain näiden enimmäismäärien perusteella.[13]
Jos lämmityskustannukset eivät sisälly vuokraan, yksin asuvan yleistä asumistukea saavan kohtuullisina lämmityskustannuksina pidettiin vuonna 2022 enintään 40 euroa kuussa.[14][15] Kahden hengen asuttaman omakotitalon suurimmat hyväksyttävät kokonaisasumismenot olivat vuonna 2017 vain noin 38 prosenttia omakotitalojen vuoden 2018 keskimääräisistä asumismenoista 333 e/kk.[16][17] Myös hyväksyttävänä pidetty enimmäisvuokra on useissa tapauksissa alueen todellista vuokratasoa pienempi.[18]
| Omakotitalon hyväksytyt enimmäisasumismenot vuonna 2022 (e/kk)[17] | |
| 1 hengen ruokakunta | 89 |
| 2 hengen ruokakunta | 107 |
| 3 hengen ruokakunta | 135 |
| 4 hengen ruokakunta | 159 |
| + jokaista lisähenkilöä kohden | 49 |
Omakotitalon enimmäisasumismenoa korotetaan 4 prosenttia, jos se sijaitsee Etelä-Savon, Pohjois-Savon tai Pohjois-Karjalan maakunnassa ja 8 prosenttia, jos se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnassa.
Vuokra- ja osakeasuntojen enimmäisasuismenoihin vaikuttaa se, missä alla olevista kuntaryhmästä se sijaitsee:
- I kuntaryhmä: Helsinki
- II kuntaryhmä: Espoo, Kauniainen ja Vantaa
- III kuntaryhmä: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti
- IV kuntaryhmä: Muut kunnat
Vuokra- ja osakeasuntojen hyväksytyt enimmäisasumismenot vuonna 2021 (e/kk)[19]:
| Kuntaryhmä | I | II | III | IV |
|---|---|---|---|---|
| Ruokakunnan koko 1 henkilö | 521 | 504 | 400 | 353 |
| Ruokakunnan koko 2 henkilöä | 754 | 723 | 584 | 514 |
| Ruokakunnan koko 3 henkilöä | 960 | 912 | 741 | 657 |
| Ruokakunnan koko 4 henkilöä | 1122 | 1064 | 878 | 783 |
| +lisähenkilöä kohden, e/kk | 140 | 133 | 120 | 115 |
Asumistuen taso ja kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asumistuen tulorajat ja asumistukeen sisältyvien asumiskustannusten enimmäismäärät eivät nouse palkkojen ja asuinkustannusten noustessa.[20] Asumistuen taso on jäänyt sen vuoksi yhä enemmän jälkeen asuinkustannusten noustessa.[21] Suurimmalla osalla yleistä asumistukea saavista onkin Kelan käyttämää ylintä asuinkustannusnormia suuremmat asuinkulut.[4]
Asumistukien saajat ja kokonaismäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähes 11 prosenttia suomalaisista kuului vuonna 2022 ruokakuntaan, jolle Kela maksoi asumistukea. Kyseisistä ruokakunnista 95 prosenttia asui vuokra-asunnossa, 4 prosenttia omistus- ja 1 prosenttia osaomistusasunnossa. Lähes 30 prosenttia Kelan maksamista asumistuista oli eläkkeensaajan asumistukia. Maksettujen asumistukien yhteismäärä oli 2 249 miljoonaa euroa.[22][23]
Yli 60 prosenttia vuokralla asuvista sai asumistukea vuonna 2015.[24]
Asumistukeen tehdyt muutokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asumistuen muutokset 2015
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2015 alusta asumistuen määrä ei muuttunut mutta sen ehtoihin tuli muutoksia.
Asuntotukeen vaikuttavat nyt etenkin sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Uusien sääntöjen mukaan asumistukea vähentävä perusomavastuu on sama koko maassa. Perusomavastuuseen vaikuttavat asujien (ruokakunnan) yhteenlasketut tulot sekä aikuisten ja lasten lukumäärä. Lapsilla on tässä suurempi laskennallinen painoarvo.
Tuen tarkistus muuttuu myös siten, että jatkossa tuki muuttuu, jos tulot pienenevät 200 euroa tai lisääntyvät 400 euroa. Omaishoitajien palkkioita ei myöskään enää katsota tuloiksi asumistukea myönnettäessä.
Myös omaisuusrajat poistuvat kaikilta paitsi eläkeläisiltä. Lisäksi omaisuudesta ei enää lasketa tuloa. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö omaisuuden avulla hankitut tuotot vaikuttaisi. Pääomatuloista kaikki vuokratulot, metsänmyyntitulot ja korkotulot lasketaan yhä tuloiksi asumistukea määriteltäessä.
Eläkkeensaajat eivät saa enää valita, ottavatko he yleisen asumistuen vai eläkkeensaajan asumistuen vaan se määrätään Kelan toimistosta käsin. Jatkossa esimerkiksi kaikki lapsiperheet voivat hakea vain yleistä asumistukea. Eläkkeensaajan asumistuesta poistuu 65 vuoden ikäraja ja sen perusteeksi tulee iän sijaan vain eläkkeen määrä. Eläkeläisiä koskevat myös seuraavat muutokset: kaikki vanhuuseläkettä ja takuueläkettä saavat henkilöt siirtyvät eläkkeensaajan asumistuen piiriin, mutta jos henkilö saa pelkästään osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai vapaaehtoista eläkettä, hän kuuluu kuitenkin edelleen yleisen asumistuen piiriin.
Asumistukeen tuli 1. syyskuuta 2015 myös 300 euron ansiotulovähennys, joka tehdään jokaisen ruokakuntaan kuuluvan sekä ansio- että yrittäjätuloista.
Uudistusten vaikutuksesta noin 70 prosentille tulee enemmän tai saman verran asumistukea kuin ennen. Noin kolmasosalla tuen määrän arvioidaan pienenevän.[25]
Asumistuen muutokset 2016
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuus nousi vuoden 2016 alussa 40 %:sta 42 %:iin. Asumistuen enimmäisasumismenot pidettiin vuonna 2016 samoina kuin vuonna 2015. Erikseen maksettavana vesimaksuna hyväksytään 18 euroa kuukaudessa henkilöä kohden, aiemman 19 euron sijaan. Erikseen maksettavina lämmityskustannuksina hyväksytään sama määrä kuin edellisenä vuonna.
Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuuden kiristäminen kohdistuu vuonna 2016 noin 105 000 tuensaajaan. Asumistuen taso alenee heillä arvioiden mukaan keskimäärin 9 euroa. Pienituloisimpien tuensaajien tukeen tulosidonnaisuuden kiristäminen ei vaikuta. Yksin asuva, täyttä työmarkkinatukea saava henkilö saa jatkossakin tulojen puolesta täyttä asumistukea.
Muutokset liittyvät hallitusohjelman edellyttämiin säästötoimiin. Muutoksilla tavoitellaan yhteensä 22 milj. euron säästöjä yleisen asumistuen menoissa vuonna 2016.[26]
Asumistuen muutokset vuonna 2017
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1. elokuuta 2017 opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen ennakoitiin suurentavan 110 000 opiskelijan asumisen tukea vuositasolla 700 eurolla.[27]
Hallitus on esittänyt, että yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja rajoitetaan. Rajoitus johtuu valtion talousarvioesityksessä esitetyistä säästötavoitteista, ja sillä pyritään myös kattamaan lisäkustannuksia, jotka koituvat opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Kuntaryhmissä 1 ja 2 sovellettaisiin vuonna 2017 samoja enimmäisasumismenoja kuin vuonna 2016. Kuntaryhmissä 3 ja 4 enimmäisasumismenoja alennettaisiin 5 %:lla.
Erikseen maksettavina vesimaksuna ja lämmityskustannuksina hyväksyttäisiin sama määrä kuin edellisenä vuonna.
Kansaneläkeindeksin leikkaaminen 0,85 %:lla tarkoittaa yleisessä asumistuessa sitä, että tuen perusomavastuu kiristyy. Hakijan tulojen tulee olla hieman pienemmät kuin edellisenä vuonna, jotta hänellä olisi oikeus täysimääräiseen asumistukeen. Vuonna 2017 täysimääräiseen tukeen oikeuttaa 597 euron kuukausitulo lisättynä 99 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 221 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.[28]
Tulevat muutokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sipilän hallitus linjasi kehysriihessä huhtikuussa 2017, että asumistukeen palautetaan neliövuokrakohtainen katto, mikä leikkaa tukea, ja että asumistuki nousee vastaisuudessa elinkustannusindeksin, eikä vuokrien kasvuindeksin mukaan. Uudistuksilla pyritään säästöihin.[29]
Keskustelua asumistuesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen vuokranantajien mukaan asumistukimenojen kasvusta ei voi syyttää pelkästään vuokranantajia. Etujärjestön mukaan tukimenoja voidaan hillitä asuntorakentamista ja -tarjontaa parantamalla, ja puuttumalla työttömyyteen. Järjestön mukaan asumistukimenojen kasvuun vaikuttaa enemmän työttömyyden kasvu kuin vuokrien nousu.[30]
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan asumistuen heikentäminen vaikeuttaa pienituloisten asemaa, ja ajaa ihmisiä toimeentulotuelle. Anderssonin mukaan inhimillisempi ja huomattavasti tehokkaampi keino puuttua ylikorkeisiin vuokriin olisi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon merkittävä lisääminen ja vuokrankorotuksia hillitsevien toimenpiteiden selvittäminen.[31]
Kelan 2019 teettämän tutkimuksen mukaan asumistuki kohdistuu niille henkilöille, joille se on tarkoitettukin. Suurin osa asumistuen saajista on nuoria ja yksin asuvia, ja asumistukea saadaan useimmiten suhteellisen lyhyen aikaa.[32][33] Lapsiperheiden asumisen tukeminen voi olla myös perhepoliittinen toimi, jolla voi olla vaikutusta syntyvyyslukuihin.[34]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Yleinen asumistuki 27.11.2020 (muokattu). KELA. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ a b Yleinen asumistuki: Ruokakunta 5.10.2021 (muokattu). KELA. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ a b Kuka voi saada yleistä asumistukea? 12.8.2021 (muokattu). KELA. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ a b Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttami-sesta www.eduskunta.fi. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ a b c dude: KL: Asuntolainaa voi lyhentää Kelan tuilla Suomen Kiinteistölehti. 13.12.2021. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ a b c Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki yleisestä asumistuesta 938/2014 www.finlex.fi. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ Yleinen asumistuki eri asumismuotoihin Kela. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ Muutoksia yleiseen asumistukeen vuonna 2023 Kela. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ Heima, Timo-Pekka & Pantzar, Minna: Sähkölasku kallistui useimmilla, mutta osalla jopa halpeni – ”Sähkösopimukset jälleen monipuolistumassa”, arvioi Energiavirasto Yle Uutiset. 19.1.2023. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ Sähkölasku usein käsittämätön paperi Yle Uutiset. 14.10.2010. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ Näin sähkön siirtohinnat ovat nousseet – Kaupungeissa hinnat voivat laskea, maalla nousta rakennusmaailma.fi. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ a b Yleinen asumistuki: Hyväksyttävät asumismenot Kela. Arkistoitu 28.5.2017. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ Laki yleisestä asumistuesta: 2. luku Asumistuen saamisen edellytykset Finlex. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki yleisestä asumistuesta 938/2014 www.finlex.fi. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ Kristiina Nieminen: Tilastokeskus - www.stat.fi. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ Passiivikivitalot Nordic Oy: Mitä omakotitalossa asuminen maksaa, ja voiko summaan vaikuttaa? www.passiivikivitalot.fi. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ a b Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki yleisestä asumistuesta 938/2014 www.finlex.fi. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ Tilastokeskus - Tilastot aiheittain - Asuntojen vuokrat www.stat.fi. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ Yleinen asumistuki: Asunto ja asumismenot Kela. Arkistoitu 13.11.2021. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Pertti Honkanen Perusturva ja kannustavuus Laskelmia asumistuesta, toimeentulotuesta ja työttömyysturvasta. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/16040e0a-2e68-4ee5-bb35-8b3b7cd525cd/content
- ↑ Asumisen tukijärjestelmän ja verotuksen keskeiset vahvuudet, heikkoudet ja kehittämistarpeet SAK. 28.2.2014. Viitattu 21.9.2023.
- ↑ Kelan asumistukitilasto. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/8862cc77-fad2-4815-adf7-cd62e5e46a74/content
- ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 559 198 syyskuun 2022 lopussa. https://www.stat.fi/julkaisu/cktjxsgfk1chh0c5553zc71bc
- ↑ Miksi Suomi on Euroopan kärkimaita asumistukien saajien määrässä? Yksi kuva kertoo hurjasta kasvusta Ilta-Sanomat. 27.11.2016. Viitattu 27.11.2016.
- ↑ http://www.kela.fi/asumistuki-uudistuu-1.1.2015 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2016 - Ajankohtaista henkilöasiakkaille kela.fi. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/opiskelijat-yleisen-asumistuen-piiriin-elokuussa
- ↑ Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2017 - Ajankohtaista henkilöasiakkaille kela.fi. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ Kehysriihen lopputulos vaikuttaa monen etuuksiin – Nämä ovat hallituksen tärkeimmät päätökset Helsingin Sanomat. 25.4.2017. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ Suomen Vuokranantajat ei niele ministerin kritiikkiä: "Asumismenojen kasvuun vaikuttaa vuokria enemmän työttömyyden kasvu" Yle Uutiset. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ Andersson, Li: Li Andersson: Hallitus paljasti tietämättömyytensä asumistuesta – vuokrat ovat nousseet niistä riippumatta mtv.fi. 7.5.2017. Arkistoitu 7.5.2017. Viitattu 8.5.2017.
- ↑ Tutkimus: asumistuki kohdistuu niille joille se on tarkoitettukin kainuunsanomat.fi. Arkistoitu 4.3.2019. Viitattu 5.3.2019.
- ↑ Suurin osa asumistuen saajista nuoria ja yksin asuvia kela.fi. Viitattu 5.3.2019.
- ↑ https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/267811-tassako-ratkaisu-alhaiseen-syntyvyyteen-professori-koetaan-erityisen-raskaana