Leipiön tuulivoimapuisto 1
| Leipiön tuulivoimapuisto 1 (Leipiön tuulivoimapuisto) |
|
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Simo |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2013 |
| Sähköverkkoon | 2014 [1][2] |
| Valmistunut | 2014 |
| Perustaja | Tuuliwatti [3] |
| Rakennuttaja | Tuuliwatti [2] |
| Omistaja | Simo Leipiö Tuuli Ky [1] |
| Operaattori | Operointi St1 Oy [1] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [4] |
| Puistojännite | 20 kV [4] |
| Liittymisjännite | 110 kV [4] |
| Korkeus | 12–20 m [5] |
| Pinta-ala | 40 ha [5] |
| Tuulivoimalat | 4 × Gamesa G128 (4,5 MW) [3][6] |
| Kapasiteetti | 18 MW [3] |
| Vuosituotanto | 43 GWh [7][a] |
 Leipiön tuulivoimapuisto 1 |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Leipiön tuulivoimapuisto 1 on Lapissa Simon Leipiössä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 4 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 18 megawattia ja vuosituotanto noin 43 gigawattituntia [7][a]. Voimalat on rakentanut Tuuliwatti Oy. Tuulipuiston omistaa Simo Leipiö Tuuli Ky, joka on Exilion Tuuli Ky:n tytäryhtiö [1], ja niitä operoi Operointi St1 Oy.[5][1][2]
Leipiön tuulivoimapuistoja on kaksi muutakin, joista käytetään järjestysnumeroita 2 ja 3, mutta ne omistaa Gigawatti Oy.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto sijaitsee valtatien 4 ja Oulu-Tornio-rautatien pohjoispuolella Vähä-Leipiön palon alueella noin 3 kilometriä luoteeseen Simon asemanseudulta. Merenranta sijaitsee 7 kilometriä etelässä. Pienen tuulipuiston pituus on 1,5 kilometriä, leveys 0,5 kilometriä, ja voimalaitoksein välisen alueen pinta-ala on 40 hehtaaria. Voimalat sijaitsevat 12–20 metriä mpy. Puiston alueella sijaitsee kalliolouhos, joka on täyttynyt vedellä. Tuulipuistoon tulee tie asemanseudun tieliittymästä.[5][2][4]
Tuulivoimalaitokset ovat espanjalaisen Gamesan valmistamaa Gamesa G128-mallia, jonka napakorkeus on 140 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 128 metriä, ja jonka kapasiteetti on 4,5 megawattia.[3][6][4]
Ensimmäisen vaiheen neljän tuulivoimalan sähkö kootaan 20 kilovoltin maakaapeleilla yhteen niiden luoteispuolella sijaitsevalle, Alimmaiselle Varesharjulle rakennetulle, sähköasemalle. Sen ylitse kulkee 110 kilovoltin Raasakka-Isohaara voimajohto.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuuliwatti Oy alkoi suunnitella Simoon tuulivoimapuistoa Simon tuulivoimapuistot -hankeen nimellä Perämeren hyvien tuuliolosuhteiden vuoksi. Siihen sisältyi neljä hankealuetta, Karsikko, Leipiö, Halmekangas ja Onkalo, jo rakennetun Putaankankaan tuulivoimapuiston ja neljän ensimmäisen jo vuonna 2014 valmistuneiden Leipiön voimaloiden lisäksi [2]. Lapin ELY-keskus vastaanotti ympäristöarviointiohjelman (YVA) tammikuussa 2013 ja siihen liittyvän selostuksen syyskuussa 2013. ELY-keskus antoi tästä lausuntonsa helmikuussa 2014.[8] Leipiön tuulivoimapuiston ensimmäisen laajennuksen osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa lokakuussa 2014.[4]
Leipiön tuulivoimapuiston laajennus tarkoitti rakentamisen vaiheita 2 ja 3. Siihen oli ryhdytty jo ajoissa ja YVA-hanke oli käynnissä 2015.[4] Leipiö 2-hankkeessa oli tarkoitus pystyttää voimalat kesällä ja syksylla 2016 ja ryhtyä sähköntuotantoon vuonna 2017 [2]. Kun Tuuliwatti Oy päätettiin hajottaa, jaettiin tuulivoimapuistot lokakuussa 2020 joko St1 Nordicin Tuulivoltille tai S-ryhmän Gigawatille.[9][10] Leipiö 1-vaihe päätyi Tuulivoltille, joka myi tuulipuistonsa heti eteenpäin uudelle yhtiölle Exilion Tuuli Oy, jolla puisto toimii yhtiön Simo Leipiö Tuuli Ky alla.[11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tuulivoimapuiston vuosituotanto on arvioitu lähteestä saaduilla kaikkien Tuuliwatin omistamien Simon Onkalon seudun tuulivoimalaitoksien yhteistuotannosta. Lähteen julkaisun aikana olivat toiminnassa Leipiö I:n ja Onkalo I:n seitsemän tuulivoimalaa. Näiden vuosituotannoksi kertyi toukokuusta 2014 huhtikuuhubn 2015 yhteensä 64 gigawattituntia. Kun sen jakaa tuulipuistojen kapasiteettien 9 megawatin ja 18 megawatin suhteessa, saadaan Onkalo I:n vuosituotannoksi 21 gigawattituntia ja Leipiö I:n 43 gigawattituntia. On kuitenkin muistettava, etteivät eri vuodet ole tuulivoiman tuotannoissa toistensa kaltaisia!
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Exilionin tuulipuistojen teknisen hallinnoinnin yhteistyökumppaneihin muutoksia exilion.fi. 27.04.2023. Helsinki: Exilion Tuuli Ky. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ a b c d e f Simo–Ii tuulivoimapuistot (PDF) (s. 3–5) Linnustovaikutusten seuranta. 28.2.2017. Oulu: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / Tuuliwatti Oy, Taaleritehdas Oy, Metsähallitus Laatumaa. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ a b c d Leipiö 1-4 www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 18.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Simon Leipiön tuulivoimapuiston laajennus (PDF) (s. 3–5, 15, 21–23, 28–29) Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA). elokuu 2015. Oulu: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / Tuuliwatti Oy, Taaleritehdas Oy, Metsähallitus Laatumaa. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ a b c d Leipiö 1, Simo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ a b Gamesa G128/4500 www.thewindpower.net. 4.6.2018. Ranska: The Wind Power. Viitattu 18.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Uutta tuulivoimaa Suomessa (PDF) (dia 5) st1.fi. 2017-. Tuuliwatti Oy / St1. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Simon tuulivoimapuistot, Simo ymparisto.fi. 8.12.2015. Kemi: Lapin ELY-keskus. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ Tuuliwatti Oy kauppalehti.fi. 30.10.2020. Helsinki: Kauppalehti/Alma Talent Oy. Viitattu 19.11.2023.
- ↑ Gigawatti Oy kauppalehti.fi. 30.10.2020. Helsinki: Kauppalehti/Alma Talent Oy. Viitattu 19.11.2023.
- ↑ Waris, Olli: IS-selvitys: Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla is.fi. 21.2.2022. Helsinki: Iltasanomat. Viitattu 18.11.2023.