Tridacna crocea
| Tridacna crocea | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Simpukat Bivalvia |
| Alaluokka: | Heterodonta |
| Lahko: | Veneroida |
| Yläheimo: | Tridacnaoidea |
| Heimo: | Sydänsimpukat Cardiidae |
| Alaheimo: | Jättiläissimpukat Tridacninae |
| Suku: | Tridacna |
| Laji: | crocea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tridacna crocea on pienikokoisin jättiläissimpukkalaji. Se elää luonnossa trooppisella Indopasifisella merialueella, ja sitä pidetään myös riutta-akvaarioissa.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tridacna crocea kasvaa halkaisijaltaan korkeintaan 15–23 cm pitkäksi. Se on sukunsa värikkäin laji, ja siinä voi olla erilaisina kuvioina sinistä, oranssia, ruskeaa, vihreää, harmaata, violettia ja keltaista. Sen vaipassa on yleensä hohtavia pilkkuja tai juovia, jotka ovat sävyltään sinisiä, keltaisia tai vihreitä. Laji muistuttaa väriltään Tridacna maximaa, mutta lajit voi erottaa toisistaan kuoren muodon perusteella: T. maxima on pitkulaisempi, T. crocea pyöreämpi.[3]
Muiden jättiläissimpukoiden tavoin sillä on voimakkaasti poimullinen kaksiosainen kuori. Kuoren välistä työntyy esille hyllyvä lihasmassa eli vaippa, jonka keskellä törröttää putkimainen suuosa. Kun simpukka haluaa sulkea kuorensa, se ruiskuttaa vettä ulos tämän suuaukon kautta.[4] Tridacna crocean suuaukon ympärillä on pieniä lonkeroita, joiden avulla se tehostaa planktonin siivilöitymistä suuhunsa.lähde?
Kuoren saranapuolella on aukko, josta työntyy ulos lihaksikas jalka. Jalalla simpukka tarrautuu alla olevaan merenpohjaan. Tämä aukko on crocea-lajilla suurempi kuin muilla saman suvun lajeilla, mikä toimii yhtenä lajituntomerkkinä. Jalkansa avulla se porautuu syvälle koralliriuttaan tai meren kivipohjaan. Siitä on yleensä näkyvissä vain vaippa ja kuoren yläosa.[3]
Jättiläissimpukoiden elimistössä elää symbioottisia zooksantellileviä.[5] Simpukan vaipan pinnassa näkyvät tummemmat läikät ovat läpinäkyviä kohtia, jotka toimivat linsseinä ja ohjaavat valoa syvemmälle vaippaan levien käyttöön.[6]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tridacna croceaa tavataan Thaimaasta Uuteen Kaledoniaan. Se elää matalassa vedessä, missä se saa runsaasti valoa.[3] Se saattaa olla kadonnut Tuvalulta, eikä sen esiintyminen Guamissa ole varmaa.[1]
Käyttäytyminen ja lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tridacna crocea -simpukat elävät luonnossa useiden yksilöiden yhdyskuntina.[7] Ne asettuvat riutalla usein ylemmäksi kuin sukulaislaji Tridacna maxima, näin Tridacna crocea saa mahdollisimman paljon valoa. Se porautuu jalkansa avulla tiiviisti kiinni kiveen tai koralliin, etteivät aallot ja vuorovesi heittelisi sitä.[8]
Jättiläissimpukat ovat hermafrodiitteja: ne syntyvät koiraina, mutta osa toimii myöhemmin naaraana. Kun kutuaika tulee, ne laskevat veteen signaalikemikaaleja, minkä jälkeen osa simpukoista laskee mätimunia, osa siittiöitä.[4] Lisääntymisen laukaisee oikea kuunvaihe, vuorokaudenaika ja muiden simpukoiden laskemat kemikaalit.lähde?
Vesiolot ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuren osan simpukan tarvitsemasta ravinnosta tuottavat symbioottiset levät. Se hankkii ravintoa myös suodattamalla vedestä planktonia suuaukkonsa avulla. Jos tätä simpukkalajia pidetään akvaariossa, jossa ei ole muita ruokittavia eläimiä (esimerkiksi kaloja tai koralleja), sille olisi tarjottava päivittäin hienojakoista ruokaa.[7] Riittävän pölymäisen ruoan hankkiminen voi olla vaikeaa, sillä luonnossa Tridacna crocea syö nanoplanktonia eli planktoneliöistä pienimpiä.[9]
Tridacna crocea on herkkä vedenlaadulle.[10] Lämpötilan tulisi olla 22–25 °C, suolapitoisuudesta kertovan ominaispainon 1,023–1,025 ja pH 8,1–8,4. Sopiva kalsiumin määrä on 400–480 mg/l ja karbonaattikovuus 7–12 dH. Myös strontiumin ja jodin saannista on huolehdittava.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Calfo A. & Fenner, R:: Reef Invertebrates. USA: Reading Trees, 2003. ISBN 09672630-3-4 (englanniksi)
- Shimek, R.L.: Marine Inverterbrates. Neptune City, NJ, USA: TFH Publications, 2004. ISBN 1-890087-66-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mollusc Specialist Group: Tridacna crocea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Zipcodezoo (englanniksi)
- ↑ a b c Lukan, E. M.: Tridacna crocea Fish 'N' Chips A Monthly Marine Newsletter. 2000. Exotic tropicals. Viitattu 12.1.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Seaman, R.: Giant Clams of the Great Barrier Reef The Flying Kiwi. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Ria Tan: Giant clams 12/2008. Wild Singapore. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Family: Tridacnidae (Tridacnas, Giant Clams), (Arkistoitu – Internet Archive) Archerd Shell Collection, Washington State University Tri-Cities Natural History Museum. (englanniksi)
- ↑ a b c Drs Foster & Smith: Crocea Clam Pet Education. (englanniksi)
- ↑ Genus Tridacna – Tridacna Clams Blue Zoo Aquatics. Viitattu 15.9.2011. (englanniksi)
- ↑ Calfo & Fenner, s. 240
- ↑ Merivesiakvaarion perustamismanuaali