Tina Turner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tina Turner
Tina Turner huhtikuussa 2009.
Tina Turner huhtikuussa 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt26. marraskuuta 1939
Nutbush, Tennessee
Kuollut24. toukokuuta 2023 (83 vuotta)
Küsnacht, Sveitsi
Ammatti laulaja, sanoittaja, tanssija, näyttelijä
Puoliso
Muusikko
Aktiivisena 1958–2023
Tyylilajit rock and roll, pop, blues
Soittimet laulu
Yhtyeet Ike & Tina Turner
Levy-yhtiöt United Artists (1974–1979)
EMI (Capitol, Parlophone, Virgin) (1984–2023)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla

Tina Turner (alun perin Anna Mae Bullock, virallisesti Tina Turner-Bullock[1], 26. marraskuuta 1939 Nutbush, Tennessee – 24. toukokuuta 2023 Küsnacht, Sveitsi[2][3]) oli yhdysvaltalainen rocklaulaja. Turner tunnettiin voimakkaasta soul-äänestään ja energisistä lavaesiintymisistään. Turner on saanut kymmenen Grammy-palkintoa. Häntä on kutsuttu ”Rock and rollin kuningattareksi”.

Turnerin levyjä on myyty noin 200 miljoonaa kappaletta. Guinnessin ennätysten kirjan mukaan Turner on myynyt enemmän konserttilippuja kuin kukaan toinen sooloartisti koko musiikin historiassa.[4]

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anna Mae Bullock syntyi Tennesseen Nutbushissa vuonna 1939. Hänen vanhempansa Floyd ja Zelma Bullock olivat vuokraviljelijöitä. Turner muisteli myöhemmin vanhempiensa suhteen olleen rakkaudeton. Äiti jätti perheen, kun Tina oli 10-vuotias ja isä jätti lapsensa kolme vuotta myöhemmin.[5] Tämän jälkeen Anna asui isoäitinsä luona Brownsvillessä.[6]

Anna ja tämän vanhempi sisar Alline muuttivat 1956 asumaan äitinsä kanssa St. Louisiin.[7] Valmistuttuaan high schoolista Anna alkoi työskennellä hoitajan apulaisena. Hänen haaveensa oli edetä hoitajaksi.[5]

Musiikkiura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ike Turnerin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anna ja Alline Bullock alkoivat St. Louisissa käydä keikoilla, ja vuonna 1956 he tapasivat muusikko Ike Turnerin tämän keikalla yhtyeensä Rhytm Kingin kanssa.[7] Yhden keikan aikana yhtyeen rumpali antoi Bullockille mikrofonin ja tämä lauloi Ike Turnerin tuottaman B. B. Kingin kappaleen ”You Know I Love You”.[6] Ike päätti ottaa Bullockin yhtyeeseen taustalaulajaksi.[7]

Annasta tuli pian Tina. Ike antoi kyseisen nimen Sheena, viidakon kuningatar -hahmon mukaan. Rhytm Kingin pääsolisti Art Lassiter ei ilmestynyt ”A Fool in Love” -kappaleen äänityksiin, joten Tina lauloi kappaleen. Siitä tuli hitti.[6] Turner muutti tämän jälkeen yhtyeensä suuntaa ja kehitti koko esiintymisen Tinan laulun ympärille. Siitä syntyi Ike & Tina Turner Revue.[7]

Työtoveruus syveni rakkaudeksi ja parille syntyi poika. Nuoren perheen elämä hymyili, ja pari keikkaili ahkerasti. Vähitellen Tina huomasi, että hänen miehessään on myös pimeämpi puoli ja että tämä halusi kontrolloida Tinaa. Vuonna 1960 Ike kosi. Tina ei uskaltanut kieltäytyä, koska hän pelkäsi liikaa. Kaksi päivää kosinnan jälkeen pari ajoi Meksikoon. Haaveilemiensa häiden sijaan Tina meni naimisiin koruttomassa vihkitilaisuudessa.lähde?

Kaksikko nousi 1960-luvulla kansainväliseen suosioon. Heidän tunnetuin hittinsä oli Phil Spectorin tuottama "River Deep, Mountain High". Muita hittejä olivat muun muassa "A Fool in Love", "Proud Mary" ja "Nutbush City Limits".lähde?

Ike ja Tina Turner 23. marraskuuta 1972

Soolouran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tina ja Ike erosivat. Tina Turner teki paluun vuonna 1984 albumilla Private Dancer. Albumin teossa oli mukana muun muassa Mark Knopfler. Levyltä julkaistu single "What's Love Got to Do with It" teki Turnerista maailmantähden. "Minulla ei ollut helppoa urani alussa ja tiedän mitä huipulle pääseminen vaatii. Olen maksanut velkani itse ja päässyt oman elämäni näyttämölle. Kaikki mennyt on ollut sen arvoista", totesi Turner tuolloin.lähde?

Turner julkaisi soolourallaan useita menestyssinglejä, kuten vuoden 1989 "The Best". Turner esiintyi myös The Whon rockoopperassa Tommy ja elokuvassa Mad Max Beyond Thunderdome (1985). Vuonna 1995 Turner esitti James Bond -elokuvan 007 ja kultainen silmä tunnuskappaleen "GoldenEye".

Turnerin yhteistyökumppaneita olivat muun muassa The Rolling Stones, Tom Jones, Eric Clapton, Eros Ramazzotti, Bryan Adams ja Phil Collins.lähde?

Turnerin elämästä tehtiin vuonna 1993 elokuva Tina: What’s Love Got to Do With It, jossa Turneria esitti Angela Bassett.[8] Turnerin elämästä on tehty myös musikaali.[8]

2000-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grammy-esiintyminen ja uusi kiertue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turner jäi eläkkeelle vuonna 2004 mutta palasi kuitenkin julkisuuteen vähäksi aikaa kiertueelle nimeltä "Live in Concert", joka alkoi Kansasissa lokakuussa 2008 ja jatkui Eurooppaan keväällä 2009. Hän levytti eläkkeelle jäämisen jälkeen muutamia kappaleita ja teki joitakin TV-esiintymisiä (muun muassa promootiokiertue kokoelma-albumille All the Best sekä vuoden 2008 Grammy Awards -esiintyminen). Se oli Turnerin ensimmäinen oikea kiertue kahdeksaan vuoteen. Kiertue ulottui myös Helsinkiin, jossa Turner esiintyi Hartwall Areenalla 23. ja 24. huhtikuuta 2009. Kiertue oli yksi vuoden 2009 myydyimmistä ja tuotti noin 90 miljoonaa euroa 90 konsertista. Euroopan-kiertue oli toiseksi tuottoisin 58 miljoonalla eurolla.lähde?

Turner sanoi "Live in concert" -kiertueesta "Tahdon nousta lavalle ja esiintyä, mutta jokapäiväinen aikataulujen kanssa eläminen on rankkaa työtä. Siksi olenkin sanonut, että teen mielellään mahdollisimman vähän promootiota tällä kiertueella. On myös nautinto jäädä eläkkeelle. Minä elän mukavaa elämää ja olen onnellinen."[9]

2010-luku ja nykyaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tina Turner kertoi lehdistölle tammikuussa 2010 Giorgio Armanin "Prive"-muotinäytöksessä Pariisissa, ettei ollut pois suljettua, että hän olisi tehnyt vielä uuden maailmankiertueen. Ihmiset halusivat vielä nähdä häntä lavalla, eikä hän kieltänytkään, etteikö olisi voinut pyytää "tyttöjä" takaisin ja tehdä jotain.[10]

Toukokuussa 2014 uutisoitiin Turnerin saaneen aivohalvauksen mutta hän toipui siitä. Halvauskohtauksen ajankohdasta tai paikasta ei Hamburger Morgenpostilla ollut tietoa, mutta lehden haastatteleman Albert B:n mukaan halvaus oli lievä.[11]

Kiertueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: 29. syyskuuta 2022.

Private Dancer Tour oli Turnerin kolmas oma kiertue ja samalla ensimmäinen suuri kiertue. Kiertue auttoi häntä comebackissa ja oli musiikin historian parhaimpia paluukiertueita. Kaksi viimeistä Japanin konserttia Turner lopetti esittämällä Bruce Springsteenin "Dancing in the Dark". Konserttien määrä oli yhteensä 176: Euroopassa 60, Pohjois-Amerikassa 104, Australiassa kymmenen ja Japanissa kaksi.

Break Every Rule Tour rikkoi ennätyksiä 13 maassa. Se oli vuosina 1987–1988 vuoden suurin kiertue, ja katsojia oli yli neljä miljoonaa. Foreign Affair Tour oli Turnerin ensimmäinen stadionkiertue ja samalla ensimmäinen kiertue, joka ulottui vain Eurooppaan. Kiertue sisälsi 121 konserttia. Whats’ Love? Tour on Turnerin kuudes kiertue. Se ulottui vain Amerikkaan ja muutamaan Euroopan konserttiin. Wildest Dreams Tour oli Turnerin seitsemäs kiertue. Kiertueeseen sisältyi 255 konserttia. Kiertue tuotti melkein 20 miljoonaa dollaria. Twenty Four Seven Tour kiertueen piti olla Turnerin viimeinen, mutta hän palasi lavoille vuonna 2008. Tina!: 50th Anniversary Tour vuosina 2008–2009 oli hänen viimeinen kiertueensa. Turner sai inspiraation kiertueelle vuoden 2008 Grammy-gaalasta, jossa hän esiintyi Beyoncén kanssa.

Tina Turner Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Turner konsertoi ensimmäisen kerran 24. elokuuta 1982 Kulttuuritalossa Helsingissä. Private Dancer -kiertue saapui Helsinkiin 19. helmikuuta 1985. Foreign Affair -kiertueella vuonna 1990 hän esiintyi 14. ja 15. toukokuuta Helsingin jäähallissa. Wildest Dreams -kiertueella 7. elokuuta 1996 Turner esiintyi Helsingin olympiastadionilla 50 000 katsojalle. Hän esiintyi 24/7-kiertueellaan kahdesti Finnair Stadiumilla Helsingissä, 9. ja 10. elokuuta 2000. Turner esiintyi Hartwall Areenalla 23. ja 24. huhtikuuta 2009.[12]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turnerilla ja saksofonisti Raymond Hillillä oli yhteinen poika (1958–2018). Turner oli pojan syntyessä vain 18-vuotias. Turnerin avioiduttua Ike Turnerin kanssa 1962 Ike adoptoi pojan. Poika teki itsemurhan vuonna 2018.[13] Tina ja Ike Turnerin yhteinen, vuonna 1960 syntynyt poika kuoli 8. joulukuuta 2022.[14][15]

Turner kertoi päättäneensä jättää Iken vuonna 1976, kun tämä pahoinpiteli hänet lentokentällä. Suhdetta olivat rasittaneet alusta saakka alkoholi, huumeet ja uskottomuus. Ike raivostui Tinan avioerohakemuksesta ja yritti vaikeuttaa Tinan elämää kaikin tavoin. Hän väitti, että Tina olisi hänelle velkaa 500 000 dollaria sopimusrikkomusten vuoksi. Vaikka Tina eli paineen alla ja rahapulassa, hän tunsi ensimmäistä kertaa elämässään olevansa vapaa ja ilman Iken kontrollointia.lähde?

Tina Turner jättäytyi musiikkibisneksestä muutamaksi vuodeksi. Myöhemmin hän kertoi tarvinneensa tauon, jotta paluu olisi mahdollista. Eroprosessissa häntä auttoi buddhalainen mietiskely. Turner oli alun perin baptisti, mutta hän kääntyi myöhemmin buddhalaisuuteen.[16]

Turner aloitti vuonna 1986 seurustelun Erwin Bachin kanssa, ja he avioituivat vuonna 2013. Bach on 17 vuotta nuorempi kuin Turner. Ike Turner kuoli 12. joulukuuta 2007 kokaiinin yliannostukseen. Tina Turnerin edustaja julkisti tämän lausunnon, jossa tämä totesi olevansa tietoinen Ike Turnerin poismenosta: Tina ei ole ollut tekemisissä Ike Turnerin kanssa 35 vuoteen. Muita lausuntoja ei tulla antamaan, tiedotteessa todettiin lyhyesti.[8]

Turner asui vuodesta 1994 Château Algonquinin linnassa Küsnachtin kaupungissa, Zürichinjärven rannalla[17][18].Turner omisti aiemmin asunnot Kölnissä, Lontoossa, Los Angelesissa ja Ranskan Rivieralla.[19][20]

Vuonna 2013 Turner anoi Sveitsin kansalaisuutta[21][22] koska oli luopumassa Yhdysvaltain kansalaisuudesta[23]. Turner sai Sveitsin kansalaisuuden 22. huhtikuuta 2013 läpäistyään kansalaisuuskokeen, johon kuului Sveitsin historian ja Zürichin kantonin virallisen kielen saksan kielen osaaminen. [24]. Turner luopui virallisesti Yhdysvaltain kansalaisuudesta Yhdysvaltain suurlähetystössä Bernissä 24. lokakuuta 2013[25].

Vuonna 2022 sveitsiläinen talouslehti Bilanz arvioi Turnerin omaisuuden arvoksi 250 miljoonaa Sveitsin frangia (n. 257 miljoonaa euroa).[26]

Palkinnot ja saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Tina Turnerin saamista palkinnoista
Presidentti George Bush onnittelee Tina Turneria. Vasemmalta oikealle Tony Bennett, Suzanne Farrell, Julie Harris, Robert Redford ja Tina Turner.

Turner voitti kymmenen Grammy-palkintoa, ja Rolling Stone -lehti on nimennyt hänet kaikkien aikojen parhaimpien laulajien joukkoon. Turner on listattu 25 parhaan tanssijan joukkoon, hän on myynyt enemmän konserttilippuja kuin kukaan toinen artisti maailmassa, ja hänet on nimetty Oprah Winfreyn 25 legendaarisimman naisen joukkoon.[27]

Bibliografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1986 I, Tina
  • 1999 The Real T: My 22 years with Tina Turner
  • 2003 Break Every Rule
  • 2005 Simply the Best

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Tina Turnerin diskografia ja luettelo musiikkivideoista
Studioalbumit

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat
Vuosi Nimi Rooli Huomiot
1971 Taking off – otetaan hatkat oma itsensä —
1975 Tommy The Acid Queen —
1978 Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band Our Guests at Heartland —
1985 Mad Max Beyond Thunderdome Auntie Entity NAACP Image Award for Outstanding Actress in a Motion Picture
1993 Tina: What’s Love Got to Do with It oma itsensä Angela Bassettin lauluäänenä, esiintyy myös arkistomateriaalissa
Last Action Hero pormestari —
Televisio
1970 It's Your Thing oma itsensä dokumenttielokuva
Gimme Shelter oma itsensä dokumenttielokuva
2000 Ally McBeal oma itsensä cameo jaksossa ”The Oddball Parade”
2021 Tina oma itsensä dokumenttielokuva

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Einbürgerungen 4. Quartal 2012 (Küsnachtin kuntalaisoikeuden saajat loka-joulukuussa 2012) Küsnachtin kunnan verkkosivut. 25.1.2013. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 16.8.2018. (saksaksi)
  2. ↑ Tina Turner on kuollut Ilta-Sanomat. 24.5.2023. Viitattu 24.5.2023.
  3. ↑ Laura Snapes: Tina Turner: legendary rock’n’roll singer dies aged 83 The Guardian. 24.5.2023. Viitattu 24.5.2023. (englanti)
  4. ↑ Tina Turner Suomeen huhtikuussa iskelma.fi. Viitattu 10.8.2010.
  5. ↑ a b Brittany Spanos & David Browne: Tina Turner, Queen of Rock & Roll, Dead at 83 Rolling Stone. 25.5.2023. Rolling Stone, LLC. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b c William Grimes: Tina Turner, Magnetic Singer of Explosive Power, Is Dead at 83 NYTimes.com. 25.5.2023. The New York Times Company. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d Adam Sweeting: Tina Turner obituary The Guardian. 25.5.2023. Guardian News & Media Limited. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Tina Turnerin elämästä musikaali Is.fi 26.12.2007 Archive.org
  9. ↑ Markus Heikkilä, Rockin kuningatar Tina Turner starttasi Euroopan kiertueensa - katso video! Ilta-Sanomat 15.1.2009
  10. ↑ http://www.reuters.com/article/idUSTRE60P09920100126?type=entertainmentNews
  11. ↑ Mika Seppänen: Saksalaislehti: Tina Turner saanut lievän aivohalvauksen Ilta-Sanomat 26.5.2014 (Archive.org)
  12. ↑ [1]
  13. ↑ Tina Turnerin 59-vuotias esikoispoika löydettiin kuolleena - syyksi epäillään itsemurhaa iltalehti.fi. Viitattu 4.7.2018.
  14. ↑ Tina turned her back on our family, claims her adopted son Mail Online. Viitattu 4.7.2018.
  15. ↑ P. A. Media: Tina Turner pays tribute to ‘beloved son’ Ronnie who has died at 62 the Guardian. 10.12.2022. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Remembering the Late Tina Turner: From Baptist to a Buddhist viitattu 25.5.2023
  17. ↑ Dreams Come True. The Oprah Winfrey Show, February 24, 2005. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu July 30, 2012.
  18. ↑ Biography tinaturnerfanclub.eu. Arkistoitu May 3, 2012. Viitattu March 28, 2012.
  19. ↑ Tina Turner's Modern Mediterranean-Style Villa in the South of France architecturaldigest.com. March 1, 2000. Arkistoitu January 26, 2022. Viitattu January 26, 2022. (englanti)
  20. ↑ The Oprah Winfrey Show. Youtube, 1996. Teoksen verkkoversio.
  21. ↑ Tina Turner becoming Swiss citizen; hometown mayor 'surprised' Fox News. 25.3.2015. Viitattu 28.5.2023. (englanti)
  22. ↑ Singer Tina Turner on path to Swiss citizenship Reuters. 25.1.2013. Viitattu 28.5.2023. (englanniksi)
  23. ↑ A. B. S. Contributor: Tina Turner Renounces U.S. Citizenship for Swiss Atlanta Black Star. 26.1.2013. Viitattu 28.5.2023. (englanti)
  24. ↑ Von Fabian Zürcher: Tina Turner ist Schweizerin! Blick. 23.4.2013. Viitattu 28.5.2023. (saksa)
  25. ↑ Robert W. Wood: Tina Turner Gives Up U.S. Citizenship---Big FATCA Wheel Keep On Turnin' Forbes. Viitattu 28.5.2023. (englanniksi)
  26. ↑ Tina Turner is dead. Who will be the heir to her estate? Postsen. Viitattu 28.5.2023.
  27. ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tina_Turner&oldid=22709940”