Tiirismaa
Tiirismaa eli Tiirismäki on Päijät-Hämeen korkein mäki, joka sijaitsee Hollolassa, noin seitsemän kilometrin päässä Lahdesta länteen. Mäen korkeus on 223 metriä merenpinnasta.[1]
Geologinen muodostuma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiirismaa on jäänne muinaisesta Svekofennidien vuoristosta, ja se on säilynyt verrattain korkeana maaston runsaan kvartsiittipitoisuuden vuoksi.[2]
Tiirismaan alue kokonaisuutena muodostuu Messilän kartanon alueella olevasta Kartanonmäestä, Hakalaukunmäestä ja Tiirismäestä. Tiirismaa on suurehko ja miltei asumaton alue, joskin luonnonsuojelualueeseen liittyvän Iso-Tiilijärven pohjoisrannallakin on vapaa-ajan asuntoja. Iso-Tiilijärvi rajoittuu etelässä Tiilikankaan asuinalueeseen.lähde?
Tiirismaata on kutsuttu myös Messiläksi siksi, että Messilän kartanon vaikutus on ulottunut myös Tiirismaalle. Nykyään Messiläksi kutsutaan Messiläntien eteläpuolista osaa ja sen Messilän puoleista päätä venerantoineen ja leirintäalueineen, kun taas tien pohjoispuolinen osa on jo Tiirismaata.[3]lähde tarkemmin?
Tiirismaalla on Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva Tiirismaan luonnonsuojelualue.lähde?
Tiirismaalla oli 1960-luvulta asti laskettelukeskus, joka kilpaili läheisen Messilän laskettelukeskuksen kanssa. Se kuitenkin lakkautettiin kannattamattomana vuonna 1996.[2] Tiirismaalla on ollut aikaisemmin Messilän kartanosta nykyisiä laskettelumäkiä korkeampi Tiirismaan hiihtokeskuksen mäki, joka etäisenä on jätetty luonnontilaan ja kasvanut umpeen pensasmaista puuta.[4]
Tiirismaan radio- ja televisiomasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiirismaalla Televisiotien jatkeen, Arvi Hauvosen tien päässä, on 327 metriä korkea Digita Oy:n lähetysmasto, jonka kautta lähetetään Päijät-Hämeessä radio- ja televisiolähetykset. Masto jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden yleisradiomaston kanssa. Tiirismaalta lähetetään myös Lahden radiolähetykset.[5]
Maston rakentaminen aloitettiin 1966 alussa. Sen peruskivi muurattiin 27. toukokuuta 1966, ja Tiirismaan radioaseman harjannostajaisia vietettiin 11. elokuuta 1966. Kolmikerroksinen radioasemarakennus valmistui lokakuussa 1966. Ensimmäinen radio- ja tv-masto oli 302 metrin pituinen, ja sen tuotti Rauma-Repolan Porin tehdas. Mastossa oli ohjelmansiirtolinkkiantenneja ja 280 metrin korkeudessa television ykköskanavan antenni. Kakkoskanavan antenni oli mastonjatkeessa noin 20 metrin matkalla. Radio- ja televioaseman koelähetykset alkoivat 20. helmikuuta 1967 sekä radion rinnakkaisohjelmaa lähettävän ULA-II:n lähetykset 6. maaliskuuta 1967 ja yleisohjelmaa lähettävän ULA-I:n 21. maaliskuuta 1967. Television kakkosohjelman lähetykset alkoivat runsaat viisi vuotta myöhemmin syksyllä 1972. Masto uudistettiin vuonna 1988.
Tiirismaalla on kaksitoista yleisradiolähetintä:[6]
| Nimi | RDS | Taajuus (MHz) | Teho (W) |
|---|---|---|---|
| Radio Classic | Classic | 107,4 | 1 000 |
| Loop | LOOP | 102,4 | 3 000 |
| Radio Patmos | 100,0 | 100 | |
| Radio Dei | 106,4 | 1 000 | |
| Radio Nova | Nova | 89,7 | 1 000 |
| Radio Rock | RockK | 94,2 | 1 000 |
| Radio Suomipop | Suomipop | 104,4 | 50 000 |
| Yle Puhe | Yle Puhe | 90,5 | 5 000 |
| Yle Radio 1 | Yle Yksi | 93,2 | 50 000 |
| Yle Radio Suomi | Ylelahti | 97,9 | 50 000 |
| Yle Vega | Ylevega | 100,6 | 50 000 |
| YleX | YleX | 95,5 | 50 000 |
| Lähde: [6]
Kahdentoista yleisradiolähettimen yhteinen lähetysteho on 262,5 kilowattia. | |||
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle stat.fi. 12.9.2001. Tilastokeskus. Viitattu 31.1.2017.
- ↑ a b Kunttu, Timo: Tiirsmaan hiihtokeskuksen historiaa (PDF) Lahdenmuseot.fi. Arkistoitu 25.10.2007. Viitattu 8.7.2011.
- ↑ maanmittauslaitoksen Kansalaisen Karttapaikan kiinteistötunnukset
- ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 274. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Lahden tv-aseman lähetysten siirto pääantenniin aiheuttanut paikoin muutoksia tv-vastaanotossa (Tiedote 2007) 4.10.2007. Digita. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 5.1.2014.
- ↑ a b Radioasemat Suomessa traficom.fi. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Viitattu 17.3.2021.
- Ahvenanmaa: Orrdalsklint
- Etelä-Karjala: Haukkavuori
- Etelä-Pohjanmaa: Raitamäki
- Etelä-Savo: Paukkulanmäki
- Kainuu: Iso Tuomivaara
- Kanta-Häme: Niinimäenselänmaa
- Keski-Pohjanmaa: Salmelanharju
- Keski-Suomi: Kiiskilänmäki
- Kymenlaakso: Ukkosvuori
- Lappi: Halti
- Pirkanmaa: Venäläisvuori
- Pohjanmaa: Pyhävuori
- Pohjois-Karjala: Koli
- Pohjois-Pohjanmaa: Valtavaara
- Pohjois-Savo: Maaselänmäki
- Päijät-Häme: Tiirismaa
- Satakunta: Soininharju
- Uusimaa: Loukkumäki
- Varsinais-Suomi: Särämäki