Tämä on lupaava artikkeli.

Rauli Badding Somerjoki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta The Five Yes)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rauli Badding Somerjoki
Badding vuonna 1970
Badding vuonna 1970
Henkilötiedot
Koko nimi Rauli Aarre Tapani Somerjoki
Syntynyt30. elokuuta 1947
Somero
Kuollut14. tammikuuta 1987 (39 vuotta)
Helsinki
Ammatti laulaja, säveltäjä, sanoittaja
Muusikko
Taiteilijanimi Rauli Badding Somerjoki
G. A. Johanssonin Perikunta
Teppo Räme[1]
Laulukielet suomi, englanti
Aktiivisena 1963–1987
Tyylilajit suomirock, iskelmä, rock and roll, jazz
Yhtyeet Suomen Talvisota 1939–1940
Levy-yhtiöt Love Records, A.A.B. Tuotanto, Johanna, Minimusic, Dojo

Rauli Aarre Tapani ”Badding” Somerjoki (30. elokuuta 1947 Somero – 14. tammikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa ”Fiilaten ja höyläten”, ”Paratiisi”, ”Bensaa suonissa”, ”Ikkunaprinsessa”, ”Tähdet, tähdet”, ”Valot” ja ”Laivat”. Hänet muistetaan erityisesti suomalaisen rockin uranuurtajana. Baddingin suosion huippuaika oli 1970-luvun puolivälin tienoilla. Hän sai vuonna 1975 kaksi kultalevyä albumeista Näin käy rock & roll ja Muotokuva 1. Postuumisti myönnettiin vielä neljä kultalevyä lisää ja yksi platinalevy.[2]

Somerjokea pidetään yhtenä suomalaisen musiikin suurena vaikuttajana, ja suomalaisen musiikin historiaan ovat jääneet monet hänen kappaleistaan, kuten hänen laulamansa ja yhdessä Arja Tiaisen kanssa sanoittamansa ”Paratiisi” (1973), joka on ollut Suomen esitetyin kappale useana vuonna ja myös radiosoitossa.[3] Somerjoki sai suurimman arvostuksensa vasta kuolemansa jälkeen.[4]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauli Somerjoen isä Gunnar Aleksei Somerjoki (vuoteen 1936 Johansson[5]) syntyi Somerolla 9. lokakuuta 1909. Perhe oli Someron Hirsjärven Marjalan torppareita. Äiti Elina (o.s. Karvinen, s. 27. syyskuuta 1915 Pielisensuussa) oli kotoisin Pohjois-Karjalasta ja tapasi tulevan miehensä jatkosodan lopulla Joensuussa toimiessaan lottana. Elina ja Gunnar asettuivat Someron Hirsjärvelle. Lapsista Kari Gunnar syntyi vuonna 1946, Rauli Aarre Tapani 1947, Mailis Anneli 1950 ja Raija 1959. Lisäksi perheeseen kuului siskopuoli Helena, joka oli viisi vuotta Raulia vanhempi.[6] Isä Gunnar Somerjoki kuoli Somerolla 2. marraskuuta 1962 ja Elina Somerjoki 23. tammikuuta 1992.[7] Isoveli Kari Somerjoki opiskeli musiikkitiedettä ja työskenteli Yleisradiossa musiikkitoimittajana.[8] Kari Somerjoen tytär on laulaja Katri Somerjoki.[9]

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauli Aarre Tapani Somerjoki syntyi Helsingissä 30. elokuuta 1947, sillä aiempi kotisynnytys oli ollut Elina-äidille liian rankka.[10] Rauli oli perheen viidestä lapsesta keskimmäinen. Perheen toimeentulo oli niukkaa, mutta keskinäiset lämpimät välit korvasivat paljon. Somerjoki kävi neljä vuotta Hirsjärven kansakoulua Somerolla. Hän oli innokas piirtäjä ja kirjoittaja, joka sepitteli tarinoita, runoja ja varsinkin sarjakuvia. Hän toimitti myös omaa lehteä.[11] Hirsjärven kansakoulussa häntä opetti muun muassa lasten- ja nuortenkirjailijana tunnettu Ester Ahokainen, joka kiinnitti jo tuolloin huomiota pojan laulutaitoihin: ”Tästä pojasta me kuulemme vielä!”.[12]

Gunnar Somerjoki joutui 1960-luvun alussa jäämään sairauseläkkeelle kattohuopatehtaalta keuhkolaajentuman ja astman takia. Perheelle piti löytää lisäansiota, ja perheen vanhemmat perustivat vuonna 1962 kioskin Helsingintien varrelle, Aholan tienhaaraan, muutaman sadan metrin päähän perheen kotitalosta Aholasta. Perheen lapsetkin työskentelivät kioskissa kukin vuorollaan, myös Rauli melko usein. Kioskista tuli pian suosittu lähiseudun nuorison kokoontumispaikka.[13] Somerjoen kioskina tunnettu kioski toimi vuoteen 1975 saakka.[14][15]

Taiteilijanimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimityksen ”Badding” Rauli sai ystävältään Rauli ”Rafe” Tanskaselta keskikoulun viidennellä luokalla.[16] Muut kutsuivat Raulia lapsena ”Pikku-Puteksi”. Rafe väänsi nimen muotoon ”Padin”, sitten ”Padding” ja lopuksi ”Badding”.[17] Suosikki-lehden haastattelussa vuonna 1974 Somerjoki taas kertoi nimestä seuraavasti: Sain kouluystävältäni nimityksen: Badding. Se tulee bad in-filosofiasta; siitä, että minulla on sisälläni pahuus, piru, saatana. Eli olen helvetin kehno.[18] Teoksessa Iskelmän tähtitaivas (WSOY 2004) esitetään, että Somerjoen taiteilijanimi olisi peräisin brittiläisen lastenkirjailija Michael Bondin hahmosta Karhuherra Paddington, koska hän olisi samaistunut hahmon hauraaseen ja herkkään persoonaan. Ensimmäinen Paddington-kirja ilmestyi 1958, mutta suomennokset vasta vuoden 1973 jälkeen. Nimi ”Badding” esiintyi levynkannessa kuitenkin jo vuonna 1971.[19]

Ensimmäinen yhtye

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
The Five Yes -yhtye, vasemmalla Rauli Somerjoki, rummuissa Kari Somerjoki. Kuva vuodelta 1965.

Somerjoki siirtyi vuonna 1958 opiskelemaan Someron yhteiskouluun, missä hän kävi keskikoulun, jonka aikana hän jäi pari kertaa luokalle.[20] Keskikoulun viimeisellä luokalla sai vuonna 1963 alkunsa myös ensimmäinen yhtye The Five Yes. Samalla luokalla Somerjoen kanssa opiskelivat Pentti Aho, Seppo Laine ja Sigge Jokila.[21] Kari Somerjoella ja Kauko Laineella vahvistettuna tämä ryhmä aloitti harjoittelun. Sigge Jokila lopetti pian, ja Somerjoki vaihtoi paikkaa Karin kanssa eli siirtyi rumpupatteriston takaa solistiksi.[22] Yhtyeen loppuaikoina mukana oli myös Arto ”Mamba” Koskinen uruissa, ja kaupan päälle saatiin keikka-autoksi Koskisen hautausurakoitsijaisän ruumisauto.[23]

Yhtyeen harjoitustila oli Laineen omakotitalon yläkerrassa.[22] Yhtyeellä esiintyi useita kertoja lähiseudun tanssilavoilla ja koulujuhlissa. Siksi ohjelmistossa oli rockin lisäksi myös perinteistä tanssimusiikkia. Rajumpaan musiikkiin siirryttiin, kun kuvaan tuli mukaan M. A. Numminen.[24] Nummisella oli tuohon aikaan orkesteri Viisi vierasta miestä, jossa oli mukana hänen entisiä koulutovereitaan: Tommi Parko, Kullervo Aura, Heikki Kasari ja Veli Verronen. Kokoonpano kuitenkin vaihteli tilanteen mukaan, ja välillä käytettiin myös The Five Yesin soittajia.[25]

Esiintyminen vuoden 1966 Jyväskylän kulttuuripäivillä oli skandaali. Päiviä kutsuttiin lehdistössä ”Jyväskylän skandaalikulttuuripäiviksi”. Nummisen esittämän kappaleen ”Nuoren aviomiehen on syytä muistaa” ja Somerjoen laulaman ”Jenkka ulkosynnyttimistä” seurauksena paikalle kutsuttiin poliisi ja esitys keskeytettiin. Syyte jäi kuitenkin lopulta nostamatta.[26]

Ensimmäinen levy, jolla Somerjoki oli mukana, äänitettiin elokuussa 1966. Somerjoki lauloi laulun ”Laki epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä”. Levyn muut laulut esitti M. A. Numminen. Yleisradion ohjelmaneuvosto kielsi levyn esittämisen kappaleiden epäsiveellisyyteen vedoten. Somerjoen laulun sanat olivat kuitenkin suoraan Suomen laista.[27]

Suomen Talvisota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummisen kautta Somerjoki tutustui Vanhalla ylioppilastalolla vastakulttuurin edustajiin.[28] Numminen kiinnostui underground-liikkeestä, ja hänestä tuli liikkeen käytännön työn johtohahmo. Hän keksi U-ryhmälle nimen Suomen Talvisota 1939–1940.[29]

Suomen Talvisota -kokoonpanossa esiintyi Somerjoen lisäksi Pentti Aho, Arto Koskinen ja Heikki Kasari. Ryhmän kirjallisesta puolesta vastasivat turkulaisrunoilijat Markku Into ja Jarkko Laine.[30]

Suomen Talvisota esiintyi Nuoren Voiman Liiton valtakunnallisilla juhlilla. Toiminnanjohtaja Kai Linnilä pyysi poikia mukaan liiton lehden äänilevyliitteeseen tulevalle levylle, jolle Somerjoki lauloi kaksi kappaletta: ”Vihreä valta” ja ”Mielitauti-rock”. Sävellykset olivat Somerjoen ja sanoitukset Nummisen.[31]

Talvisota julkaisi vuonna 1970 myös albumin, Underground-Rock. Levyn sävellyksistä puolet on Somerjoen tekemiä.[32] ”Kekkonen-rockin” lauloi Pole Ojanen, vaikka sitä luullaan joskus edelleenkin Somerjoen laulamaksi. Talvisota lopetti esiintymisensä vuonna 1970.[33] Talvisota-yhtyeessä esiintyminen ei suoranaisesti vaikuttanut Somerjoen soolouraan, sillä julkisuus rajoittui melko pieniin yliopistopiireihin.[34]

Somerjoki osallistui moniin M. A. Nummisen tuotantoihin lastenlauluista yhteiskunnallisesti kantaa ottaviin kappaleisiin. Lastenlevyillä Iso mies ja keijukainen sekä Niemisen pojat ja naapurin äijä – Suutari Joonaksen iltapäivä, osa II Somerjoki lauloi kuusi säveltämäänsä kappaletta. Hän oli mukana myös kahdella seksiä käsittelevällä äänitteellä Isojen poikien laulut ja Medisiinari-lehden seksinumeron äänilevyliitteellä.[35]

Sooloura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset levyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerjoen ensimmäinen oma levy oli vuonna 1970 ilmestynyt single ”Mun sormuksein”, joka oli hänen oma valintansa, sillä kappale oli tuttu jo The Five Yesin ajoilta. Levyn myynti oli vähäistä, mutta singlestä tuli pieni radiomenestys. Somerjoki tuli ensimmäistä kertaa omalla nimellään ihmisten tietoisuuteen. Kesäksi hänet kiinnitettiin Kristianin kesäshow’hun, ja elokuussa hän esiintyi ensimmäisillä Ruisrock-festivaaleilla Turun Ruissalossa.[36]

Vuonna 1970 Somerjoen sävellystyötä kuultiin myös elokuvassa. Hän sävelsi tunnuskappaleen ja ”Moottoreitten sinfonia” -nimisen sävellyksen Risto Jarvan ohjaamaan rallielokuvaan Bensaa suonissa. Sanat teki Jarkko Laine. Somerjoki sai Jussi-kunniakirjan elokuvan johtosävelmästä. Numminen pyysi Somerjokea laulamaan dokumenttielokuvaan Perkele! Kuvia Suomesta. Somerjoki lauloi neljä kappaletta, ja muita laulajia olivat Arja Saijonmaa ja Numminen, joka sai elokuvan musiikista valtionpalkinnon.[37]

Somerjoki perusti loppuvuodesta 1970 veljensä kanssa keikkayhtyeen, joka sai nimekseen Oy Niittisydän Ab. Yhtyeen ensimmäisessä kokoonpanossa olivat mukana The Five Yesin soittajista Kari Somerjoki ja Pentti Aho sekä neljäntenä niin ikään somerolainen Antti Toukkari. Eri vaiheissa mukana olivat myös muiden muassa Jukka Hauru ja Heikki Kasari. Yhtye esiintyi melko ahkerasti. Yhteistyö loppui muiden kyllästyttyä Somerjoen oikutteluun niin matkaan lähdettäessä kuin esiinnyttäessäkin.[38]

Somerjoen ensimmäinen LP, Synnyin rokkaamaan saatiin kesäksi 1971 jakeluun. Levy sisälsi Chuck Berryn ja Elvis Presleyn kappaleita suomennettuna. Mukana oli myös kaksi Somerjoen omaa laulua, ”Valot” ja ”Pikku neitsyt”. Ensin mainitusta kappaleesta on sittemmin tullut yksi hänen pidetyimmistään. Levy ei ollut menestys, mutta taustoja kehuttiin, eikä Somerjokeakaan aivan surkeaksi haukuttu. Numminen lupasi hänelle, että levyjä tehtäisiin lisää.[39]

Läpimurtokappale ”Fiilaten ja höyläten”

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1972 tuottaja Atte Blom löysi Yhdysvaltain-matkaltaan Somerjoelle sopivan kappaleen, josta tuli suomeksi ”Fiilaten ja höyläten”. Se saatiin markkinoille huhtikuussa 1973. Intro-nimisessä nuortenlehdessä se valittiin ykköseksi jo toukokuussa, ja heinäkuussa se oli Jokamiehen sävelradion suosituin levy. Seksuaalinen vapautuminen oli ajankohtaista, ja laulu upposi yleisöön. ”Fiilaten ja höyläten” alkoi pudota listoilta vasta joulukuussa. Suosikki-nuorisolehden vuoden 1973 Grand Prix’ssä kappale oli ylivoimaisesti suosituin. Suosituimmasta mieslaulajasta äänestettäessä Kirka oli niukasti ensimmäisellä sijalla ja Somerjoki toisella.[40]

Somerjoki osallistui syksyllä 1973 Syksyn sävel -kilpailuun kappaleella ”Ja rokki soi”, jonka sanat ja sävelmä ovat Matin ja Tepon käsialaa; myöhemmin 2000-luvulla veljekset levyttivät kappaleen myös itse. Somerjoki sijoittui kilpailussa kuudenneksi. ”Ja rokki soi” nousi nopeasti hitiksi, ja samalla singlellä julkaistusta ”Nuori rakkaus” -nimisestä käännösballadista tuli myös suosittu. ”Fiilaten ja höyläten” -kappaleen suosio oli yllättänyt levy-yhtiö Love Recordsin. Aineistoa uutta LP-levyä varten ei ollut, joten korvikkeena käytettiin vanhaa levyä Synnyin rokkaamaan, joka myikin moninkertaisesti ensimmäiseen ilmestymiseensä verrattuna.[41][42]

Noustuaan pinnalle rocklaulajana Somerjoki herätti hämmennystä sanomalla aikovansa tehdä tangolevyn. Levy-yhtiö oli toista mieltä ja halusi satsata kunnolla vuonna 1974 julkaistavaksi suunniteltuun rockalbumiin, jonka nimeksi tuli Näin käy rock & roll. Varsinaista rocklevyä albumista ei kuitenkaan lopulta tullut, sillä suurin osa levylle valituista kappaleista oli balladeja tai hidastempoisia rocksävelmiä. LP julkaistiin vuonna 1975. Albumi sisälsi tanssilavojen kestosuosikiksi nousseen ja Somerjoen parhaaksi sanotun ”Paratiisi” -kappaleen.[43]

Niittisydämen jälkeen Rauli ja Kari Somerjoella oli tanssiyhtye, jota myytiin Raulin nimellä. Fiilaten ja höyläten -levyn suosion myötä yleisö alkoi vaatia Somerjoelta rajumpaa rokkia, minkä vuoksi alettiin koota rockyhtyettä.[44]

Kovatahtista keikkailua ja alkoholiongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi yhtye aloitti St. Devils -nimisenä, mutta myöhemmin yhtyeen nimeksi vakiintui Money. Esiintymistahti oli kova, sillä keikkoja saattoi olla jopa kolmekin illassa. Money kiersi keskiviikosta sunnuntaihin. Lisäksi Somerjoella oli solistiesiintymisiä, joihin tarvittiin joskus jopa pienkonetta. Ennenkokematon suosio hämmensi esiintymispelosta kärsivän Somerjoen täysin, mikä yhdessä rankan keikkailutahdin kanssa johti hänen alkoholinkäyttönsä riistäytymiseen hallinnasta. Laulajan ylirasittuneisuus aiheutti lopulta sen, että yhteistyö Moneyn kanssa lopahti loppuvuodesta 1974. Keikkailu jatkui kuitenkin vaihtuvien säestäjien kanssa.[45]

Uudeksi taustayhtyeeksi saatiin talvella 1975 Pasi ja Pekka ja Viikingit. Yhtyeen ohjelmisto oli laaja, humpasta iskelmien kautta rockiin. Keikkatahti oli edelleen kova, ja jälleen Somerjokeen iski esiintymisväsymys. Hän lauloi rockit, yhtye esitti iskelmät ja humpat. Somerjoki olisi halunnut laulaa myös humppaa, mutta se ei käynyt, sillä hänet oli myyty esiintymään ”rokkitähtenä”. Somerjoen alkoholinkäyttö ja oikuttelu lopetti tämänkin yhteistyön.[46]

Rauhallinen 1970-luvun loppu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1975 joulumarkkinoille valmistui erilainen Badding-levy, Sydän lämpöä täys, joka sai ristiriitaiset arvostelut. Uudenlainen herkempi Somerjoki ei enää saavuttanut entisiä kuulijoitaan. Keikat alkoivat vähentyä, mikä ei kuitenkaan rauhoittanut Somerjoen yksityiselämää, vaan alkoholiongelma päinvastoin paheni, kunnes laulaja alkoi ystäviensä avulla loppuvuodesta 1978 päästä vähitellen jaloilleen.[47]

1970-luvun lopulla Somerjoki levytti vain muutamia vähälle huomiolle jääneitä singlelevyjä. Niihin kuului kaksi humppakappaleista koostuvaa levyä, jotka olivat rocktähtenä läpilyöneen laulajan ensimmäinen aluevaltaus vanhan kotimaisen iskelmän alalla. Yksi levytetyistä kappaleista oli perinteinen ”Tammerkoski”-humppa.[48] 1980-luvulle asti Somerjoki eli enimmäkseen hiljaiseloa.[49]

Rauli Somerjoki & Agents

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerjoen ja Agents-yhtyeen yhteistyö alkoi vuonna 1981. Syksyllä Somerjoelta julkaistiin ensimmäinen Agentsien säestyksellä tehty single ”Kuihtuu kesäinen maa / Ensimmäisenä iltana”. Seuraavana keväänä ilmestyi single ”Paras haihtua vaan / Ikkunaprinsessa”. ”Ikkunaprinsessa”-kappaleesta tuli menestys, ja loppuvuodesta 1982 julkaistu samanniminen albumi viimeistään nosti Somerjoen takaisin suuren yleisön tietoisuuteen. Ensimmäisten Agents-levytysten aikoihin Somerjoki alkoi myös keikkailla yhtyeen kanssa. Pääosa ohjelmistosta muodostui Ikkunaprinsessa-LP:n kappaleista. Näiden lisäksi mukaan tuli perinteistä kotimaista tanssimusiikkia, englanniksi laulettuja rokkeja ja joitakin 1970-luvun Badding-hittejä, vaikka Somerjoki itse olikin melko kyllästynyt viimeksi mainittuihin. Somerjoki oli ollut muutamia vuosia varsin hyvässä kunnossa, mutta suosion lähtiessä uuteen nousuun alkoivat esiintymiskammo ja alkoholiongelma jälleen vaivata. Keikkojen varmistamiseksi mukaan otettiin Pekka Tammilehto, joka oli juuri saamassa nimeä Topi Sorsakoskena. Somerjoki lauloi myös Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat, joka sai ensi-iltansa syksyllä 1982.[50]

Vähän ennen Ikkunaprinsessa-albumin tekoa vuonna 1982 ilmestyi myös täysin toisentyyppinen, vanhaa tanssimusiikkia sisältänyt albumi Rakkaudella – Raulilta, jonka Somerjoki teki toiselle levy-yhtiölle. Sen tuottajana oli Minimusic-yhtiön Harry Aaltonen,[51] jolle levyn tekoa oli ehdottanut Kari Somerjoki.[52]

”Ikkunaprinsessa”-kappaleen menestys rohkaisi Baddingia luottamaan uuteen rockia, tanssimusiikkia ja rautalankamusiikkia yhdistelevään konseptiin sekä yhteistyöhön Agentsien kanssa. Somerjoen keikkailu Agentsien kanssa lopahti talvella 1983 tehdyn kiertueen jälkeen, mutta levystudiossa yhteistyö jatkui. Seuraavan Badding- LP:n äänitykset alkoivat syksyllä 1983. Tehtävä aloitettiin työstämällä Somerjoen muutama kuukausi aiemmin säveltämää kappaletta ”Tähdet, tähdet”. Taustat saatiin kootuksi helposti, mutta lauluosuudet osoittautuivat hankaliksi Somerjoen alkoholismin ja yhä epäsäännöllisemmiksi muuttuneiden elämäntapojen vuoksi. Levy ei ollut myyntimenestys, mutta se sai hyvin myönteiset arvostelut.[53]Loppuvuodesta Baddingin uraa yritettiin auttaa päästämällä hänet mukaan Markus Allanin esiintymisiin. Somerjoen esiintyminen oli kuitenkin epävarmaa.[54]

Syksyllä 1984 syntyi kokoelmalevyä varten neljä uutta Badding-kappaletta. Levylle tuli myös Elvistä ja jopa J. Alfred Tanneria.[55] Keväällä 1985 radiotoimittaja Tero Heinänen otti yhteyttä Somerjokeen kertoen, että hänen kannattaisi levyttää kappale ”Laivat”, joka oli jo menestys Neuvostoliitossa. Hän kuunteli kappaleen ja oli sen verran kiinnostunut, että Heinänen tilasi käännöksen eräältä venäjän kielen opettajalta. ”Laivat” tuli julkaistavan singlen A-puolelle ja B-puolelle tuli ”Ilta-aurinko”.[56]

Laivat-albumi sai erinomaisen vastaanoton niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin, mikä kohensi huomattavasti Somerjoen itsetuntoa. Laivat-LP:tä tehtäessä hänen katoamisiaan ja peruuttamisiaan oli yhtä paljon kuin Tähdet, tähdet -albumiakin tehtäessä. Taustat soitti Agents. Levylle otettiin kaksi Somerjoen kokonaan tekemää kappaletta, ”Lähdön hetkellä” ja ”Suon kulkija”. Somerjoki piti albumia ehkä parhaana aikaansaannoksenaan.[57]

Ihmissuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerjoella oli elämänsä aikana pidempiä ja lyhytaikaisia naissuhteita. Pidempi avoliitto hänellä oli 1970- ja 1980-lukujen vaihteesta aina vuoteen 1985. Saman vuoden keväällä hän tapasi tulevan avopuolisonsa Paulan, jonka kanssa kihlautui ennen kuolemaansa.[58]

Uran loppuvaihe ja kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rauli Somerjoen hauta Someron hautausmaalla

Agents-yhteistyön loputtua vuonna 1985 Somerjoki vetäytyi hiljaisuuteen, mutta alkoi koota uutta Herranen aika -yhtyettä.[59] Somerjoki ryhtyi levytystyöhön keväällä 1986. Single ”Kun ei niin ei / Painu pois” julkaistiin saman vuoden loppusyksystä. Uutta LP-levyä kaavailtiin, mutta sen teko jäi kesken.[60]

Somerjoki kärsi uransa aikana esiintymiskammosta, masennuksesta ja alkoholismista.[61] Viimeiseksi jääneen keikkansa Somerjoki teki Seinäjoella 28. joulukuuta 1986. Hän oli ollut koko syksyn keuhkoputkentulehduskierteessä. Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjoittaman Badding-elämäkertakirjan (1996) mukaan keikan aloituskappaleena kuultiin ”Pilvet karkaa, niin minäkin”.[62]

Somerjoki kuoli 14. tammikuuta 1987 vain 39-vuotiaana alkoholimyrkytykseen hänen ja avovaimonsa vuokra-asunnossa Helsingin Aleksis Kiven kadulla.[63][64][58] Kuolemaan myötävaikuttivat keuhkosairaus ja veren hengittäminen.[58] Somerjoki on haudattu Someron hautausmaalle.[65]

Vaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerjoki vaikutti jo elinaikanaan muun muassa SIG-yhtyeen laulusolisti Matti Inkiseen, joka kertoo uskaltautuneensa laulamaan alun perin Somerjoen laulutyyliä imitoimalla. Inkinen sävelsi ja sanoitti Somerjoelle kappaleen ”Hämärän prinsessa” albumille Laivat (1985) ja teki suomenkieliset sanat käännöskappaleeseen ”Kaunis maailma”.[66] Somerjokea piti esikuvanaan ja hänet ehti tavata myös Marko Haavisto, jonka ensimmäinen yhtye oli nimeltään Badding Rockers.[67] Myöhemmistä muusikoista Somerjokea on kertonut ihailevansa ja hänen kappaleitaan on levyttänyt muun muassa Ville Valo.[68] Cover-versioita Somerjoen kappaleista ovat sittemmin tehneet monet muutkin suomalaiset esiintyjät, ”Paratiisi”-kappaleesta muun muassa Sakari Kuosmanen, ”Kauas pilvet karkaavat” -kappaleesta Markus Allan sekä ”Ja rokki soi” -kappaleesta Matti ja Teppo, jotka olivat myös kappaleen alkuperäiset säveltäjät ja sanoittajat. Somerjoen, samoin kuin häneltä vaikutteita saaneen Marko Haaviston, musiikkia on myös useissa Aki Kaurismäen elokuvissa[69].

Baddingin levyjen tuottajana Love Recordsilla toiminut Pekka Aarnio näkee Somerjoen merkityksen erityisesti varhaisen rock ’n’ rollin tuomisessa Suomeen alkuperäisessä muodossaan. Hänen mukaansa aiemmat yritykset olivat päässeet vain imitoinnin tasolle ja niitä olivat rasittaneet soittajien vahvat jazz-kytkennät. Näin Somerjoki Aarnion mukaan oli Suomessa ensimmäinen täysverinen rocklaulaja; tässä auttoi etenkin laulajan vahva tulkinta- ja eläytymiskyky, samalla kun rockin tradition puuttuminen Suomesta nosti esiin rockin ja suomalaiseen traditioon kuuluneen iskelmän jännitteen Somerjoen tuotannossa 1970-luvulta alkaen, jolloin hän ”Sulamithista” ja ”Tammerkoskesta” alkaen vaivattomasti liikkui tyylilajista toiseen. Näiden tyylilajien fuusiota Somerjoki itse Peter von Baghin tekemässä tunnetussa haastattelussa näki jo A. Aimossa, mutta Aarnion mukaan perinteiden todelliseen yhdistämiseen Suomessa kykeni vasta Somerjoki itse. Tämän mahdollisti toinen ankara tyyliniekka Esa Pulliainen ja hänen Agents-yhtyeensä.[70]

Vaikka Somerjoki ei Aarnion mukaan saanutkaan suoranaisia seuraajia, vaikutus suomalaiseen kevyeen musiikkiin oli kuitenkin peruuttamaton ja näkyy muun muassa Topi Sorsakosken menestyksessä, Joel Hallikaisen kevyissä poptaustoissa perinteiselle iskelmälyriikalle, Reijo Taipaleen rautalankatulkinnoissa ja rockin tekijöiden, kuten SIGin, Dingon, Yön ja Eppu Normaalin pelottomassa lähestymisessä iskelmään. Suomessa tällä fuusiolla on Aarnion mukaan aivan erityistä merkitystä, koska kansainvälisen populaarikulttuurin kerrostuma maassa on poikkeuksellisen ohut, jolloin Somerjoen edustaman perinnetietoisuuden merkitys korostuu.[70]

Muistaminen ja jälkimaine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baddingin kioski Paratiisi elokuussa 2009.

Teokset Somerjoesta ja muut kulttuuriviittaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirja Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut ilmestyi vuonna 1996. Esipuheen siihen oli kirjoittanut sen kustantaja Aki Kaurismäki.[71] Vuonna 2000 valmistui Markku Pölösen elokuva Badding, joka kuvaa Somerjoen elämää osin fiktiivisen tarinan keinoin. Pääosaa elokuvassa näytteli Janne Reinikainen.[72]

Yle Radio Suomi esitti kesällä 2010 kaksikymmenosaisen faktaa ja fiktiota sekoittaneen Rakkaudella, Rauli Badding -radiomusikaalin. Somerjokea musikaalissa näytteli Olavi Uusivirta.[73] Samana kesänä Pöytyän kesäteatteri esitti musikaalia Rauli Badding Somerjoen Tähdet tähdet.[74] Kemin kaupunginteatteri otti ohjelmistoonsa lokakuussa 2011 Tuomas Timosen ja Pärttyli Rinteen käsikirjoittaman Baddingin elämästä kertovan näytelmän Bussi Somerolle.[75][76] Vuonna 2016 Salon Teatteri esitti samojen tekijöiden näytelmän Bussi Somerolle – Rauli Baddingin tarina, jonka ensi-ilta oli 14. lokakuuta 2016.[77] Heinäkuussa 2017 Someron huvikeskus Esakalliolla sai ensi-iltansa Badding-niminen musiikkinäytelmä, jossa Somerjokea näytteli Heikki Hela.[78]

Vuoden 2019 alussa ilmestyneellä Ville Valo & Agents -albumilla julkaistiin Somerjoen ennen kuulemattomia lauluja, joita ovat esimerkiksi ”Rockin’ with Enzio” ja ”I Told You So”.[79][80] Vuonna 2018 Somerjoen veljentytär Katri Somerjoki julkaisi Niittisydän-yhtyeen nimissä tribuuttilevyn "Rakkaudella Raulille" joka sisälsi Somerjoen kappaleita uusina sovituksina.[81] Vuonna 2017 Tiisu-yhtye puolestaan versioi Somerjoen kappaletta ”Bussi Somerolle” ja viittasi tähän myös albumin Tänne ei jää kukaan kappaleessa ”Bussi täältä pois”.[82]

Vuonna 2018 esitettiin epäily, että Somerjoen säveltämäksi merkitty ja Somerjoen ja hänen naisystävänsä Pirkko-Liisa Vakkurin sanoittama kappale ”Kuihtuu kesäinen maa” olisi alun perin sama sävelmä kuin unkarilainen iskelmä ”Minden ember boldog akar lenni”, suomeksi ’Kaikki haluavat olla onnellisia’. Unkarilaisen kappaleen säveltäjät ovat Attila Dobos ja Sandor Halmágyi, ja se on julkaistu vuonna 1966.[83][84]

Muistomerkit ja kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerolla on Baddingin muistoksi nimetty Rauli Somerjoen tie ja Badding-niminen tie Pappilankylän Rankkulaan. Vuodesta 2001 somerolainen Illan Varjoon Himmeään ry on järjestänyt Somerolla vuotuisen Somero soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailun sekä konsertin Rauli Somerjoen ja toisen tunnetun somerolaisen muusikon ja säveltäjän Unto Monosen kunniaksi.[85]

Alkujaan Somerjoen kioskina tunnettu laulajan perheen kioski Helsingintien varressa Somerolla on kunnostettu, ja vuodesta 1997 Someron yrittäjät ovat pitäneet sitä avoinna kesäisin nimellä Baddingin kioski Paratiisi.[86][87][88][89]

Somerolla Kiiruun puistossa paljastettiin heinäkuussa 2015 kuvanveistäjä Seppo Mannisen ja graafikko Heikki Paakkasen suunnittelema Rauli Badding Somerjoen muistomerkki Badding-pysäkki.[90] Rauli Badding Somerjoen muistolaatta paljastettiin syyskuussa 2021 tämän viimeisen asuintalon seinässä Aleksis Kiven katu 12:ssa Helsingin Alppiharjussa.[91][92]

Salanimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tribuutit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Metsämäki, Heikki & Miettinen, Juha: Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut. Sputnik, 1996. ISBN 951-97431-0-3
  • Rajala, Jukka: Kaita polku – Rauli Badding Somerjoen tarina. Siltala, 2018. ISBN 978-952-23434-5-1

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Rauli Somerjoki Elonet – kansallisfilmografia. Viitattu 14.5.2018.
  2. ↑ Kulta- ja platinalevyt. Hakutulokset: "somerjoki" Musiikkituottajat. Arkistoitu 5.9.2011. Viitattu 13.9.2010.
  3. ↑ Esitetyimmät vuonna 2013 (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) Teosto. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 29.11.2014.
  4. ↑ Vatka, Miia: 30 vuotta kuolemasta – Rauli Badding Somerjoki lähti liian aikaisin Iltalehti. 14.1.2017. Viitattu 26.6.2017.
  5. ↑ Nimenmuutostietokanta web.genealogia.fi. Viitattu 9.4.2011. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Baddingia opittiin arvostamaan ajan myötä - tuore kirja kertoo legendan huiput ja pohjat läheisten silmin Forssan lehti. 7.4.2018. Viitattu 2.12.2020.
  7. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 9–29.
  8. ↑ Komu, Eija: Rauli Badding Somerjoki Someron kaupunginkirjasto. Viitattu 19.5.2020.
  9. ↑ Baddingin veljentytär nuorena kuolleesta legendasta: "Esiintyessään Rauli näytti sisimpänsä" iltalehti.fi. Viitattu 27.8.2017.
  10. ↑ a b c Rauli Badding Somerojoki | Someron kaupunginkirjasto somero.finna.fi. Viitattu 24.12.2021.
  11. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 21–23.
  12. ↑ Komu, Eija: Ester Ahokainen. Lastenkirjailija ja opettaja 17.2.2011. Someron kaupunginkirjasto. Viitattu 14.12.2020.
  13. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 28.
  14. ↑ Kärki, Manu: Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä, s. 88. Somero: Amanita, 2008. ISBN 978-952-5330-26-7
  15. ↑ Toukkari, Pertti: Kimalan kartano (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) ptoukkar.pp.fi. Arkistoitu 31.1.2013. Viitattu 23.7.2009.
  16. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 45–46.
  17. ↑ Rajala 2018: 28.
  18. ↑ Kyyneleet ovat painonsa kultaa!. Suosikki, 1974, 1974. vsk, nro 1, s. 27.
  19. ↑ Mistä Rauli Badding Somerjoki otti taiteilijanimensä Badding? Kysy kirjastonhoitajalta. 9.4.2013. Viitattu 24.12.2021.
  20. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 26–27.
  21. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 31.
  22. ↑ a b Metsämäki & Miettinen 1996: 32.
  23. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 36–37.
  24. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 33–37.
  25. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 38.
  26. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 39–42.
  27. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 42–43.
  28. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 60.
  29. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 66.
  30. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 66–67.
  31. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 70.
  32. ↑ Badding, vastentahtoinen supertähti Pölösen elokuvassa 3.11.2020. Yleisradio. Viitattu 9.12.2020.
  33. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 70-73.
  34. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 73.
  35. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 84–86.
  36. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 77–83.
  37. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 83–84.
  38. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 94–98.
  39. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 89–94.
  40. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 105–109.
  41. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 112–113.
  42. ↑ Ja rokki soi Fono-äänitetietokanta. Viitattu 11.11.2009.
  43. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 133–137.
  44. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 109–111.
  45. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 111–112.
  46. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 148–152.
  47. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 141–144.
  48. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 156–157.
  49. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 158–171.
  50. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 173–187.
  51. ↑ Rauli Badding Somerjoki – Rakkaudella - Raulilta Discogs.
  52. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 179–180.
  53. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 188–192.
  54. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 195–197.
  55. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 202–203.
  56. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 209–210.
  57. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 210–215.
  58. ↑ a b c Kolsi, Eeva-Kaarina: Rauli ”Badding” Somerjoen kuolemasta on 30 vuotta – lue ujon mutta karismaattisen legendan elämäntarina Ilta-Sanomat. 14.1.2017. Viitattu 17.1.2017.
  59. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 221–222.
  60. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 222–225.
  61. ↑ Hahtola, Minttu: Rakkaudella, Rauli Badding Elävä arkisto. 31.5.2012. Yle. Viitattu 16.9.2015.
  62. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 234.
  63. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 235.
  64. ↑ Tienhaara, Hilkka: Rauli "Badding" Somerjoen raju elämä Iltalehti. 8.1.2012. Viitattu 16.9.2015.
  65. ↑ Nummela, Juha: Kuuluisuuksien hautoja juhankotisivu.arkku.net. Viitattu 20.9.2010.
  66. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 212, 223.
  67. ↑ Metsämäki & Miettinen 1996: 215–219.
  68. ↑ Lindfors, Juha: Ville Valo: Paratiisi Elävä arkisto. Yle. Viitattu 20.9.2010.
  69. ↑ Lepistö, Leena: Sä et kyyneltä nää” – musiikki Aki Kaurismäen elokuvissa Aki Kaurismäki Orimattilan kaupunginkirjaston esittelyssä. Orimattilan kaupunginkirjasto. Viitattu 20.9.2010. [vanhentunut linkki]
  70. ↑ a b Aarnio, Pekka: Häikäilemättömän vilpitön mies. Teoksessa Metsämäki & Miettinen 1996: 266–269.
  71. ↑ Metsämäki, Heikki; Miettinen, Juha: Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut. Sputnik (2007), 1996. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  72. ↑ Badding elokuva areena.yle.fi.
  73. ↑ Rakkaudella, Rauli Badding (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) 21.6.2010. Yle. Arkistoitu 10.7.2010. Viitattu 31.7.2010.
  74. ↑ Illan ohjelma. Varsinais-Suomen esittävän taiteen kalenteri kesä-elokuu 2010 (PDF) (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) Framil ry – Varsinais-Suomen esittävän taiteen verkosto. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 10.8.2010.
  75. ↑ Badding hyppää teatterin lavalle Kemissä Yle Uutiset. Viitattu 17.2.2012.
  76. ↑ Bussi Somerolle – Raulin Baddingin tarina (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) Turun kaupunginteatteri. Arkistoitu 31.1.2012. Viitattu 17.2.2012.
  77. ↑ Bussi Somerolle Salon Teatteri. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 24.9.2016.
  78. ↑ Ylimutka, Leena: Heikki Hela Badding-musikaalin pääosaan Iltalehti. 25.11.2016. Viitattu 25.11.2016.
  79. ↑ Bah, Mariama: Ville Valo palaa keikkalavoille – HIM-supertähdestä tulee Agents-laulaja! Seiska. 30.8.2018. Viitattu 16.3.2019.
  80. ↑ Jokelainen, Jarkko: Ville Valon, Agentsin ja Rauli ”Badding” Somerjoen kolmiyhteys koskettaa suomalaisten muistihermoja, ja mukana on uusia kappaleita Somerjoen arkistoista HS.fi. 12.2.2019. Viitattu 16.3.2019.
  81. ↑ Rakkaudella Raulille -levy soi uusia sovituksia Baddingin tuotannnosta SSS.fi. 16.6.2018. Viitattu 24.6.2018.
  82. ↑ Bussi täältä pois (Sanat) Genius.com. Viitattu 24.12.21.
  83. ↑ Komu, Eija: Baddingin suosikkikappale onkin plagiaatti Somero. 6.11.2018. Viitattu 9.11.2018.
  84. ↑ Paananen, Veera: Rauli Badding Somerjoen menestyskappale Kuihtuu kesäinen maa on paljastunut plagiaatiksi – Teosto: Mahdollinen tekijänoikeuskorvaus voisi olla kymmeniätuhansia euroja HS.fi. 8.11.2018. Viitattu 9.11.2018.
  85. ↑ Somero soikoon – sävellyskilpailu Someron kaupunki. Arkistoitu 8.7.2016. Viitattu 23.11.2009.
  86. ↑ Badding kioski Paratiisi (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) Someron kaupunki. Arkistoitu 5.10.2007. Viitattu 26.12.2008.
  87. ↑ Palm, Päivi: Nostalginen vierailukohde Someron Hirsjärvellä. Baddingin muisto elää Paratiisi -kioskissa. Turun Sanomat, 29.7.2006.
  88. ↑ Hietamies, Eve: Hullunhauska Somero. Missä aurinko aina paistaa. Apu, 17.8.2009.
  89. ↑ Merilä, Sari: Badding-Kioski aukeaa kuun lopussa. Somero, 12.5.2020, 90. vsk, nro 34, s. 2.
  90. ↑ Merilä, Sari: Tuhannet todistivat, kun Badding leijaili pysäkilleen Somero. 11.7.2015. Viitattu 11.7.2015.
  91. ↑ Väliaho, Tuomo: Rauli Badding Somerjoki saa muistolaatan Aleksis Kiven kadulle – Laulajan veljentytär yllättyi huomion­osoituksesta Helsingin Sanomat. 7.9.2021. Viitattu 26.9.2021.
  92. ↑ Komu, Eija: Badding sai muistolaatan Somero. 14.9.2021. Viitattu 26.9.2021.
  93. ↑ a b c d Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | Musiikkiarkisto fenno.musiikkiarkisto.fi. Viitattu 24.12.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rauli Badding Somerjoki.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rauli_Badding_Somerjoki&oldid=22686291”