Terry Riley

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Terry Riley
Terry Riley vuonna 2017.
Terry Riley vuonna 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt24. kesäkuuta 1935 (ikä 89)
Ammatti säveltäjä
Muusikko
Tyylilajit minimalismi
Soittimet piano, koskettimet, saksofoni
Levy-yhtiöt BYG RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
terryriley.net

Terry Riley (s. 24. kesäkuuta 1935 Colfax, Kalifornia) on yhdysvaltalainen säveltäjä ja kosketinsoittaja sekä eräs varhaisimmista musiikin minimalismin kehittäjistä Steve Reichin, Philip Glassin ja La Monte Youngin ohella.

Riley valmistui säveltäjäksi Kalifornian yliopistosta, mutta suurimmat vaikutteensa hän kuitenkin sai intialaiselta laulajalta Pandit Pran Nathilta. 1950- ja 1960-luvulla Riley matkusti usein Intiaan opiskellakseen tablan ja tamburan soittoa sekä laulua. 1960-luvulla Riley matkusteli paljon myös Euroopassa elättäen itsensä muun muassa kapakkapianistina. Elokuussa 1963 hän toteutti yhdessä Henrik Otto Donnerin ja Ken Deweyn kanssa Suomen ensimmäisen happeningin Street Piece. Vuonna 1971 Riley alkoi opettaa Mills Collegessa klassista intialaista musiikkia.

Uraauurtava sävellys oli In C: se koostuu 53:sta noin tahdin pituisesta melodiapätkästä C-duurissa, joita kukin muusikko toistaa haluamansa määrän ennen siirtymistään seuraavaan. Kun muusikoita on useita (Riley mainitsee partituurissa 35 enimmäismääräksi) tuloksena on rikas ja monimutkainen, staattinen mutta samalla alati vaihtuva rytminen ja harmoninen kuvio. Sävellys kestää 45–90 minuuttia.

Riley esitti 1960-luvulla säännöllisesti yön yli kestäviä soolokonsertteja vanhalla urkuharmonilla, nauhurilla ja saksofonilla, ja useat hänen julkaistut levynsä ovatkin pitkälle 1970-luvulle saakka vastaavanlaisia konsertteja vinyylilevyn rajoihin typistetyssä muodossa: pitkiä sähköuruilla soitettuja teemojen toistoon ja modaalisiin asteikkoihin perustuvia improvisaatioita.

1980-luvulta lähtien Riley on tehnyt paljon yhteistyötä jousikvartetti Kronos Quartetin kanssa. 1990-luvulla hän alkoi myös säveltää suuremmille kokoonpanoille mutta esiintyy edelleen mielellään yksinään.

  • 1960 Jousikvartetto
  • 1964 In C (periaatteessa mille tahansa kokoonpanolle)
  • 1967 Poppy Nogood & The Phantom Band (sopraanosaksofonille ja sähköuruille)
  • 1969 A Rainbow In Curved Air (sähköuruille)
  • 1971 Persian Surgery Dervishes (sähköuruille)
  • 1975 Descending Moonshine Dervishes (sähköuruille)
  • 1978 Shri Camel (sähköuruille)
  • 1984 Songs For The Ten Voices Of The Two Prophets (sähköuruille ja ihmisäänelle)
  • 1984 Sunrise Of The Planetary Dream Collector (jousikvartetille)
  • 1984 Mythic Birds Waltz (jousikvartetille)
  • 1984 Cadenza On The Night Plain (jousikvartetille)
  • 1986 The Harp Of New Albion (pianolle)
  • 1989 Salome Dances For Peace (jousikvartetille)
  • 1991 Jade Palace (orkesterille)
  • 1993 The Book of Abbeyozzud (soolokitaralle ja kitarayhtyeelle)
  • 2000 Banana Humberto 2000 (pianokonsertto)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.